KYLMÄLÄN OSAYLEISKAAVA Vaihtoehtoja osayleiskaavan jatkovalmistelulle 15.6.2016
Rakennusten käyttötarkoitukset ja väestö LÄNSIPUOLI - noin 360 asukasta - käyttämättömiä laskennallisia rakennuspaikkoja noin 30 kpl -loma-asuntoina noin 80 rakennusta alueet, joilla huomattava osa (väh. 50 %) rakennuksista on lomaasuntoja alue, jolla lomarakennusten muuttaminen ympärivuotisiksi johtaa vesihuollon toteuttamisvelvoitteeseen (vesihuoltolaki 6 ja 7) ITÄPUOLI - noin 350 asukasta - käyttämättömiä laskennallisia rakennuspaikkoja noin 20 kpl -loma-asuntoina noin 130 rakennusta
Rakennusten käyttötarkoitukset ja väestö LÄNSIPUOLI - noin 360 asukasta - käyttämättömiä laskennallisia rakennuspaikkoja noin 30 kpl -loma-asuntoina noin 80 rakennusta alueet, joilla huomattava osa (väh. 50 %) rakennuksista on lomaasuntoja alue, jolla lomarakennusten muuttaminen ympärivuotisiksi johtaa vesihuollon toteuttamisvelvoitteeseen (vesihuoltolaki 6 ja 7) ITÄPUOLI - noin 350 asukasta - käyttämättömiä laskennallisia rakennuspaikkoja noin 20 kpl -loma-asuntoina noin 130 rakennusta
1) pienennetään asumisen mitoitusta joko koko alueella tai osalla aluetta - loma-asuntojen muuttamista ympärivuotisiksi ei mahdollisteta keskeisellä alueella (voi tapahtua vasta asemakaavoituksen myötä) - sivuasuntojen toteuttamisia ei mahdollisteta keskeisellä alueella - sovelletaan osalla osayleiskaava-aluetta MRL 44 :n mahdollista muutosta (voi tapahtua vasta sen voimaantullessa) aiheuttaa suurelle osalle maanomistajista ja asukkaista pitkän odotuksen ympärivuotisen asumisen mahdollisuuden osalta ei vaikuta loma-asuinkiinteistöjen nykyiseen käyttöön
2) varaudutaan asemakaavoitukseen ja sen myötä kunnallistekniikan toteuttamiseen - mahdollistaa suurelle osalle maanomistajista ja asukkaista ympärivuotisen asumisen mahdollisuuden aiheuttaa suurelle osalle maanomistajista ja asukkaista pitkän odotuksen ympärivuotisen asumisen mahdollisuuden osalta aiheutuu merkittäviä kustannuksia kunnalle ja maanomistajille johtaa alueen kylämäisen luonteen voimakkaaseen muuttumiseen maankäyttöä tulee tiivistää asemakaavoituksen myötä saattaa johtaa muiden palveluiden toteuttamistarpeeseen riippuen asemakaavoituksen ajoituksesta saattaa johtaa muusta yhdyskuntarakenteesta ja kunnallistekniikasta irralliseen asemakaava-alueeseen, joka on kunnan kannalta kustannuksiltaan kallein
3) varaudutaan pelkän vesihuoltoverkoston toteuttamiseen osalla aluetta (vesiosuuskunta -malli) maankäytön kehitys hyvin todennäköisesti johtaa silti asemakaavoituskynnyksen ylittymiseen keskeisellä alueella - VOK:n toteuttaminen ei alenna asemakaavoituskynnystä! on kalliimpi maanomistajille ja kunnalle kuin asemakaavoitus aiheuttaa lisäkustannuksia erityisesti olemassa olevien ympärivuotisten kiinteistöjen omistajille, koska muodostuu vesihuoltoon liittymisvelvollisuus käyttötarkoitusten muutoksia tai lisärakennusoikeutta voidaan mahdollistaa vain hyvin rajatulla alueella (asemakaavaa suppeampi), jotta verkoston rakentaminen olisi riittävän tehokasta aiheuttaa ongelmia myöhemmälle asemakaavoitukselle, sillä suunnittelu tehdään vain vesihuoltoverkoston teknisen toteuttamisen näkökulmasta - tuleviin maankäyttöratkaisuihin ja esim. katulinjauksiin ei voida varautua
4) siirtoviemäri Nummela-Blominmäki (hanke ei toteudu!) - osayleiskaavan valmistelussa oli sen luonnosvaiheessa yhtenä oletuksena, että siirtoviemäriä olisi voinut hyödyntää osalla aluetta osana sen vesihuoltoratkaisua. siirtoviemärin toteutumisesta ei ole mitään myönteisiä päätöksiä eikä rahoitusta; riippuu Vihdin päätöksestä, ja se on ollut kielteinen maankäytön kehitys todennäköisesti johtaisi silti asemakaavoituskynnyksen ylittymiseen keskeisellä alueella, tai hyödynnettävä alue voisi olla hyvin pieni??
osa-aluekohtaisten määräysten soveltaminen? pääasiassa vaihtoehto 1. ja 2. mukaan keskeinen alue, jolla ympärivuotisen asumisen lisääminen on mahdollista vain asemakaavan perusteella (rajaus viitteellinen!) alue, jolla osayleiskaavalla voidaan myöntää rakennuslupa asuinrakennukselle (rajaus viitteellinen!) (edellyttää MRL 44 :n muutosta ja voimaantuloa!) (luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 17.5.2016) muu alue, jolla rakentamisen on mahdollista perustua yleiskaavan 2020 mitoitukseen (rajaus viitteellinen!) alue, jossa tulee erityisesti tarkastella taaja-asutuskynnyksen ylittymistä (mm. vesihuoltolain 6 ja 7 näkökulmasta)
Osa-aluekohtaisten kaavamääräysten soveltaminen periaate-esimerkki; rajaukset esimerkinomaisia! AK Asemakaavoitus (rajaus viitteellinen!) MRL 44 Rakennuslupa asuinrakennukselle osayleiskaavan mitoituksen perusteella. Vaatii MRL 44 :n muutoksen voimaantulon (luonnos hallituksen esitykseksi edus- kunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta 17.5.2016) (rajaus viitteellinen!) YK 2020 Rakentaminen voi perustua yleiskaavan 2020 mitoitukseen (rajaus viitteellinen!) YK 2020 MRL 44 YK 2020 AK MRL 44 alue, jossa tulee erityisesti tarkastella taaja-asutuskynnyksen ylittymistä (mm. vesihuoltolain 6 ja 7 näkökulmasta) YK 2020
Rakennusten käyttötarkoitukset ja väestö LÄNSIPUOLI - noin 360 asukasta - käyttämättömiä laskennallisia rakennuspaikkoja noin 30 kpl -loma-asuntoina noin 80 rakennusta alueet, joilla huomattava osa (väh. 50 %) rakennuksista on lomaasuntoja alue, jolla lomarakennusten muuttaminen ympärivuotisiksi johtaa vesihuollon toteuttamisvelvoitteeseen (vesihuoltolaki 6 ja 7) ITÄPUOLI - noin 350 asukasta - käyttämättömiä laskennallisia rakennuspaikkoja noin 20 kpl -loma-asuntoina noin 130 rakennusta