YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

JÄSENKYSELY 2014 POHJANMAAN ALUE

JÄSENKYSELY POHJANMAAN ALUE Pohjanmaan alueelta kyselyyn vastasi 1087 jäsentä. Naisia 90 % Yli 45 vuotiaita oli 72 % vastaajista Työssäkäyviä 93 % Kunnassa tai kuntayhtymässä työskenteleviä 83 % Vakinaisessa työsuhteessa olevia 91 % Yli 20 vuoden työura 63 % vastaajista Koko jäsenkyselyn vastausmäärä oli 9985 ja vastausprosentti 34 %. Vastausmäärät kysymyksittäin vaihtelevat, koska kaikki vastaajat eivät ole vastanneet kaikkiin kysymyksiin.

SUKUPUOLI (N=1075) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Nainen 90% (965) Mies 10% (110)

IKÄ (N=1084) 0% 10% 20% 30% 40% 50% alle 26 vuotta 2% (19) 27-35 vuotta 8% (85) 36-45 vuotta 18% (197) 46-55 vuotta 43% (465) yli 56 vuotta 29% (318)

OLETKO TÄLLÄ HETKELLÄ (N=1079) 0% 20% 40% 60% 80% 100% työssä 93% (1000) työtön 2% (23) opiskelija 1% (7) vuorotteluvapaalla, opintovapaalla, äitiysvapaalla tms. 1% (13) muu vaihtoehto, mikä? 3% (36)

TYÖSKENTELYSEKTORI (N=1077) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kunta tai kuntayhtymä 83% (894) Yksityinen 11% (120) Seurakunta 3% (27) Valtio 1% (10) En ole tällä hetkellä työelämässä. 2% (26)

TYÖSUHTEEN LUONNE (N=1052) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vakinainen 91% (958) Määräaikainen 9% (94)

TYÖURASI PITUUS TÄHÄN MENNESSÄ? (N=1080) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% alle 5 vuotta 5% (55) 5-10 vuotta 12% (125) 11-20 vuotta 21% (226) 21-30 vuotta 31% (331) yli 30 vuotta 32% (343)

TYÖELÄMÄSTÄ - Työn henkinen kuormittavuus - Työajan joustot - Poissaolot - Työn imu - Työmotivaatio

JOS MIETIT TYÖURAASI VUODELLA TAAKSEPÄIN, OLETKO KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI (N=1075) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% viikoittain 19% (209) muutamia kertoja kuukaudessa 31% (328) pari kertaa puolessa vuodessa 22% (234) pari kertaa vuodessa 19% (201) en kertaakaan 10% (103)

TYÖN KOKEMINEN HENKISESTI RASKAAKSI - Vastaajista puolet ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi vähintään muutamia kertoja kuukaudessa. Lähes joka viides (19 %) ilmoitti kokevansa työnsä henkisesti raskaaksi viikoittain. - Vastaajista 41 %:lle (N=435) kuormittavuus oli satunnaista, muutamia kertoja vuodessa esiintyvää. - Vastaajista 10 % (N=103) ilmoitti, ettei ole kärsinyt työn henkisestä kuormittavuudesta lainkaan viimeisen vuoden aikana. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

JOS OLET KOKENUT TYÖSI HENKISESTI RASKAAKSI, MIKÄ ON VAIKUTTANUT SIIHEN? VALITSE ENINTÄÄN KOLME ASIAAN VAIKUTTANUTTA TEKIJÄÄ. (N=983) 0% 10% 20% 30% 40% 50% työilmapiiriongelmat liian suuri työmäärä säästötoimenpiteet työpaikalla liian vähäiset henkilöstöresurssit työn luonne itsessään henkisesti raskasta 41% (401) 44% (430) 30% (295) 32% (318) 26% (254) yksityiselämän asioista johtuen oma terveydentila muu, mikä? 14% (133) 15% (143) 12% (116)

MITKÄ ASIAT OVAT VAIKUTTANEET TYÖN KOKEMISEEN HENKISESTI RASKAAKSI? - Työn kokemiseen henkisesti raskaaksi kerrottiin vaikuttaneen useimmiten liian suuri työmäärä, työilmapiiriongelmat ja kolmanneksi yleisin syy oli ollut vähäiset henkilöstöresurssit. Samat syyt toistuivat myös muilla alueilla. - Avoimissa vastauksissa nostettiin lisäksi esille seuraavia asioita: - Jatkuvat muutokset työssä, toimintatavoissa, henkilöstössä ja organisaatiossa. - Kiire, epävarmuus, arvostuksen puute. - Huono esimiestyö, esimiehiltä saatavan tuen puute ja puutteet johtamisessa

ARVIOI SEURAAVIA TYÖELÄMÄN JOUSTOON LIITTYVIÄ ASIOITA. (N=1066) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Etätyö 3% 44% 52% Liukuva työaika 62% 19% 18% Lyhennetty työaika 8% 16% 76% Palkattomat vapaat vapaaehtoisesti, ei työnantajan toimesta säästötoimena 12% 10% 78% Lomarahat vapaana omasta aloitteesta, ei työnantajan toimesta säästötoimena 6% 19% 76% Vuorotteluvapaa 2% 10% 89% Osa-aikaeläke 3% 4% 93% Opintovapaa 1% 2% 97% Osittainen hoitovapaa1% 1% 98% Jotakin muuta, mitä? 7% 6% 87% Käytän tällä hetkellä Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani En käytä, koska ei ole minulle merkityksellinen tällä hetkellä

TYÖELÄMÄN JOUSTOT - Työelämän joustoista selvästi yleisimmin käytössä oleva oli liukuva työaika. Vastaajista 62 % käyttää liukuvaa työaikaa. Seuraavaksi yleisimpiä mutta selvästi harvemmin käytössä olevia olivat palkattomat vapaaehtoisesti otettavat vapaat (12 %), lyhennetty työaika (8 %), lomarahojen ottaminen vapaana (6 %) ja etätyön tekeminen (3 %). - Vastausten perusteella etätyömahdollisuutta kohtaan olisi eniten kiinnostusta. 44 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisivät etätyömahdollisuutta mutta se ei ole tällä hetkellä mahdollista syystä tai toisesta. Liukuvan työajan osalta 19 % vastaajista ilmoitti, että käyttäisi mutta ei ole tällä hetkellä mahdollista. - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

MUISTA TYÖELÄMÄN JOUSTOISTA Käytän tällä hetkellä osa-aikaeläke osa-aikatyö liukumia yli normaalirajojen - molemminpuolinen jousto osatyökyvyttömyyseläke työajan lyhennys tulee yhtenä päivänä ja vapaapäivää edeltävänä päivänä ja siten vapaa tuntuu pidemmältä ylityöt vapaana opiskelua työnohella Palkankorotuksista luopuminen määrätyksi ajaksi vapaata vastaan. Käyttäisin mutta ei ole mahdollista työpaikallani Työajan tasaus työnkierto En haluaisi käyttää lyhennettyä työaikaa, haluaisin tehdä 100% työaikaa Haluaisin ikäni puolesta kevennystä työhöni Kotona tehtävät työajan ulkopuolella suoritettavat työtehtävät tulisi huomioida työajassa tehtyinä tunteina, työntekijän jousto tulisi näkyä työnantajan joustoina ja palkkiona tehtyinä työtunteina ja työajan joustoina viikkotyötunneista. Vuorotteluvapaa on mahdollinen vain yhdelle kerrallaan. joustavammat liukumat Käyttäisin mitä tahansa vaihtoehtoa mutta työt ovat edessä joka tapauksessa palkattomalta vapaalta/lyhennetyltä työajalta/lomarahat vapaana jne. tulon jälkeen, koska sijaista ei oteta. Olen vaihtanutkin lomarahoja vapaaksi, mutta työt on joutunut tekemään sitten vain nopeammin. Liukuvaan työaikaan enemmän joustoa. pidemmät lomat Haluaisin tehdä lyhempää työaikaa esim. 6h/pvä, 30h/vko työnkierto

MONTAKO TYÖPÄIVÄÄ OLET OLLUT POISSA TÖISTÄ VIIMEISEN VUODEN AIKANA MASENNUKSEN, TYÖUUPUMUKSEN, TYÖYHTEISÖONGELMIEN TMS. VUOKSI? (POISLUKIEN SIIS NS. FYYSISET SAIRAUDET, FLUNSSAT, SAIRAAN LAPSEN HOITAMISESTA JOHTUNEET POISSAOLOT TMS.) (N=1074) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% En yhtään 90% (966) 1-5 päivää 5% (56) 6-10 päivää 2% (22) 11-20 päivää 1% (10) 21 päivää tai enemmän 2% (20) - Vastaajista 10 % (108 vastaajaa) ilmoitti, että on ollut viimeisen vuoden aikana poissa töistä masennuksen, työuupumuksen, työyhteisöongelmien tai tms. vuoksi.

OLETKO VIIMEISEN 12 KUUKAUDEN AIKANA MENNYT TÖIHIN, VAIKKA SINUSTA ON TUNTUNUT, ETTÄ SINUN OLISI OIKEASTI PITÄNYT OLLA SAIRAUSLOMALLA TERVEYDENTILASI TAKIA? (N=1075) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% en kertaakaan 35% (378) kerran 20% (213) 2-5 kertaa 35% (378) useammin kuin 5 kertaa 10% (106) - Vastaajista reilusti yli puolet eli 65 % (N=697) on mennyt viimeisen vuoden aikana vähintään kerran töihin vaikka terveydentilan puolesta olisi pitänyt olla sairauslomalla. - 69 % heistä, jotka olivat näin tehneet, olivat menneet sairaana töihin useita kertoja.

TYÖN IMU JA TYÖHYVINVOINTI

KOEN TYÖN IMUA ELI TARMOKKUUTTA, OMISTAUTUMISTA, INNOSTUMISTA JA UPPOUTUMISTA TYÖSSÄNI? (N=1071) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Päivittäin 28% (297) Muutaman kerran viikossa 34% (363) Kerran viikossa 8% (84) Muutaman kerran kuukaudessa 17% (187) Kerran kuukaudessa 5% (50) Muutaman kerran vuodessa 7% (72) En koskaan 2% (18)

TYÖN IMU Työn imu on työhön liittyvää innostumista ja iloa kuvaava käsite. Sillä tarkoitetaan myönteistä tunne- ja motivaatiotilaa työssä. Työn imussa oleva työntekijä on tarmokas, omistautunut, uppoutunut, sinnikäs vastoinkäymisissä ja ylpeä työstään. Työn imussa oleva työntekijä kokee työnsä merkitykselliseksi, haasteelliseksi ja inspiroivaksi. - Vastaajista 70 % kertoi kokevansa työn imua vähintään kerran viikossa. Vastaajista 28 % ilmoitti kokevansa sitä päivittäin.

MITKÄ ASIAT SAAVAT SINUT MOTIVOITUMAAN JA INNOSTUMAAN TYÖSSÄSI? VALITSE KOLME SINULLE MERKITYKSELLISINTÄ TEKIJÄÄ. (N=1081) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Mielekkäät työtehtävät Esimiehen tuki ja palaute Työpaikan rohkaiseva ja rento ilmapiiri Työn sisältö itsessään Hyvät työkaverit Mahdollisuus joustaviin työaikoihin Saamani palaute tekemästäni työstä Mahdollisuus kehittyä ammatillisesti Mahdollisuus edetä urallani Mahdollisuus vaikuttaa organisaation kehittymiseen Saamani rahallinen korvaus työstä Yrityksen tarjoamat työsuhde-edut Mahdollisuus pitää työ ja vapaa-aika tasapainossa Mahdollisuus vaikuttaa työaikoihin ja lomiin Esimiehen arvostus ja palaute Muu, mikä? 21% (231) 27% (289) 17% (182) 25% (274) 14% (148) 4% (40) 6% (60) 20% (221) 2% (19) 16% (171) 17% (187) 14% (156) 3% (33) 47% (505) 45% (488) 62% (670)

MITEN TYÖNANTAJASI PANOSTAA SINUN TERVEYTESI YLLÄPITOON? (N=1072) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Vuosittaiset tykypäivät, liikuntapäivät tms. 60% (645) Työterveyshuolto 86% (917) Säännölliset terveystarkastukset Liikuntasetelit tms. muu rahallinen tuki vapaaajan liikkumiseen 42% (445) 52% (553) Työnantajan tarjoamat liikuntatunnit Työajan käyttäminen viikoittain liikkumiseen. Jos niin miten paljon? Yhteisiin liikuntatapahtumiin osallistuminen (kuten Naisten kymppi, Likkojen lenkki tms.) Terveysluentoja Mahdollisuus osallistua kuntoremontteihin tms. työajalla Muuten, miten? Ei mitenkään 10% (105) 1% (13) 10% (110) 2% (26) 13% (138) 3% (36) 4% (41)

TYÖNANTAJAN PANOSTUS TERVEYDEN YLLÄPITOON - Työterveyshuolto, vuosittaiset tyky-/liikuntapäivät ja liikuntasetelit tms. rahallinen tuki olivat asioita, joita useimmat vastaajat kertoivat työnantajansa tarjoavan heille. Vastaajista 86 %:lla oli käytössä työterveyshuollon palvelut. - Vastaajista 1 % eli 13 henkilöä vastasi, että he voivat käyttää työaikaansa viikoittain liikkumiseen. Aika vaihteli 1-2 tuntiin.

MIKÄ SEURAAVISTA KUVAA TAPAA, JOLLA PÄÄSÄÄNTÖISESTI KULJET TYÖMATKASI? (N=1077) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% Kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet Kävellen, juosten tai pyörällä sään salliessa 11% (122) 20% (220) Aina omalla autolla 62% (670) Aina julkisilla kulkuneuvoilla 1% (8) Muuten, miten? 5% (50) Työni on kotona 1% (7)

TYÖMATKAT - Vastaajista hieman yli puolet eli 63 % (678) ilmoitti kulkevansa työmatkat aika joko omalla autolla tai julkisilla kulkuneuvoilla. - Joka viides vastaajista (20 %, 220) ilmoitti kulkevansa työmatkat kävellen, juosten tai pyörällä kesät talvet, 11 % (122) kertoi tekevänsä näin sään salliessa. Muina vaihtoehtoina ilmoitettiin yleisimmin, että kesällä pyörällä/kävellen ja talvella autolla, kimppakyydillä tai osa matkasta kävellen/pyörällä ja osa julkisilla.

KOETKO LIIKKUVASI TARPEEKSI (MUKAANLUKIEN HYÖTYLIIKUNTA JA MUU LIIKUNTA)? (N=1079) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% Kyllä 47% (509) En 53% (570)

JOS VASTASIT, ETTET MIELESTÄSI LIIKU TARPEEKSI NIIN MISTÄ SE MIELESTÄSI JOHTUU? (N=595) 0% 20% 40% 60% Ei ole aikaa 36% (215) En jaksa/viitsi 49% (294) En koe liikuntaa itselleni mielekkääksi 5% (31) Terveydellisistä syistä johtuen 19% (113) Muusta syystä, miksi? 11% (64)

RIITTÄVÄ LIIKKUMINEN? - Vastaajilta tiedusteltiin kokevatko he liikkuvansa tarpeeksi. Vastaukset jakautuivat melko lailla kahtia. Vähän alle puolet vastaajista (47 %) ilmoitti liikkuvansa mielestään tarpeeksi, reilu puolet (53 %) taas kertoi, ettei mielestään harrasta riittävästi liikuntaa. - Suurimmaksi syyksi liikkumattomuudelle ilmoitettiin se, ettei jaksa tai viitsi (49 % vastaajista) ja 36 % ilmoitti syyksi ajanpuutteen. Lähes joka viides vastasi liikkumattomuuden johtuvan terveydellisistä syistä (19 %). - Vastaukset eivät poikenneet koko maan aineistosta.

ISTUMME TUTKIMUSTEN MUKAAN JOPA 80 % VALVEILLAOLOAJASTAMME. KUINKA MONTA TUNTIA SINÄ ISTUT KESKIMÄÄRIN PÄIVÄSSÄ TYYPILLISENÄ ARKIPÄIVÄNÄ, JOLLOIN OLET TÖISSÄ? (MUKAAN LUKIEN TÖISSÄ, KOTONA, KULKUNEUVOSSA YMS.) (N=1082) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% alle 2 tuntia 9% (94) 2-8 tuntia 51% (557) yli 8 tuntia 40% (431)

ISTUMINEN PÄIVÄN AIKANA - UKK-instituutin ja Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan aikuisen suomalaisen valveillaoloajasta kolme neljäsosaa eli 9 tuntia kuluu istuen tai makuulla. - Tutkimuksen mukaan istumisen takia lihastyö ja energiankulutus vähenevät, mikä lisää diabeteksen ja metabolisen oireyhtymän riskiä sekä lihomisen todennäköisyyttä. Myös sydän- ja verisuonitautien riski kasvaa. Runsaaseen istumiseen liittyvät myös lisääntyneet tuki- ja liikuntaelinongelmat. - Vastaajista 40 % ilmoitti istuvansa päivän aikana yli 8 tuntia, 51 % 2-8 tuntia ja 9 % alle 2 tuntia.

ONKO SINULLA DIAGNOSOITU JOKIN TYÖUUPUMUKSESTA JOHTUVA SAIRAUS? (N=1078) 0% 20% 40% 60% 80% 100% Kyllä 9% (97) Ei 91% (981)

JOS OLET SELVINNYT TYÖUUPUMUKSESTA, MITKÄ TEKIJÄT AUTTOIVAT SIITÄ PARANTUMISEEN JA TYÖKYVYN SAAMISEEN TAKAISIN? (N=230) 0% 10% 20% 30% 40% 50% Työterveyshuolto 33% (77) Sairausloma 46% (106) Töiden uudelleenjärjestelyt 20% (46) Läheisten tuki 47% (107) Terapia 21% (48) Jokin muu, mikä? 30% (69)

TYÖUUPUMUS - Vastaajista hieman reilu joka kymmenes (9 % eli 97 vastaajaa) ilmoitti, että heillä on diagnosoitu jokin työuupumuksesta johtuva sairaus. - Työuupumuksesta selviämiseen oli vastauksien perustella ollut apua monista eri tekijöistä. Vähän alle puolet vastaajista (46 %) ilmoitti, että sairausloma oli ollut tärkeä osa parantumista. Työterveyshuollon ja läheisten tuen ilmoitettiin myös olleen tärkeässä roolissa. - Valtakunnallisesti vastaajat kertoivat avoimissa vastauksissa myös monia muita parantumiseen vaikuttaneita asioita. Useimmat vastaajista mainitsivat työpaikan tai alan vaihdon auttaneen asiaa, liikunta oli ollut monelle tärkeä osa parantumisprosessissa ja moni mainitsi myös, että vuorotteluvapaa oli tarjonnut hengähdystauon työuupumuksen selättämiseksi. - Muita mainittuja asioita olivat kuntoutus ja lääkitys, opintovapaa, osaaikaeläke, työkavereiden tuki, esimiehen/työkavereiden vaihtuminen, oman elämän hallinta paremmin mm. aikataulujen suhteen ja asioiden laittaminen tärkeysjärjestykseen ja elämäntapojen muutos.

SÄÄSTÖTOIMENPITEET

ELÄMME TALOUDELLISESTI EPÄVAKAITA AIKOJA. OVATKO TYÖPAIKKASI SÄÄSTÖTOIMENPITEET KOHDISTUNEET/KOHDISTUMASSA KULUVAN VUODEN AIKANA SINUUN JOISSAKIN SEURAAVISSA MUODOISSA? VALITSE NE VAIHTOEHDOT, JOTKA KUVAAVAT OMAA TILANNETTASI. (N=1044) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% Lomautus 12% (127) Irtisanominen 2% (23) Lomarahojen vaihto vapaaksi 5% (54) Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 27% (283) Muuta, mitä? 17% (182) En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 46% (479) Säästötoimien kohteeksi joutuneita oli vastaajista 54 % eli 565 vastaajaa. Prosentit kertovat kuinka monta prosenttia kokonaisvastaajamäärästä on joutunut kyseisen säästötoimen kohteeksi, prosentti ei viittaa kyseisen säästötoimen yleisyyteen. Monet vastaajista oli joutunut useiden säästötoimien kohteeksi, josta johtuu se, ettei prosenttiluvut päädy yhteenlaskettuna 100 prosenttiin.

SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ - Vastaajista 46 % (N=479) ilmoitti, ettei ole joutunut säästötoimien kohteeksi eikä säästötoimia ollut myöskään näköpiirissä. Vastaajista 54 % eli 565 vastaajaa säästötoimet olivat koskettaneet. - Yleisimmin Pohjanmaan alueella oli käytetty vapaaehtoisia talkoovapaita ja muita säästötoimia. Irtisanotuksi ilmoitti tulleensa 23 vastaajaa, lomautettuna oli ollut vastaajista 127 eli 12 % kaikista vastaajista.

ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS POHJANMAAN ALUEELLA 2013 JA 2014 (LKM) 400 350 300 283 250 200 188 194 182 150 127 100 50 50 21 23 44 54 0 Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 441 v. 2014 N= 565 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=497) 2014 (N=669) Muuta, mitä?

ERILAISTEN SÄÄSTÖTOIMENPITEIDEN YLEISYYS POHJANMAAN ALUEELLA 2013 JA 2014 (%) 45% 40% 38% 42% 39% 35% 30% 25% 20% 19% 27% 15% 10% 10% 9% 8% 5% 4% 3% 0% Säästötoimien kohteeksi joutuneiden lukumäärät: v. 2013 N= 441 v. 2014 N= 565 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 2013 (N=497) 2014 (N=669) Muuta, mitä?

SÄÄSTÖTOIMIEN YLEISYYS POHJANMAAN ALUEELLA VERRATTUNA VUOSINA 2013 JA 2014 - Kyselyn kokonaisvastaajamäärät Pohjanmaan alueella säästötoimien osalta olivat 1016 vastaajaa vuonna 2013 ja 1044 vastaajaa vuonna 2014. - Vuonna 2013 säästötoimien kohteeksi ilmoitti joutuneensa 43 % vastaajista (N=441), vuonna 2014 54 % (N=565). - Yhä useampi vastaaja oli joutunut säästötoimien kohteeksi ja yhä useamman kohdalle oli osunut useita säästötoimia. - Vertailtaessa vuosia 2013 ja 2014 oli erityisesti lisäystä ollut lomautusten määrässä sekä vapaaehtoisten talkoovapaiden käytössä Pohjanmaan alueella.

0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lounais-Suomen alue (N=1259) Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Oulun alue (N=993) 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% 9% 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% 3% 3% 4% 7% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 7% Itä-Suomen alue (N=1671) Pohjanmaan alue (N=1044) 13% 15% 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% 17% 24% 20% 21% 21% 21% 20% 27% 27% Kymen alue (N=771) Uudenmaan alue (N=865) 49% 48% 51% 46% 49% 56% 61% 58% 54% Lapin alue (N=489) koko maa (N=9534) 77%

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000 4500 5000 5500 Lomautus Irtisanominen Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat Muuta, mitä? En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi Helsingin alue (N=982) Lapin alue (N=489) Uudenmaan alue (N=865) 13 107 176 102 26 139 89 127 68 25 49 52 35 27 49 28 23 17 313 25 101 252 41 36 62 45 54 22 38 340 328 159 63 341 213 283 179 138 272 293 141 81 201 141 182 124 Hämeen ja Keski-Suomen alue (N=1420) Lounais-Suomen alue (N=1259) koko maa (N=9534) 643 848 759 698 804 395 298 618 552 479 506 1580 Itä-Suomen alue (N=1671) Oulun alue (N=993) 1949 Kymen alue (N=771) Pohjanmaan alue (N=1044) 5126

Säästötoimet alueittain 2014 (lkm) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uudenmaan alue (N=865) Lomautus 13 107 176 102 26 139 89 127 68 Irtisanominen 25 49 52 35 27 49 28 23 17 Lomarahojen vaihto vapaaksi 25 101 252 41 36 62 45 54 22 Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 38 340 328 159 63 341 213 283 179 Muuta, mitä? 138 272 293 141 81 201 141 182 124 En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 759 698 804 395 298 618 552 479 506

Säästötoimet alueittain 2014 (%) Helsingin alue (N=982) Hämeen ja Keski- Suomen alue (N=1420) Itä- Suomen alue (N=1671) Kymen alue (N=771) Lapin alue (N=489) Lounais- Suomen alue (N=1259) Oulun alue (N=993) Pohjanmaan alue (N=1044) Uudenmaan alue (N=865) Lomautus 1% 8% 11% 13% 5% 11% 9% 12% 8% Irtisanominen 3% 3% 3% 5% 6% 4% 3% 2% 2% Lomarahojen vaihto vapaaksi Vapaaehtoiset talkoovapaat eli vapaaehtoiset palkattomat vapaat 3% 7% 15% 5% 7% 5% 5% 5% 3% 4% 24% 20% 21% 13% 27% 21% 27% 21% Muuta, mitä? 14% 19% 18% 18% 17% 16% 14% 17% 14% En ole joutunut/joutumassa säästötoimenpiteiden kohteeksi 77% 49% 48% 51% 61% 49% 56% 46% 58%

MUISTA SÄÄSTÖTOIMENPITEISTÄ Muina säästötoimina mainittuja asioita: - sijaisia ei palkata - sijaisten vähentäminen - eläkkeelle siirtyneiden tehtäviä siirretään tehtäväksi muille - YT-neuvottelut ovat kesken, alkamassa, juuri päättyneet - poislähteneiden, eläkkeelle jääneiden tilalle ei palkata uutta työntekijää - määräaikaisuuksia ei jatketa - työajan lyhentäminen - työmäärä kasvanut ja lisääntynyt - matkakulujen, hankintojen, henkilöstöetuuksien, laitehankintojen vähentäminen - työtehtävien uudelleenjärjestelyt - Palveluiden ulkoistaminen - yleinen epävarmuus