Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa

Samankaltaiset tiedostot
Tekijät: Karmela Liebkind, Viivi Mäkinen, Tuuli Anna Renvik, Inga Jasinskaja-Lahti

Kuinka kohdata maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten välisiä ristiriitoja.

Länsimäen koulu, Vantaa. Salla Kurki ja Sari Lusma

PSYKOLOGINEN PÄÄOMA NUORTEN TYÖELÄMÄÄN KIINNITTYMISEN TUKENA

Mitä etnisen yhdenvertaisuuden edistäminen tarkoittaa? Peter Kariuki Pääsihteeri Etnisten suhteiden neuvottelukunta

Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018

Maahanmuuttajatyttöjen aktiivinen toimijuus koulusiirtymistä puhuttaessa

Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

Miten vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta liikennekasvatuksessa?

Sanomalehtien Liitto

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Samalta viivalta 9. Samalta viivalta 9. Tanja Steiner, Jorma Vainionpää ja Rauno Huttunen (toim.)

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

Monikulttuurinen asuminen Suomalaistaustaiset, maalaiset, stadilaiset ja ulkomaalaistaustaiset

Ohjaamo nuoren tukena. Ohjaamo Porvoo ja sen suhde opintoohjaukseen

HYBRIDIOPPIKIRJA KOULULAISTEN KOKEILTAVANA. Hämeenlinna Maija Federley Tutkija

Kartta ja kompassi. 9. lk

Yhteiskunnallisten aineiden oppimistulokset perusopetuksen päättövaiheessa Osaamisen ja sivistyksen parhaaksi

Hyvinvointikysely 2017 Yläkoulu ja toinen aste Joensuun kaupunki

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

Monipuolinen tiedottaminen, kulttuuriset rajanvedot ylittävän dialogin edistäminen ja rasisminvastaisuus nuorisotyössä

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

Joustava yhtälönratkaisu Oulun yliopisto/ OuLUMA Riikka Palkki

Turvallisuuden merkit - ratkaisukeskeinen työskentelyote lastensuojelutyössä. Tapani Ahola

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Edistääkö koulupäivän aikainen liikunta oppimista? Liikkuen läpi elämän Marko Kantomaa, FT

Ulkomaalaistaustaisten helsinkiläisten lasten ja nuorten kotoutuminen

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN AMMATTILAISET PALVELUKSESSASI

Yhdessä meissä on voimaa

NUORTEN TALOUSOSAAMINEN. Tutkimus suomalaisnuorten talousosaamiseen liittyvistä asenteista ja toiveista.

Pirkko Pitkänen Koulutuspolitiikan ja monikulttuurisuuskasvatuksen professori Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden yksikkö

Käsityön Tutkimushanke Vanhempien käsityksiä 7.-luokkalaisten käsityön opiskelusta

Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden osallisuus suomalaisessa korkeakoulutuksessa

Nuorten käsityksiä yhteiskuntavastuullisesta yrittäjyydestä. Leena Haanpää FinSERN Helsinki

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2017 TUTKIMUSRAHOITUS

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

YHDENVERTAISUUS, HYVÄT VÄESTÖSUHTEET JA TURVALLISUUS. Erityisasiantuntija Panu Artemjeff Oikeusministeriö

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

VENÄJÄN KIELI VALLOITTAA. Tuija Mäkinen Järjestö- ja kulttuurisihteeri

Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu 2. Jyväskylän normaalikoulu - opetusharjoittelu

KiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa vuosiluokka 7 + tukioppilaat

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Auditointi ja itsearviointi: kuulumisia, tilannekatsausta ja arvioinnin arviointia. Tomi Kiilakoski Tampere

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit

Digitaalinen media ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö. Mari Laiho Lasten suojelu digitaalisessa mediassa Pelastakaa Lapset ry

Kiusaamisen vähentäminen: Toivoton tehtävä? Professori Christina Salmivalli Turun yliopisto

Mikä auttaa selviytymään?

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

ALAKOULUSTA YLÄKOULUUN. Mitä nivelvaiheen aikana tapahtuu 2/2

Lohjan kokemuksia nivelvaiheen ohjauksesta ja toteutuksesta

Heinävaaran koulu (vnnm)

Salla Toppinen-Tanner

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Elämänhallinta kuntayhteisöissä yhteistoiminta-alueella. Niina Lehtinen

Koulunuorisotyö Tampereella

Kouluterveyskysely 2017

Valtion I kotouttamisohjelma

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskelijoiden ja opettajien erilaiset käsitykset opettamisesta koulutuksen suunnittelun taustalla

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Kouluterveyskysely 2017

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Eva Rönkkö Eläkeläiset ry

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA2 TULOSKORTTI

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting Kirsi Yli-Kaitala

KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/12. KiVa Koulu henkilökunnan tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/12

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere

OPS2016. Uudistuvat oppiaineet ja vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Nuorten seksuaaliterveyskartoitus

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke

Espoon yleisiä haasteita monikulttuurisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseen liittyen:

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma. Rauman musiikkiopisto

HYVÄ OPETTAJA, Ps. Jos haluat antaa aineistosta palautetta tai kertoa kehittämisideasi, laitathan viestiä!

Opo kahden tulen välissä kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ohjaajan työssä. Tarja

Kulutus ja ostopyynnöt lasten, nuorten ja perheiden arjessa. Terhi-Anna Wilska KoKoTuki-vanhempainilta

Liikkuva Koulu - koko kaupungin yhteinen asia. Oulu Juho Silvasti

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Suomi-Ruotsi-maaottelu: Kilpailulajina lukiolaisten historian tekstitaidot

Nuorisotyo oppitunneilla

Nuorten trendit ja päihteet. Osaamiskeskus Vahvistamo Verkostokoordinaattori Mika Piipponen

Pienkoulu Osaava Taina Peltonen, sj., KT, & Lauri Wilen, tutkija, Phil. lis. Varkaus 2017

Etnisten suhteiden neuvottelukunta. Peter Kariuki Ylitarkastaja/Pääsihteeri

Opetusviraston ja Nuorisoasiainkeskuksen yhteistyötä. Maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kokous

Peilaus minä ja muut. Tavoite. Peilaus

Maahanmuuttajaoppilaat perusopetuksessa

Kouluterveyskysely Vantaan kaupungin tulokset

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Yläkoulun painotettuun opetukseen hakeminen

OULU JA ULKOMAALAISTAUSTAISET ASUKKAAT

Alakoululaisten hyvinvointikysely 2017 Joensuun kaupunki

Säännöt. useamman tunnin kokonaisuus luokkalaisille

Transkriptio:

Nuorten ryhmienvälisiin suhteisiin vaikuttaminen kouluissa Tuloksia Viisaat valinnat hankkeen interventiotutkimuksesta Viivi Mäkinen, VTM, väitöskirjatutkija Helsingin yliopisto

Tutkimuksen lähtökohdat Tavoitteena tukea myönteisiä ryhmienvälisiä suhteita kouluissa kehittämällä tutkimukseen perustuvaa menetelmää, jolla pyritään vaikuttamaan nuorten etnisiin asenteisiin Nuoruus kriittinen kehitysvaihe etnisten asenteisen muodostumiselle: ryhmänormit vaikuttavat sekä hyvässä että pahassa Keskeistä kansainvälisyys- ja asennekasvatuksessa on miettiä, mihin käytetyllä menetelmällä pyritään ja miten sillä voidaan parantaa ryhmäsuhteita

Miten vaikuttaa etnisiin asenteisiin? Kontaktihypoteesin (Allport, 1954) mukaan myönteinen vuorovaikutus ryhmien välillä johtaa myönteisempiin asenteisiin toista ryhmää kohtaan Mahdollisuudet suoran kontaktin muodostumiselle voivat kuitenkin olla rajalliset... onneksi myös epäsuora kontakti riittää! Jo pelkkä tieto meikäläisen ystävyyssuhteesta ulkoryhmän jäsenen kanssa muuttaa tutkimusten mukaan asenteita myönteisemmiksi

Ystävyystarinat asennemuutoksen välineenä Tarinoita kaveruudesta tunnit perustuvat sekä enemmistö- että vähemmistönuorten kertomiin ystävyystarinoihin Perusidea: Asenteet voivat muuttua myönteisemmiksi ystävystymisen seurauksena

Tarinamenetelmän kehitystyön taustaa Menetelmän kehitys 1990-luvulla Nuorten asenteisiin voitiin vaikuttaa myönteisesti ystävyystarinoiden avulla (Liebkind & McAlister, 1999) Monni monikulttuurisempi koulu projekti (2009-2012) Nuoret kokivat kontaktin toisen kulttuuriryhmän jäsenten kanssa tärkeämmäksi oppituntien jälkeen (Liebkind ym., 2014) Tarinoita kaveruudesta opettajanoppaan kehittäminen Viisaat valinnat hanke (2015-2018) Menetelmän kehittäminen eteenpäin sekä soveltaminen oppilaanohjauksessa

Kenttäkoe 1: Tutkimusasetelma Osallistujat: yhteensä 709 7.-8. luokkalaista nuorta kymmenestä yläkoulusta Lahdesta ja Kotkasta Koeryhmille yhteensä 4 oppituntia opinto-ohjaajien/opettajien pitäminä

Kenttäkoe 1: Tulokset Interventiolla pystyttiin vaikuttamaan myönteisesti niiden suomalaistaustaisten tyttöjen asenteisiin, joiden suhtautuminen ulkomaalaistaustaisiin oli kaikista kielteisintä ennen interventiotunteja

Kenttäkoe 2: Tutkimusasetelma Osallistujat: yhteensä 583 7.-8. luokkalaista nuorta kuudesta vantaalaisesta yläkoulusta Koeryhmille yhteensä 4 oppituntia opinto-ohjaajien/opettajien pitäminä

Kenttäkoe 2: Tulokset Tarinankertojan ryhmäkuuluvuudella ei merkitystä intervention vaikuttavuuteen Menetelmä soveltuu kaikenlaisille kouluille (vähän tai paljon maahanmuuttajataustaisia oppilaita) Ei muutosta koeryhmän asenteissa: nuorten asenteet keskimäärin melko myönteisiä jo ennen interventiota 100 80 60 40 20 0 Asenteet ulkomaalaistaustaisia kohtaan koeryhmässä 67,27 68,13 ennen interventiota intervention jälkeen

Kenttäkoe 2: Tulokset Etnisten asenteiden sijaan interventiolla pystyttiin vaikuttamaan myönteisesti koettuihin ulkoryhmänormeihin Interventioon osallistuneiden vähemmistönuorten käsitykset ulkoryhmässä vallitsevista normeista eli siitä, mitä suomalaistaustaiset ajattelevat maahanmuuttajataustaisista ihmisistä muuttuivat myönteisemmiksi 4,5 4,3 4,0 3,8 3,5 3,3 3,0 2,8 2,5 Koetut ulkoryhmänormit 3,63 3,48 3,29 3,43 ennen interventiota intervention jälkeen koe kontrolli

Yhteenveto tuloksista Suomalaisnuorten asenteet ulkomaalaistaustaisia kohtaan keskimäärin melko myönteisiä Tarinamenetelmällä voidaan jossain määrin vaikuttaa hyvien ryhmäsuhteiden muodostumiseen mm. vaikuttamalla koettuihin normeihin Eniten interventiosta hyötyvät ne nuoret, joilla etniset asenteet alun perin melko kielteisiä

Tarinoita kaveruudesta -tunnit 4 oppitunnin kokonaisuus, kohderyhmänä 7. ja 8. luokkalaiset Ystävyystarinat muodostavat tuntien ytimen. Lisäksi... Tietopaketti (mitä asenteet ja ennakkoluulot ovat, miten muut vaikuttavat omiin asenteisiini?) Omien kokemusten kirjoittaminen ja keskustelu luokassa Oppilaiden kuvaamat videoblogit

Nuorten palautetta tunneista Oppitunteja kuvattiin pääsääntöisesti kivoiksi ja aihepiiriä tärkeäksi. Erityisesti videoblogien kuvaaminen oli kiinnostanut nuoria.

Kiitos! Tarinoita kaveruudesta materiaali saatavilla hankkeen nettisivuilta: https://www.viisaatvalinnat.fi/ Lisätietoja tutkimushankkeesta: viivi.m.makinen@helsinki.fi Tutkimusryhmä: Karmela Liebkind Viivi Mäkinen Saga Luoma