Potilashoidon vuosikertomus 2017 HYKS Sisätaudit ja kuntoutus
Sisällys 1. Toimintaa ja toimintalukuja... 2 1.1. HUS Apuvälinekeskus... 2 1.2. Erityistyön linja... 4 1.2.1. Ravitsemusterapia... 4 1.2.2. Terveyssosiaalityö... 5 1.3. Kuntoutus ja geriatrian linja sekä sisätautien linja... 6 1.3.1. Poliklinikkatoiminta... 6 1.3.2. Vuodeosastotoiminta... 7 1.3.2.1. Sisätautien linja... 7 1.1.1.1. Kuntoutuksen ja geriatrian linja... 8 1.1.2. Kuntoutuksen fysioterapia ja toimintaterapia... 8 2. Hoidon vertailtava laatu... 10 2.1. Kaatumiset ja putoamiset osastohoidossa... 10 2.2. Painehaavan riskiarviointi... 10 2.3. Potilaiden vajaaravitsemuksen arviointi... 10 3. Potilasturvallisuus... 11 3.1. Sairaalakuolleisuus... 11 3.2. Haittatapahtumaraportointi (HaiPro)... 12 4. Asiakaspalaute... 13
1 Johdanto Vuosi 2017 oli tulosyksikölle kasvun ja muutoksen vuosi. HUS Apuvälinekeskukseen yhdistyi ensimmäisenä kuntatoimijana Espoon kaupungin apuvälinetoiminta. Apuvälineiden luovutusperusteille valmisteltiin yhtenäisiä valtakunnallisia perusteita. Sosiaalityö aloitti uutta toimintaa osana seksuaaliväkivaltaa kokeneiden SERI-tukikeskusta. Ravitsemusterapia liittyi syksyllä 2017 osaksi tulosyksikköön perustettavaa erityistyöntekijöiden linjaa. Tämän linjan toinen osa on alkuvaiheessa sosiaalityö. Potilashoidon vuosikertomusta on vuodelta 2017 laajennettu siten, että turvallisuus- ja laatumittareiden lisäksi kuvataan toimintalukuja nyt myös HUS Apuvälinekeskuksesta, ravitsemusterapiasta loppuvuoden osalta ja sosiaalityöstä. Asiakaspalautteet ja niihin liittyvät kehittämistoimenpiteet käsitellään omana kokonaisuutenaan. Mainittakoon jo tässä vaiheessa, että vuonna 2018 tulee aloittamaan asiakasraati tukemaan kehittämistoimenpiteitä.
2 1. Toimintaa ja toimintalukuja Tässä osiossa kuvataan tulosyksikön yksiköiden toimintaa ja toimintalukuja vuodelta 2017. 1.1. HUS Apuvälinekeskus Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluprosessi on osa asiakkaan muuta kuntoutus- ja hoitoprosessia tai palvelukokonaisuutta. Apuvälineen tarve on arvioitava käyttäjälähtöisesti, oikea-aikaisesti ja yksilöllisesti. Apuvälineen tarkoituksena on edistää asiakkaan kuntoutumista, tukea, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä jokapäiväisissä toiminnoissa taikka ehkäistä toimintakyvyn heikkenemistä. Ensisijaisesti turvataan apuvälineet, jotka ovat välttämättömiä elintärkeiden ja keskeisimpien päivittäisten toimintojen ylläpitämiseksi tai jotka ovat välttämättömiä henkilön itsenäisen suoriutumisen tukemisessa (Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet 2009). Apuvälinepalveluissa yhdistyy: asiakkaaseen liittyvä asiakastyö osana toimintakyvyn arviota (apuvälinetarpeen arviointi, apuvälineratkaisu, apuvälineen sovitus/kokeilu, käytön ohjaus ja luovutus käyttöön, apuvälineen sopivuuden seuranta) apuvälineen elinkaaren hallinta (hankinta, varastointi, kuljetukset, kunnossapito, käytön seuranta) asiantuntijapalvelut (apuvälinepalvelun neuvonta, luovutusperusteet, osaamisen hallinta, uuden teknologian käyttöönotto). Apuvälinepalvelu on jakaantunut Uudenmaan alueella perusterveydenhuollon, että erikoissairaanhoidon hoitovastuulle. HUS Apuvälinekeskukselle on keskitetty erikoissairaanhoidon apuvälineiden elinkaarenhallinta sekä asiantuntijapalvelut. Lisäksi erikoissairaanhoidossa HUS Apuvälinekeskus vastaa ns. vaativan erityistason asiakastyöstä (sähköiset liikkumisen apuvälineet, lasten kierrätettävät apuvälineet, ympäristönhallintalaitteet sekä kommunikoinnin apuvälineet). Perusterveydenhuollon puolella HUS Apuvälinekeskus on 1.3.2017 alkaen vastannut Espoon kaupungin vaativasta apuvälinetarpeen arvioinnista (avoterveydenhuollon apuvälinepalvelu) sekä tähän toimintaan liittyvien apuvälineiden elinkaaren hallinnasta. Lisäksi HUS Apuvälinekeskus vastaa Espoon sairaalan osastoilla käytettävien apuvälineiden elinkaarenhallinta. Erikoissairaanhoidon apuvälinetoiminta Erikoissairaanhoidosta luovutetut apuvälineet Erikoissairaanhoidosta asiakas saa apuvälineen joko hoitavasta yksiköstä tai palveluntuottajan toimesta maksusitoumuksella esim. apuvälineliikkeestä. Hoitavasta yksiköstä luovutettavat apuvälineet tilataan HUS:sssa keskitetysti HUS Apuvälinekeskuksen kautta. Samoin maksusitoumukset kulkevat keskitetysti HUS Apuvälinekeskuksen kautta.
3 Taulukko 1: Asiakkaille lainatut apuvälineet HUS:sta sekä asiakkaille kirjoitetut apuvälineiden maksusitoumukset (luovutus palveluntarjoajan toimesta). Apuvälinelainaukset Kirjoitetut maksusitoumukset 26 224 asiakasta 45 984 lainausta (1,75 lainausta/asiakas) 7 077 asiakasta 12 370 apuvälinettä 8 879 päätöstä (1,75 apuvälinettä/asiakas) 2016 2017 28 678 asiakasta (+9%) 50 799 lainausta (+10%) (1,77 lainausta/asiakas) 7 077 asiakasta (0%) 12 342 apuvälinettä (0 %) 8 879 päätöstä (0%) (1,74 apuvälinettä/asiakas) HUS:n toimesta on eniten luovutettu korvantauskuulolaitteita (16 418 lainausta/2017, kasvua 15% verrattuna vuoteen 2016) sekä hengityslaitteita (7 883 lainausta/2017, kasvua 18%). Hengityslaitteissa eniten lainauksia on automaattisissa CPAP-laitteissa (6 749 lainausta/2017, kasvua 29%). Maksusitoumuksista eniten on kirjoitettu palveluntarjoajan luovutettavaksi tukisukkia ja -hihoja (2 464 apuvälinettä/2017, kasvua 1% verrattuna vuoteen 2016) sekä peruukkeja (1 814 apuvälinettä/2017, muutosta -3% verrattuna vuoteen 2016). Vaativan erityistason asiakastyö HUS Apuvälinekeskuksen vaativan erityistason asiakastyö toteutetaan Helsingin Ruskeasuon toimitiloissa. Taulukko 2: Vaativan erityistyön toiminnan lukuja vuodelta 2016 ja 2017. Nämä pitävät sisällään HUS Apuvälinekeskuksen hoitovastuulle kuuluvat sähköisen liikkumisen apuvälineet, kommunikoinnin apuvälineet, lasten kierrätettävät apuvälineet sekä ympäristönhallintalaitteet. 2016: 2017: Potilasjärjestelmiin kirjatut 1 782 käyntiä 2 322 käyntiä (+30%) käynnit Lainassa olleet apuvälineet (kpl) 14 590 apuvälinettä 14 187 apuvälinettä (-3%) Tehdyt huoltotyöt: - Kaikki työt 5 718 työtä 6 122 työtä (+7%) - Asiakkaalla käytössä oleviin apuvälineisiin tehdyt huoltotyöt 1 744 työtä 1 786 työtä (0%) Vuonna 2017 on eniten lainassa ollut kirjain- ja/tai symbolisarjoja/-tauluja (ns. kommunikointikansiot) 1 311 kpl (+9% verrattuna vuoteen 2016), lähikommunikoinnin ohjelmia 1 294 kpl (+36% verrattuna vuoteen 2016), sähköpyörätuoleja 1 059 kpl (+0% verrattuna vuoteen 2016), kommunikointilaitteita 980 kpl (+1 % verrattuna vuoteen 2016) ja sähkömopedeja 685 kpl (+2% verrattuna vuoteen 2016). Huollon kaikki työt sisältävät niin uusien apuvälineiden vastaanottotarkastukset, palautuneiden apuvälineiden palautustarkastukset, takuuhuollot ja määräaikaishuollot. Asiakkaan käytössä oleviin apuvälineisiin tehdyt huoltotyöt pitävät sisällään ns. korjaus ajanvarauksella -huoltotyöt, joissa asiakas on kontaktoinut Apuvälinekeskuksen huollon ja pyytänyt korjausta käytössään olevaan apuvälineeseen. Samoin luku sisältää ns. pikahuollot. Vuonna 2017 on käynnistetty apuvälineiden määräaikaishuoltoja: käytäntöä on pilotoitu sähkömopojen kohdalla ja tarkoitus on laajentaa toiminta kattamaan mm. kaikki sähköisten liikkumisten apuvälineet. Perusterveydenhuollon apuvälinetoiminta (Espoon kaupunki) Espoon kaupungin avoterveydenhuollon apuvälinepalvelu sekä Espoon sairaalan apuvälineiden elinkaarenhallinta siirtyi HUS Apuvälinekeskuksen vastattavaksi 1.3.2017 alkaen.
4 Taulukko 3: Espoon kaupungin apuvälinepalvelun lukuja vuodelta 2017. Apuvälinelainaukset Apuvälineyksiköstä Kirjoitetut maksusitoumukset 2016 1.3.2017-31.12.2017 4 375 asiakasta 12 357 apuvälinettä (2,82 välinettä/asiakas) Ei lukuja. Toiminta siirtynyt HUS Apuvälinekeskuksen vastattavaksi 1.3.2017 alkaen. Ei lukuja. Toiminta siirtynyt HUS Apuvälinekeskuksen vastattavaksi 1.3.2017 alkaen. 1 751 asiakasta 2 658 apuvälinettä 1 872 päätöstä (1,52 apuvälinettä/asiakas) Apuvälineyksiköstä lainattiin asiakkaille lukumääräisesti eniten kyynärsauvoja (1 297 kpl), rollaattoreita (1 074 kpl) sekä pyörätuoleja (828 kpl). Maksusitoumuksista eniten maksusitoumuksia kirjoitettiin tukisukille ja -hihoille (857 kpl), silmälaseille ja piilolinsseille (260 kpl) sekä jalkaterä-ortooseille (160 kpl). Taulukko 4: Espoon kaupungin apuvälinepalvelun lukuja vuodelta 2017. Avoterveydenhuollon apuvälineyksikössä toteutuneet käynnit sekä huoltotyöt. 2016 1.3.2017-31.12.2017 Potilasjärjestelmiin kirjatut Ei lukuja. Toiminta siirtynyt HUS 3 470 käyntiä käynnit Apuvälinekeskuksen vastattavaksi 1.3.2017 alkaen. Lainassa olleet apuvälineet (kpl) Ei lukuja. Toiminta siirtynyt HUS 50 764 apuvälinettä Apuvälinekeskuksen vastattavaksi 1.3.2017 alkaen. Tehdyt huoltotyöt: - Kaikki työt 7 721 työtä - Asiakkaalla käytössä oleviin apuvälineisiin tehdyt huoltotyöt 1 153 työtä 1.2. Erityistyön linja Tässä osiossa esitetään Erityistyön linjan Ravitsemusterapian ja Terveyssosiaalityön toimintalukuja. 1.2.1. Ravitsemusterapia Ravitsemusterapia liittyi tulosyksikköön syyskuusta 2017. Ravitsemusterapia antaa alan akateemista asiantuntijapalvelua muille yksiköille ja tukee täten osaltaan potilaan hoitopolkua tavoiteltuun lopputulokseen. Ravitsemusterapiapalveluja on saatavilla kaikissa HYKS-sairaaloissa ja toimintayksiköissä. Vuonna 2017 kliinisen ravitsemusterapian yksikössä työskenteli johtava sekä 23 ravitsemusterapeuttia palvellen 12 HYKS:n tulosyksikköä. Pääasiallinen palvelu on potilaan saama yksilöllinen ravitsemusohjaus, mutta myös ryhmämuotoista toimintaa on runsaasti. Tyypillisimpiä syitä ravitsemusterapeutin tapaamiselle ovat sairauteen liittyvän vajaaravitsemuksen riski tai vajaaravitsemustila, ylipaino ja painonhallinta sekä erilaiset sairauteen liittyvät ravitsemuksen pulmat. Kliinisen ravitsemusterapian yksikkö osallistui Apotin ja Terveyskylän rakentamiseen ja kehittämiseen. Taulukko 5. Ravitsemusterapian toimintalukuja HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikössä (HUS-ToTal-raportointi). Yksikkö Syyskuu Lokakuu Marraskuu Joulukuu Yhteensä Suoritteet 1364 1310 1538 1090 5302
5 1.2.2. Terveyssosiaalityö Terveyssosiaalityö antaa sosiaalialan akateemista asiantuntija-apua potilaita hoitaville yksiköille ja toiminta on laajaa ulottuen käytännössä läpi kaikkien muiden toimintojen. Vuonna 2017 Terveyssosiaalityön yksikössä työskenteli johtava, neljä vastaavaa ja 48 sosiaalityöntekijää 15 eri toimipisteessä antaen palveluita 12 tulosyksikölle. Sosiaalityö aloitti uutta toimintaa osana seksuaaliväkivaltaa kokeneiden Seri-tukikeskuksessa sekä selkäydinvammaisten vaativan kuntoutuksen osastolla. Kätilöopistolla synnytykset päättyivät lokakuussa 2017 ja toiminta siirtyi Naistenklinikalle ja Jorviin mikä vaikutti myös sosiaalityön toimintoihin. Terveyssosiaalityön yksikkö on tehnyt rakenteellista sosiaalityötä liittyen perustoimeentulotuen siirtymiseen Kelaan. Siirtyminen on lisännyt potilaiden kanssa tehtävää sosiaalityötä lääkityksen toteutumisen varmistamiseksi tai asumisen turvaamiseksi pitkänkin sairaalajakson jälkeen. Hyvien käytäntöjen rakentamiseksi on tehty suoraa yhteistyötä Kelan kanssa. Maahanmuuttajien määrän lisääntyminen näkyy lisääntyneenä sosiaalityön tarpeena. Terveyssosiaalityön yksikkö on osallistunut Terveyskylän rakentamiseen sekä Apotin kehittämiseen. Alla olevassa taulukossa kuvataan Terveyssosiaalityön suoritteiden vuosivertailu 2016-2017. Taulukko 6. Terveyssosiaalityön suoritteet 2016-2017 HUS-ToTal-raportoinnista. Vuosi Suoritteet lukumäärä 2017 23887 2016 22191
6 1.3. Kuntoutus ja geriatrian linja sekä sisätautien linja Seuraavassa kuvataan lääketieteellistä toimintaa tulosyksikössä. Pääosa tästä toiminnasta sijoittuu suuriin yllä nimettyihin linjoihin, mutta osa on HUS Apuvälinekeskuksessa. 1.3.1. Poliklinikkatoiminta Tulosyksikö vastaa sisätautien yhteispoliklinikoiden ja kuntoutuksen fysiatrian poliklinikoiden toiminnasta. Sisätautien yhteispoliklinikat sijaitsevat Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Fysiatrian poliklinikkatoimintaa on Helsingissä Vega-talossa, sekä Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa. Vega-talossa on lisäksi valtakunnallistakin vastuuta omaavana Selkäydinvamma-poliklinikka. Apuvälinekeskukseen saapuvat lääkärin arviota vaativat lähetteet käsitellään tässä yhteydessä. Muu HUS Apuvälinekeskuksen toiminta on käsitelty edellä. Taulukko 7. Vuosivertailu 2015-2017 elektiivisistä ulkoisista lähetteistä ja poliklinikoiden ensikäynneistä. Yksikkö Ulkoiset elektiiviset lähetteet Ensikäynnit 2017 2016 2015 2017 2016 2015 Tulosyksikkö 21847 23221 25094 17042 15879 16544 Sisätaudit linja 15580 16860 19218 12598 11560 11 713 Kuntoutus linja 5560 5541 5146 4444 4319 4831 Apuvälinekeskus 707 820 730
Tulosyksikkötasolla havaitaan ulkoisten elektiivisten lähetteiden määrässä laskeva trendi. Tämä ei tarkoita sitä, että lähetteiden määrä olisi vähentynyt, vaan osan lähetteistä siirtyneen kirjatuiksi uusiin lähetekeskuksiin. Vuonna 2018 lähetekeskusuudistus tulee kokonaisuudessaan käyttöön. Uudistuksen jälkeen valtaosa sisätautien linjan kohdentuvista läheteistä kirjautuu toisaalle. Kuntoutuslinjaa kuvaa se, ettei ensikäyntien lukumäärä kasva samassa suhteessa ulkoisten elektiivisten lähetteiden kanssa. Entistä useampi potilas pyritään hoitamaan avoterveydenhuollossa erikoissairaanhoidon ohjeiden kera. Apuvälinekeskukseen kirjautuneet lähetteet tasaantuivat 2017 tasolle 700. Verrattaessa aikaan ennen tulosyksikön alkua (2015) on lähetteiden määrä selvästi kasvanut (2014 649, 2012 602). 7 1.3.2. Vuodeosastotoiminta 1.3.2.1. Sisätautien linja Sisätautien linja vastaa Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa yleissisätautien vuodeosastotoiminnoista. Osastoista Jorvin S4 jas6 ovat puhtaasti yleisiä sisätautiosastoja. Peijaksen osastolla S2 on myös hematologisia potilaita ja osastolla S3 kardiologisia potilaita. Osastojen ko oissa on myös eroja. Jorvin osastolla S4 on 16 vuodepaikkaa, Jorvin S6 24, Peijaksessa S2 ja S3 molemmissa 35 vuodepaikkaa. Vuodeosastojen koko- ja profiilierot aiheuttavat luonnollisesti eroavaisuuksia hoidettuihin potilasmääriin/osasto ja potilaiden päädiagnooseihin. Alla olevassa taulukossa vertaillaan osastoilla hoidettuja potilasmääriä 2015 2017. Kuten havaitaan, on hoidettujen potilaiden määrä kasvanut aina edelliseltä vuodelta. Taulukko 8. Hoidetut potilaat (sisään kirjaukset) vuodeosastoittain 2015 2017. Osasto 2017 2016 2015 Jorvi S4 1179 1203 1217 Jorvi S6 1658 1596 1512 Peijas S2 2310 2457 2136 Peijas S3 2503 2235 2182 Yhteensä 7650 7491 7047 Seuraavassa taulukossa on vertailtu vuodelta 2017 viittä tavallisinta päädiagnoosia Jorvissa ja Peijaksessa. Koska osastojen profiileissa on eroja, ei diagnoosijakaumakaan ole yhtenevä. Yhteenvetona voidaan kuittenkin sanoa, että tavallisimpia syitä joutua sairaalahoitoon on joko sitä vaativa infektio tai sydänperäinen syy.
8 Taulukko 9. Top 5 -päädiagnoosit Jorvissa ja Peijaksessa 2017. Jorvi Ruusu Akuutti munuaisaltaan tulehdus Määrittämätön keuhkokuume Määrittämätön bakteeri-infektio Sydämen vajaatoiminta Peijas Sydämen vajaatoiminta Määrittämätön keuhkokuume Eteisvärinä/-lepatus Ruusu Määrittämätön bakteeri-infektio Seuraavassa taulukossa vertaillaan 2015 2017 vuodeosastojen kuormitusta ja keskimääräisiä hoitoaikoja. Koska samoilla paikoilla on hoidettu aina edeltävää vuotta suurempi potilasmäärä, on potilaiden keskimääräinen hoitoaika hieman lyhentynyt. Toisaalta voidaan todeta sisätautien vuodeosastojen olevan koko ajan hyvinkin kuormitettuja. Tämä johtuu siitä, että lähes kaikki potilaat tulevat päivystyksestä jatkohoitoon, eikä ns. elektiivistä toimintaa käytännössä ole lainkaan. Taulukko 7. Sisätautien vuodeosastojen keskimääräiset hoitoajat ja kuormitusprosentit 2015 2017. Keskimääräinen hoitoaika, vrk Keskimääräinen kuormitusprosentti Osasto 2017 2016 2015 2017 2016 2015 Jorvi S4 5,4 5,4 5,5 91 92 94 Jorvi S6 5,2 5,5 5,8 84 85 88 Peijas S2 5,4 5,5 6,0 87 89 90 Peijas S3 5,3 5,8 6,0 87 91 92 Keskiarvo 5,3 5,6 5,8 87 89 91 1.3.2.2. Kuntoutuksen ja geriatrian linja Marraskuun alusta 2017 aloitti toimintansa Selkäydinvammapotilaiden vaativan subakuutin kuntoutuksen vuodeosasto. Osastoyksikkö toimii Validian tiloissa, joista yksikölle on vuokrattu 13 (+5) vuodepaikkaa. Yksikön hoitohenkilöstö on Validian palkkalistoilla ja lääkärit ja fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sekä sosiaalityöntekijät HUS:n palkkalistoilla. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja käytännössä kaikki paikat on otettu käyttöön, välillä myös varapaikkoja. Marraskuun ja joulukuun aikana vuodeosastoyksikköön kirjattiin sisään yhteensä 20 potilasta. Uloskirjattujen seitsemän potilaan taustadiagnoosi selkäydinvammalle oli hyvin vaihteleva, alkaen tulehduksesta ja päättyen degeneratiiviseen selkäydinkanavan ahtaumaan. Näissä potilaissa ei ollut vielä yhtään traumapotilasta. 1.3.3. Kuntoutuksen fysioterapia ja toimintaterapia Kuntoutuksen linjan fysio- ja toimintaterapeutit antavat terapiapalveluja HYKS:n eri tulosyksiköiden erikoisalojen potilaille, paitsi Lasten ja nuorten sairaudet sekä Psykiatria. Terapeutit toimivat eri vuodeosastoilla ja poliklinikoilla. Henkilöstön kokonaismäärä on 220.
9 Fysio- ja toimintaterapiayksiköt: Fysioterapia Jorvi, Fysioterapia Kirurginen sairaala Fysioterapia 1 Meilahti Fysioterapia 2 Meilahti Fysioterapia Peijas Fysioterapia Töölö Fysioterapia Vega-talo Selkäydinvammakeskus Toimintaterapia Fysioterapeuttien potilaskontaktien kokonaismäärä vuonna 2017 oli 153906, joka on hieman lisääntynyt kahteen edellisvuoteen verrattuna. Taulukko 8. Fysioterapian potilaskontaktien määrä 2015-2017. Vuosi Potilaskontaktien määrä 2017 153906 2016 150172 2015 150227 Toimintaterapeuttien potilaskontaktien kokonaismäärä vuonna 2017 oli 13898, joka on myös hieman lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna ja selkeästi suurempi kuin vuonna 2015. Tämä johtui pää- ja kaulakeskuksen toimintaterapeuttien siirtymisestä HYKS Sisätaudit ja kuntoutus tulosyksikköön vuoden 2016 alusta. Taulukko 9. Toimintaterapian potilaskontaktien määrä 2015-2017. Vuosi Potilaskontaktien määrä 2017 13898 2016 13725 2015 9494
10 2. Hoidon vertailtava laatu Hoidon laatua arvioitaessa käytetään kolmea HUS:ssa käytössä olevaa laatumittaria: kaatumiset, painehaavariskin arviointi ja potilaiden vajaaravitsemusriskin arviointi. 2.1. Kaatumiset ja putoamiset osastohoidossa Kaatumisia on kirjattu vuonna 2017 yhteensä 90, joka on enemmän kuin edellisenä vuonna, mutta samaa luokkaa kuin vuonna 2015. Kaatumisriski alkuarviossa oli arvioitu olevan 2226 potilaalla (38 % osastojen potilaista). Potilaalle haittaa aiheuttaneiden kaatumisten määrä oli 0,297 / 1000 potilaspäivää kohden (HUS:n tavoitetaso on alle 0,8/1000 potilaspäivää). Kaatumisriskin alkuseulonta oli tehty 55,9 %:lle potilaista (tavoitetaso 80 %). Edellisenä vuonna se oli 58 %. Kaikki riskipotilaaksi tunnistetut potilaat oli arvioitu kaatumisriskimittarilla (tavoitetaso 80 %) ja osa oli arvioitu suoraan riskimittarilla ilman erillistä alkuarviota. Taulukko 10. hoidon Kaatumiset ja kaatumisriskin arvio 2015-2017. Hoidettujen potilaiden Kaatumiset/ putoamiset Kaatumiset/ putoamiset, josta haittaa/1000 potilaspäivää Kaatumisriskin alkuarvioiden osuus hoidetuista potilaista % Kaatumisriski alkuarviossa Kaatumisriski -arviointi IKINÄ Vuosi 2017 5864 90 0,297 55,90 % 2226 2807 2016 5723 64 0,206 58 % 2270 2976 2015 5415 96 0,449 16,80 % 643 1452 2.2. Painehaavan riskiarviointi Painehaavariski-arvioitujen potilaiden lukumäärä suhteessa hoidettuihin potilaisiin oli 56,2 % (tavoitetaso 80 %). Se oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna (53 %). Todettujen painehaavapotilaiden lukumäärä oli 93 (edellisenä vuonna 84) ja suuren painehaavariskin potilaita sisätautien vuodeosastoilla oli 230, joka on 3,9 % hoidettujen potilaiden määrästä. Taulukko 11. Painehaavat ja painehaavariskin arvio 2015-2017. Hoidettujen potilaiden Painehaavariskiarvioid ut potilaat/hoidetut potilaat (%) Painehaavapotilaat Suuri riski potilaiden 2017 5864 56,2 % 93 230 2016 5723 53 % 84 2015 5415 12,9 % 77 2.3. Potilaiden vajaaravitsemuksen arviointi
Vajaaravitsemuksen alkuseulonta oli tehty 48% (tavoitetaso 80%) hoidetuista potilaista. Edellisenä vuotena se oli 48,8 %. Varsinainen vajaaravitsemuksen seulonta on tehty 49,9 % potilaista. Seulonnan tuloksena sisätautien vuodeosastoilla oli 15 %:lla potilasta vajaaravitsemuksen riskipotilaita. 11 Taulukko 12. Potilaiden vajaaravitsemusriskin arviointi 2015 2017. Hoidettujen potilaiden NRS alkuseulonta NRS seulonta NRS seulonnan riskipotilaat 2017 5864 48 % 49,90 % 860 2016 5723 48,80 % 55,10 % 906 2015 5415 8,80 % 19,20 % 340 3. Potilasturvallisuus 3.1. Sairaalakuolleisuus Sairaalakuolleisuus kuvastaa ensisijaisesti sairaalahoitoon joutuneiden potilaiden akuutin sairauden ja mahdollisten taustasairauksien vakavuusastetta. Muutokset yksittäisen yksikönsairaalakuolleisuudessa kuvastavat lähinnä toiminnallisia muutoksia hoitoketjussa. Sairaaloiden sisällä erot selittyvät osastojen potilasprofiilieroilla ja sairaalakuolleisuuden laskeva trendi selittyy etenkin iäkkäämpien potilaiden osalta jatkohoitopaikkoihin siirtymisellä. Taulukko 13. Sairaalakuolleisuus-vertailu sisätautien vuodeosastoilla 2015-2017. 2017 2016 2015 Jorvi S4 Jorvi S6 Peijas S2 Peijas S3 Hoidetut 1038 1441 1812 2022 Kuolleet 26 21 53 53 Suhde/% 2,5 1,5 2,9 2,6 Hoidetut 1063 1367 1848 1852 Kuolleet 38 47 87 56 Suhde/% 3,6 3,4 4,7 3,0 Hoidetut 1065 1310 1689 1779 Kuolleet 54 56 81 75 Suhde/% 5,1 4,3 4,8 4,2
12 3.2. Haittatapahtumaraportointi (HaiPro) Vuonna 2017 tehtiin HaiPro-ilmoituksia 910, ilmoitusaktiivisuus on selkeästi noussut edellisvuodesta, jolloin ilmoituksia oli 688. Yleisin tapahtumatyyppi oli lääke- ja nestehoitoon liittyvät tapahtumat 40,8 % kaikista tapatumista. Seuraavaksi yleisin oli tiedonkulkuun liittyvät tapahtumat 29,2% ja kolmanneksi yleisin oli tapaturma, onnettomuus 14 %, joka liittyi kaatumiseen tai putoamiseen. Kaikissa näissä ilmoitusten määrä oli noussut edellisvuoteen verrattuna. Kuva 1. HaiPro-ilmoitusten yleisimmät tapahtumatyypit vuosina 2017 ja 2016. Suurin osa, 68,3 % raportoiduista tapahtumista tapahtui potilaalle ja läheltä piti -tapahtumia oli raportoitu 26,5 %. Tavoitteena on, että läheltä piti- tapahtumista ilmoitetaan aiempaa aktiivisemmin. Suurimmalle osalle 67,8 % potilaista ei aiheutunut haittaa tai haitta oli lievä. Kuudelle potilaalle (0,7 %) aiheutui vakavaa haittaa. Tapahtumista keskusteltiin osastotunneilla ja niistä tiedotettiin myös sähköpostilla. Henkilöstön kanssa suunniteltiin toimia, joilla vastaavien tapahtumien toistumista voitaisiin estää. Kehittämistoimia tehtiin erityisesti lääkehoitoon ja kaatumisiin liittyen.
13 4. Asiakaspalaute HYKS Sisätaudit ja kuntoutus on saanut asiakaspalautetta selvästi edellisvuotta enemmän, asiakaspalautekyselyyn oli vastannut 725 potilasta kun vastaava luku edellisenä vuonna oli 184. Asiakaspalautteen lisäämiseksi tehostettiin asiakaspalautteen kerääminen kolme kertaa vuodessa. Tämän lisäksi saatiin 249 avointa palautetta. Suositusindeksi oli 97, se oli noussut selvästi edellisestä vuodesta. HUS on asettanut suositusindeksin tavoitearvoksi 97. Vastauksien keskiarvo oli noussut edellisestä vuodesta kaikilla osa-alueilla. Potilaat kiittivät hyvästä ja ammattitaitoisesta hoidosta ja kuntoutuksesta. Moite kohdistui pääosin kohteluun, sairaala-alueen opasteisiin ja tiedonkulkuun. Palautteiden pohjalta on tehty kehittämistoimia mm. tarkennettu opasteita, kehitetty kirjaamista ja asiakaspalvelua. Vuonna 2018 painopisteenä on erityisesti asiakaspalveluun ja kohteluun liittyvän toiminnan kehittäminen mm. koulutuksen avulla. Taulukko 14. Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset 2017 ja 2016 (kyselyn asteikko 1-5). 2017-01 2017-2016-01 2016-12 12 Vastaajien 725 184 Tiedon saanti 4,79 4,51 Hoitoon tulo 4,56 4,25 Hoito 4,86 4,60 Hoidon turvallisuus 4,94 4,83 Hoidon turvallisuus hoitojakson 4,70 4,41 aikana Hoitoympäristö 4,80 4,65 Kokonaisarvio hoitojaksosta 4,84 4,67 Suositusindeksi 97 91