KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO

KUOPION KAUPUNKI PERUSTURVA JA TERVEYDENHUOLTO SAIRAALAHOIDON LÄÄKEHOITOSUUNNITELMA Laatijat: Apulaisylilääkäri Helena Sarlund Erikoislääkäri Satu Paanila Sairaanhoitaja Niina Pitkänen Osastonhoitaja Annikki Venetvaara 6.9.2006 Vastuuhenkilöt: Apulaisylilääkäri Helena Sarlund Osastonhoitaja Annikki Venetvaara Päivitetty 30.01.2015 Hyväksytty: Sairaalapalveluiden johtoryhmä 27.02..2015 1

SISÄLLYSLUETTELO SIVU 1. LÄÄKEHOIDON SISÄLTÖ JA TOIMINTATAVAT 3 1.1 Sairaalahoidon kuvaus 3 1.2 Lääkehoidon vaativuustaso 3 1.3 Lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat 3 2. LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN 4 2.1 Tehtävien edellyttämän osaamisen varmistaminen 4 2.2 Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen 5 2.3 Osaamisen ylläpitämisen seuranta 5 2.4 Perehdyttäminen 5 2.5 Täydennys- ja lisäkoulutuksen suunnittelu 5 3. HENKILÖSTÖN VASTUUT, VELVOLLISUUDET JA TYÖNJAKO 5 3.1 Organisaatio 5 3.2 Osastonlääkäri, päivystävä lääkäri 5 3.3 Sairaanhoitaja 6 3.4 Lähi- ja perushoitaja 6 3.5 KYSin apteekin proviisori 7 3.6 Farmaseutti/farmasisti 7 3.7 Opiskelijat harjoittelijana 7 3.8 Opiskelijat tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä 7 4. LUPAKÄYTÄNNÖT 7 5. LÄÄKEHUOLTO 8 6. LÄÄKKEIDEN JAKAMINEN JA ANTAMINEN 9 7. POTILAAN INFORMOINTI JA NEUVONTA 9 8. LÄÄKEHOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI 9 9. DOKUMENTOINTI JA TIEDONKULKU 9 10. SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ 10 11. PKV-LÄÄKKEET JA VARSINAISET HUUMAUSAINEET 10 12. VERENSIIRTOTOIMINTA 10 12.1 Päätös verensiirrosta 10 12.2 Verensiirron sopivuustutkimukset 11 12.3 Näytteet ja potilaan tunnistaminen 11 12.4 Verivalmisteiden tilaus 12 12.5 Verivalmisteiden toimitus osastolle 12 12.6 Tarkastukset ennen verensiirron aloitusta 12 12.7 Verensiirto ja potilaan seuranta 15 12.8 Mahdolliset haittavaikutukset 16 12.9 Verensiirron lopetus 17 2

1. LÄÄKEHOIDON SISÄLTÖ JA TOIMINTATAVAT 1.1 Sairaalahoidon kuvaus Kuvaus on esitetty sairaalahoidon toimintasuunnitelmassa. 1.2 Lääkehoidon vaativuustaso Sairaalahoidon potilaat ovat kuopiolaisia aikuisia, vanhuksia, vammaisia ja pitkäaikaissairaita, joilla on akuutti tai pitkäaikainen sairaalahoidon tarve. Osastoilla hoidetaan myös saattohoito- ja tutkimuspotilaita, päihdeongelmaisia potilaita sekä kuntoutuspotilaista. Oraalisen, rektaalisen, inhaloitavan ja transkutaanisen lääkityksen lisäksi osastoilla toteutetaan: - suonensisäinen lääkitys sisältäen keskuslaskimokatetrit - vatsanpeitteiden läpi suoraan vatsalaukkuun annettava lääkitys - injektiolääkitys - epiduraalitilaan annettava lääkitys Poliklinikalla asioivat potilaat ovat kaiken ikäisiä ja potilaat toteuttavat lääkehoidon itsenäisesti tai avustettuna kotonaan. Valtaosalle potilaista kirjoitetaan sähköinen lääkemääräys ja lääkäri ja hoitohenkilökunta opastavat potilaita lääkkeenottotekniikassa sekä neuvovat lääkkeiden käytössä ja ohjaavat itsehoitoon. Lääkehoito kirjataan AluePegasos-järjestelmään, joka on käytössä Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueella. 1.3 Lääkehoidon riskitekijät ja ongelmakohdat Kriittisiä kohteita lääkehoidossa ovat - oikea tieto potilaan/asiakkaan kokonaislääkityksestä kotona - oikean lääketiedon siirtyminen potilaan siirtyessä toisesta organisaatiosta - lääkelistojen luotettavuus lääkelistat tarkastetaan x 1/viikko verraten niitä Pegasoksen lääkemääräyksiin virheistä tehdään HaiProilmoitus - potilaan ja omaisen informoinnin kehittäminen - merkittävistä poikkeamista informoimisen kattavuus (HaiPro) - sairaalahoidon peruslääkevalikoiman lääkkeiden nimien suuri vaihtuvuus, lääkekortilla oleva nimi ja jaettavissa olevan lääkkeen nimi ei aina ole sama Normaaliin työaikaan osastolle tulevien potilaiden lääkityksen tarkistaa osastonlääkäri, iltaisin ja viikonloppuisin lääkityksen tarkastaa päivystävä lääkäri joko osastolla tai mobiililaiteen kautta. Hoitaja tulostaa potilaskohtaisen lääkekortin ja lääkeohjeet suoraan lääkärin tekemästä lääkelistasta AluePegasos-lääketietojärjestelmästä. AluePegasos -lääketietojärjestelmän lääkekortit ja niiden muutokset tekee lääkäri. 3

Lääkehoidon vaiheiden kuvaaminen Potilas Lääkäri Hoitohenkilökunta Farmaseuttinen henkilöstö (KYS apteekki) Potilas Lääkehoidon tarve Taudin määritys, lääkehoidon tarpeen arviointi, lääkemääräys potilasta ja hoitoon osallistuvia kuunnellen, potilaan informointi ja neuvonta, jatkohoidon seuranta. Lääkkeen hankinta, lääkkeen jako, potilaan lääkeneuvonta, lääkityksen vaikuttavuuden ja hoitomyöntyvyyden arviointi, poikkeamien ja läheltäpititilanteiden raportointi, sekä raportoituihin poikkeamiin reagointi ja toimintaprosessien korjaaminen. Lääkehoidon toteuttaminen, vaikutusten arviointi. Lääkkeisiin liittyvän tiedon hankinta ja vaihto (peruslääkevalikoima, lääkeinformaatio). Lähtevien lääketoimitusten farmaseuttinen arviointi. Lääkehoidon kokonaisarvioinnin pilotointi on vuoden 2015 aikana osana HYKE-hanketta. Toteuttaa hoitosuunnitelman mukaisesti itse lääkehoitoa, arvioi omalta osaltaan hoidon vaikutusta ja mahdollisia sivuvaikutuksia. Omainen/läheinen (tarvittaessa) Tietää omaisensa/läheisensä lääkityksen. Osaa tarvittaessa toteuttaa sitä ja seurata lääkkeen sekä odotettuja että sivuvaikutuksia. 2. LÄÄKEHOIDON OSAAMISEN VARMISTAMINEN JA YLLÄPITÄMINEN 2.1 Tehtävien edellyttämän osaamisen varmistaminen Uusilta työnhakijoilta tarkistetaan peruskoulutus ja aiempi työkokemus. Lupa lääkkeen antamiseen potilaille (lähi- ja perushoitajat, sairaanhoitajat, osastonhoitajat) sekä iv-lupa (sairaanhoitajat ja osastonhoitajat) on suoritettava, vaikka sellainen olisi hankittu toisesta työyhteisöstä (muu kuin LOVE/LOP-verkkokoulutus). Sairaanhoitajat ja osastonhoitajat suorittavat myös KIPU - Kivunhoidon lääkehoito kurssin (entinen EPI-kurssi), näytöt epiduraalihoidon osalta annetaan Harjulan sairaalan yksiköissä, koska ko. potilaiden hoito on keskitetty näihin yksiköihin. Hoitajien suorittama LOVE/LOP verkkokoulutus antaa lääkeluvat perehdytyksen, näyttöjen ja sairaanhoitajilla suullisen tentin jälkeen Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueelle. Sairaan-/osastonhoitajien KIPU-kurssin suullisen kuulustelun suorittaa Kuopion yliopiston professori Hannu Kokki. Toisessa organisaatiossa suoritetun LOVE/LOP/KIPUverkkokoulutuksen lääkelupa on voimassa perehdytyksen, näyttöjen ja sairaanhoitajilla suullisen tentin jälkeen. 4

2.2 Osaamisen ylläpitäminen ja kehittäminen Sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat osallistuvat KYSin järjestämään lääkekoulutukseen (LOVE/KIPU sairaanhoitajilla, LOP lähi- ja perushoitajilla). Koulutus tapahtuu verkkoympäristössä ja lukuaikaa myönnetään sairaanhoitajille 8 tuntia LOVE-kurssiin ja 4 tuntia LOVE-KIPU-koulutukseen (lukuaika anotaan ESSillä). Lähi- ja perushoitajille lukuaikaa myönnetään 4 tuntia (lukuaika anotaan ESSillä). Työntekijät voivat opiskella materiaalin joko kotona tai työpaikalla (työpaikalla opiskelua suositellaan). Koulutuksessa on sekä teoria- että lääkelaskutentti. Hyväksytyistä tuloksista osallistuja saa merkinnät Lääkehoidon osaamisen kirjaan (LOKI) ja luvan allekirjoittaa sairaalahoidon ylilääkäri/tai hänen nimeämänsä vastuulääkäri. Verkkokoulutuksella jo luvan saaneet henkilöt päivittävät tietonsa 3 vuoden välein (teoriaosuus sekä tentit, lääkärin suullista tenttiä ei tarvita). Lisäksi henkilökunnalla on mahdollista osallistua sisäisiin ja ulkopuolisiin koulutuksiin oman kiinnostuksesta ja osaston tarpeiden mukaan. Aloite koulutuksiin tulee joko esimieheltä (lupakäytännöt) tai henkilökunnalta. Uusien käyttöön otettavien lääkkeiden lääkekoulutus järjestetään erikseen. 2.3 Osaamisen ylläpitämisen seuranta Sähköisen seurantajärjestelmän puuttuessa osastonhoitajat seuraavat henkilökuntansa kouluttautumista ja kirjaavat toteutuneet koulutukset henkilökuntaluetteloon. 2.4 Perehdyttäminen Jokaisella työntekijällä tulee olla ensimmäinen päivä perehdytyspäivä. Sen lisäksi uudelle työntekijälle nimetään ohjaaja viikon ajaksi. Sinä aikana tehdään 2-3 ohjattua lääkkeenjakoa / lääkkeenantoa. Lääkehoidon perehdyttämisen runkona tulee olla kirjallinen suunnitelma. 2.5 Täydennys- ja lisäkoulutuksen suunnittelu Kohdassa 2 on esitetty käytettävissä oleva koulutus. 3. HENKILÖSTÖN VASTUUT, VELVOLLISUUDET JA TYÖNJAKO 3.1 Organisaatio Luvat lääkehoidon toteuttamiseen sekä sairaanhoitajille ja lähi-/perushoitajille myöntää sairaalahoidon ylilääkäri/tai hänen nimeämänsä vastuulääkäri. Informaation jako, lääkehoidon seuranta sekä potilaiden tarkkailu ja havainnointi kuuluvat kaikkien hoitajien toimenkuvaan. Osastoille on nimettävä lääkevastaava/-vastaavat, jotka seuraavat mm. lääkekulutusta, huolehtivat lääkekaappien kunnosta sekä tuotteiden käyttökelpoisuudesta. 3.2 Osastonlääkäri, päivystävä lääkäri, hoitava lääkäri Lääkemääräykset antaa potilasta hoitava lääkäri/ päivystävä lääkäri, joka myös kirjaa lääkityksen Pegasos-järjestelmään. Potilasta hoitava hoitaja tulostaa lääkekortit lääkkeenjakokansioihin. Lääkärinkierrolla lääkäri merkitsee lääkemääräykset / -muutokset Pegasos-potilastietojärjestelmään lääkelistalle (=lääkitys-näyttö) ja hoitaja kirjaa: Taskit-osioon = lääkärinmääräys 5

kohtaan kts. lääkemuutos ja selitteeksi, minkä lääkeryhmän muutoksesta kyse ja kuittaa sen, kun on tulostanut lääkejakolistan (=lääkeohjeet) lääkkeenjakokansioon. Määräyksen vastaanottanut hoitaja toteuttaa lääkemääräyksen. Lääkäriä voi pyytää merkitsemään lääkkeet lääkelistalle peruslääkevalikoimaan kuuluvan lääkkeen kauppanimellä. Muuna aikana lääkäri merkitsee lääkemääräykset /-muutokset lääkelistalle Pegasos potilastietojärjestelmään ja Taskit-osioon merkinnän kts. lääkemuutos. Hoitaja toteuttaa Taskit- määräyksen laittamalla tulostetun lääkejakolistan lääkkeenjakokansioon ja kuittaa asian hoidetuksi Taskit- osioon ja toteuttaa lääkityksen ohjeen mukaan. Jos potilas siirtyy KYSistä tai muusta yksiköstä lääkkeet jaetaan siirtoepikriisin mukaan. Hoitaja ei kirjaa eikä siirrä lääkitystä AluePegasoksen lääkelistalle, vaan kirjaa hoitokertomukseen, mitkä epikriisin mukaisista lääkkeistä on jaettu (klo xx alkaen), kunnes päivystävä- tai osastonlääkäri on huolehtinut potilaan lääkityksen tarkistuksen ja kirjannut sen AluePegasos lääkelistalle. Päivystysaikana lääkäreillä on käytössään mobiiliyhteys, jolloin he pystyvät tekemään lääkemuutokset suoraan AluePegasosjärjestelmään. Jos mobiiliyhteys ei jostain syystä kuitenkaan ole käytettävissä, hoitaja kirjaa puhelimessa annetut lääkemääräykset Taskit-osioon AluePegasokselle ja kirjaa määrääjäksi lääkkeen määränneen lääkärin, sekä lisää tai muuttaa lääkityksen kynällä kansiossa olevaan lääkejakolistaan. Päivystävä lääkäri/osastonlääkäri kirjaa AluePegasoksen lääkelistalle lääkitysmuutokset mahdollisimman pian, viimeistään seuraavalla kierrolla, jonka jälkeen tulostetaan uusi, ajan tasalla oleva lääkejakolista. Kuopion kaupungin lääkärien vastaanotolta tulevien potilaiden lääkityksen AluePegasokseen päivittää lähettävä vastaanotonlääkäri (hoitaja tulostaa lääkekortin suoraan tästä versiosta) ja osastolla oleva lääkäri tarkastaa lääkityksen lääkärinkierrolla. Poliklinikalla hoitava lääkäri vastaa potilaalleen antamastaan hoidosta ja hoidon toteutumisesta. Lääkettä määräävä lääkäri varmistuu siitä, että potilas tai hänen läheisensä ymmärtää lääkkeen oikean annostelun. Potilaan tulee olla tietoinen lääkkeen käyttötarkoituksesta ja tavasta sekä ymmärtää, millaisia mahdollisia sivuvaikutuksia lääke saattaa aiheuttaa ja milloin hänen tulee ottaa yhteyttä hoitavaan lääkäriin tai hoitohenkilökuntaan. Lisäksi potilasta informoidaan yhteisvaikutuksista muiden lääkkeiden ja päihdyttävien aineiden kanssa sekä vaikutuksesta suorituskykyyn, kuten ajokykyyn. Kotiutusyksikössä asiakkaan lääkehoidosta vastaavat sairaanhoitajat. Asiakas kotiutuu sairaalasta mukanaan asianmukainen kotilääkelista ja uudet tarvittavat reseptit. Lääkelista käydään asiakkaan kanssa läpi ja tarkistetaan, että kaikkia lääkkeitä on kotona. Jos lääkelistassa on epäselvyyksiä, otetaan yhteyttä kotiuttavan osaston hoitohenkilökuntaan tai lääkäriin. Tarvittaessa haetaan uudet tai puuttuvat lääkkeet apteekista potilaan reseptillä. Lääkkeet jaetaan lääkedosettiin tai annetaan suoraan pakkauksista, jollei asiakas pysty niitä itse jakamaan tai ottamaan. Osalla asiakkaista voi olla käytössä apteekin annosjakelu, jolloin muutokset järjestyvät sitä kautta. Sairaanhoitaja päivittää uuden asiakkaan lääkelistan Pegasospotilastietojärjestelmään ja lääkelistan hyväksyy kotiutusyksikön nimetty lääkäri. Kotiutusyksikön hoidon aikaiset lääkemuutokset sairaanhoitaja saa kotiutusyksikön nimetyltä lääkäriltä Lääkehoitoon liittyvät riskitiedot lääkäri kirjaa sähköiseen sairauskertomuksen. Kirjattavat tiedot ovat herkkyysreaktio, diagnoosi sekä lääkeyliherkkyyden huomioiminen potilaan hoidossa. Lääkemääräyksen voi lääkäri antaa myös puhelimitse, jos hän tuntee potilaan hyvin. 6

3.3 Sairaanhoitaja Sairaanhoitajat ovat päävastuussa lääkehoidon toteuttamisessa ja hoitavat muun lääkehoidon ohella iv-lääkitykset. Lisäksi sairaanhoitajat vastaavat lääkehoidon seurannasta, dokumentoinnista, lääkeneuvonnasta yhdessä lääkärin kanssa, sekä poikkeamien ja läheltäpititilanteiden raportoinnista. Osastoilla tulee olla nimetyt sairaanhoitajat, jotka huolehtivat lääkkeiden tilauksen KYSin lääkekeskuksesta. 3.4 Lähi- ja perushoitajat Lähi- ja perushoitajat osallistuvat omien potilaidensa osalta lääkkeenjakoon, vievät ja antavat potilaille lääkkeitä, antavat s.c sekä i.m. pistoksia ja vaihtavat lääkkeettömän infuusiopussin sekä asettavat nesteensiirtolaitteen lääkkeettömään infuusiopussiin. Lisäksi lähi- ja perushoitajat vastaavat lääkehoidon seurannasta, dokumentoinnista, lääkeneuvonnasta yhdessä sairaanhoitajan ja lääkärin kanssa, sekä poikkeamien ja läheltäpititilanteiden raportoinnista. 3.5 KYSin apteekin proviisori KYSin lääkekeskuksen esimies vastaa siitä, että lääkkeiden hankinta, varastointi, säilytys, valmistus, tutkiminen, käyttökuntoon saattaminen, toimittaminen, jakelu sekä lääkeinformaation antaminen tapahtuvat asianmukaisesti ja lääketurvallisuutta edistäen. 3.6 KYSin apteekin farmaseutti/farmasisti Asiakaspalvelu, lääkeinformaatio ja lääkehuollon osastotarkastukset. KYSin apteekissa on lääkehoidon kokonaisarviointiin koulutettuja henkilöitä, jotka voivat lääkärin pyynnöstä suorittaa lääkityksen kokonaisarvioinnin. Tästä saatua raporttia lääkäri voi käyttää apuna päättäessään potilaan lääkehoidosta. Lääkehoidon kokonaisarviointi on maksuton palvelu vuoden 2015 aikana. 3.7 Opiskelijat harjoittelijana Eriasteiset opiskelijat osallistuvat lääkehoitoon ohjaajansa valvonnassa ja vastuulla koulutuksen tavoitteiden mukaan. Itsenäiseen lääkehoitoon heillä ei ole oikeutta. 3.8 Opiskelijat tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä Osaaminen on varmistettava työhön otettaessa (lääkeaineopin luennot ja hyväksytty tenttitulos) ylihoitajan/osastonhoitajan toimesta. Sairaanhoidon opiskelijat, joilla on 140op/210op suoritettuna voivat toteuttaa lääkehoitoa erillisen ohjeen mukaan. Luvat kirjataan erilliseen lupatodistukseen. 4. LUPAKÄYTÄNNÖT Sairaanhoitajat sekä lähi- ja perushoitajat osallistuvat KYSin lääkehoitokoulutukseen (verkkokoulutus, tentti, ohjattu harjoittelu sekä suoritusten arviointi ), hyväksyttyjen suoritusten jälkeen sairaalahoidon ylilääkäri/tai hänen nimeämänsä vastuulääkäri myöntää lääkeluvan ja sairaanhoitajille lisäksi IV- ja kanylointiluvan. Sairaanhoitajille ja osastonhoitajille LOVE- KIPU-luvan myöntää KYSin tehohoidon ylilääkäri Hannu Kokki suullisen kuulustelun jälkeen. 7

Osastonhoitaja pitää kirjaa luvan saaneista henkilöistä, ja vastaa siitä että verkkokoulutus, tentti, näytöt on suoritettu ennen luvan allekirjoittamista. Tätä varten luvan suorittaja näyttää LOKIkirjan merkinnät osastonhoitajalle ja säilyttää alkuperäisen itsellään. Luvat on päivitettävä tarjotulla koulutuksella 3 vuoden välein tentteineen. Ainoastaan luvan saaneilla henkilöillä on kulkuoikeus lääkkeenjakohuoneeseen ja oikeus kantaa lääkekaappien avaimia. 5. LÄÄKEHUOLTO KYSin apteekin tehtävänä on antaa lääkehuoltopalvelut Kuopion kaupungin perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueelle, sekä vastata lain mukaisesta lääkevarastoinnista. Lääkehuollon toimintaan kuuluvat mm. lääkelogistiikka (hankinnat, varastointi, toimitukset, peruslääkevalikoiman laatiminen), kliininen farmasia (lääkeinformaatio, koulutus) ja lääkehuollon osastokonsultaatiot (tarkastustoiminta) sekä lääkekäytön- ja kulutuksen seuranta, lääkeneuvonta ja asiantuntijuus eri toimikunnissa (mm. lääkeneuvottelukunta, mikrobityöryhmä). Turvallisen ja kustannustehokkaan lääkehoidon varmistamiseksi KYSissa toimii lääkeneuvottelukunta ja sen alaisuudessa lääkevaliokunta. Lääkeneuvottelukunnan tehtävänä on laatia sairaalalle lääkehoidon tarpeita vastaava lääkevalikoima. Toimikunta seuraa myös lääkkeiden kulutusta ja tiedottaa yksiköitä lääkitysturvallisuuteen liittyvissä asioissa. Apteekista toimitettavat valmisteet kilpailutetaan hankintalain mukaisesti kahden vuoden välein ja sen tuloksena muodostetaan peruslääkevalikoima. Lääkeinformaatiopalvelusta (p. 017 173502, 044 7174351) voidaan kysyä apua potilaan lääkityksistä, mm. yhteisvaikutukset, ottoajat, lääkityksen kokonaisuuden tarkastaminen ja haittavaikutukset. Sairaanhoitajan koulutuksen saaneet terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat tilata peruslääkevalikoimaan kuuluvia lääkkeitä KYSin apteekista. Lääkkeiden tilaaminen on vastuutettu tietyille sairaanhoitajille ja siinä noudatetaan ennalta sovittua aikataulua. Tilattaessa lääkkeitä peruslääkevalikoiman ulkopuolelta tai Lääkelaitoksen myöntämän erityisluvan perusteella kulutukseen luovutettavia lääkkeitä tilauksessa tulee olla vastaavan lääkärin vahvistus. Tätä toimintaa varten on KYSin apteekilla oma lomakkeensa. KYSin apteekista toimitetaan lääkkeitä osastoille kirjallisen-, sähköisen- tai faksitilauksen perusteella. Poikkeustilanteissa lääketilaus voidaan antaa puhelimitse. Farmaseuttinen henkilökunta varmistaa tilausten ja toimitusten oikeellisuuden sekä selvittää mahdolliset epäselvyydet ennen lääkkeen toimittamista. Potilaille/asiakkaille annettavat lääkenäytteet/päivystyspakkaukset toimitetaan apteekkiin Vnrmerkintää varten, jonka jälkeen ne ovat osaston käytettävissä. Vnr on lääkkeille myönnettävä kuusinumeroinen koodi (Pohjoismainen tuotenumero), joka mahdollistaa yksittäisen lääkepakkauksen luotettavan tunnistamisen kaikissa lääkkeen jakeluvaiheissa. Osastojen käyttämättä jääneet, vanhentuneet, käyttökelvottomat tai käyttökieltoon asetetut lääkkeet palautetaan KYSin apteekkiin asianmukaisia toimenpiteitä varten. KYSin apteekki hyväksyy käyttökelpoiset lääkkeet uudelleen toimitettavaksi vasta sen jälkeen kun ne on asianmukaisesti tarkastettu ja arvioitu käyttökelpoisiksi. Nämä lääkkeet hyvitetään palauttaneelle osastolle. Osastonhoitaja, lääkevastaavat ja KYSin apteekki seuraa osastojen lääkekulutusta ja lääkehävikkiä. 8

6. LÄÄKKEIDEN JAKAMINEN JA ANTAMINEN Lääkkeet tilataan KYSin apteekista. Tilauskäytännöt on sovittu osastokohtaisesti. Lääkkeet jaetaan lääkekorttien mukaan joko tarjottimille tai lääkedosetteihin. Sairaanhoitopiirin alueella on sovittu seuraavat lääkekuppien värit ja antoajat: kirkas klo 8, keltainen klo12, punainen klo 17 ja sininen klo 20 sekä yölääkkeet. Jaetut lääkkeet säilytetään lääketarjottimilla tai lääkedoseteissa niille varatussa lukitussa tilassa. Neljä kertaa vuorokaudessa tehtävän lääkekierron yhteydessä lääkkeiden oikeellisuus tarkastetaan ennen potilaalle antamista. Samalla lääkkeen jakajan on varmistuttava, että kyseessä on oikea potilas. Ennen lääkekiertoa on lääkkeen jakajan tarkastettava lääkkeiden murskattavuus ja osittaminen, mikäli potilas ei voi ottaa kokonaisia valmisteita tai pureskelee kaikki valmisteet. Tarkastuksessa esiin tulleet lääkkeenjakovirheet kirjataan HaiProjärjestelmään läheltäpiti-tapahtumana. Jos potilaalle annetaan väärät lääkkeet, asiasta ilmoitetaan heti lääkärille ja potilaalle itselleen, annetaan tarvittaessa lääkehiili ja tapahtuma kirjataan HaiPro-järjestelmään sekä VAHI-tietona Pegasos-järjestelmään. Lääkäri antaa lisäohjeet potilaan hoitoon. 7. POTILAAN INFORMOINTI JA NEUVONTA Potilas saa pääosan informaatiosta lääkärin kierron sekä lääkkeenjakojen yhteydessä etenkin jos lääkitys on muuttunut. Näissä tilanteissa kerrotaan miksi lääke on aloitettu, kuinka usein sitä annetaan ja kuinka pitkään. Uudesta lääkkeestä potilaalle annetaan tarvittaessa paperiversio potilasfarmakasta. Kotiutustilanteissa informaatiota antaa lähinnä lääkäri. Hoitaja varmistaa, että potilas on saanut informaation ja ymmärtänyt sen. Poliklinikalla sairaanhoitajat ohjaavat ja neuvovat potilaita erikoisalojen mukaisesti. Hoidonohjaus toteutetaan yksilökäyntien yhteydessä. Useissa sairauksissa myös muut tekijät kuin lääkehoito auttavat potilasta hoitotasapainon saavuttamisessa ja sairaanhoitajat voivatkin tarvittaessa ohjata potilaita muiden erityistyöntekijöiden ohjaukseen. Lääkehoidon ohjauksen runkona toimii käypähoito- ja Kysin alueelliset hoitopolkusuositukset. Neuvonnan apuna sairaanhoitajat käyttävät kirjallista materiaalia kuten lääke- ja diagnoosikohtaisia oppaita 8. LÄÄKEHOIDON VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI Keskeisintä on hoitohenkilökunnan tekemä havainnointi ja tulosten kirjaaminen AluePegasosjärjestelmään. Jos lääkitys ei näytä tuottavan toivottua tulosta tai esiintyy haittavaikutuksia, lääkäriä on informoitava mahdollisimman pian. 9. DOKUMENTOINTI JA TIEDONKULKU Potilaan saama lääkehoito ja sen vaikuttavuus kirjataan AluePegasos-järjestelmään, josta se on hoitavien henkilöiden luettavissa ja lisäksi tieto kerrotaan suullisen raportoinnin yhteydessä. Tarvittaessa olevan lääkityksen kirjaamista on tehostettava, samoin lääkkeenoton yhteydessä havaittuja vaikeuksia. 9

10. SEURANTA- JA PALAUTEJÄRJESTELMÄ Osastoilla tulee varmistaa lääkekorttien ja AluePegasos-järjestelmän lääketietojen paikkansapitävyys kerran viikossa. Tarkastuksessa esiin tulleet virheet kirjataan HaiProjärjestelmään läheltäpiti-tapahtumina. Haittatapahtumista (potilaalle asti menneestä lääkevirheestä) tehdään HaiPro-järjestelmään potilasta yksilöimätön potilasturvallisuusilmoitus. Osastonhoitaja tulostaa kuukausittain HaiPro-raportin. Raportit käsitellään osastokokouksissa x1 /kk. Tapahtumat perusteella tehdään tarpeelliset korjaavat toimet ja toimintatapa muutokset. HaiPro-rapotit käsitellään puolivuosittain potilasturvallisuustyöryhmässä. 11. PKV-LÄÄKKEET JA VARSINAISET HUUMAUSAINEET Osastot tilaavat huumausaineet tätä tarkoitusta varten olevalla lomakkeella (lomakkeen osastokappale säilytetään osastolla kansiossa 1 vuosi). Osastonlääkäri allekirjoittaa tilauksen ennen sen toimittamista KYSin apteekkiin. KYSin apteekki toimittaa huumausaineen mukana pakkauskohtaisen kulutuskortin, johon osastolla merkitään jokainen lääkkeen antaminen lomakkeen ohjeiden mukaisesti. PKV-lääkkeiden kulutuksen seuranta tapahtuu erillisen ohjeen mukaan. KYSin apteekki hankkii, varastoi ja toimittaa osastoille huumausainereseptilomakkeita, joita lääkärit käyttävät määrätessään huumausaineita avohoitoon siirtyville. Osastot tilaavat huumausainereseptilomakkeita KYSin apteekista siihen tarkoitetulla lomakkeella. Paperisia reseptejä voidaan kirjoittaa 1.11.2015 saakka, sen jälkeen PVK- ja huumausainereseptit on kirjoitettava sähköisenä. Huumausainereseptilomakkeiden ja potilaalle määrättyjen huumausaineiden kirjanpidosta on huolehdittava (Sosiaali- ja terveysministeriön määräys lääkkeiden määräämisestä), ja siksi KYSin apteekki toimittaa reseptilomakkeiden mukana huumausainereseptin käyttölomakkeen, johon lääkäri tekee tarvittavat merkinnät. Parenteraaliset kipulääkkeet (esim. oksikodoni, kipulääkekasetit), joita tarvitaan kotihoidossa (esim. syöpäpotilaan saattohoito kotona) hankitaan apteekista kuten muutkin huumausaineet. Kotisairaalatoiminnassa ja kotihoidossa olevien potilaiden lääkkeet toimitetaan Kuopiossa Harjulan sairaalan osasto 7:n 1.1.2015 alkaen ohjeen mukaan ja Nilsiässä osaston kautta. Potilaan ollessa hoitosuhteessa johonkin sairaalan osastoon (esim. kotilomalla olevat), tilataan parenteraaliset kipulääkkeet hoitavan osaston kautta. 12. VERENSIIRTOTOIMINTA Teksti perustuu KYSin 4.3.2008 tekemään ja 27.9.2011 päivitettyyn ohjeeseen Verensiirron toteutus osastolla. Tekstiä on muutettu Kuopion kaupungin laitoshoitoon soveltuvaksi. 12.1 Päätös verensiirrosta Lääkäri määrittää potilaan verensiirtotarpeen perehtymällä potilaan tilaan. Hän antaa ohjeet siirrettävästä verivalmisteesta, verivalmisteen määrästä (yksikkömäärä tai tilavuus), 10

veritilauksen kiireellisyydestä, siirtonopeudesta sekä potilaan tarkkailussa huomioon otettavista seikoista. Verensiirtomääräys kirjataan potilaan sähköiseen sairauskertomukseen. 12.2 Verensiirron sopivuustutkimukset Verensiirron sopivuustutkimuksia ovat ABORhD -veriryhmämääritys, punasoluvasta-aineiden seulonta ja punasoluvalmisteiden tilauksen yhteydessä tehtävä sopivuuskoe. Osasto tilaa sopivuuskoenäytteen (B-XKoeN) Pegasos-järjestelmässä ja laboratorio tarkastaa onko veriryhmämääritys (B-Vr+VrAb) otettu aiemmin, sekä ottaa veriryhmämäärityksen tarvittaessa. Veriryhmän tutkimuspyyntö sisältää punasoluvasta-aineiden seulonnan. Vasta-aineiden seulonta uusitaan tarvittaessa sopivuuskokeen teon yhteydessä. Sopivuuskoenäytteestä tarkistetaan aina veriryhmä sopivuuskokeen teon yhteydessä. Veritilauksen yhteydessä on verikeskuksessa oltava riittävän tuore (< 3 vrk) sopivuuskoenäyte. Sopivuuskoenäyte otetaan 1-2 vrk ennen suunniteltua verensiirtoa ja se säilyy määrityskelpoisena 3 vrk. Sopivuuskoetulos on voimassa 5 vrk näytteenotosta. Mikäli potilaalla on aiemmin todettu punasoluvasta-aineita, ota myös vasta-aineiden tunnistusnäytteet (B- VRAbTu1, E-Coomb-O, B-XKoeN = Paneli 1-tutkimuspaketti). Punasoluvasta-aineiden seulonnassa pyritään löytämään kliinisesti merkitykselliset vasta-aineet. Seulonnassa löytyneiden vasta-aineiden tunnistus tehdään verikeskuksessa ilman erillistä tutkimuspyyntöä seuraavana arkipäivänä. Jos päivystysaikana (arkisin klo 15-07 ja viikonloppuisin pe klo 15 - ma klo 07) potilaalla todetaan vasta-aineita, löydös ilmoitetaan hoitoyksikköön. Hoitava lääkäri ottaa tarvittaessa yhteyttä verikeskuksen tai Veripalvelun lääkäriin. Mikäli verensiirto on hoitavan lääkärin arvion mukaan välttämätön ennen tunnistuksen valmistumista, annetaan potilaalle sopivuuskokeen perusteella sopivia punasoluyksiköitä. Tarvittaessa hoitava lääkäri voi sopia verikeskuksen lääkärin kanssa vastaainetunnistuksen tekemisestä päivystysaikana. Vasta-aineiden seulonta- ja tunnistustulokset ovat voimassa 5 vrk näytteenotosta. Tulokset ovat kuitenkin voimassa yhden kuukauden niillä potilailla, joilla voidaan varmistaa, että potilas ei ole saanut verensiirtoja tai ollut raskaana näytteenottoa edeltäneiden neljän viikon aikana eikä sen jälkeen. Verensiirtoserologiset tutkimukset kuvataan yksityiskohtaisesti Verensiirto-oppaassa (Kuntaliitto 2006). 12.3 Näytteet ja potilaan tunnistaminen Suurin osa vakavista verensiirron haitoista ja läheltä piti tilanteista johtuu potilaan tunnistamisessa tai näytteiden merkitsemisessä tehdyistä virheistä. Virheiden havaitsemiseksi ennen siirtoa näytteet veriryhmämääritystä ja sopivuuskoetta varten otetaan toisistaan riippumattomasti (eri henkilöt ottavat näytteet eri ajankohtina). Ennen näytteiden ottamista on potilaan henkilöllisyys varmistettava (henkilötunnus ja nimi) erityisellä huolella. Potilaan tulee itse antaa näytteenottajalle nämä tiedot näytteenottotilanteessa, jolloin näytteenottaja vertaa tietoja tutkimuspyyntöihin. Jos potilas ei kykene kertomaan henkilötietojaan, on potilaan henkilöllisyys varmistettava muilla keinoilla (potilasranneke, toinen tunnistaja). Molemmat tunnistajat kirjaavat nimensä (nimikirjaimensa) näyteputkiin. Vain hätätapauksissa näytteet veriryhmämääritystä ja sopivuuskoetta varten voidaan ottaa samalla kertaa. Jos näytteet otetaan yhtä aikaa, on kahden henkilön tunnistettava potilas näytteitä otettaessa ja molempien on kuitattava tunnistus allekirjoituksellaan veriryhmä- ja sopivuuskoeputkien tarroihin. Pieniltä lapsilta (<7 v) voidaan näytteet ottaa samalla kertaa, 11

kahden henkilön (toinen voi olla lapsen äiti tai isä) tulee tällöinkin tunnistaa potilas ja kuitata tunnistus näyteputkiin. Jos potilas voidaan tunnistaa ainoastaan rannekkeesta, ei näytteitä tule ottaa samalla kertaa veriryhmämääritystä ja sopivuuskoetta varten. 12.4 Verivalmisteiden tilaus Tarkista näytettä ottaessasi tiedot: 1. Potilaalta tai hoitohenkilökunnalta 2. Tutkimuspyyntölomakkeelta 3. Putkien tarroista. Jos tiedot ovat riittävät ja yhtäpitävät, merkitse allekirjoituksesi tai nimikirjaimesi seuraavasti: 1. Veriryhmäputken tarraan 2. Sopivuuskoeputken tarraan 3. Vasta-aineseulonta- ja -tunnistusputkien tarroihin Näyteputket on nimikoitava (tarroitettava) juuri ennen näytteenottoa. Verivalmisteet tilataan Verivalmisteiden tilauslomakkeella (ISLAB 032-2, keltainen lomake, jonka reunassa punaisia pisaroita). Lomake toimitetaan ISLABin Puijon laboratorioon yhdessä X-koe-näytteen kanssa antamalla/toimittamalla lomake näytteen ottavalle laboratoriohoitajalle. Osastoille verensiirtoa varten saapuvien verivalmisteiden tilauslomakkeen voi toimittaa Puijon verikeskukseen etukäteen (tai Savotalon/Harjulan laboratorion kautta), jolloin sopivuuskoe tehdään heti kun X-koe-näyte on saapunut verikeskukseen. Päivystyksenä tehtävissä verensiirroissa Harjulan sairaalan osastot soittavat verensiirtotarpeesta Harjulan laboratorioon, puh. 8661. Laboratorio tekee tilauksen KYSin verikeskukseen. 12.5 Valmisteiden toimitus osastolle Valmisteet tuodaan KYSin verikeskuksesta taksilla osastolle, jollei toimitus satu juuri lähettikierron yhteyteen. Vastaanottaja tarkastaa kuljetuslämpötilan ja varmistaa toimituksen/lämpötilan allekirjoituksella mukana olevaan lomakkeeseen Jos osastolle tuodaan samalla kertaa lämpötilaltaan erilaisia verivalmisteita (punasolut jääkaappilämpöisiä, trombosyytit huoneenlämpöisiä ja jääplasma pakastekylmää), kuljetuksessa on huomioitava valmisteiden oikea käsittely (lämpötilaltaan erilaisia valmisteita ei saa asettaa päällekkäin). Punasoluvalmisteen säilytyslämpötila osastolla jääkaapissa on +2-+6 C o, jääkaapin lämpötilaa on seurattava säännöllisesti. Trombosyyttivalmisteet säilytetään siirron valmistelun ajan huoneenlämmössä ja käytetään välittömästi. Jääplasmavalmisteen sulatus- ja käsittelyohjeet ovat valmisteen mukana ja löytyvät myös Pharmaca Fennicasta. 12.6 Tarkistukset ennen verensiirron aloitusta Verensiirto tehdään lääkärin vastuulla ja hänen ohjeidensa mukaisesti. Käytännön toteutuksesta huolehtii toimipaikkakoulutuksella perehdytetty ja verensiirtoluvan saanut sairaanhoitaja. Sairaanhoitaja tarkistaa verivalmisteiden sopivuuden potilaalle. 1. Käsittele vain yhden potilaan verivalmistetta kerrallaan. 12

2. Varmista, että verikeskus on toimittanut tilattua verivalmistetta ja että siirtomääräys on edelleen voimassa. 3. Tarkista verivalmisteen ulkonäkö silmämääräisesti. Violetti väri punasoluvalmisteessa viittaa hemolyysiin. Musta tai voimakas tumma punainen viittaa bakteerikontaminaatioon. Myös hyytymät voivat olla merkki bakteerikontaminaatiosta. Pussin ulkopinnan verisyys voi olla merkki pussin rikkoutumisesta ja kontaminaatiosta. Trombosyyttipussin vähäinen sameus johtuu yleensä luovuttajan plasman lipeemisyydestä. Voimakas sameus tai trombosyyttiaggregaatit voivat olla bakteerikontaminaation seurausta. Jos trombosyyttipussissa on ilmaa, pussi voi olla rikki tai kontaminoitunut. Palauta epäilyttävä yksikkö heti verikeskukseen. 4. Varmista, että verivalmiste on tarkoitettu kyseiselle potilaalle. Tarkista, että verikeskuksen tuottamassa Varatut verituotteet - lomakkeessa ja veriyksikön etiketissä olevat yksikkönumerot ja henkilötiedot vastaavat toisiaan. 5. Tarkista, että valmiste vastaa lääkärin tekemää verensiirtomääräystä ja valmisteelle on tehty määrätyt erikoiskäsittelyt, esim. sädetys. 6. Tarkista verivalmisteen kelpoisuusaika. 7. Tarkista, että alle 50-vuotiaalle naiselle on toimitettu K negatiivinen valmiste (valmisteen etiketissä K-). 8. Varmista, että potilaan ja siirrettäväksi aiottujen verivalmisteiden välillä ei ole veriryhmäepäsopivuutta: vertaa valmisteen mukana tulleen Varatut verituotteet - lomakkeen ja yksikön etiketin tietoja toisiinsa. 9. Siirron toteutuksesta vastaava sairaanhoitaja varmentaa tehdyt tarkistustoimet allekirjoituksellaan verensiirtolomakkeeseen (Kys 86022-6M ) 10. Mikäli potilaalla on todettu punasoluvasta-aineita tai kyseessä on potilaan omasta veriryhmästä poikkeaminen, lääkärin on tarkistettava valmisteet. Mikäli verikeskus ilmoittaa sopivuuskokeen perusteella "sopivat" punasoluvalmisteet ja vasta-aineiden tunnistus (paneeli) on vielä kesken, lääkäri tekee päätöksen siirretäänkö punasoluyksiköt ennen vasta-ainetunnistuksen valmistumista. Lääkäri varmentaa verivalmisteiden tarkistuksen allekirjoituksellaan verensiirtolomakkeeseen (Kys 86022-6M). Verivalmisteet siirretään potilaalle verensiirtolaitteen kautta. Verensiirtolaitteen suodattimen huokoskoko on 150 200μm. Jokaiseen verivalmisteyksikköön vaihdetaan oma verensiirtolaite. Poikkeuksena on massiivi verensiirto. Verivalmisteisiin ei saa lisätä lääkkeitä eikä muita liuoksia kuin fysiologista suolaliuosta. Verensiirto voidaan yleensä aloittaa suoraan jääkaapista otetuilla punasoluilla. Siirtonopeuteen ja annettavien yksiköiden määrään vuorokaudessa vaikuttavat potilaan tila ja perussairaudet. Hyväkuntoisille potilaille yhden punasoluyksikön siirto voidaan tehdä 2-3 tunnissa. Sydänsairaalla vanhuksella yhden yksikön siirto voi kestää kuusi tuntia. Nopeaan (yli 50 ml/min) ja massiiviseen kylmän veren siirtoon liittyy rytmihäiriöiden ja sydänpysähdyksen vaara. Punasoluvalmisteet on syytä lämmittää hoidettaessa hypotermisiä ja verenvaihtopotilaita sekä potilaita, joilla tiedetään olevan merkityksellisiä kylmäagglutiniinejä. Punasolut voidaan lämmittää siirron aikana "in-line" -lämmittimessä tai muissa tähän käyttöön hyväksytyissä lämmittimissä. Punasolujen lämpötila ei saa nousta yli 37C o hemolyysivaaran vuoksi. 13

Punasoluvalmisteen siirto on saatettava loppuun 6 tunnin kuluessa huoneenlämpöön siirtämisen jälkeen. Jos verensiirto peruuntuu, valmiste palautetaan verikeskukseen poiston kirjausta varten. Trombosyytit pidetään osastolla huoneenlämmössä. Trombosyyttien siirrossa käytetään ensisijaisesti potilaan oman ABO- ja RhD-ryhmän mukaisia valmisteita. Jos sopivia valmisteita ei ole saatavilla, voidaan siirtää ABO-epäsopivia trombosyyttejä. Jos Rh-säännöistä poiketaan trombosyyttisiirroissa tytön tai fertiili-ikäisen naisen kohdalla, on annettava anti-dimmunoglobuliinisuojaus (kts. Pharmaca Fennica ja www.veripalvelu.fi / Terveydenhuollon ammattilaisille/ Veripalvelu tiedottaa / anti-d-suojauksen riittävyys). Trombosyytit siirretään eri siirtolaitteella kuin samalla kertaa siirrettävät punasolut. Octaplas on farmaseuttinen jääplasmavalmiste, joka sisältää useiden luovuttajien plasmasta yhdistettyä käsiteltyä plasmaa. Valmisteen sulatus- ja käyttöohjeet löytyvät Pharmaca Fennicasta ja pakkausselosteesta, joka on valmisteen mukana verikeskuksesta haettaessa. Veriryhmävaihtoehdot punasolujen siirroissa ryhmänmukaisten punasolujen lisäksi. *Järjestys perustuu valmisteiden saatavuuteen. Lähde SPR Veripalvelu, Verivalmisteet. Siirrettävät punasolut Potilaan veriryhmä Hyvä vaihtoehto* Hätävaihtoehto A RhD pos O RhD pos A RhD neg O RhD neg A RhD neg O RhD neg A RhD pos O RhD pos B RhD pos O RhD pos B RhD neg O RhD neg B RhD neg O RhD neg B RhD pos O RhD pos O RhD pos O RhD neg O RhD neg O RhD pos AB RhD pos B RhD pos A RhD pos O RhD pos B RhD neg A RhD neg AB RhD neg O RhD neg AB RhD neg B RhD neg A RhD neg O RhD neg AB RhD pos B RhD pos A RhD pos O RhD pos 14

Veriryhmävaihtoehdot trombosyyttien siirroissa potilaan oman ABO-ryhmän lisäksi. 1. ABO-ryhmältään sopiva. Pieni määrä anti-a ja/tai anti-b isoagglutiniineja valmisteen sisältämän plasman mukana; paras vaihtoehto, toistuvia siirtoja saaville potilaille 2.-4. ABO-ryhmältään epäsopiva; akuutin vuodon tai muun tilapäisen trombosyyttivajeen korjaamiseen. Vaste voi olla hieman heikompi kuin ryhmältään sopivalla (1.) valmisteella. Potilaan veriryhmä A B O AB Vaihtoehtojen järjestys 1. O 2. AB 3. B 1. O 2. AB 3. A 2. B 3. A 4. AB 1. A 1. B 1. O Veriryhmävaihtoehdot jääplasman siirroissa Potilaan veriryhmä O A B AB Siirrettävän jääplasman veriryhmä O, A, B, AB A, AB B, AB AB 12.7 Verensiirto ja potilaan seuranta Tarkasta potilaalta henkilöllisyys juuri ennen verensiirron aloitusta kysymällä hänen nimensä ja henkilötunnuksensa. Jos potilas ei pysty niitä itse ilmoittamaan, tarkista tiedot toiselta hoitajalta (harkiten potilasrannekkeesta tai henkilöllisyystodistuksesta). Informoi potilasta verensiirrosta ja reaktioiden mahdollisuudesta. Mittaa potilaan kehonlämpö, syke ja verenpaine ennen verensiirron aloittamista ja kirjaa ne potilaskertomukseen. Tee biologinen esikoe jokaisen punasoluyksikön alussa: tiputa potilaalle 10 min ajan punasoluja hitaana infuusiona ja seuraa tarkasti potilaan vointia. Mikäli potilaan voinnissa ei tapahdu muutosta biologisen esikokeen aikana, jatka punasolujen siirtoa lääkärin määräämän siirtonopeuden mukaisesti. Trombosyyttivalmisteiden käyttöön liittyy melko usein sivuvaikutuksia, joten suositeltavaa on, että siirto kestää vähintään 10 minuuttia/yksikkö. Trombosyyttivalmiste sisältää neljä yksikköä eli yhden pussin siirto kestää vähintään 40 minuuttia. Yksiköiden siirtoajankohdat (aloitus- ja lopetusaika) kirjataan verensiirtolomakkeeseen (KYS 86022-6M 09.03, arkistoidaan potilaan sair.kertomukseen). Muista ehdottomasti liimata veriyksikön etiketin siirtotarra verensiirtolomakkeeseen. Tarkkaile potilaan vointia säännöllisesti koko siirron ajan. Jos epäilet verensiirtoreaktiota, keskeytä siirto välittömästi. Osittainkin siirretyn yksikön tarra siirretään verensiirtolomakkeelle. 15

12.8 Mahdolliset haittavaikutusoireet Vakavia verensiirtoreaktioita ovat välitön hemolyyttinen, septinen ja anafylaktinen reaktio sekä akuutti keuhkovaurio, posttransfuusiopurppura ja käänteishyljintäreaktio. Lievempiä reaktioita ovat viivästynyt hemolyyttinen reaktio, kuume- ja allergiset reaktiot (ihon kutina, urtikaria). Vakavien hemolyyttisten verensiirtoreaktioiden syntymistä voidaan parhaiten ehkäistä noudattamalla edellä esitettyjä ohjeita näytteiden ottamisesta ja potilaan tunnistamisesta. IgApuutosta sairastavilla potilailla pienikin siirretty verimäärä voi johtaa anafylaktiseen reaktioon. Kontaminoituneen verivalmisteen siirto voi johtaa septiseen kuumeiluun ja sokkiin. Lievätkin verensiirtoreaktiot on syytä selvittää, sillä reaktiotyyppejä on usein mahdoton erottaa toisistaan oireiden perusteella. Jos potilaan oireina ovat ainoastaan urtikaria tai lievä paikallinen turvotus, ei verensiirtoreaktion selvitystä kuitenkaan tehdä. Ennen verensiirtoa tai sen yhteydessä todettavista poikkeamista (toimintatapavirheet tai muut läheltä piti tilanteet), vaikka ne eivät johtaneet haittavaikutustapahtumaan, tehdään ilmoitus haittavaikutuslomakkeella. Hoito-osaston tehtävät verensiirtoreaktion yhteydessä 1. Keskeytä verensiirto ensioireiden ilmaantuessa, pidä suonitie avoinna. 2. Ilmoita oireista verensiirrosta vastaavalle lääkärille ja aloita viipymättä lääkärin ohjeiden mukaan potilaan oireenmukainen ja muu spesifinen hoito. 3. Tarkista potilaan ja siirrettävän veriyksikön ABO- ja RhDveriryhmän sopivuus. 4. Tarkista, onko potilaalle siirrettävä verivalmiste myös hänelle oikein tilattu, sopivaksi todettu ja oikein toimitettu. 5. Etsi ristiin vaihtunut verivalmiste, mikäli valmiste, jota olet siirtämässä potilaalle, onkin tarkoitettu toiselle potilaalle siirrettäväksi. Estä ristiin vaihtuneen valmisteen siirto väärälle potilaalle. 6. Tarkista veriyksikön, letkujen ja siirtolaitteen ulkonäkö silmämääräisesti. Kts. edellä s.11. 7. Jos epäillään verivalmisteen aiheuttamaa septistä reaktiota, potilaasta otetaan yksi tai useampia veriviljelyjä. Aloita lääkärin ohjeiden mukaan mikrobilääkehoito. 8. Ilmoita verikeskukseen (puh. 017 173169) tapahtuneesta. Kerro myös tapahtumien kulku, reaktion ajankohta, miten kauan veriyksiköitä on säilytetty osastolla ja missä lämpötilassa, miten yksiköt on lämmitetty ennen siirtoa yms. 9. Verensiirrosta vastaava lääkäri ja/tai sairaanhoitaja täyttävät ilmoitus/tutkimuspyynnön verivalmisteen siirron aiheuttamasta vakavasta haittavaikutuksesta, tarvittaessa yhteistyössä verikeskuksen lääkärin kanssa. Veripalvelu: Verensiirron haitat, ilmoittaminen. 10. Välittömästi, kun reaktio havaitaan, tyhjennetään potilaan virtsarakko ja kerätään virtsa talteen 60 min ajalta oireiden alkamisesta. Seuraa virtsan määrää ja väriä. 11. Tee näytepyynnöt Pegasokselle. Ota näytteet potilaasta: U-Solut, E -Coomb-O, P -Hb, S -VrAb-O, B -XKoeN, fs-krea, S- Bil, S -Haptog, S -LD. 16

12. Toimita kaikki osittainkin siirretyt veriyksiköt verensiirtoletkuineen verikeskukseen mahdollisimman siististi pakattuina. Älä irrota siirtolaitetta pussista vaan sulje letku mahdollisimman tiiviisti rullasulkijalla ja esim. vetämällä siirtoletku tiukkaan solmuun tai käyttämällä muuta sulkijaa. Sulje siirtoletku distaalisesti eli potilaan puoleisesta päästä. Pakkaa veriyksikkö siirtolaitteineen kertakäyttöpussiin. Muista, että osittainkin siirretyistä veriyksiköistä on liimattava siirtotarra Verensiirrot -lomakkeeseen. 13. Selvitä onko verivalmisteita säilytetty hoito-osastolla ja missä lämpötilassa, miten ne on lämmitetty ennen verensiirtoa ja ovatko ne päässeet jäätymään. Kirjoita nämä tiedot tapahtumankulkukohtaan, jos ne poikkeavat annetuista ohjeista. Kirjaa verensiirron ajankohta ja kaikki verensiirtoon liittyvät potilaassa ilmenneet haittavaikutusoireet ja niiden ajankohdat potilaskertomukseen. Kun osastolla todettu verensiirron haittavaikutus tai läheltä piti -tilanne on selvitetty, asia käydään läpi osasto- tms. kokouksessa henkilökunnan kanssa. Mikäli haitan syy on toimintatapavirhe, korjaavat toimenpiteet määritellään ja niiden toteutuminen varmistetaan osaston omien menettelyjen avulla. 12.9 Verensiirron lopetus Mittaa potilaan kehonlämpö, syke ja verenpaine siirron päättyessä. Kirjaa verensiirron lopetusaika. Tarkasta, että veriyksikön etiketin siirtotarra on liimattu Verensiirrot - lomakkeeseen. Kaikkien potilaalle osittainkin annettujen verivalmisteiden tulee käydä ilmi Verensiirrot - lomakkeesta. Hyvän verensiirtokäytännön mukaista on arvioida siirtovaste laboratoriotutkimuksin. Polikliinisissa verensiirroissa potilasta tulisi seurata 1-2 tunnin ajan verensiirron jälkeen viiveellä ilmenevien haittavaikutusten havaitsemiseksi. Siirretty verivalmiste siirtolaitteineen säilytetään 1 vrk:n ajan hoito-osaston jääkaapissa siististi puhtaaseen muovipussiin pakattuna ja hyvin suljettuna mahdollisten myöhemmin ilmaantuvien haittavaikutusten selvittelyä varten. Säilytyksen jälkeen tyhjät verivalmistepussit laitetaan biologisiin jätteisiin. Siirtämättä jääneet verivalmisteet palautetaan heti verikeskukseen poiston kirjaamista varten. Jos verensiirto joudutaan keskeyttämään, kirjataan keskeytyksen syy potilaskertomukseen ja yksikön tarra liimataan verensiirtolomakkeelle. Jos syynä on haittavaikutusreaktio, toimitetaan yksikkö verikeskukseen jatkotutkimuksia varten. 17