Tuntureiden uhanalaiset pistiäiset

Samankaltaiset tiedostot
Mitä tiedämme Suomen luonnon uhanalaistumisesta ja tarvittavista päätöksistä

Lajiston uhanalaisuus eri elinympäristöissä

Uhanalaisuusluokat. Lajien uhanalaisuusarviointi Ulla-Maija Liukko, Arviointikoulutus lajien uhanalaisuuden arvioijille, 2.2.

Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 Juha Tiainen (Luke) ja Markku Mikkola-Roos (Syke) Riistapäivät

Luontotyyppi vai laji, kumpi voittaa luontotyyppien uhanalaisuus

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Uhanalaisuusindeksi Red List Index. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010

Uhanalaisuusarvioinnin välitarkastelu 2015

Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

ELÄMÄÄ SUURPETOJEN KANSSA. Keskustelutilaisuus Pohjois-Karjalan suurpetotilanteesta Matti Osara, Ympäristöministeriö

Suomen lajisto jatkaa uhanalaistumista SUOMEN UHANALAISET LAJIT TARVITSEVAT SUOJELUA

Lehtojen uhanalaisuus Marja Hokkanen

Lintujen uhanalaisuus. Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Kaisa Junninen Metsähallitus, Luontopalvelut. Metsäbiologian kerhon seminaari Tieteiden talo 24.1.

Arvioinnin dokumentointi

Kasvit ilmastonmuutoksen kourissa

Vaellussiian (kesä- ja syyssiika) hoito, viljely- ja hoitotarpeet

ÄHTÄRIN SAPPION TUULIVOIMAHAN KE PETOLINTUJEN PESÄPAI KKASE LVITYS

UHANALAISTEN LINTULAJIEN MAASTOLOMAKKEEN TÄYTTÖOHJEET

Uhanalaisuusarvioinnin toteutus ja kattavuus

Virtavesien tila ja suojelutarve. pp.kk.vvvv

Kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Luontotyyppien uhanalaisuustarkastelu

Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa. Biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro Suomen ympäristökeskus

Taustaa puustoisista perinneympäristöistä

Suomen kasvien uhanalaisuus - mikä uhkaa metsänemää, vuorimunkkia ja horkkakatkeroa?

lajien tunnistaminen

LUONTOSELVITYS TYÖNUMERO: E KITTILÄN KUNTA LUONTOSELVITYS: KIRKONKYLÄN TEOLLISUUSALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY Oulu

Arvioinnin yleisperiaatteet

VALTATIEN 7 (E18) PARANTAMINEN MOOTTORITIEKSI VÄLILLÄ KOSKENKYLÄ LOVIISA KOTKA: Tiesuunnitelma ja tiesuunnitelman täydentäminen

Suomen huonosti tunnetut ja uhanalaiset sienet

SUOMEN LUONNON TILA VUONNA 2010

1. Saimaannorppa. Eläminen. Pesiminen ja uhanalaisuus

MUSTASUON ASEMAKAAVAN LAAJENNUS

Linnut, ilmasto ja ihminen Käsivarressa LLY 40 vuotta (perustettu ) Rovaniemen Arktikum-talo

Lataa Suomen uhanalaiset kasvit. Lataa

Tuusulan Rantamo-Seittelin linnusto

Kuva: Seppo Tuominen

METSO-seuranta: suojeluun tulevien kohteiden inventoinnit

2. Naali äärimmäisen uhanalaiseksi 6-12 aikuista yksilöä sinikettu napakettu

Sammalet ja jäkälät perinnemaisemassa

Paahde Life -hankkeen myrkkypistiäiskartoitukset paahdekohteilla Hailuodossa, Siikajoella ja Uudessakaarlepyyssä vuonna 2015

Aurinkovuoren kovakuoriaiskartoitukset 2015

METSO-ohjelman uusien pysyvien ja määräaikaisten suojelualueiden ekologinen laatu Uudenmaan alueella. Juha Siitonen & Reijo Penttilä Metla, Vantaa

Lataa Tieteen ja taiteen tunturit. Lataa

Karvamaksaruoho. tietolomake lajit. Metsähallituksen vastuulajien tila ja suojelutaso vuonna Sedum villosum L. Heikki Eeronheimo & Jari Ilmonen

Ilmastonmuutoksen vaikutukset biodiversiteettiin Suomessa

Inventoidut kosteikot

Rahkasuon (FI ) sammal- ja putkilokasvikartoitukset 2017

Luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi. Tytti Kontula Suomen ympäristökeskus Riistakonsernin strategiaseminaari , Gustavelund, Tuusula

Uhanalaisten lajien esiintymien turvaaminen metsän- ja luonnonhoidon keinoja kohdentamalla Lajiturva -hanke

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2008

Vaelluskalalajit ja valtion vesiviljelytoiminta

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

Vesijärven ötököitä. kasveja

Lahopuu ja tekopökkelöt: vaikutukset lahopuukovakuoriaislajistoon. Juha Siitonen, Harri Lappalainen. Metsäntutkimuslaitos, Vantaan toimintayksikkö

Suomen lintujen uhanalaisuus Aleksi Lehikoinen, Luomus

Mallan ja Saanan uhanalaiset putkilokasvit. Heikki Kauhanen Metsäntutkimuslaitos

Malmin lentokenttä luontoharrastajan näkökulmasta

Miksi luonnon monimuotoisuudesta pitää kertoa? - Luonnon monimuotoisuuden tila ja tulevaisuus Suomessa

TYÖNUMERO: E27559 JALASJÄRVEN RUSTARIN TUULIPUISTOHANKE METSÄHALLITUS SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU

VT 13 RASKAAN LIIKENTEEN ODOTUSKAISTAN RAKENTAMINEN VÄLILLE MUSTOLA METSÄKANSOLA, LAPPEENRANTA. Luontoselvitys. Pekka Routasuo

Lataa Linnut - Pertti Koskimies. Lataa

Metsäluontotyyppien. uhanalaisuus. Jari Kouki Itä-Suomen yliopisto, metsätieteiden osasto LuTU-seminaari, Säätytalo,

Otsikko Arial Black 24pt sininen. Suoluonnon tila

Janne Heliölä Suomen ympäristökeskus (SYKE) Kimalaisseurannan koulutustilaisuus, Helsinki

Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarviointi tunturiluontotyyppien tulosten esittely

Kyselytutkimus suomalaisten ravintoloiden kala- ja äyriäistarjonnan ympäristövastuullisuudesta

Säästä yli hehtaarin metsikkö!

Laihian Rajavuoren tuulivoima-alue Osayleiskaavan luontoselvitys Luontopalvelu Kraakku Marika Vahekoski Petri Hertteli Ramboll Finland Oy

Säkylänharjun nivelkärsäiskartoitukset 2014

VELMU. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelma - Meren suojelun ja kestävän käytön hyväksi. Markku Viitasalo SYKE merikeskus

Mantukimalaisen kaltaiset

LUONNONTIETEELLINEN KESKUSMUSEO LUOMUS suoranro:

Vesistöjen nykytila Iisalmen reitillä Iisalmen reitti -seminaari , Iisalmi


Vieraslajiriskien hallinta - uutta lainsäädäntöä

LINNUSTOSELVITYS 16X VAPO OY Korvanevan lisäalueiden pesimälinnustoselvitys, Jalasjärvi

Tampereen Vähäjärven ranta- ja vesilinnusto sekä viitasammakot v. 2012

RAPORTTI MAAKOTKAN, MUUTTOHAUKAN, TUNTURIHAUKAN SEKÄ OULUN JA LAPIN LÄÄNIEN MERIKOTKIEN PESINNÖISTÄ VUONNA 2009

Perinneympäristöjen hoito luonnonlaiduntamisella

Idänsiilikäs (Borearctia menetriesii) -tutkimuksen tuloksia ja haasteita

Savonlinnan asemakaavoitukseen liittyvät luontoselvitykset 2012:

Luontotyyppien uhanalaisuusarviointi Anne Raunio Suomen ympäristökeskus Säätytalo, Helsinki

Komion (Maakylä-Räyskälä) myrkkypistiäiskartoitukset

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2012

Bioenergia, Bioenergia, lisääntyvät hakkuut ja monimuotoisuus monimuotoisuus

16WWE Vapo Oy

Kahdeksan katsausta uhanalaisuuteen

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

IBA-seurannat: tavoitteíta, menetelmiä ja tuloksia

Pirkkalan Kotolahden ranta- ja vesilinnusto sekä huomioita rantametsälinnustosta 2016

Lapin kansainvälisesti tärkeiden lintualueiden seuranta

Kriteerien käyttö. SYKE, Uhanalaisuuden arviointikoulutus Terhi Ryttäri, Markku Mikkola-Roos, Heikki Kotiranta, Esko Hyvärinen 2.2.

Metsäluonnon monimuotoisuuden suojelun tasot Päättäjien 34. Metsäakatemia Maastojakso Etelä-Karjala

Valmennuskurssit: tasa-arvoon, valmentautumiseen ja onnistumiseen liittyviä havaintoja

Saananjuuren kaava-alueen lähteikköjen ja purojen maksasammalselvitys

Vuoden lintu hankkeita vuodesta 2000

Transkriptio:

Kuva: Jan Ove Gjershaug Tuntureiden uhanalaiset pistiäiset Juho Paukkunen Pistiäistyöryhmä Tunturiympäristöt ja uhanalaiset lajit -seminaari 11.4.2019

Tuntureiden pistiäiset tunnetaan huonosti Lajeja yht. Arvioituja yht. Arvioitujen osuus Arvioidut tunturilajit Tunturilajien osuus arvioiduista Sahapistiäiset 754 357 47 % 1 0,3 % Kätköpistiäiset 6084 395 6 % 9 2,3 % Myrkkypistiäiset 673 642 95 % 7 1,1 % Yhteensä 7511 1394 19 % 17 1,2 % Sahapistiäisistä lehtipistiäisten pohjoiseen painottuva Nematinae-alaheimo jätettiin lähes kokonaan arvioimatta (n. 360 lajia). Kätköpistiäisissä tiedetään olevan monia tunturihyönteisten spesialistiloisia, mutta vain 6 % kätköpistiäisistä voitiin ottaa mukaan arviointiin. Myrkkypistiäisiin kuuluu vain vähän varsinaisia tunturilajeja. Pistiäisillä on suuri ekologinen merkitys tunturiekosysteemeissä.

Punaisen listan lajien osuus on suuri tuntureiden pistiäisissä Arvioidut tunturilajit Uhanalaiset tunturilajit Punaisen listan tunturilajit Punaisen listan lajien osuus Sahapistiäiset 1 0 0 0 % Kätköpistiäiset 9 5 9 100 % Myrkkypistiäiset 7 2 5 71 % Yhteensä 17 7 14 82 % Lähes kaikki arvioidut tuntureiden pistiäislajit päätyivät punaiselle listalle. Suurin osa niistä oli ahmaspistiäisiä (Ichneumonidae, 9 lajia) ja kimalaisia (Bombus, 3 lajia), mutta lisäksi oli yksi tiepistiäinen ja yksi erakkomehiläinen. Useita todennäköisesti uhanalaisia kätköpistiäislajeja jäi arvioinnin ulkopuolelle (esim. Cotesia acerbiae).

Tuntureiden kimalaiset Kuvat: Arnstein Staverløkk Alppikimalainen (Bombus alpinus) LC -> NT Tunturikimalainen (Bombus pyrrhopygus) LC -> NT Tundrakimalainen (Bombus hyperboreus) NT -> VU Lapinkimalainen (Bombus lapponicus) LC -> LC Vuoristokimalainen (Bombus monticola) LC -> LC Pohjankimalainen (Bombus balteatus) LC -> LC

2050 2100 Tundrakimalainen (Bombus hyperboreus) 2050 2100 Alppikimalainen (Bombus alpinus) 2050 2100 Tunturikimalainen (Bombus pyrrhopygus)

Tuntureiden kätköpistiäiset punaisella listalla Laji Heimo ja alaheimo 2010 2019 Isäntä Viim. havainto Cylloceria fusciventris Ichneumonidae, Cylloceriinae VU CR vaaksiaiset 1974 Cylloceria sylvestris Ichneumonidae, Cylloceriinae NT NT vaaksiaiset 1981 Gelis alopecosae Ichneumonidae, Phygadeuontinae NE NT hämähäkit? Gelis glacialis Ichneumonidae, Phygadeuontinae NE EN? 1966 Aclastus borealis Ichneumonidae, Phygadeuontinae NE NT hämähäkit? Arotrephes nivosus Ichneumonidae, Phygadeuontinae NE NT?? Barycnemis alpina Ichneumonidae, Tersilochinae NE VU kovakuoriaiset? Barycnemis dissimilis Ichneumonidae, Tersilochinae NE EN kovakuoriaiset 1983 Mesoclistus cushmani Ichneumonidae, Acaenitinae VU EN?? Cylloceria sp. Gelis sp. Arotrephes nivosus Barycnemis sp. Mesoclistus cushmani

Kuvat: Pekka Malinen Muut punaisen listan tunturilajit Tunturimuurarimehiläinen (Osmia svenssoni) NT -> VU Laji tunnetaan vain Suomesta (Enontekiön suurtunturit) ja Ruotsista (Abisko). Elintavat puutteellisesti tunnetut. Pohjankimopistiäinen (Anoplius tenuicornis) NT -> NT Laaja levinneisyys Pohjois-Suomessa, mutta runsaimmillaan tuntureilla. Saalistaa juoksuhämähäkkejä ja pesii kivien alla.

Tuntureiden pistiäisten uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät Uhanalaisuuden syy Uhkatekijä Ilmastonmuutos 6 lajilla 10 lajilla Porojen ylilaidunnus 5 lajilla 5 lajilla Satunnaistekijät 2 lajilla 4 lajilla Tuntematon 7 lajilla 2 lajilla Ánnjaloanji Saana

Tuntureiden pistiäisiä uhkaavat samat tekijät kuin muitakin tunturieliöitä. Tuntureiden pistiäistutkimus on viime vuosikymmeninä keskittynyt Suomessa paljolti Kilpisjärven alueen kimalaisiin. Jatkossa tulisi panostaa erityisesti tuntureiden kätkö- ja sahapistiäislajiston tutkimukseen. Kimalaiskartoituksia tulisi kohdistaa Lapissa myös muille tunturialueille kuin Kilpisjärven seudulle. Yhteistyötä muiden hyönteisryhmien tutkijoiden kanssa tulisi lisätä. Loppupäätelmiä Kiitos! Sahapistiäisiä etsimässä Doskalhárjilla kesällä 2009