KARTTURI korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin menetelmäopas Asiakaslähtöisen toiminnan ja tietohallinnon kokonaisvaltainen kehittäminen
KARTTURI - KORKEAKOULUJEN KOKONAISARKKITEHTUURIN MENETELMÄOPAS Asiakaslähtöisen toiminnan ja tietohallinnon kokonaisvaltainen kehittäminen Toimituskunta: Korkeakoulujen KA-Pilotti ryhmä Julkaisija: CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy Helsinki 2011 Yliopistopaino: Unigrafia Oy ISBN: 9789525520-42-2 ISBN: 9789525520-43-9 CSC- Tieteen tietotekniikan keskus Oy
Lukijalle Tämä opaskirja on tarkoitettu Sinulle, joka pyrit kehittämään korkeakoulun palveluja toiminta- ja asiakaslähtöisesti. Kirja auttaa vastaamaan tietohallintolain 10.6.2011/634 haasteisiin tietojärjestelmien toimintalähtöisestä ja kokonaisvaltaisesta ohjaamisesta ja kehittämisestä sekä niiden yhteentoimivuudesta. Kirjassa kuvatun menetelmän tavoitteena on edistää korkeakoulujen tietohallinnon tukea ja palvelevuutta opetukselle ja tutkimukselle. Menetelmän avulla saavutetaan myös parempaa toiminnan johdettavuutta, prosessien toimivuutta, laadun jatkuvaa parantamista sekä kustannustehokkuutta. Menetelmä ei ota kantaa organisaation juridiseen muotoon eli siihen, onko korkeakoulu osakeyhtiö, säätiö tai julkisoikeudellinen laitos, joten kirja soveltuu hyvin myös muihin julkishallinnon organisaatioihin. Kartturi 2.0 arkkitehtuurimalli valmistui Raketti-KOKOA-osahankkeen KA-pilottiprojektin yhtenä tulosaineistona 4.2.2011. Tämä kokonaisarkkitehtuurin kehittämistyö toteutettiin 11 korkeakoulun yhteistyönä vuosina 2009-2011. Työ sisälsi kolme vaihetta: esisuunnittelun v. 2009, KA-pilotti -projektin v. 2010 sekä tulosten arvioinnin ja hienosäädön 2011. Kartturi-malli on syntynyt korkeakoulujen käytännön työn tuloksena KA-pilotti- projektissa yhdistettynä aikaisempiin korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurityön kokemuksiin sekä yleisesti tunnettuihin KA-menetelmiin. Tämä kirja esittelee Kartturi-mallin version 2.2, jossa on vielä tarkistettu sen yhteensopivuus samaan aikaan laadittuihin tietohallintolakiin, JHS-suosituksiin sekä valtion ja julkisen sektorin kokonaisarkkitehtuuriohjeisiin ja -suosituksiin. Näin ollen voit turvallisesti käyttää tätä ohjetta yhdessä edellä mainittujen julkaisujen kanssa. Onnistuneen projektin taustalta löytyy maan kokeneimpia KA-työn asiantuntijoita. Hankkeen tärkeänä taustatukena olivat mm. prof. Jukka Heikkilä, KTT Turo Kilpeläinen, valtiovarainministeriön neuvottelevat virkamiehet Tommi Oikarinen ja Jukka Uusitalo sekä yliopistojen IT-pääsihteeri Ahti Planman. Ilman Raketti-hankkeen rahoittamia konsultteja tj. Timur Kärkeä (projektin ohjaus) ja tj. Mika Karjalaista (tulosmateriaalin koostaminen) projekti ei olisi onnistunut näin hyvin. Hankkeessa hyödynnettiin myös Helsingin yliopiston v. 2009 julkaiseman Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin käsikirja sisältöä. On ollut hienoa olla mukana korkeakoulujen toiminnan ja tietohallinnon yhteisessä kehittämishankkeessa, jolla on ollut laaja asiantuntijoiden, korkeakoulujen johdon ja tietohallinnon edustajien kannustava tuki. KA-pilottiprojektin ohjausryhmän ja projektiryhmän puolesta kiitämme kaikkia mukana olleita tuestanne. Helsingissä 9.12.2011 Päivi Karttunen ohj. ryhmän pj. vararehtori, TAMK Jukka Nivala ohj. ryhmän vpj. johtaja, Metropolia Jaakko Riihimaa proj. ryhmän pj. tietohallintopäällikkö, SeAMK Esko Ala-Peijari koordinaattori/sihteeri IT-Pääsihteeri, CSC
KA-pilotti hankkeen osallistujat: Ohjausryhmän jäsenet (korkeakoulujen johdon ja sidosryhmien edustajat) o o o o o o o o o o o o o o pj. Päivi Karttunen, vararehtori, TAMK vpj. Jukka Nivala, johtaja, Metropolia Risto Ilomäki, rehtori, LAMK, Turo Kilpeläinen, rehtori, Kajaanin ammattikorkeakoulu Pertti Puusaari,vararehtori, HAMK Markku Tarvainen, johtaja, Lapin korkeakoulukonserni Kimmo Hannonen, hallintojohtaja, Laurea Kari Keinänen, IT-johtaja, Oulun yliopisto Tommi Oikarinen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö, JulkICT Ilmari Hyvönen, ylitarkastaja, opetus- ja kulttuuriministeriö Ahti Planman, IT-pääsihteeri, yliopistojen IT-johtajat Mikko Heinikoski, koulutuspolitiikan sihteeri, SAMOK (opiskelija Lapin yliopisto) Jaakko Riihimaa, projektiryhmän pj. tietohallintopäällikkö, SeAMK Esko Ala-Peijari, sihteeri, IT-pääsihteeri, CSC/Raketti-kokoa Projektiryhmän jäsenet (tietohallintojohdon edustajat) Jaakko Riihimaa, projektiryhmän pj. tietohallintopäällikkö, SeAMK Tuomo Rintamäki, Kaj Kuusisto ja Tuomas Orama, Metropolia ammattikorkeakoulu Ari Kuusio ja Jani Alakoski, Hämeen ammattikorkeakoulu Tuulikki Kallio, Mika Rauhala, Lahden ammattikorkeakoulu Kimmo Pettinen ja Jarmo Tapio, Laurea ammattikorkeakoulu Matti Hartikainen ja Markku Pekonen, Tampereen ammattikorkeakoulu Risto Tanner, Tampereen ammattikorkeakoulu Risto Hyvönen, Kajaanin ammattikorkeakoulu Paavo Moilanen, Oulun yliopisto Kauko Karppinen, Lapin korkeakoulukonserni LUC Markku Koivumaa, Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu Eero Härkönen, Rovaniemen ammattikorkeakoulu Esko Suorsa ja Seija Nevala, Lapin yliopisto Esko Ala-Peijari, IT-pääsihteeri, CSC/ Raketti-Kokoa Konsultit: toimitusjohtaja, konsultti Timur Kärki, Gofore Oy toimitusjohtaja, konsultti Mika Karjalainen, Silverplanet Oy Tämä kirja muodostuu viidestä itsenäisestä luvusta: 1. Kokonaisarkkitehtuuri- Tiivistelmä korkeakoulujen johdolle...5 2. Kartturi- Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimallin yhteenveto....13 3. Kartturi- Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurikehys.....27 4. Kartturi- Korkeakoululaitoksen arkkitehtuurin hallintamalli..113 5. Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuuri-kyvykkyyden kypsyystasomalli.135 Kirjan sähköinen versio ja mainitut liitteet löytyvät osoitteesta: http://raketti.csc.fi/kokoa/kartturi
Kokonaisarkkitehtuuri Tiivistelmä korkeakoulujen johdolle KA-pilottiryhmä 5
JOHDANTO MIKSI KOKONAISARKKITEHTUURI? Korkeakoulujen johtaminen on jatkuvaa muutosten hallintaa. Pelkästään nykyisten perusopiskelijoiden elinaikana on korkeakoululaitoksessa koettu lukuisia merkittäviä muutoksia; ammattikorkeakoulujen muodostuminen, Internetin läpimurto, Bolognan prosessi, laatutyön ja auditointien kehittyminen, jne. Muutostahti vain kiihtyy, sillä juuri kun yliopistolain uudistus on toteutettu käynnistyy ammattikorkeakoulujen rakenteiden uudistus. Rakennemuutos, kansainvälistyminen, tuottavuusohjelmat, pienentyvistä opiskelijaikäluokista aiheutuva kilpailu ja monet muut muutostrendit edellyttävät korkeakoulun johdolta aina vain tarkempaa ja herkempää toiminnan painopisteiden suuntaamista, tilannekuvan tuntemusta suhteessa muihin sekä yhä reaaliaikaisempaa otetta toimintansa ohjaamiseen. Näin strategiatyö on saanut uusia, entistä konkreettisempia muotoja ja ulottuvuuksia. Merkittävinä muutoksen työkaluina korkeakouluihin tulivat Bolognan prosessin myötä 2000-luvun alkuvuosina nykymuotoinen laatutyö ja laatujärjestelmien arviointikäytännöt. Kun korkeakoulun strategisella johtamisella otetaan kantaa pidemmän aikavälin kehitykseen, asetetaan samalla operatiiviselle johtamiselle tavoitteet ja toimintakehys. Oikeaoppisesti toimittaessa strategiset ja operatiiviset muutokset jalkautetaan ydintoimintoja muokkaavina hankkeina noudattaen laatutyön jatkuvan parantamisen periaatetta. Näihin muutoksen tekemisen työkaluihin uusin täydennys on kokonaisarkkitehtuuri. Kokonaisarkkitehtuuri voidaan tiivistää kahteen ydinteemaan, joiden perusteella se tulee täydentämään laatujärjestelmää ja laatutyön tavoitteita. Kokonaisarkkitehtuuri on toisaalta dokumentoitu kokonaiskuvaus organisaation nyky- ja tavoitetilasta. Toiseksi se on tapa johtaa ja toteuttaa hallittuja, suunniteltuja muutoksia siirryttäessä nykytilasta kohti tavoitetilaa. Kokonaisarkkitehtuurin käsitteen toi korkeakoulukontekstiin ensimmäisen kerran Opetusministeriö kesällä 2008 käynnistäessään Rakennemuutoksen tukena tietohallinto -projektin (RAKETTI-hanke). Hankkeen painopistealueiksi nimettiin tuolloin korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin muodostaminen, opintohallinnon perustietojärjestelmän uudistus sekä korkeakoulujen yhteinen käsitemalli ja (KOTA/AMKOTAtietokannat korvaava) tietovarasto. Kuten Raketinkin tapauksessa, kokonaisarkkitehtuurilla nähdään usein olevan tietohallinnollinen painotus. Tämä johtuu siitä, että valtaosa ydintoimintojen muutoksista tarkoittaa nykyään toiminnan tehostamista rutiineja automatisoimalla ja tietojärjestelmiä hyödyntämällä. Kuitenkin kokonaisarkkitehtuuri on nimenomaan johtamisen muutostyökalu laatu- ja toiminnanohjauksen menetelmien tapaan. Tämän johdon yhteenvedon on toimittanut KA-pilottiprojektin kokemusten perusteella projektiryhmän pj. Jaakko Riihimaa SeAMK, tukenaan tutkija Nestori Syynimaa ja IT-pääsihteeri Esko Ala-Peijari / 14.9.2011 SISÄLTÖ JOHDANTO MIKSI KOKONAISARKKITEHTUURI?... 1 TIETOHALLINTOLAKI: MUUTOS JULKISHALLINNON OHJAUKSEEN... 2 STRATEGIATYÖ, TOIMINNANOHJAUS JA LAATUTYÖ... 3 MITEN MUKAAN KOKONAISARKKITEHTUURIIN?... 4 7 1
TIETOHALLINTOLAKI: MUUTOS JULKISHALLINNON OHJAUKSEEN Valtiovarainministeriö on Eduskunnan ja hallituksen asettamien tavoitteiden mukaisesti valmistellut vuoden 2010 aikana tietohallintolain, jolla luodaan pohja julkisen hallinnon yhteentoimivuuden kehittämiselle. Laki tuli voimaan 1.9.2011. Laissa tarkoitettu yhteentoimivuus on tiedon yhteentoimivuutta. Yliopistoja tietohallintolaki ei kuitenkaan koske suoraan, mutta sen vaikutuksia tulee mm. ministeriön ohjauksen kautta. Ammattikorkeakouluja laki koskee soveltuvin osin riippuen mm. juridisesta organisaatiomuodosta. Yhteentoimivuutta edistetään lain perusteella koko julkisen hallinnon yhteisillä kokonaisarkkitehtuurikuvauksilla ja määrityksillä. Näitä tullaan laatimaan esimerkiksi yhteisistä sanastoista ja koodistoista taikka tiedon rakennekuvauksista. Esimerkiksi opetus- ja kulttuuriministeriön Raketti-hankkeen tietovarasto-osio (RAKETTI-XDW) on korkeakoululaitoksen yhteisiä käsitteitä määritellessään toteuttanut juuri tätä lain tarkoittamaa tehtävää. Tietohallintolain mukaan koko julkiselle hallinnolle laaditaan yleinen, yhteinen kokonaisarkkitehtuuri, jota tarkennetaan toimialoittain. Toimialojen arkkitehtuuriperiaatteista vastaavat ministeriöt. Opetus- ja kulttuuriministeriön rooli tarkentuu asteittain lain voimaantulon jälkeen. Lisäksi lain mukaan jokaisen julkisen hallinnon toimijan tulee laatia oma kokonaisarkkitehtuurinsa käyttäen yhtenevää arkkitehtuurimenetelmää, jotta tiedot saadaan tarpeen vaatiessa sovitetuksi aiempaa paremmin yhteen. Yhteentoimivuuden saavuttamiseksi tarvitaan myös ohjausta. Tietohallintolaki antaa valtiovarainministeriölle mahdollisuuden esittää koko julkista hallintoa koskevia sitovia määräyksiä, joskin korkeakouluilla on melko itsenäinen rooli. Laki tullee toteutumaan siten, että mahdolliset esitykset hyväksytään ensin Julkisen hallinnon tietohallinnon neuvottelukunnassa, JUHTAssa, jonka jälkeen ne voidaan vahvistaa valtioneuvoston asetuksina tai julkaista JHS suosituksina. Jo ennen tietohallintolakia on kokonaisarkkitehtuurin soveltamista pilotoitu korkeakouluissa osana RAKETTI-KOKOA hanketta. Tämän osahankkeen nimi oli KA-pilotti. Sen aikana mm. laadittiin korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli, Kartturi. Yhdessä Kartturin ja Helsingin yliopiston aiemmin laatiman Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin käsikirjan avulla voidaan korkeakouluissa täyttää lain vaatimukset yhtenäisellä tavalla. Vaikka laki ei olekaan suoraviivaisesti korkeakouluja velvoittava, on koko korkeakoulukentän kokonaisarkkitehtuuri käytännössä edellytys opiskelijaliikkuvuuden sekä tietojen vertailtavuuden ja yhteentoimivuuden toteutumiselle. tietohallintolaki 2011; VM 8 2
TI STRATEGIATYÖ, TOIMINNANOHJAUS JA LAATUTYÖ Koko julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurityötä koordinoi ylätasolla Valtiovarainministeriö. Kuten sen laatimassa yhteenvedossakin todetaan, on julkishallinnon organisaatioiden johdon sitoutuminen asiaan ensiarvoisen tärkeää, koska toiminnan kehittäminen lähtee aina johtamisprosessista, niin strategisella kuin operatiivisellakin tasolla. Korkeakoulun visio ja strategia sekä toiminnan ja talouden suunnittelu ohjaavat arkkitehtuurin kehittämistä. Strategiaprosessissa johto asettaa kehittämisen vaatimukset. Kokonaisarkkitehtuuriin nojaava suunnitteluprosessi saa syötteen strategiaprosessista ja kehittämishankkeet toteutetaan toiminnan ja talouden suunnittelun (TTS) kautta. Kokonaisarkkitehtuurin muodostamisen on oltava toimintalähtöistä ja sen tulee perustua organisaa- Kuva 1. Korkeakoulun johtamisen tasot tion strategisiin tavoitteisiin ja toimintojen jatkuvaan parantamiseen. Jatkuva parantaminen on oleellinen osa laatutyötä, laadunvarmistamista. Laadunvarmistuksessa korkeakoulu kuvaa toimintaansa ja kerää erilaisten mittareiden avulla siitä tietoa. Tällaista toimintaa ohjaavaa tietoa on kaikesta korkeakoulun tiedosta joidenkin arvioiden mukaan noin viisi prosenttia. Tiedon perusteella operatiivinen johto kykenee paremmin ohjaamaan toimintaa haluamaansa suuntaan, mutta myös kehittämään organisaation toimintaa. Korkeakoulua ja sen toimintaa kehitetään erimuotoisten hankkeiden kautta. Nämä hankkeet kohdistuvat pääosin ydintoimintaan, jossa suurin osa korkeakoulun kaikesta toiminnasta on. Myös korkeakouluissa käsitellystä tiedosta valtaosa, jopa 95 prosenttia, on ydintoimintaan liittyvää. Hankkeiden aiheuttamat muutokset vaikuttavatkin laajalti. Tässä ympäristössä kokonaisarkkitehtuuriajattelu auttaa ennakoimaan paremmin tavoitellun muutoksen vaikutuksia kokonaisuuteen ja ohjaamaan vaikuttavimpien hankkeiden valintaa hankesalkkuun. Myös yksittäisen hankkeen suunnittelua voidaan ohjata arkkitehtuurimenetelmillä. Kuva 2. Korkeakoulun toiminnanohjauksen tietovirrat Hankkeissa kehitettävien toimintoprosessien ja niitä tukevien tietojärjestelmien käyttöönoton kautta tavoitetila jalkautuu uudeksi nykytilaksi. 9 3
MITEN MUKAAN KOKONAISARKKITEHTUURIIN? Kokonaisarkkitehtuurin toteuttamiseen korkeakoulussa tarvitaan mukaan kaikki keskeiset toimijat. Lähtökohtana ovat toiminnan ja asiakkaiden tarpeet. Johto määrittää tavoitteet, keinot ja resurssit. Tietohallinto ja muut kehittäjät toteuttavat yhteistyössä koko organisaation kanssa. kuva: CSC/ OPI/Pekka Linna Johto Tietohallinto Korkeakoulun kokonaistarpeet IT-investoinnit KA-yhteinen kieli Strateginen keskustelu tavoitteista Prosessien kehityksen tuki Tietojärjestelmien kehittäminen Toiminta Kokonaisarkkitehtuuri ja sen käyttöönoton onnistuminen nivoutuu vahvasti korkeakoulun nykytilaan. Toimintatavat, organisaatiorakenne ja -kulttuuri poikkeavat korkeakoulukentässä toisistaan. Näin ollen myös kokonaisarkkitehtuurin käyttöönotto vaikuttaa eri korkeakouluissa eri tavoin. Kokemuksia korkeakouluista on kerätty KA-pilotin aikana ja näiden kokemusten perusteella on koottu muutamia avaintekijöitä, jotka nostavat onnistumisen todennäköisyyttä. Pilotin tuloksena syntynyttä kokonaisarkkitehtuurimallia, syntynyttä ammattitaitoa ja kokemusta ja muita mainittuja lähteitä hyödyntämällä korkeakoulu pääsee helpommin hyödyntämään kokonaisarkkitehtuurin etuja. NÄIN ONNISTUT Tutustu: 1. Aseta selkeät, strategiaan sidotut tavoitteet 2. Pilotoi ensin pienemmällä kokonaisuudella 3. Resursoi riittävästi ja kiinnitä hankkeelle vastuullinen vetäjä 4. Tee selkeä päätös KA-toiminnan käynnistämisestä Vakiinnuta käyttö: 5. Mittaa etenemistä ja seuraa tuloksia 6. Huolehdi viestinnästä ja koulutuksesta 7. Valvo yhteisesti sovittujen pelisääntöjen toteuttamisesta 8. Liitä kokonaisarkkitehtuuri toiminnan jatkuvan kehittämisen kehikkoon, esim. laatutyöhön 10 4
Ylläpidä jatkuvan kehittämisen menetelmin: 9. Varmistu riittävästä osaamisesta 10. Varaudu muutosvastarintaan 11. Varaudu siihen, että muutos vie aikaa VÄLTÄ NÄITÄ 1. Epäselvät tavoitteet 2. Hankkeen liian suuri laajuus 3. Alimitoitetut resurssit 4. Epäselvät vastuut ja riittämätön valta 5. Puutteellinen ohjaus KOKONAISARKKITEHTUURITYÖN LOPPUTUOTTEET Johtamisen näkökulmasta kokonaisarkkitehtuurityön lopputuote on systemaattinen, dokumentoituihin ja parhaisiin käytäntöihin perustuva toimintatapa. Se voidaan liittää korkeakoulun toiminnan johtamiseen ja jatkuvan parantamisen vuosikelloon ja prosesseihin, kuten esimerkiksi laatutyöhön. Sitä voidaan verrata myös korkeakoulun taloushallinnon johtamis- ja hallintamalliin, joka muodostuu samanlaisista sovituista yhdenmukaisista toiminta- ja raportointimalleista. Dokumentoinnin pohja on korkeakoulukenttään mukautettu kokonaisarkkitehtuurikehys, Kartturi. Kokonaisarkkitehtuurityön hallintamalli määrittelee työhön liittyvät roolit, vastuut, aikataulut (esim. vuosikello) ja mittarit. Mittareita täydentää kypsyystasomalli, jolla voidaan arvioida ja ohjata esim. vuosittain kokonaisarkkitehtuurityön etenemistä korkeakoulussa. Kokonaisarkkitehtuurityön tuottamia kuvauksia käyttäen pystytään kehittämistoimenpiteiden suunnittelussa mm. kokonaisvaltaiseen johtamiseen ja päätöksentekoon parempaan toimintalähtöiseen nykytilan kehittämiseen ja kokonaishallintaan tunnistamaan muutosten vaikutukset ja riippuvuudet tarkistamaan: Mikä toiminta on yhteistä ja mikä on toimija/toimintokohtaista tarkistamaan: Mitä toimintoja/tietoja/järjestelmiä/teknologioita meillä jo on yhtenäistämään kuvaamistapoja havainnollistamaan ja pelkistämään saamaan kuvausten kautta osapuolille yhteinen kieli 11 5
KIRJALLISUUTTA KARTTURI, Korkeakoululaitoksen Kokonaisarkkitehtuurimalli, RAKETTI/KA-PILOTTI/korkeakoulut 2011. http://raketti.csc.fi/kokoa/pilotti/kartturimalli2 Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurin käsikirja. Toiminnan ja tietohallinnon kokonaisvaltainen kehittäminen. Helsingin yliopisto, 2009. http://www.helsinki.fi/julkaisut/aineisto/hallinnon_julkaisuja_65_2009.pdf Valtiovarainministeriön yhteenveto tietohallintolaista ja kokonaisarkkitehtuurista. http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/tietohallintolaki-esite.pdf http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/kokonaisarkkitehtuuri.pdf Laki julkisen hallinnon tietohallinnon ohjauksesta 10.6.2011/634 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110634 Valtiovarainministeriö ohjaa tietohallinnon kehitystä sekä valtion- että kuntahallinnossa http://www.vm.fi/vm/fi/16_ict_toiminta/ JHS-suositus kokonaisarkkitehtuurin kehittämisestä http://www.jhs-suositukset.fi/suomi/jhs179 12 6
Kartturi- Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimallin yhteenveto 12.10.2011 Versio: 2.2 13
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 2 (13) Sisällys 1. Johdanto... 3 1.1. Dokumentin tarkoitus... 3 1.2. Soveltamisalue, kenelle Kartturi-malli on tarkoitettu... 3 2. Mikä on kokonaisarkkitehtuuri... 4 2.1. Mitä kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan... 4 2.2. Taustalla kansallinen yhteentoimivuus... 4 2.3. Mitä hyötyä on kokonaisarkkitehtuurityöstä... 6 3. Kartturi-mallin rakenne... 7 3.1. Päärakenne ja tausta... 7 3.2. KA-kehys... 7 3.3. KA-hallintamalli... 9 3.4. KA-kypsyystasomalli... 11 4. Arkkitehtuuritoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen... 11 5. Liitteet... 13 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus V1.5 31.5.2010 MK Ehdotus uudeksi KA-malliksi V2.0 12.1.2011 MK Hallintamallikuvausta ja kohdealuejakoa täsmennetty, liitetty Kartturi 2.0-pakettiin V2.2 12.10.2011 MK Tiivistetty ja täsmennetty Kartturi 2.2-malliin 14
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 3 (13) 1. Johdanto 1.1. Dokumentin tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan korkeakoulujen ja koko korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurimalli sisältäen kokoavan päädokumentin (tämä dokumentti), käytettävän kokonaisarkkitehtuurikehyksen (menetelmä), kokonaisarkkitehtuurin hallintamallin sekä arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomallin. Tässä päädokumentissa kuvataan yleisellä tasolla, mitä kokonaisarkkitehtuuri (KA) tarkoittaa ja miten yksittäinen korkeakoulu voi käynnistää systemaattisen kokonaisarkkitehtuurityön. Tämä korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli on laadittu osana yliopistojen ja korkeakoulujen Raketti-hankkeeseen kuulunutta korkeakoulujen KApilottiprojektia. Tämä dokumentti muodostaa Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallin kokoavan päädokumentin. Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimalli koostuu tämän päädokumentin lisäksi seuraavista liitteistä: Liite 1, Kartturi KA-kehys Liite 2, Kartturi KA-hallintamalli Liite 3, Kartturi Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli 1.2. Soveltamisalue, kenelle Kartturi-malli on tarkoitettu Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurimalli (Kartturi-malli) on tarkoitettu korkeakoululaitoksen organisaatioiden korkeakoulujen ja yliopistojen sekä korkeakoulujen yhteistyöorganisaatioiden kuten tietyn maantieteellisen seudun tai tietyn kohdealueen korkeakoululaitoksen toiminnan kehittäjien ja tietohallinto-organisaatioiden käyttöön. Tässä kuvattua kokonaisarkkitehtuurimallia kaikkine osakokonaisuuksineen suositellaan käytettäväksi sekä paikallisesti yksittäisissä korkeakouluissa että soveltaen koko korkeakoululaitoksessa. Korkeakoulutoimijoiden omien asiantuntijoiden lisäksi suositellaan, että tähän korkeakoululaitoksen arkkitehtuurimalliin kuuluvaa, liitteessä 1 kuvattua kokonaisarkkitehtuurikehystä (KA-menetelmä) soveltavat myös korkeakouluille tietojärjestelmiä, IT-palveluja, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja ja/tai kehittämispalveluja tarjoavat julkisen ja yksityisen sektorin IT-palveluntuottajat. 15
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 4 (13) 2. Mikä on kokonaisarkkitehtuuri 2.1. Mitä kokonaisarkkitehtuurilla tarkoitetaan Kokonaisarkkitehtuuri on toisaalta dokumentoitu kokonaiskuvaus organisaation nyky- ja tavoitetilasta. Toiseksi se on keino johtaa ja toteuttaa hallittuja, suunniteltuja muutoksia siirryttäessä nykytilasta kohti tavoitetilaa. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmällä (KA 1 ) soveltamalla voidaan kuvata, miten organisaation tai kohdealueen toimintaprosessit, yksiköt, tiedot, järjestelmät ja teknologia toimivat kokonaisuutena. Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation elementit organisaatioyksiköt, tiedot, toimijat, toimintaprosessit, tietojärjestelmät sekä teknologinen laite- ja käyttöympäristö liittyvät toisiinsa ja toimivat kokonaisuutena, jossa jokaisella osalla on selkeä rooli ja tarkoitus. Kokonaisarkkitehtuuri on toiminnan kehittämismalli, joka varmistaa eri näkökulmien ja erityisesti toiminnan tarpeiden yhdenmukaisen huomioimisen kaikessa toiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämisessä. Kokonaisarkkitehtuuri on sekä strategisen että operatiivisen johtamisen väline, jonka avulla substanssitoiminnan lähtökohdista ja tavoitteista lähtien yhtenäistetään toiminnan kehittämistä. Kokonaisarkkitehtuuri parantaa organisaation kykyä saavuttaa halutunlainen tulevaisuus. Sen avulla IT-ratkaisujen kehittämisestä tulee ennakoivaa ja se saadaan sidotuksi ydintoiminnan kehittämiseen. Kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan avulla voidaan suunnitella toiminnallistekninen ympäristö, jossa kaikki osat sopivat toisiinsa, keskeiset komponentit toteutetaan vain kerran ja joka on hallittavissa ja muunneltavissa toiminnan muuttuvien tarpeiden mukaan. Keskeistä kokonaisarkkitehtuurimallissa on sovittaa tavoiteltava tieto- ja teknologiaympäristö hallitusti ja systemaattisesti substanssitoiminnan strategisiin ja operatiivisiin tarpeisiin. 2.2. Taustalla kansallinen yhteentoimivuus 1.9.2011 voimaan tullut tietohallintolaki edellyttää julkisen hallinnon viranomaisen hyödyntävän kehittämisessä kokonaisarkkitehtuurimenetelmää. Laissa tavoiteltava kansallinen yhteentoimivuus on tiedon ja sitä käsittelevien ratkaisujen yhteentoimivuutta. Laki koskee yliopistoja lukuun ottamatta koko opetustoimea. Yhteentoimivuutta edistetään lain perusteella koko julkisen hallinnon yhteisillä kokonaisarkkitehtuurikuvauksilla ja määrityksillä. Tietohallintolain mukaan koko julkiselle hallinnolle laaditaan yleinen, yhteinen kokonaisarkkitehtuuri, 1 Englanniksi EA, Enterprise Architecture 16
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 5 (13) jota tarkennetaan toimialoittain. Toimialojen (kohdealueet) arkkitehtuuriperiaatteista vastaavat ministeriöt. Lisäksi lain mukaan jokaisen julkisen hallinnon toimijan tulee laatia oma kokonaisarkkitehtuurinsa käyttäen yhtenevää arkkitehtuurimenetelmää, jotta tiedot saadaan tarpeen vaatiessa sovitetuksi aiempaa paremmin yhteen. Hierarkkinen arkkitehtuurilinjausten jäsennys Valtiovarainministeriössä on jäsennetty koko julkisen hallinnon arkkitehtuuritoiminnon vastuualueet. Arkkitehtuurin hallitun kehittämisen mahdollistamiseksi valtionhallinnon toiminnallinen kokonaisuus jaetaan kohdealueisiin. Kohdealuejako on tehty ensisijaisesti toiminnallisin perustein, mutta siinä on tunnistettu myös organisaatiomuotoon perustuvat päätöksentekotasot. Kullakin kohdealueella on oma arkkitehtuurinsa, joka noudattaa julkisen hallinnon yhteisen konserniarkkitehtuurin linjauksia ja ohjausta sekä hyödyntää sen elementtejä mahdollisimman paljon. Tämä arkkitehtuurin kohdealuejako ei kuitenkaan ole täysin yhdenmukainen valtionhallinnon organisaatiorakenteen kanssa vaan kunkin kohdealueen arkkitehtuurinhallinta tulee määrittää erikseen ja kohdealueen arkkitehtuurinhallintaan liittyy aina useita toimijoita ja yksi vastuutaho. Arkkitehtuurin kehittäminen tulee tehdä yhteistyössä. Arkkitehtuurinhallinta sekä arkkitehtuurikuvaukset ja -suositukset jäsentyvät julkisessa hallinnossa siis toiminnallisesti jäsennettynä hierarkkisesti usean päätöksentekotason arkkitehtuureihin koko julkista hallintoa koskeviin arkkitehtuurilinjauksiin ja malleihin, kohdealuetta koskevaan arkkitehtuuripäätöksentekoon, osasektorikohtaiseen arkkitehtuurityöhön sekä organisaatiokohtaiseen arkkitehtuurityöhön. Julkisen hallinnon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset toimivat kuitenkin rajaavina ja ohjaavina tekijöinä kaikille kohdealueiden ja niiden tarkentavien alueiden arkkitehtuureille. Valtiovarainministeriön linjauksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa kansallisesti opetuksen, tieteen ja kulttuurin kokonaisarkkitehtuurin ohjauksesta. Yksittäisen korkeakoulun arkkitehtuurilinjauksissa (viitearkkitehtuurit) tulee ottaa huomioon yhteisesti sovitut koko opetusta ja tutkimusta sekä korkeakoululaitosta koskevat arkkitehtuurilinjaukset ja suositukset. Toimialan yhteisissä 17
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 6 (13) arkkitehtuurilinjauksissa tulee puolestaan ottaa huomioon julkishallinnon yhteiset arkkitehtuurilinjaukset. Vastaavaa hierarkiaa on käytetty jo pitkään rakennetun ympäristön hallinnassa ja suunnitelmallisessa kehittämisessä: Kokonaisarkkitehtuuri perustuu jäsentyneeseen yhteentoimivuuteen. Arkkitehtuuri varmistaa välineiden palvelevuuden toiminnan tarpeista lähtien, kokonaisuus huomioiden. 2.3. Mitä hyötyä on kokonaisarkkitehtuurityöstä Kokonaisarkkitehtuuri on toistaiseksi ainoa toiminnan suunnittelun, johtamisen ja kuvaamisen kokonaisväline, jolla voidaan kattavasti ja pysyvästi varmistaa, että rakennettavat IT-ratkaisut todella vastaavat toiminnan tarpeisiin. Kokonaisarkkitehtuuritoiminnalla voidaan saavuttaa seuraavat hyödyt: Yhteinen kieli Kokonaisarkkitehtuuri luo yhteisen kielen kuvata toimintaa ja siihen liittyvää teknologista ympäristöä. Tämä parantaa eri osapuolten välistä kommunikointia ja vähentää tulkintaeroista johtuvia ongelmia. Vaikuttavuus Toteutettavat tekniset palvelut ovat johdon loppukäyttäjien näkökulmasta hyödyllisiä ja palvelevat aitoja toiminnan tarpeita Toiminnanohjaus ja läpinäkyvyys Kokonaisarkkitehtuurinmukainen kehittäminen varmistaa, että toiminnasta voidaan tehdä läpinäkyvää ja sen rutiinitoimenpiteitä voidaan automatisoida Selkeä tavoitetila Menetelmän avulla voidaan dokumentoida kattava ja selkeä toiminnan ja teknologia tavoitetila, jota kohti yksittäisillä kehittämisprojekteilla edetään Päällekkäisyyksien välttäminen Kokonaisarkkitehtuurin avulla voidaan välttää päällekkäisiä ratkaisuja, monimutkaisia integraatioita ja näin vähentää IT-ratkaisujen investointikustannuksia sekä jatkuvan palvelun käyttömenoja 18
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 7 (13) Tietojen yhteiskäyttö Kokonaisarkkitehtuuri edistää tietojen yhteiskäyttöä ja parantaa tiedon laatua Tietoturva ja tietosuoja Kokonaisarkkitehtuuri parantaa ratkaisujen turvallisuutta ja tietosuojaa Virheinvestointien välttäminen Kokonaisarkkitehtuurilla voidaan luoda pitkäjänteinen tavoitetila ja näin välttää IT-virheinvestointeja Toimintaympäristön dokumentointi Toimintaympäristö voidaan dokumentoida kattavasti ja systemaattisesti 3. Kartturi-mallin rakenne 3.1. Päärakenne ja tausta Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimalli koostuu seuraavista osakokonaisuuksista 3.2. KA-kehys Tämä päädokumentti kuvaa tiivistelmän Kartturi-mallin osa-alueista. Liitteenä 1 oleva KA-kehys kuvaa varsinaisen kuvausmenetelmän, jonka mukaan nyky- ja tavoitetilakuvaukset laaditaan. Liitteeseen 2 on kuvattu KA-hallintamalli, joka kuvaa arkkitehtuurin johtamisja suunnitteluprosessin sekä kuvatun arkkitehtuurin soveltamisprosessin osana projektisalkunhallintaa. Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli, jonka avulla voi arvioida organisaation arkkitehtuuritoiminnan tasoa ja kattavuutta, on kuvattu Liitteessä 3. Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä (KA-kehys) on kuvausmalli, joka varmistaa, että teknisiä ja järjestelmäratkaisuja kehitettäessä otetaan laajasti huomioon toimivan sähköisen palveluympäristön toiminnan ja yhteentoimivuuden erilaiset tarpeet - näkökulmat. Samoin kokonaisarkkitehtuurikehys on jaettu käsit- 19
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 8 (13) teellisiin tasoihin, joiden avulla parannetaan yksittäisten kuvausten jäsentymistä eri tarkkuustasoihin. Tämä helpottaa myös tavoite- ja nykytilakuvausten kuvaamisen ohjeistuksen laatimista ja vaiheittaisen kuvaamispolun suunnittelua. Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys jäsentyy edellä mainittuihin näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin (abstraktiotasoihin) seuraavasti: Kokonaisarkkitehtuurissa toiminta ja sitä tukeva teknologinen ympäristö jäsennetään taulukkoon tai matriisiin: Näkökulmat: Toiminta: toiminnan ja asiakkuuksien näkökulma Tieto: tietoa, käsitteitä ja tietovarantoja tarkasteleva näkökulma Tietojärjestelmä: Tietojärjestelmien, tietojärjestelmäpalveluiden ja sovellusten näkökulma Teknologia: tekniikan, laitteiden ja teknisten ratkaisujen sekä ylläpidon näkökulma Abstraktiotasot: Periaatteellinen taso MIKSI Käsitteellinen taso MITÄ Looginen taso MITEN Fyysinen taso MILLÄ 20
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 9 (13) Arkkitehtuurimenetelmä toimii muistilistana siitä, mitä kaikkia näkökulmia ja tasoja tulee ottaa huomioon, kun kehitetään uusia tietojärjestelmiä tai toimintaa tukevia ratkaisuja. Arkkitehtuurimenetelmä kysyy oikeat kysymykset oikeaan aikaan: Arkkitehtuurimenetelmää voidaan hyödyntää organisaation kokonaisarkkitehtuurin tavoitetilan viitearkkitehtuurin kuvaamiseen tai rajatumman kohdealueen viite- tai kohdearkkitehtuurin kuvaamiseen. Menetelmät ja työkalut ovat samat, kohde ja tarkkuustaso eroavat toisistaan. Arkkitehtuurikehys ja sen soveltamisohje sekä käytettävät kuvauspohjat on koottu liitteeseen 1. 3.3. KA-hallintamalli Arkkitehtuurin suunnittelu- ja johtamismallia sekä tähän liittyviä organisatorisia rakenteita kutsutaan yhteisesti arkkitehtuurin hallintamalliksi. Arkkitehtuurin hallintamallin avulla pidetään huolta kehittämisen johdonmukaisuudesta lähtien toiminnan strategisista tarpeista, arkkitehtuurilinjausten ja menetelmien yhtenäisyydestä sekä kuvataan, miten olemassa olevia arkkitehtuurilinjauksia sovelletaan kehittämisprojekteissa ja versionvaihdoissa. Arkkitehtuurin hallintamalli sisältää myös arkkitehtuurin kehittämisen ja ylläpidon sekä hyödyntämisen vastuut. Kokonaisarkkitehtuurin hallinta voidaan määrittää prosessina: 21
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 10 (13) Arkkitehtuurin johtaminen Arkkitehtuurin johtamisen tarkoituksena on luoda edellytykset kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämiselle, suunnitella ja käynnistää arkkitehtuurin kehittämistoimenpiteitä ja huolehtia arkkitehtuurikyvykkyydestä ja henkilöstön tietotaidosta kokonaisarkkitehtuurin hyödyntämiseksi omassa työssään. Arkkitehtuurin johtamisprosessi kiinnitetään tiiviisti osaksi koko organisaation johtamis- ja strategiaprosessia. Kehittämisprojektien arkkitehtuurinhallinta Erityisen tärkeää on soveltaa arkkitehtuurin hallintamallia juuri projekteissa ja hankkeissa. Projektien tulee yhtä aikaa sekä noudattaa jo tehtyjä arkkitehtuurilinjauksia että hyödyntää arkkitehtuurimenetelmää uusia ratkaisuja tai tietojen jäsennystä ja toimintaa kehitettäessä. Useimmissa tavallisissa kehittämisprojekteissa voidaan hyödyntää kokonaisarkkitehtuuria arkkitehtuuria ei tarvitse kehittää aina erikseen arkkitehtuuriksi nimetyissä projekteissa. Arkkitehtuurin jatkuva ylläpito on kuitenkin itsenäinen toimintonsa, joka tulee organisoida ja resursoida. 22
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 11 (13) 3.4. KA-kypsyystasomalli KA-kypsyystasomalli KA-kypsyystasomalli mahdollistaa arkkitehtuuritoiminnan kehittymisen mittaamisen ja antaa eväitä arkkitehtuuritoiminnan kehittämiselle Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomallin tarkoituksena on tarjota viitekehys korkeakoulujen arkkitehtuurikyvykkyyden arvioimiseen sekä erityisesti kehittämiskohteiden suunnitteluun. Se vastaa kysymykseen: Mikä tekee organisaatiosta kokonaisarkkitehtuurinäkökulmasta kyvykkään? Kokonaisarkkitehtuurinäkökulmasta kyvykkäällä organisaatiolla on hyvät edellytykset tehdä pitkäjänteisiä ja hallittuja ratkaisuja, jotka kustannustehokkaasti tukevat toimintaa. Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli jakautuu viiteen tasoon: Taso 5: Strateginen; Arkkitehtuuri on johtamisen ja toiminnan suunnittelun strateginen työväline Taso 4: Johdettu; Arkkitehtuurien ja arkkitehtuurinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista mitataan säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä Taso 3: Määritelty; Arkkitehtuurissa noudatetaan standardeja prosesseja ja kuvausmalleja, toiminta on organisoitua Taso 2: Osittainen; Osa arkkitehtuurinhallinnan prosesseista, organisaatioista tai työkaluista on käytössä luonnollisina kokonaisuuksina. Taso 1: Ei hallittu; KA-menetelmää, prosesseja tai organisaatioita ei ole määritelty. KA-toiminta satunnaista Kullekin tasolle on määritelty useammasta eri näkökulmasta (esim. osaaminen, kuvaukset, prosessit) selkeät mittarit. Organisaatio voi eri näkökulmien osalta olla eri kypsyystasoilla. Kehittämisen tueksi on laadittu arkkitehtuurikyvykkyyden arviointilomake, jota korkeakoulut voivat joko itse käyttää tai pyytää asiantuntijaa arvioimaan sen avulla oma arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystilanteensa. Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli ja sen liitteenä oleva itsearviointilomake ovat liitteenä 3. 4. Arkkitehtuuritoiminnan käynnistäminen ja vakiinnuttaminen Kokonaisarkkitehtuurin kehittämiseen ja toteuttamiseen tarvitaan mukaan kaikki keskeiset toimijat. Lähtö-kohtana ovat toiminnan ja asiakkaiden tarpeet. Johto määrittää tavoitteet, keinot ja resurssit. Tietohallinto ja muut kehittäjät toteuttavat yhteistyössä koko organisaation kanssa. Julkisen hallinnon arkkitehtuurityön käynnistämisen ja kehittämisen kokemusten perusteella voidaan löytää seuraavia yleisiä onnistumisen edellytyksiä kokonaisarkkitehtuurityölle: 23
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 12 (13) Tutustu: 1. Aseta selkeät, strategiaan sidotut tavoitteet 2. Pilotoi ensin pienemmällä kokonaisuudella 3. Vastuuta, organisoi ja resursoi kokonaisarkkitehtuurityö nimeä arkkitehtuuritoiminnalle omistaja ja operatiivinen vastuuhenkilö 4. Kiinnitä arkkitehtuurityö normaaliin organisaation suunnittelu- ja johtamistoimintaan sekä laatutyöhön 5. Tee selkeä päätös KA-toiminnan käynnistämisestä Vakiinnuta käyttö: 1. Mittaa etenemistä ja seuraa tuloksia 2. Huolehdi viestinnästä ja koulutuksesta 3. Valvo yhteisesti sovittujen pelisääntöjen toteuttamisesta Ylläpidä jatkuvan kehittämisen menetelmin: 4. Varmistu riittävästä osaamisesta 5. Varaudu muutosvastarintaan 6. Varaudu siihen, että muutos vie aikaa Kokonaisarkkitehtuurin jatkuvan kehittämisen malli voidaan kuvata yleisenä Suunnittele-Toteuta-Arvioi-Toimi 2 kehittämisympyränä seuraavasti: Toimi (ACT) Arkkitehtuurilinjausten muutoksenhallinta Toiminnan sisäisten ja ulkoisten muutostekijöiden ja strategisten tarpeiden huomiointi KA-toiminnan arvioinnin analyysi Raportteihin, mittareihin ja arviointituloksiin reagointi KA-kehittämispolun päivittäminen Suunnittele (PLAN) Strateginen ohjaus, muutostekijöiden arviointi Resursointi ja organisointi Yhteistyön koordinointi Tavoitteiden määrittely - arkkitehtuurivisio Hallintamallin määrittely KA-kehittämispolun laatiminen Arvioi (CHECK) KA-toiminnan jatkuva arviointi ja raportointi KA-toiminnan mittareiden mittaus ja auditointi KA-kypsyystasomittaus Määritellyn KA-kehittämispolun läpiviennin seuranta ja ohjaus Jatkuva kehittäminen Toteuta (DO) Resurssien hallinta Osaamisen ja tietoisuuden kehittäminen Arkkitehtuurikuvausten laatiminen - nykytilat ja tavoitetilat Arkkitehtuurin johtaminen Projektien tuki ja arviointi Sidosryhmäyhteistyö 2 Ns. Demingin jatkuvan kehittämisen PDCA-ympyrä. 24
Kartturi kokonaisarkkitehtuurimalli 12.10.2011 13 (13) 5. Liitteet Liite 1, Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys Liite 2, Korkeakoululaitoksen arkkitehtuurin hallintamalli Liite 3, Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli 25
26
Kartturi- Korkeakoulujen kokonaisarkkitehtuurikehys 12.10.2011 Versio: 2.2 27
Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys 12.10.2011 2 (85) Sisällys 1. Johdanto... 4 1.1. Dokumentin tarkoitus... 4 1.2. Soveltamisalue, kenelle tämä KA-kehys on tarkoitettu... 4 2. Menetelmän jäsentyminen - menetelmäkehys... 5 2.1. Taustaviitekehykset... 5 2.2. Kartturi-kehys... 5 2.2.1. Kartturi-kehyksen näkökulmat...6 2.2.2. Kartturi-kehyksen käsitteelliset tasot...11 2.2.3. Kuvauspohjat...13 2.3. Periaatteellisen tason kuvaukset MILLÄ EHDOILLA... 16 2.3.1. Rajaukset, reunaehdot...16 2.3.2. Sidosarkkitehtuurit...17 2.3.3. Arkkitehtuuriperiaatteet...19 2.3.4. Tietoturvatarpeet ja -periaatteet...22 2.4. Käsitteellisen tason kuvaukset - MITÄ... 25 2.4.1. Toiminnan strategia...25 2.4.2. Toiminnan haasteet, tarpeet ja tavoitteet...27 2.4.3. Palvelut...29 2.4.4. Sidosryhmät...32 2.4.5. Käsitteistö...33 2.4.6. Roolit...35 2.4.7. Tietojärjestelmäpalvelut...36 2.4.8. Teknologiavaatimukset...38 2.5. Loogisen tason kuvaukset - MITEN... 40 2.5.1. Organisaatio...40 2.5.2. Prosessilista, prosessikartta...41 2.5.3. Prosessikuvaukset...43 2.5.4. Tiedot ja päätietoryhmät...45 2.5.5. Loogiset tietovarannot...47 2.5.6. Prosessit-tiedot -matriisi...49 2.5.7. Looginen tietojärjestelmäpalveluiden jäsennys...50 2.5.8. Tietovirrat...52 2.5.9. Järjestelmät-tietovarannot matriisi...54 2.5.10. Järjestelmät-prosessit -matriisi...55 2.5.11. Integraatiomalli...57 2.5.12. Teknologiakomponentit...60 2.5.13. Valvonta- ja hallinta-arkkitehtuuri...62 2.5.14. Looginen verkkokaavio...64 2.6. Fyysisen tason kuvaukset MILLÄ... 65 2.6.1. Rajapinnat ja liittymät...65 2.6.2. Fyysiset tietovarannot...67 2.6.3. Koodistot...68 2.6.4. Fyysinen järjestelmäsalkku...69 2.6.5. Teknologiavalinnat...71 2.6.6. Fyysinen verkkokaavio...73 2.6.7. Palvelutasotavoitteet...74 3. KA-kehyksen käyttö... 76 3.1. KA-kehyksen hyödyntämisen periaatteet... 76 3.1.1. Mihin KA-kehystä voi hyödyntää...76 3.1.2. Milloin KA-kehystä voi hyödyntää...77 28
Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys 12.10.2011 3 (85) 3.1.3. Kuka voi hyödyntää KA-kehystä...77 3.2. Kokonaisarkkitehtuurikuvausten suunnittelu ja toteuttaminen... 77 3.2.1. Kuvaamisen suunnittelu...77 3.2.2. Tavoitetilan kuvaaminen...79 3.2.3. Nykytilan kuvaaminen...81 4. Yleisiä kokonaisarkkitehtuurin käsitteitä ja termejä... 83 5. Liitteet... 85 6. Viitteet... 85 Dokumentin versiohistoria Versio Päiväys Laatija Muutoksen kuvaus V1.0 TK Korkeakoulujen KA-työkalupakki V1.5 31.5.2010 MK Ehdotus uudeksi KA-kehykseksi V1.6 25.10.2010 JL Lisäyksiä KA-kehyksen selventämiseksi V2.0 12.1.2010 MK Täsmennyksiä ja paketointi osaksi Kartturi 2.0-pakettia V2.2 12.10.2011 MK Tiivistetty ja täsmennetty osaksi Kartturi 2.2-mallia 29
Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys 12.10.2011 4 (85) 1. Johdanto 1.1. Dokumentin tarkoitus Tässä dokumentissa kuvataan korkeakoulujen ja koko korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys KA-menetelmä ja sen keskeiset piirteet ja soveltamisohjeet. Tässä dokumentissa kuvataan, miten arkkitehtuurikuvauksia tuotetaan kokonaisarkkitehtuuriajattelun mukaisesti sekä tavoitetilaa suunniteltaessa että nykytilaa kartoitettaessa ja dokumentoitaessa. Tämä menetelmäkuvaus on laadittu osana yliopistojen ja korkeakoulujen Raketti-hankkeeseen kuulunutta korkeakoulujen KA-pilottiprojektia. Tämä kokonaisarkkitehtuurikehys on Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimallin liite 1. Korkeakoulujen Kartturi-kokonaisarkkitehtuurimalli koostuu päädokumentin ja tämän dokumentin lisäksi seuraavista päädokumentin liitteistä: Kartturi-malli, päädokumentti. Kartturi, KA-hallintamalli [Päädokumentin Liite 2], Kartturi, Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli [Päädokumentin liite 3] Tässä kuvattu kokonaisarkkitehtuurikehys sijoittuu koko korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurimalliin seuraavasti: KA-menetelmä, kehys KA-hallintamalli KA-kypsyystasomalli Kuva 1 KA-kehyksen sijoittuminen Kartturi-malliin 1.2. Soveltamisalue, kenelle tämä KA-kehys on tarkoitettu Tämä dokumentti jakautuu kahteen pääosaan: KA-menetelmäkehyksen ja sen kuvauspohjien esittelyyn luku 2. KA-kehyksen hyödyntämisohjeisiin tavoite- ja lähtötilannekuvauksia laadittaessa luku 3. Korkeakoululaitoksen arkkitehtuurimenetelmäkuvaus on tarkoitettu korkeakoululaitoksen organisaatioiden ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen sekä korkeakoulujen yhteistyöorganisaatioiden käyttöön. Tätä arkkitehtuurimene- 30
Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys 12.10.2011 5 (85) telmää suositellaan käytettäväksi sekä paikallisesti yksittäisissä korkeakouluissa että soveltaen koko korkeakoululaitoksessa. Tässä dokumentissa kuvataan varsinaisen KA-kehyksen jäsennys ja sen käytön periaatteet. Korkeakoulutoimijoiden omien asiantuntijoiden lisäksi suositellaan, että tätä korkeakoululaitoksen arkkitehtuurimenetelmää soveltavat korkeakouluille tietojärjestelmiä, IT-palveluja, konsultointi- ja asiantuntijapalveluja ja/tai kehittämispalveluja tarjoavat julkisen ja yksityisen sektorin IT-palveluntuottajat. Kokonaisarkkitehtuurikehystä voidaan käyttää sekä koko käsiteltävää organisaatiota koskevan palveluympäristön arkkitehtuurikuvaukseen että rajatumpien kohteiden viite- ja kohdearkkitehtuureihin. Kokonaisarkkitehtuurikehyksellä voidaan kuvata sekä nykytila- että tavoitetilakuvauksia kaikilla korkeakoululaitoksen tasoilla koko korkeakoululaitosta koskien, yhtä korkeakoululaitoksen toimialuetta (esim. aikuisopetus) koskien, yhtä korkeakoulua koskien tai yhtä korkeakoulun toimialaa koskien. Kokonaisarkkitehtuuri ei korvaa yksityiskohtaista tarkempaa systeemisuunnittelua. Kokonaisarkkitehtuurin avulla saadaan ylätason laaja kuvaus nyky- tai tavoitetilasta, jossa keskitytään kuvauksessa huomioitujen eri osa-alueiden kattavuuteen ja yhteentoimivuuteen. Kokonaisarkkitehtuurikehys antaa näin karkeistetun mutta kokonaisvaltaisen kuvauksen kohteesta. 2. Menetelmän jäsentyminen - menetelmäkehys 2.1. Taustaviitekehykset Korkeakoululaitoksen KA-kehys perustuu kokonaisarkkitehtuuritoiminnan kansainvälisiin parhaisiin käytäntöihin ja erityisesti Suomen julkisen hallinnon kokonaisarkkitehtuurikehyksiin sekä näistä saatuihin kokemuksiin. Kartturi-arkkitehtuuriviitekehys on yhteensopiva kokonaisarkkitehtuuria koskevan JHS-suosituksen (JHS 179) kanssa. Kartturi-mallia on täsmennetty korkeakoululaitokselle soveltuvaksi sektorin erityispiirteiden ja KA-kehysten soveltamisesta saatujen kokemusten pohjalta. 2.2. Kartturi-kehys Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehyksessä halutaan varmistaa, että teknisiä ja järjestelmäratkaisuja kehitettäessä otetaan laajasti huomioon toimivan sähköisen palveluympäristön erilaiset tarpeet - näkökulmat. Samoin kokonaisarkkitehtuurikehys on haluttu jakaa käsitteellisiin tasoihin, joiden avulla parannetaan yksittäisten kuvausten jäsentymistä eri tarkkuustasoihin. Tämä helpottaa myös tavoite- ja nykytilakuvausten kuvaamisen ohjeistuksen laatimista vaiheittaisen kuvaamispolun suunnittelua. Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys jäsentyy edellä mainittuihin näkökulmiin ja käsitteellisiin tasoihin (abstraktiotasoihin) seuraavasti: 31
Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys 12.10.2011 6 (85) Periaatteellinen Taso - MIKSI MILLÄ EHDOILLA Rajaukset ja reunaehdot Arkkitehtuuria ohjaavat määritykset - sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Tietoarkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Tietojärjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Käsitteellinen Taso - MITÄ Strategia Toiminnan haasteet, tarpeet & tavoitteet Palvelut Käsitteistö Roolit Tietojärjestelmäpalvelut Teknologiavaatimukset Sidosryhmät Looginen Taso - MITEN Organisaatio Tiedot Looginen tietojärjestelmäpalveluiden Prosessilista/kartta Loogiset tietovarannot jäsennys Prosessikuvaukset Tietovirrat Järjestelmät-tietovarannot Prosessit-tiedot Järjestelmät-prosessit Integraatiomalli Teknologiakomponentit Valvonta- ja hallintaarkkitehtuuri Looginen verkkokaavio Fyysinen Taso - MILLÄ Rajapinnat ja liittymät Teknologiavalinnat Fyysiset tietovarannot Järjestelmäsalkku Fyysinen verkkokaavio Koodistot Palvelutasotavoitteet Kuva 2 Kokonaisarkkitehtuurikehyksen jäsentyminen ja osakuvaukset säksi yksittäiset konkreettiset kuvauspohjat, joita ovat yllä olevan kuvan vaaleapohjaiset laatikot. Näitä yksittäisiä kuvauksia kutsutaan myös osakuvauksiksi ja yhdessä ne muodostavat kokonaisarkkitehtuurikuvauksen joko tavoitetilasta tai nykytilasta. Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehyksen näkökulmat ja käsitteelliset tasot muodostavat matriisin, johon yksittäiset osakuvaukset voidaan sijoittaa. Kartturi-kehyksen osakuvauksia voidaan täydentää tarvittaessa myös lisäkuvauksilla (esim. skenaarioanalyysit) 2.2.1. Kartturi-kehyksen näkökulmat Kokonaisarkkitehtuurikehys ottaa laajasti huomioon eri näkökulmat palvelutai teknisiä ratkaisuja kuvattaessa ja kehitettäessä. Tarkoituksena on huolehtia siitä, että erityisesti kehittämisessä on ymmärretty minkälaiseen toiminnalliseen tarpeeseen ja ympäristöön uutta ratkaisua kehitetään. 32
Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys 12.10.2011 7 (85) Korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys sisältää JHS-suosituksen tavoin neljä tällaista näkökulmaa: Kuva 3 Arkkitehtuurinäkökulmat Toiminnan arkkitehtuurinäkökulma Toiminta-arkkitehtuurinäkökulman kautta kuvataan käsiteltävän ratkaisun toiminnallinen ympäristö ja sen keskeisimmät ratkaisuun vaikuttavat tekijät. Tyypillisiä toiminta-arkkitehtuurinäkökulman osakuvauksia ovat mm. toiminnan strategia, sidosryhmät ja roolit, palvelut, prosessikartat ja prosessikuvaukset. Joskus toiminta-arkkitehtuurin kuvaukset sisältävät myös kuvauksen organisaatiosta, käyttäjistä, asiakkaista sekä esim. tietoliikennepalveluita suunniteltaessa toimipistekartan. Toiminnan osakuvaukset tarkentuvat käsitteellisten tasojen kautta yleisistä periaatteista kohti tarkempia toiminnan kuvauksia. KA-osakuvaus Sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tarkoitus Kansalliset ja organisaation sidosarkkitehtuurit rajaavat ja määrittävät arkkitehtuuriperiaatteita ja toimintaa Arkkitehtuuriperiaatteet määrittävät kehittämisen keskeiset peruskivet, myös toiminnan näkökulmasta Strategia Organisaation strategia antaa ylimmän tason tavoitteet ja kohdentavat kehittämiskohteita Toiminnan haasteet & tavoitteet Toiminnan haasteet ja tavoitteet kuvaavat, miten toimintaa ja ratkaisuja tulee kehittää mikä on oleellista ja mikä ei Palvelut Organisaation tai kohteen tehtävä on tuottaa palveluja sekä ulkoisia että sisäisiä, kehittämistä kohdentaa strategia ja tavoitteet Prosessilista/kartta Prosessikuvaukset Prosessit ovat tapa tuottaa palvelut, prosessit sovitetaan strategian, tarpeiden ja palveluiden näkökulmasta välttäen tarpeettomia vaiheita ja monimutkaisuutta Kuva 4 Toiminta-arkkitehtuurin osakuvausten suhteet toisiinsa 33
Kartturi - korkeakoululaitoksen kokonaisarkkitehtuurikehys 12.10.2011 8 (85) Toiminta-arkkitehtuurinäkökulma varmistaa, että ratkaisun jäsentämisessä ja suunnittelussa otetaan huomioon, mitä ratkaisulla tehdään, kuka sitä käyttää ja mihin ratkaisua itse asiassa käytetään. Tämä on tietoteknisen kehittämisen vaikuttavuuden kaikkein tärkein näkökulma ja siksi myös erittäin tärkeä kokonaisarkkitehtuurissa. Tietoarkkitehtuurinäkökulma Tieto on yleensä pysyvämpää kuin organisaatiorakenteet, prosessit tai yksittäiset tietojärjestelmät. Korkeakoulun toiminta perustuu tiedon jäsentyneeseen hallintaan. Tietoarkkitehtuurinäkökulma huolehtii tiedon jäsentyneestä ja yhdenmukaisesta käsittelystä eri tietojärjestelmissä ja ratkaisuissa. Tietoarkkitehtuurinäkökulmaan sisältyvät usein käsitemallin, tietomallin ja loogisten sekä fyysisten tietovarantojen kuvaukset. Näiden lisäksi tietoarkkitehtuuriin sisältyvät organisaatiossa tai ratkaisussa käytettävät koodistot (tietojen arvolistat). KA-osakuvaus Esim. Tarkoitus Sidosarkkitehtuurit Arkkitehtuuriperiaatteet Tietoturva- ja tietosuojaperiaatteet Sidosarkkitehtuurit nostavat esiin kansallista sanastoja käsitetyötä kansallinen yhteentoimivuus Arkkitehtuuriperiaatteet ja tietoturva/tietosuojaperiaatteet luovat päärakenteet tietojen hallinnalle Käsitteet Tiedot Loogiset tietovarannot Fyysiset tietovarannot Koodistot Toimija Henkilö Opiskelija Henkilon_perustiedot Henkilo_ID Hetu Sukunimi Etunimet Opiskelijat Opi_DB1, Oracle 10i, Tutkinto A234, <kuvaus> Tutkinto B567, <kuvaus> Tutkinto C987, <kuvaus> Käsitteet (sanastorakenteet), jotka ovat kohdealueen toiminnan käsittelyn kohteena. Mitä ylätason tietoja kohteessa käsitellään. Päätietoryhmät, tietomallit, rakenteistetut käsiteartikkelit (ks. JHS 175), skeemat. Käsitteiden looginen mallinnus, joka on välttämätöntä sekä toiminnalliselle että järjestelmien väliselle yhteentoimivuudelle. Päätietoryhmien ja tietomallien ryhmittely loogisiin säilytettäviin (repository) kokoelmiin. Tähän voi vaikuttaa esim. käyttövolyymi tai tietosuojavaatimukset Fyysinen tietovaranto. Minkä nimisessä tietokannassa, tiedostorakenteessa tms. ko. tietoa säilytetään, millä tekniikalla. Tietoelementtien vakioidut arvolistat, joilla erilaisia tietoluokituksia yksilöidään. Esim. kuntakoodisto, diagnoosiluokittelu tms. Kuva 5 Tietoarkkitehtuurin osakuvausten suhteet toisiinsa. Koska integraatioratkaisut ovat käytännössä niitä välineitä, joiden kautta tietoa voidaan siirtää, tietoarkkitehtuurinäkökulma vaikuttaa myös integraatioratkaisujen mallintamiseen. Osa standardeista voi koskea tiedon käsittelyä tai säilytystä (vrt. esim. SÄHKE 2-määräys). 34