Siun sote tehdään NYT Miten siun sote on tehty? Hämeenlinna 24.11.2015 Pekka Kuosmanen, tuotantojohtaja Siun sotessa tehdään uusi malli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottamisesta ja organisoinnista Pohjois-Karjalan ja Heinäveden alueella. Toiminta alkaa 1.1.2017. www.siunsote.fi
2014 2015 Siun sote Miten tähän on tultu? Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan ja organisoidaan 1.1.2017 alkaen. Hankkeessa ovat mukana kaikki Pohjois-Karjalan kunnat sekä Heinävesi. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. www.pkssk.fi/sote 2015-04-22 2
Miksi Pohjois-Karjala? yhtenäinen maakunta pitkä ja menestyksekäs maakunnallinen yhteistyö ensihoito, yhteispäivystys, laboratorio, kuvantaminen, apuvälineet, lääkehuolto, hankinnat, koulutus, kehitysvammahuolto, ISO yhteinen terveydenhuollon tietojärjestelmä (Mediatri), maakuntaverkko - edelläkävijä riittävä väestöpohja myös erikoissairaanhoitoon, ei aluesairaaloita asioita on pystytty sopimaan mahdollisuus kansallisiin pilotointeihin 3
Lääkehuolto Maakuntaverkko Laboratoriotoiminta Röntgentoiminta Apuvälinehuolto Kehitysvammahuolto Työterveyshuolto Sosiaalipäivystys, potilasasiamiestoiminta Tietohallinto - PTTK Yhteinen potilastietojärjestelmä Hankintatoimi Ensihoito ja sairaankuljetus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Valmiussuunnittelu Yhteispäivystys 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 2014
Sairaanhoidon erityisvastuualueet ja sairaanhoitopiirit, väestö 31.12.2013 HYKS erva 1 887 566 as. 39 kuntaa Helsinki ja Uusimaa 1 581 450 24 kuntaa Etelä-Karjala 132 252 9 kuntaa Kymenlaakso 173 864 6 kuntaa KYS erva 817 166 as. 68 kuntaa Pohjois-Savo 248 430 20 kuntaa Etelä-Savo 104 407 9 kuntaa Itä-Savo 44 444 4 kuntaa Keski-Suomi 250 773 21 kuntaa Pohjois-Karjala 169 112 14 kuntaa OYS erva 741 135 as. 68 kuntaa Pohjois-Pohjanmaa 403 555 29 kuntaa Kainuu 76 782 8 kuntaa Keski-Pohjanmaa 78 284 10 kuntaa Lapin 118 314 15 kuntaa Länsi-Pohja 64 200 6 kuntaa TAYS erva 1 109 280 as. 67 kuntaa Pirkanmaa 521 540 23 kuntaa Etelä-Pohjanmaa 198 831 19 kuntaa Kanta-Häme 175 481 11 kuntaa Päijät-Häme 213 428 14 kuntaa TYKS erva 867 457 as. 62 kuntaa Varsinais-Suomi 474 053 29 kuntaa Satakunta 224 556 20 kuntaa Vaasa 168 848 13 kuntaa Manner-Suomi Ahvenanmaa Koko maa 5 422 604 as. 304 kuntaa 28 666 as. 16 kuntaa 5 451 270 as. 320 kuntaa 5
Lyhyt historia sote-rakenteista Pekka Kuosmanen 6
SOTE palvelurakenne P-K:ssa (1) ISER hanke (4 shp:n yhdistäminen) lopetettiin 4.9.2012 hankkeen ohjausryhmä esitti itä- ja keski-suomen kunnille ja shp:lle ERVA-alueen laajuisen hankkeen (ISKE) käynnistämistä 12 kuntajohtajaa kokoontui 25.10.2012 keskustelemaan jatkosta P-K:n kannalta mahdollisen ISKE-hankkeen ohjausryhmään valittiin Esko Lehto, Olli Riikonen, Kari Karjalainen ja PKSSK:n edustaja (Ilkka Naukkarinen) ratkaisujen valmistelu peruskuntien johdolla kj:t huolehtivat tiedottamisen päättäjille todettiin pienemmän työryhmän tarve P-K:aan ERVA-tasoinen ISKE-hanke ei saanut rahoitusta, eikä ole edennyt. Ohjausryhmä on kokoontunut muutaman kerran lähinnä kuulemaan tilanneselvitystä.
SOTE palvelurakenne P-K:ssa (2) 8.2.2013 sovittiin, että ISKE-työn osana muodostetaan P-K:n oma epävirallinen valmistelutyöryhmä tehtävänä pohtia väestölähtöisesti maakunnan terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen tuottamis-/toteuttamistapaa, ei niinkään järjestämis- ja hallintomallia työryhmän kokoonpano o Kari Karjalainen, Pekka Kuosmanen o Esko Lehto, Asko Saatsi, Soile Syrjäläinen o Hannele Mikkanen, Markku Lappalainen, Olli Riikonen o Antti Turunen/Anu Niemi työ on virkamiesvalmistelua, joka ei sido kuntia työryhmä kokoontui 5 kertaa seurannut aktiivisesti kansallista kehitystä ehdottaa etenemistä P-K:ssa huhtikuun 2014 seminaarit Kimmelissä ja Huhmarissa
keskeisiä näkemyksiä 2013 (1) Palvelujen saatavuus ja saavutettavuus huolta kannettu pitkistä etäisyyksistä ja lähipalveluista Järjestämisvastuu vain sote-alueella (ei perustason alueella) oleellista paikallisten lähipalveluiden tuotanto ERVA tarpeeton hallinnon kustannuksia aiheuttava väliporras tehtävät sote-alueelle ja STM:lle Pekka Kuosmanen 9
keskeisiä näkemyksiä 2013 (2) Hallintomalli vapaus itse valita nousee vahvana esiin nyt PKSSK:ssa ei ole äänileikkuria ei ongelmia Kehittämistoiminta integroituna kehittäminen toiminnan yhteydessä KASTE-rahoitusta sote-alueille Rahoitus painotettu kapitaatio mikä painoarvo? alijäämät katettava Pekka Kuosmanen 10
miksi uutta rakentamassa? 2015-04-22 11
Miksi SoTE-rakenneuudistus? Talouden kestävyysvaje pakko? Peruspalvelut rapautuneet ESH/PTH/SOS rajapinnat - ongelma/mahdollisuus Tietotekniikan ongelmat/mahdollisuudet 23.3.2014 puoluejohtajien sopimus 12
periaatteita asukaslähtöisyys, osallistuminen lähipalvelut lähipalvelut, seudulliset, yhteiset monituottajuus uudet palvelumallit omahoito, sähköiset palvelut, etäyhteydet, liikkuvat yksiköt, palvelusetelit, henkilökohtainen budjetti toimintalähtöinen rakenne päivystys + ensihoito, avohoito, hoito ja hoiva/sairaalathoiva-asuminen, sosiaalipalvelut, kehitysvammahuolto, mielenterveystyö yhteinen ohjaus paikallinen johto kustannustehokkaampi tuotantorakenne 13
Pohjois-Karjalan malli mallin rakentaminen aloitettu ennen kesälomia 2014 palvelutuotanto ja sitä tukevat rakenteet poliittinen ohjausryhmä pj Eero Reijonen, vpj Tuula Rautiainen koordinaatioryhmä pj Kari Karjalainen, vpj Ilkka Naukkarinen valmisteluryhmät- hlöstön edustaja kaikissa ryhmissä palvelutuotantoryhmä, pj Anu Niemi hallinto- ja taloustyöryhmä, pj Asko Saatsi sote-kunta rajapintatyöryhmä, pj Hannele Mikkanen tukipalvelutyöryhmä, pj Esko Lehto henkilöstötyöryhmä, pj Sari Lempiäinen väliraportti 31.12.2014 loppuraportti 31.3.2015 kuntien päätökset ennen kesää 2015 14
Miten on edetty? 25.11.2015 15
Mitä on tehty ja kenen kanssa? Valtuustoinfot, (12 kuntaa 20.10.2014 mennessä) kansanedustajainfo, P-K liitto Uutiskirje nro 1 toimitettu, nro 2 valmistuu vk 46 Verkostoyhteistyö Itä- ja Keski-Suomen alueen muiden tuotantovastuuta mallintavien tahojen kanssa, aktiivinen osallisuus kansallisissa verkostoissa (THL, Kuntaliitto, STM) Kuluja 24.10.2014 mennessä syntynyt 19,100 Kuntatyöpajat Asukasosallisuuden suunnittelu yhdessä sidosryhmien kanssa Sidosryhmäinfoja (oppilaitokset, elinkeinoyhtiöt, Kela jne) 16
Palvelut 25.11.2015 17
Asukasosallisuus Siun sotessa Anu Niemi 25.11.201 5 Alatunniste tarvittaessa 18
Erilaisia osallistumisen muotoja palveluiden nykytilan kartoittamisessa -asukkaan marraskuu toteutus yhdessä Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistyksen kanssa o Kaikille avoimia yleisötilaisuuksia eri puolilla Pohjois- Karjalaa, Joensuu 26.11. klo 18 Carelicum o Järjestöille suunnattu nykytilan ongelmakohtia esille tuova kysely o Jalkautumista palveluiden käyttäjien pariin (Karelia AMK opiskelijat) o otakantaa.fi sivustolla mahdollisuus sähköiseen kommentointiin yrityskyselyt elinkeinoyhtiöiden kautta
Henkilöstön muutostyöskentely Siun sotessa Anu Niemi 25.11.2015 20
Tarvitaan muutoshenkilöstön työotteessa ja uuden ajan johtajuutta muutostyöskentely on käynnistetty kaikissa kunnissa syksyn 2014 aikana pidetyissä osallistavissa moniammatillisissa työpajoissa, missä o Käsitellään asukaslähtöisen työotteen edistäviä ja estäviä tekijöitä ja integraatiota käytännön tasolla o Tutustutaan muiden ammattiryhmien osaamisalueisiin o Kanavoidaan hallitusti tulevaan muutokseen liittyvää pelkoa ja muutosvastarintaa o Työpajat ovat jatkossakin muutoksen käytännön eteenpäin työstämisen kanava o Työpajatyöskentelyyn osallistuu tässä vaiheesas n. 300 hlöä
Palvelutuotannon nykytilan mallintaminen Tapahtunut moniammatillisissa toiminnallisissa työryhmissä (13 kpl, n. 100 hlöä) Työryhmissä edustus pth + esh + sostoimi / lääkärit + hoitajat + sosiaalityöntekijät) Mallinnettu nykytilanne, missä huomio kiinnitetään asukkaan näkökulmasta kumpuaviin ongelmakohtiin ( syksy 2014), valmis 30.10.2014 Tuotokset ovat 11/2014 kommentoitavina kuntatyöpajoissa, samalla kootaan olemassa olevat hyvät käytänteet
Palvelutuotannossa keskitytään isoon kuvaan (ja toimintoihin missä liikkuu iso raha) Avovastaanottotoiminnan sujuvuuteen Lastensuojelun oikea-aikaisuuteen ja tavoitteellisuuteen Psykiatria ja päihdetyö (koordinointi) Kehitysvammahuolto Yli 75 - vuotiaiden palvelukokonaisuuksien kustannustehokkuuteen, oikea-aikaisuuteen ja laatuun (vuodeosasto-kotihoito-hoivakotikokonaisuus) 23
Miksi sote-integraatio (= yhteistyö palvelukokonaisuuksissa saman johdon alla) Väestön ikääntymisen ja kroonisten sairauksien (diabetes, mielenterveys, muistisairaudet mm. ) rajun kasvun myötä tarvitaan palvelukokonaisuuksien oikea-aikaista hoitoa -> oikealle potilaalle oikeaa osaamista omaava ammattilainen oikea-aikaisesti Nykytilassa on runsaasti potilaalle/asiakkaille arvoa tuottamattomia vaiheita! 2015-04-22 24
Keskeisimmät tunnistetut ongelmakohdat Yhteydensaanti Palveluiden koordinoimattomuus Osaamisen tuen tarvetta etulinjassa toimivilla ammattilaisella Kansalaisten arjen turvallisuuteen liittyvät ongelmat Näihin on lähdetty jo selvityshankkeen aikana lähdetty hakemaan ratkaisuja 2015-04-22 25
Ehdotus palvelutuotantorakenteesta Toiminnan pääpaino on pääsääntöisesti nykyisissä kuntakeskuksissa sijaitsevissa toimipisteissä sekä kuntalaisen kotona toteutuvissa lähipalveluissa (esim. sähköiset palvelut, kotihoito) Yhteiset resurssit/palvelut tuodaan tarvittaessa osaksi palvelukokonaisuutta eri tavoin 2015-04-22 26
Hyvinvointiasemalla on soten lähipalvelut sekä kunnan ja muiden toimijoiden hyvinvointipalveluja 2015-04-22 27
Lähipalvelut (määritelmä) palveluita, joita väestö käyttää usein tai ainakin osa väestöstä käyttää niitä toistuvasti, jopa päivittäin ( esim. kotihoito). saavutettavissa esimerkiksi kotiin tarjottavina palveluina, sähköisinä palveluina ja liikkuvina palveluina. voivat sisältää myös erityisosaamista edellyttäviä palveluita, jotka jalkautetaan vaikka niiden fyysinen toimipiste saattaa olla keskitetty. Lähipalveluiden merkitys korostuu lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palvelukokonaisuuksissa sekä syrjäytymisuhan alla olevien kansalaisten kohdalla. 2015-04-22 28
Yhteiset resurssit Yhteiset palvelut/resurssit ovat harvoin tarvittavia palveluita, jotka edellyttävät erityisosaamista tai kalliita laitteita. Keskittämisellä voidaan varmistaa harvoin tuotettavien palveluiden osalta hyvä laatu, turvallisuus ja saatavuuden varmistaminen sekä myös taloudellisesti järkevä ja kustannustehokas toteuttaminen. 2015-04-22 29
Vastaanottopalvelut (kiireellinen ja kiireetön) Laboratorion näytteenotto Lääkinnällinen peruskuntoutus Siun sote 02.04.2015 Kotiin annettavat palvelut Röntgen Työterveyshuolto Vammaisten työ- ja päivätoiminta Lähipalvelut Sähköiset palvelut Asumispalvelut Tehostettu palveluasuminen Yhteiset palvelut/resurssit Lääkärituki Päihdehuollon peruspalvelut Terveyskeskussairaala Päihdekatkaisu Mielenterveystyön peruspalvelut Sosiaalipäivystys Erikoissairaanhoito Huume- ja sekakäyttäjien laitoshoito Mielenterveystyön tukipalvelut Perussosiaalityö Päivystys 24/7 Vaativa kuntoutus Sosiaalityön erityispalvelut Lastensuojelun erityispalvelut Erityistyöntekijät Kasvatus- ja perheneuvonta Lastensuojelun avohuolto Vammaisten asumispalvelut Vammaisten erityispalvelut Suun terveydenhuolto Kuntouttava työtoiminta Kouluterveydenhuolto Neuvolat 30
Kokonaiskustannusten hallinnan ja laadullisten tavoitteiden saavuttamisen edellytyksiä Siun sotessa
Eksoten kustannuskehitys
Palvelurakennetta koskevat keskeisimmät asiat /ikäihmiset toiminnalle asetetaan yhtenäiset kriteerit ja tavoitteet, joiden mukaisesti niitä johdetaan ja arvioidaan Akuutiksi vuodeosastohoitopaikaksi nimettyä kapasiteettia on tarpeeseen nähden liikaa osa siitä tulee korvataan eri tasoisilla asumispalveluratkaisuilla ja kuntakeskuksissa 24/7 tehostetulla kotisairaanhoidolla/kotihoidolla ja kotikuntoutustoiminnalla Vaativan tason kuntoutustoiminta on perusteltua keskittää nykyistä harvempiin yksikköihin 2015-04-22 33
Palvelurakennetta koskevat keskeisimmät asiat/valinnanvapaus Rakennetaan yhdessä sovittavien kriteereiden mukaisella tavalla monituottajuutta tukeva tasapaino oman tuotannon, palvelusetelin ja ostopalvelutoiminnan välillä. Asukas voi asioida missä lähipalvelupisteessä tahansa kuntarajoista riippumatta 2015-04-22 34
Palvelurakennetta koskevat merkityksellisimmät asiat /mt- ja päihdepotilaat koko alueen toiminnalle asetetaan yhtenäiset kriteerit ja tavoitteet, joiden mukaisesti niitä johdetaan ja arvioidaan Tähän kohderyhmään keskittyvät myös suurimmat lastensuojelulliset tarpeet 2015-04-22 35
Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat lääkäreiden ja hammaslääkäreiden työpanoksen painopiste on sairauksien diagnostiikassa ja hoitosuunnitelmien laadinnassa pitkäkestoisten sairauksien hoidon seuranta ja koordinointi toteutetaan lääkäreiden ohjauksessa toimivien muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten toimesta 2015-04-22 36
Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat kuntakeskusten ulkopuolisissa taajamissa palvelutuotanto toimii kunnallisten toimintojen tukena painopisteen ollessa ennaltaehkäisevässä työssä (neuvolat, kouluterveydenhuolto) osa palvelutuotannosta voidaan toteuttaa myös liikkuvalla kalustolla 2015-04-22 37
Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat Matalan kynnyksen toiminta ja päivittäisten tuen järjestelyt mahdollistetaan varustamalla toimipisteet etäkonsultaatiotoiminnan mahdollistavalla ict-teknologialla erikoissairaanhoidon, kehitysvammahuollon sekä päihde- ja psykiatrista asiantuntijuutta tuodaan fyysisesti osaksi lähipalveluita eri tavoin jalkautuvana palveluna 2015-04-22 38
Työnjakoon ja osaamisen vahvistamiseen liittyvät asiat Ennakoiva lääkäreiden, hammaslääkäreiden, sosiaalityön ammattilaisten, erityistyöntekijöiden ja varahenkilöstön alueellinen rekrytointi käynnistetään välittömästi Perhepalveluissa otetaan käyttöön varhaisen tuen toimintamallit Lastensuojelun erityisosaamista vaativat tehtävät keskitetään Käynnistetään toimenpiteet sosiaalityöntekijöiden saatavuuden parantamiseksi ( koulutus) 2015-04-22 39
Kansalaisten omahoidon tukeminen ja asukkaiden kautta saatavan tiedon hyödyntäminen Kansalaisten itsehoitoa tukevien sähköisten asiointipalveluiden käyttöönotto Alueellisesti kertyvän kokemuksellisen asukasdatan kytkeminen osaksi tietovaraston kehittämistyötä 2015-04-22 40
Tuloksellinen johtaminen Edellyttää tiedon hyödyntämistä johtamisen eri tasoilla sekä eri tasoilla toimivien esimiesten sitoutumista tietojohtamisen työkalujen jatkuvaan kehittämiseen. Toiminnan ja talouden ohjaustyökalujen hankinta on käynnistettävä välittömästi, sillä niistä saatava tieto tukee palvelutuotannon suunnittelua ja toteutumisen arviointia Toiminnan tuloksellisuutta arvioidaan jatkossa myös laadullisin mittarein ( esim. hoidossa olevien diabeetikkojen verensokeriarvojen keskiarvo tai verenpainepotilaiden verenpainearvojen keskiarvo) 2015-04-22 41
Kuntien sote-menot 2014
Sote-menot ja muutos 2013-2014 50,0 45,0 40,0 35,0 30,0 25,0 46,2 46,2 40,7 41,4 36,2 36,4 30,7 34,1 29,1 28,8 25,8 Milj. 25,2 24,3 23,6 22,7 23,0 2013 20,0 15,0 10,0 17,7 16,8 16,3 16,3 14,7 15,1 10,2 10,1 9,5 2014 5,0 0,0 0,0 Joensuu 2013-2014: 209,3 -> 217,1 milj. Yhteensä 2013-2014: 530,6 -> 546,5 milj. (Rääkkylä mukana 2013 menoissa) 2015-04-22 43
Ikäihmisten hoitoketjun kustannus ikäihmistä kohden (2014) 14000 12000 10000 3166 2203 8000 6000 5483 7206 5404 2182 1897 2659 1995 3162 2528 1321 2701 2713 2761 1938 Vuodeosasto 4000 2381 4992 4391 4440 3872 2677 3485 4617 2881 3471 2678 3192 3542 Laitoshoito, asumispalvelut 2000 0 3630 2357 2066 2084 2895 1906 2970 2528 2283 2281 2568 1936 2110 2335 1050 1425 Kotihoito 2015-04-22 44
7,0 6,0 6,2 Lastensuojelun ja sosiaalityön menojen muutos 2013-2014 Milj. 5,0 4,0 5,0 4,3 3,5 3,0 2,0 1,0 2,3 2,9 3,0 2,7 2,7 2,7 2,1 2,3 1,9 1,8 1,8 1,9 1,0 1,4 1,3 1,2 1,2 0,9 0,6 0,4 0,4 2013 2014 0,0 Joensuu 2013-2014: 23,9 -> 24,4 milj. 2015-04-22 45
Lastensuojelu suhteessa lasten määrään (2014) Kunta Milj. Heinävesi 0,9 Ilomantsi 1,1 Joensuu 13,1 Juuka 0,4 Kitee 1,3 Kontiolahti 1,9 Lieksa 3,1 Liperi 2,6 Nurmes 1,7 Outokumpu 1,9 Polvijärvi 0,7 Rääkkylä 0,3 Tohmajärvi 1,2 Valtimo 0,2 Kaikki yhteensä 30,5 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1822 1674 1624 1521 1489 1421 1008 986 933 837 792 777 588 527 475 2015-04-22 46
Sote-kunta rajapinta - yhteenveto
2015-04-22 48
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kunnan vastuulla oleva hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen tehdään kunnan, soten, yksityisten palvelutuottajien sekä järjestöjen ja muiden kunnassa toimivien tahojen yhteistyönä. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet määritellään yhdessä Hyvinvointikertomus on kunnan ja soten yhteinen työkalu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteiden laadinnassa, toimeenpanossa ja arvioinnissa. Hyvinvointikertomuksen rakenne ja sen käsittelyprosessi on kaikilla kunnilla samanlainen. 2015-04-22 49
Lapset ja nuoret Toiminta- ja rahoitusmallin tulee kannustaa sekä kuntaa että sotea ennaltaehkäisyyn ja oikea-aikaiseen puuttumiseen. Tavoitteena on hyvinvointi arjessa sekä raskaiden (=kalliiden) palvelujen tarpeen ehkäisy Työryhmä on työstänyt toimintamalliluonnoksen, joka pitää tarkentaa kuntien kanssa operatiivisessa suunnittelussa sekä tehnyt selkeän ehdotuksen eri ikäryhmien osalta moniammatillisten palveluprosessien koordinoinnista ja vastuista. Oppilas- ja opiskeluhuolto on katsottu kuuluvan sotelle vaikka toiminta on pääsääntöisesti kouluilla. 2015-04-22 50
Työllisyys Kunta-sote yhteistyössä kokonaisvastuu on kunnalla Kuntien on olennaisen tärkeää pystyä sijoittamaan työllistettyjä, työkokeilijoita sekä kuntouttavan työtoiminnan henkilöitä myös sote-kuntayhtymän työpaikoille. Kunnissa ja sotella voi olla yhteisiä viranhaltijoita. TYP-toimintamallia rakennetaan tavoitteena maakunnallinen, moniammatillinen yhteispalvelun toimintarakenne (MYP). Paikallisia palvelupisteitä tarpeen mukaan. 2015-04-22 51
Maahanmuuttajatyö Maakunnallinen toimintamalli Työryhmä esittää vuosille 2015 2017 yhteisesti toteutettavaa ja haettavaa hanketta, jolla rakennettaisiin yhteisesti toimivat ja resurssoidut kotoutumisen palvelut Pohjois-Karjalaan. 2015-04-22 52
Erityisryhmien asuminen Erityisryhmien asumisella tarkoitetaan asuntojen suunnittelua ja rakentamista mm. seuraaville ryhmille: huonokuntoiset ja muistisairaat vanhukset, vammaiset henkilöt, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat, maahanmuuttajat ja erityistä tukea tarvitsevat nuoret Kunnat vastaisivat alueellaan erityisryhmien asumisesta ja asuntoihin liittyvästä vuokraustoiminnasta Erityisryhmien asumisen kokonaisuuden hallinta otettaisiin käyttöön sote-alueen ja kuntien yhteistyönä. Työkaluna toimisi erityisasumisen maakunnallinen/paikallinen toimeenpano-ohjelma, jossa määriteltäisiin mm. uudet hankkeet, rakentaja, palveluiden tuottaja, kilpailutukset ja aikataulut. Kehittämisen tukivastuu sotella 2015-04-22 53
Henkilöstö -yhteenveto
Henkilöstö -tärkeimmät havainnot ja ehdotukset Henkilöstöselvitys kunnista ja kuntayhtymistä sote henkilöstöä 6,000 vakinaista, 1,400 määräaikaista nimikkeitä 298 - yhdenmukaistettava eläkepoistuma 440 vuoteen 2016 mennessä, hallintohenkilöstön eläkepoistuma vuosina 2016-19 on yli 30 henkilöä palkkojen kirjo merkittävä harmonisointikulu vuositasolla 1.37 M, 0.5% palkkasummasta harmonisoitaisiin kunkin hinnoittelukohdan/ammattinimikkeen yleisimpään palkkaan usean vuoden aikana valtaosa henkilöstöstä jatkaa entisissä tehtävissä tehtäviin voi myös tulla muutoksia lähiesimiesrakenteen säilyttäminen on tärkeää paikalliset sopimukset tarkistettava luovutaan vakanssien perustamisesta työsuhteisten osalta 2015-04-22 55
Henkilöstö -jatkovalmistelu Henkilöstösuunnittelua valmisteleva ryhmä (syksy 2015?->) seuraavien tehtävien hoitamiseksi henkilöstön rakenne ja sijoittelu, ulkoiseen hakuun tulevien virkojen määrittäminen suunnitelma henkilöstölle tiedottamisesta ja muutostyöskentelystä Henkilöstöhallinnon keskittäminen ainakin sote ky:n ja Joensuun kaupungin osalta. Arkihenkilöstötyön hoitaminen jatkuisi kunnissa. Palkanlaskennan järjestäminen olisi perusteltua keskittää ainakin suurten kunnallisten organisaatioiden osalta. Myös muiden kuntien olisi mahdollista liittyä keskitettyyn palkkahallinnon palveluun, jos se niiden mielestä olisi perusteltua esimerkiksi riskienhallinnan ja henkilöstöresurssien näkökulmasta. Ainakin alkuvaiheessa on perusteltua käyttää sekä Populusta että FortimeK:ta rinnakkain palkanlaskentajärjestelminä. 2015-04-22 56
Hallinto- ja talous -yhteenveto
Hallintomalli ja tulosohjaus uusi sote-kuntayhtymä Ohjausryhmä on kokouksessaan 3.11.2014 linjannut, että Pohjois- Karjalan sote-hankeen valmistelu perustuu maakuntatasoiseen (Pohjois-Karjalan maakunnan kunnat + Heinäveden kunta) kuntayhtymämalliin. tulosohjaus Tulosohjaus on osa kuntien ja soten välisen ohjauksen kokonaisuutta, joka tarkoittaa tulostavoitteista ja kehittämislinjauksista sopimista sekä toiminnan tulosten ja vaikutusten arviointia. tilaaja-tuottaja Kuntayhtymä toimii sote-palvelujen tuotannosta ja järjestämisestä vastaavana organisaationa. Kuntien on tarkoituksenmukaista hahmotella yhteinen toimintamalli/toimielin, joka toimii kuntien yhteisenä tilaajana. 2015-04-22 58
Johtaminen - neuvottelukunta Johtaminen Johtamisrakenne perustuu organisaatioon, missä on yhteinen, tietojohtamiseen perustuva ohjaus sekä paikallinen, päivittäistoiminnasta vastuullinen johto, joka toimii tiiviissä vuorovaikutuksessa paikallistasolla kuntien eri hallintokuntien kanssa. Johtamiselle asetetaan tavoitteet sekä mittarit ja niitä arvioidaan säännöllisesti. Johtamisrakenteiden organisaatiokaavioita ei ole mallinnettu selvityksen tässä vaiheessa. Toiminnan muutos edellyttää laaja-alaista ja vahvaa yhteisesti sovittuihin tavoitteisiin sitoutuvaa poliittista ja asiantuntijajohtajuutta. Paikallinen neuvottelukunta Sote-kunta -rajapinta yhteistyön tekemisen kannalta nähtiin tarpeelliseksi muodostaa jonkinlainen paikallinen ohjausjärjestelmä tiedon välittämiseen peruskunnan ja kuntayhtymän välille. Yhteistyön turvaamista, tiedon välittämistä ja luottamuksen rakentamista varten perustetaan kuntiin sotepalvelujen paikallistason neuvottelukunta. 2015-04-22 59
Kunnat Paikalliset neuvottelukunnat SOTE-kuntayhtymä JÄRJESTÄMISMALLI Yhtymävaltuusto Järjestäjä Tark Hallitus omistajaohjaus Toimitusjohtaja TUOTANTO-ALUE Paikallisjohto Hyvinvointikertomus
Ostopalvelut, palvelusetelit Kuntien muilta kuin kunnilta, kuntayhtymiltä ja valtiolta tehtävät palvelujen ostot ovat reilut 108 milj. euroa. Palveluseteliostoihin on kuntien budjeteissa varattu yhteensä noin 5,5 milj. Palvelusetelin käytössä on kuntakohtaisesti monenlaista kirjavuutta. Kunnissa nähtiin, että palvelusetelitoiminnan tulisi olla yhdessä koordinoitua. Työryhmän raportin liitteissä esitetään yksityiskohtainen kuntakohtainen tilannekuvaus ja kuntien vastaukset. 2015-04-22 61
Hallinto- ja talouspalvelujen tuottaminen Työryhmä ehdottaa, että sote-kuntayhtymä (käynnistystiimi) ja Joensuun kaupunki käynnistävät neuvottelut talous- ja osittain hallintopalvelujen tuottamiseksi yhteisesti. Tarvittaessa alueen muilla kunnilla olisi mahdollisuus liittyä selvitykseen mukaan heti tai myöhemmin. Soten muodostaessa oman organisaationsa vaarana on, että kuntiin jää liian raskas hallinnon organisaatio. 2015-04-22 62
Kustannukset ja rahoitus Työryhmä on analysoinut soten toimintakatteen nykytilaa ja kustannusten kasvun sietokykyä Vuoden 2015 toimintakate tulee olemaan vajaa 660 milj.. Kustannusten kasvun paine ja nykyisin jo varsin kireä kunnallisverotuksen taso huomioiden sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusnousu (toimintakatteen heikkeneminen) tulisi olla vuosina 2016-2021 keskimäärin korkeintaan 1,2 % vuosittain. Maakunnallisella mallilla haetaan kustannustehokkaampaa toimintaa. Hallinto- ja taloustyöryhmä perusti rahoituksen alaryhmän, jonka tehtävänä on luonnostella kunnille päätöksenteon pohjaksi erilaisia rahoitusmalleja. Rahoituksen vaihtoehdot ovat valmiit kesäkuun loppuun mennessä, mutta lopulliset kuntakohtaiset laskelmat valmistuvat elokuun loppuun mennessä. 2015-04-22 63
Selvitettävät rahoitusmallit (P-K) Perusmalleja: 1) kapitaatiomalli (= asukaslukumäärään perustuva) 2) nykyisiin valtionosuustekijöihin perustuva malli, huomioitava myös erityistekijöihin perustuva valtionosuus 3) verorahoitukseen (verotulot+ valtionosuudet) perustava malli 4) laskennallisiin kustannuksiin perustuva 5) todellisiin kustannuksiin, taaksepäin katsova malli, esim. lähtökohtana on vuodelle 2017 vuosien 2013-2015 tilinpäätösten keskiarvo indeksillä ja tehtävämuutoksilla korjattuna >> kuntakohtainen könttärahoitus, 6) tai edellisten yhdistelmä. perusmalleja kehitetään pidemmälle eri tekijöitä painottamalla 2015-05-04 64
Rahoitusmallin periaatteita? kohtelee mahdollisimman oikeudenmukaisesti kaikkia kuntia ei kovin suuria muutoksia nykyiseen kustannustasoon ei perustu suoritelaskutukseen yksinkertainen ja läpinäkyvä mahdollisimman hyvin ennakoitavissa oleva tukee kustannustehokkaan palvelurakenteen kehittämistä kannustava sekä peruskunnille että tuotantokuntayhtymälle peruskunta: kannustaa kuntia huolehtimaan sote-kunta-rajapintatoiminnoista, ettei kustannuksia valu sotelle peruskunta: jos tehdään kuntatasolla kustannuksia pienentäviä rakenne- /toimintamuutoksia, niin myös kunnan maksuosuuden tulisi pienentyä soteky: kannustaa kokonaistaloudelliseen ja tehokkaaseen toimintaan Kelan matkakustannusten korvaukset mukaan? 2015-05-04 65
2015-04-22 66
Kiinteistöt Ohjausryhmä on kokouksessaan 3.11.2014 linjannut, että sotepalvelujen kiinteistöjen omistus säilyy nykyisillä omistajilla. Työryhmä on tehnyt kiinteistöjen kartoituksen loka-marraskuussa 2014. Sote-palvelujen käytössä on kiinteistöjä yhteensä 29,4 hehtaarin verran. Kiinteistöjen tasearvo on 179,2 milj. euroa. Karkealla laskutoimituksella sote-tiloista maksettava vuosivuokra on myös korko huomioiden yhteensä 28 milj. euroa. Poistoajoissa on suuria eroja, ääripäät ovat Nurmes (11 v.) ja Rääkkylä (45 v.). Nykyinen PKSSK muuttuisi kiinteistö- ja tukipalvelujen kuntayhtymäksi, jonka elinkaaren pituuteen ei tässä vaiheessa ole otettu kantaa. 2015-04-22 67
Tietojohtaminen ja raportointi Maakunnallista tietojohtamisen selvittelyä on vienyt eteenpäin koordinaatioryhmän vastuuttamana pieni valmisteluryhmä hallinto- ja taloustyöryhmän alaisuudessa. Tiedolla johtamisen perustana on tietovarasto, jota käytetään kokoamaan, ryhmittelemään, yhdenmukaistamaan ja varastoimaan alueen tietojärjestelmistä kerättäviä tietoja yhden tai useamman raportointi- tai analysointiratkaisun tueksi. Kehittämistyö edellyttää myös investointeja 2015-04-22 68
Tukipalvelut - yhteenveto
Kiinteistöhuolto-, siivous- ja ravintopalvelut Kiinteistöjen omistus säilyisi nykyisillä omistajilla, jotka huolehtisivat kiinteistöjen hoidosta Ravinto- ja siivouspalvelut selvitetty kunnista ja PKSSK:sta Ensimmäisessä vaiheessa Joensuun kaupungin ja PKSSK:n siivous- ja ravintopalvelut yhdistetään yhdeksi yksiköksi. Muut kunnat voivat halutessaan säilyä tukipalvelujen tuottajina tai antaa ne uuden yksikön tehtäväksi oman harkintansa mukaisella aikataululla. Tilaajatehtävä annettaisiin aiemmin kuvatulle yhdistetylle yksikölle. Yksikön operoijana voisi olla sote-ky, joku kunta (Joensuu?), joku nykyinen yhtiö (PTTK?) tai uusi perustettava yhtiö. 2015-04-22 70
Muut tukipalvelut Valmiussuunnittelu ja turvallisuus Turvallisuuspäällikön virka ky:ssä, palvelut tuotetaan itse/ostetaan. Tarkempi käytännön toiminnan sisältö avataan operatiivisen suunnittelun yhteydessä Toimistopalvelut Sosiaali- ja terveyspalveluiden prosessien ja asiakaspalvelun toimistopalvelut muodostaisivat sote-kuntayhtymässä oman tulosyksikön. Sitä johdettaisiin keskitetysti, mutta työntekijät sijoittuvat tarpeen ja olosuhteiden mukaan toimintapisteisiin. Välinehuolto Alueellinen keskittäminen. Siilaisen välinehuolto voisi vastata laajemmin keskisen maakunnan perusth:n välinehuollosta. 2015-04-22 71
Muut tukipalvelut Lääkintälaite- ja apuvälinehuolto Kuntayhtymässä on olemassa entuudestaan lääkintälaitteista vastaava yksikkö. Kotona asumista tukevien apuvälineiden/järjestelmien hankinnan ja ylläpidon toteutuksen osalta kuntakohtaiset ratkaisut voidaan suunnitella tarkemmin operatiivisen suunnittelun ja muun toiminnan suunnittelun yhteydessä. Hankinnat Sopimukset Kartoitettaisiin osana operatiivista suunnittelua ja edellyttää vähintään 3 kk:n henkilötyöpanosta ICT PTTK vastaa palvelutuotannostakuten nytkin 2015-04-22 72
Siun soten valmistelu palvelupaketit - Sitran rahoitus/jns - seuranta- ja raportointiväline - kustannusten jakoväline? kehittämisryhmät11/2015-04/2016 toiminta - Siun sote Kaste - STM:n rahoitus/pkssk oper. toiminta rakenteet-hallinto yhtymävaltuusto ja -hallitus valmistelutiimi 11/2015 08/2016 toimiva johto 2015 2016 2017 Siun sote 73
Valmistelutiimin järjestäytyminen (koordinaatioryhmä 28.10.2015) tiimin vetäjä / Pekka Kuosmanen 0.8, yleisjohto, strategia, hallintorakenteet, hallinnon ja toiminnan koordinointi / Asko Saatsi, Kari Karjalainen hallintosihteeri, Markus Hirvonen 0.6, yhtymävaltuuston ja hallituksen valmistelija, hallintosääntö, sopimukset talous / Päivi Lintumäki 0.5, Johanna Tähkiö 0,5, Satu Huikuri 0,2 / Olli Riikonen, Eeva-Liisa Auvinen hallinto / Ismo Rouvinen 0.6-0.8, ict, kiinteistöt, kliinistä toimintaa tukevat palvelut / Jarkko Määttänen ravinto- ja siivouspalvelut, hankinnat, logistiikka / Hannele Portman 0.5 / henkilöstö / Sari Lempiäinen 0,5, Jouko Kantola 0,5, Mari Pitkänen 0,2 0,4 /Jere Penttilä viestintä / Ville Moilanen, Susanna Prokkola, kuntien viestintävastaavat + maakuntaliiton viestintähenkilöstö / Hannele Mikkanen toimistosihteeri Maria Partio 1.0, tiimin tukipalvelut Siun sote 74
Valmistelutiimien toiminnan kokonaisuuden organisointi Lisäksi kunnista ja ky:stä tukiresursseja tiimien tarpeen mukaan Kuntajohtajat ovat ilmoittaneet henkilöt, joita voidaan muiden työtehtävien oleellisesti kärsimättä irroittaa apuvoimiksi (kuntajohtajia, sote-johtajia, hallintojohtajia, talousjohtajia jne) Kaikki valmistelutiimiin osallistuvat toimivat talkooperiaatteella Siun sote 75
Miksi näin - yhteenveto historia maakunnan ominaisuudet toiminta edellä perussopimuksen hyväksymisvaiheessa ei hallintolaatikoita tehty itse henkilöiden sitoutuminen - luottamus moniammatillinen valmisteleva sihteeristö avoin suunnitelmallinen viestintä kuntavierailut jatkovalmistelu talkoilla Siun sote 76
ETEENPÄIN! KIITOS Pohjois-Karjalan Sote-alue Pekka Kuosmanen 18.03.2014