tullaan juttuun Sanomalehtitehtäviä alakouluille Kirsi Pehkonen Seppo Timonen

tullaan juttuun Sanomalehtitehtäviä alakouluille Kirsi Pehkonen Seppo Timonen

Sisällys 1. Luen sanomalehteä, joka on...?... 4 2. Etusivu on lehden näyteikkuna... 5 3. Kuva havainnollistaa tekstiä... 6 4. Tosi uutinen on haluttua tavaraa... 8 5. Mielipiteet leiskuvat omilla sivuillaan... 10 6. Erikoissivut jäsentavät juttuvirtaa... 11 7. Ilmoitukset ovat välttämättömiä... 12 8. Paikallisesta valtakunnalliseen... 14 9. Lehden tekijät... 15 10. Äidinkielen taitoja... 16 11. Luetulle lehdelle käyttöä... 17 12. Sanaselityksiä... 18 Opettajan ohjeet... 19 Tekijät: Kirsi Pehkonen, luokanopettaja Seppo Timonen, päätoimittaja Kustantaja: Sanomalehtien Liitto Taitto: Satu Salmivalli Piirrokset: Kai Kujasalo ISBN: 952-9858-64-7

Tullaan juttuun! Sanomalehtitehtäviä alakouluille Tehtäväkirja koostuu valmiista alakoulun opettajille ja oppilaille suunnatuista moniste/ kalvopohjista sekä taustamateriaalista, jossa selvennetään tärkeimpiä käsitteitä. Useimmista tehtävistä annetaan lisäksi vihjeitä, toimituksen huomioita, työskentelyyn ja jatkokäsittelyyn. Tämän julkaisun voi myös tulostaa verkosta: www.sanomalehdet.fi Oppilas tarvitsee tehtäviin sanomalehden: paikallisen, maakunnallisen tai valtakunnallisen. Jokaiselle oppilaalle voi tilata oman kappaleen sanomalehtiopetuksen yhdyshenkilöiltä suoraan sanomalehdistä. Opettaja voi poimia tehtäviä tarpeen ja oppilaiden tason mukaan eri aihepiireistä tai keskittyä tarkemmin vaikka vain yhteen aihepiiriin kerrallaan. Tehtävien parissa voidaan työskennellä yksilöllisesti, parin tai ryhmän kanssa, opettajan johdolla, ryhmätyönä, pysäkkityönä tapa on vapaa ja hauskaa saa olla! Toim. huom. Otsakkeen alle on koottu vihjeitä ja vinkkejä työskentelyyn, tehtävien jatkokäsittelyyn ja syventämiseen. Jou! Olen Uutis-Ankka! Todempi kuin uskotkaan!

1 Luen sanomalehteä, joka on..? 1. Ympyröi sanomalehden etusivulta a. lehden nimi b. päivämäärä c. irtonumeron hinta d. vuosikerta 2. Etsi sanomalehden perustiedot. Ne löytyvät yleensä ns. apinalaatikosta. a. Kuka on päätoimittaja? b. Milloin lehti ilmestyy? c. Mikä on lehden levikkialue? d. Mikä on toimituksen osoite? e. Paljonko maksaa lehden tilaaminen vuodeksi? f. Paljonko maksaa lehden irtonumero? g. Kumpi on lukijalle edullisempi, kestotilaus vai irtonumeroiden osto? Kuinka paljon? 3. Mitä muita suomalaisia sanomalehtiä tiedät? Apinalaatikko!? Vaadin joka lehteen Ankkalammen! 4. Mikä paikallislehti paikkakunnallasi ilmestyy? Entä maakunnallinen sanomalehti? Katso opettajan ohje s. 19

Etusivu on lehden näyteikkuna 1. Tutki etusivun otsikoita. Mikä on lehden pääuutinen? Onko se myönteinen vai kielteinen uutinen? Oletko kuullut asiasta aikaisemmin? Mistä? Mitä muita uutisotsikoita etusivulla on? Mitkä otsikoista eivät kerro varsinaisia uutisia? Mitä muuta kuin uutisia ja juttuja etusivulla on? 2 2. Tutki etusivun vinkkitekstejä, joissa viitataan varsinaisiin juttuihin lehden sisäsivuilla. Etsi ja ympyröi sisäsivuilta jutut, joihin etusivulla vinkataan. 3. Tutki etusivun otsikoiden ja tekstin kirjainkokoja. Vertaa ja laske, montaako eri kokoa kirjaimia on? Mitä kaikkein isoimmilla kirjaimilla on painettu lehteen? 4. Kirjainkokoja ja näkötesti: Kiinnitä etusivu seinälle. Mittaa, kuinka kaukaa kukin näkee lukea erikokoisia kirjaimia. Tehkää vertailutaulukko: kirjainkoko (liimaa tähän malli) a a a nimi cm cm cm Katso opettajan ohje s. 19

3 Kuva havainnollistaa tekstiä 1. Leikkaa uutisjutusta kuva ja liimaa se paperille. Tutki uutistekstiä, kirjoita kuvalle sopiva kuvateksti ja puhekuplat. 2. Valitse lehdestä uutinen, jossa ei ole kuvaa. Kuvita uutinen piirtäen, valokuvaten tai internetistä poimien. Laadi kuvateksti. 3. Etsi itsellesi mieluisin kuva. Mikä siinä miellyttää? 4. Valitse lehden kuvista yksi henkilö salaiseksi ystäväksesi. Kaverisi yrittävät arvata, kenet valitsit kysymällä kysymyksiä, joihin saat vastata vain kyllä tai ei.

5. Tutki lehden kuvissa esiintyviä henkilöitä. Laadi diagrammi, jossa vertailet yhtä seuraavista: a. Miesten ja naisten määrää b. Henkilöiden ikää c. Tunnettujen henkilöiden ja tavallisten ihmisten määrää d. Aitojen tilannekuvien ja poseerauskuvien määrää e. Onko kuvat otettu sisällä vai ulkona Yksi kuva valehtelee enemmän kuin tuhat sanaa... vai miten se meni? 6. Tutki lehtikuvien kuvakulmia. Laadi taulukko tai diagrammi, kuinka paljon lehdessä on: a. Erikoislähikuvia b. Lähikuvia c. Puolikuvia d. Kokokuvia e. Yleiskuvia 7. Leikkaa lehdestä juttujen otsikoita ja kuvia. Anna parin yhdistää oikeat otsikot ja kuvat toisiinsa. Taidetta lehtikuvista: a. Valitse mielestäsi hauskin sarjakuva. Väritä. b. Vaihda sarjakuvaan uudet puhekuplat. c. Etsi lehdestä kiinnostava tai erikoinen kuva. Liimaa se piirustuspaperille ja jatka kuvaa koko paperin kokoiseksi. Keksitkö yllättävän tai erikoisen ympäristön alkuperäiselle kuvalle? Mitä kuvan ympärillä voisi tapahtua? d. Tee ääriviivajäljennöksiä lehtikuvista: aseta piirustuspaperi jäljennettävän kuvan sivun alle. Vahvista ääriviivat lyijykynällä painamalla. Ääriviivat kopioituvat kevyesti lehden painomusteella paperille. Täydennä loput kuvasta itse, väritä. e. Valitse lehdestä kookas kuva. Tee siihen uusi pienempi rajaus. Kehystä rajaus ja nimeä se. f. Valitse sarjakuvista yksi ruutu ja liimaa paperille. Tee kuvan ympärille oma sarjakuvasi. g. Leikkaa lehdestä kiinnostava valokuva, liimaa se paperille. Jatka kuvasta 2 4 ruudun sarjakuva. h. Leikkaa otsikoista erikokoisia kirjaimia. Kokoa ja liimaa kirjaimista muodostuva kuva. Voit täydentää kuvaasi piirtäen tai värittäen. Katso opettajan ohje s. 20

4 Tosi uutinen on haluttua tavaraa 1. Valitse lehden sisäsivuilta uutisaukeama. Tutki otsikoita ja silmäile uutistekstejä. Mikä uutisista on kiinnostavin? Mikä on mielestäsi turhin tai vähiten kiinnostava? Mikä asia on lähimpänä itseäsi? Mikä on kaukaisin? 2. Tiedotusvälineet välittävät tietoa. Mistä eri tiedotusvälineistä voit saada tietoosi uutisia? Mistä kuulet tai näet uutisia tavallisimmin? Miksi juuri sieltä? Mistä et juuri koskaan? Miksi et? Mistä tiedotusvälineistä vanhempasi seuraavat uutisia? Entä isovanhempasi? Keskustellaanko kotonasi uutisista? Millaisista? 3. Lue koko lehden uutisotsikot ja etsi uutisia, jotka liittyvät lapsiin tai nuoriin. Ympyröi lapsiin ja nuoriin liittyvät jutut punaisella. Onko niitä mielestäsi paljon vai vähän? Mikä ympyröimistäsi jutuista on kiinnostavin?

4. Tarkastele lehden uutisotsikoita. Mikä uutisista voisi olla kiinnostavin kenenkin mielestä: a. vanhempiesi b. isovanhempien c. yritysjohtajan d. kirkkoherran e. perheenäidin f. yläkoululaisen g. muusikon h. kodin rakentajan mielestä? Jos uutinen on aina uusi, niin onko eilisen uutinen vanhanen? 5. Valitse lehdestä uutinen. Esittäkää se pantomiimina toiset arvaavat, mistä uutisesta on kyse! 6. Valitse lehdestä uutisjuttu, lue se huolella. Kirjoita uutisesta kolme nasevaa kysymystä. Anna uutinen kaverin luettavaksi ja kysymykset vastattaviksi. 7. Aprillia! Leikkaa sanoja lehden otsikoista ja muodosta niistä omituisia tai melkein uskottavia aprillipäivän uutisia. Kuvita aprilliuutiset yhdistelemällä lehden kuvia toisiinsa. 8. Aprillia! Keksi ja kirjoita ainakin melkein uskottava aprillipäivän uutinen. Kuvita uutinen piirtäen, valokuvaten tai internetiä käyttäen. Katso opettajan ohje s. 21

5 Mielipiteet leiskuvat omilla sivuillaan 1. Tutki mielipidesivun ohjeista a. Millä eri tavoilla lehteen voi lähettää mielipiteensä? b. Millä tavalla sinun olisi helpointa lähettää mielipiteesi? 2. Tutki mielipidesivun otsikoita ja kirjoituksia. c. Minkä kirjoituksen kanssa olet samaa mieltä? d. Minkä kirjoituksen kanssa olet täysin eri mieltä? e. Mikä kirjoituksista on sinulle yhdentekevä? f. Minkä kirjoituksen kanssa vanhempasi voisivat olla samaa mieltä? Jos ei ole mitään mieltä, onko ihan mieletön? 3. Tutki lehden pääkirjoitussivua. a. Montako pääkirjoituksen aihetta lehdessä on? b. Tutki yhtä pääkirjoituksen aiheista. Mikä päätoimittajan mielipide pääkirjoituksessa on? 4. Kirjoita vastaus yleisönosastosivun mielipiteeseen, josta olet eri mieltä. Perustele - koeta saada lukijat omalle kannallesi. 5. Kirjoita mielipide, jossa olet samaa mieltä jonkun lehden mielipidekirjoituksen kanssa tai kannatat lehdessä ollutta kirjoitusta. Koeta saada lukijat kannattamaan mielipidettäsi. 6. Mikä asia sinua harmittaa vapaa-ajalla tai koulussa? Miksi? Miten asiaa pitäisi muuttaa? Kirjoita lehteä varten lyhyt mielipidekirjoitus ja ehdota parannusta! Katso opettajan ohje s. 21 10

Erikoissivut jäsentävät juttuvirtaa 1. Selaile sanomalehden sivuja ja aukeamia. Useimmille sivuille voi antaa oman otsikon, esim. uutissivu, urheilusivu, ilmoitussivu jne. Nimeä sivuja kirjoittamalla sopiva otsikko sivun ylälaitaan. 6 Urheilusivut 2. Ympyröi lehdestä sinisellä kaikki urheiluun liittyvät jutut: jutut kilpailuista, otteluista, urheilijoista, tulosluettelot. a. Mistä urheilulajeista kertovia asioita ympyröit? b. Mistä urheilulajista on kirjoitettu eniten? 3. Etsikää ja alleviivatkaa urheilusivun jutuista sanoja, joita käytetään juuri urheilujutuissa. TV-ohjelmasivu 4. Minkä kanavien ohjelmisto lehdessä kerrotaan? On sivuja ja taloussivuja. On toimittajia ja taloustoimittajia. On kyljyksiä ja tal 5. Mitä ohjelmaa eri kanavilla on lehden ilmestymispäivänä menossa a. klo 7.55 b. klo 18.30 c. klo 20.15 d. Mitä itse katsoisit noina kellonaikoina, jos olisit TV:n ääressä? e. Minkä ohjelman kotisi aikuiset todennäköisesti valitsisivat? 6. Mistä TV-ohjelmista kerrotaan sivuilla lisätietoja? Mikä niistä ohjelmista vaikuttaa mielenkiintoiselta? 7. Kuvittele, että sinulla on yhtenä päivänä mahdollista katsoa televisiota tunnin verran. Valitse, mitä ohjelmia katsoisit tuon käytettävissäsi olevan 60 minuutin aikana. Sääkartta 8. Tutki sääennustetta. Millainen sää paikkakunnallasi on ennusteen mukaan tänään? Entä huomenna? 9. Piirrä ja kirjoita kuvaus säästä juuri nyt. Käytä lehden sääsivujen sääsymboleja. 11 Katso opettajan ohje s. 22

7 Ilmoitukset ovat välttämättömiä 1. Tutki lehden ilmoituksia. Mitkä ilmoituksista voisivat kiinnostaa Vanhempiasi? Innokasta liikunnan harrastajaa? Tietokoneharrastajaa? Entä itseäsi? 2. Mistä erilaisista tuotteista tai asioista ilmoituksissa kerrotaan? 3. Miksi lehdessä on ilmoituksia: mitä hyötyä ilmoituksista on a. ilmoittajalle? b. sanomalehdelle? c. lukijalle? 4. Tutki ilmoitusten sanastoa. Millaisia kehuvia ja myönteisiä sanoja tuotteista käytetään? Jos luvataan myydä alennuksella, niin onko se halventamista? 5. Etsi ilmoituksista englanninkielisiä sanoja ja sanontoja. Selvitä sanakirjasta, mitä ne tarkoittavat. 6. Valitse lehdestä kolme erilaista ilmoitusta. a. Tutki, kuinka paljon tärkeitä tietoja tuotteesta tai asiasta kerrotaan ilmoituksessa. mikä ilmoitus: tärkeä tieto: tuotteen nimi hinta mistä saa miten käytetään yhteystiedot kuva b. Mikä kolmesta ilmoituksesta sisälsi eniten tietoa? c. Mitä tietoja ilmoituksista puuttui? d. Mikä ilmoituksista oli omasta mielestäsi paras tai ostamaan houkutteleva? Miksi? 12

Rivi-ilmoitukset: 7. Ympyröi lehden rivi-ilmoitussivuilta vinjetit, esimerkiksi ostetaan, kokouksia jne. Minkä otsikon alla on eniten ilmoituksia? 8. Mitä hyötyä rivi-ilmoituksista on Ilmoittajalle? Lukijalle? Sanomalehdelle? 9. Millaisista asioista ikäisesi koululainen voisi laittaa lehteen rivi-ilmoituksen? 10. Laadi lehteen rivi-ilmoitus, jolla haluat joko myydä akvaariosi ostaa sopivan lemmikkieläimen tai etsiä rummunsoiton opettajaa. 11. Rivi-ilmoituksissa käytetään usein lyhenteitä. Mitä tarkoittavat ost. kpl h-auto puh. max 12. Etsi ilmoituksista lisää lyhenteitä. Kirjoita niille selitykset. 13. Mitä seuraava ilmoitus tarkoittaa? Suomenna : Ost. väh. käyt. h-auto t. as-auto h. max 2000. Puh. ilt. 080-8080800. 14. Valitse lehdestä ilmoitus, jossa on paljon lyhenteitä. Kirjoita ilmoitus uusiksi ilman lyhenteitä, kokonaisia sanoja käyttäen. 15. Miten lehteen lähetetään rivi-ilmoitus? Paljonko ilmoittaminen lehdessä maksaa? 16. Laadi ilmoitus unelmatyöpaikastasi! 17. Kuvittele, että löydät seuraavanlaisen ilmoituksen: Halutaan palvelukseen velhon oppipoika tai -tyttö. Vaatimuksena kiinnostus taikuuteen. Kirjoita vastaus, jossa perustelet, miksi juuri sinut pitäisi valita. Kerro nimesi, ikäsi, yhteystietosi jne. Vastaukset osoitteeseen Velhon oppipoika, PL 13, 55555 Velhomäki. 13 Katso opettajan ohje s. 23

8 Paikallisesta valtakunnalliseen 1. Piirtäkää isolle paperille kotikuntanne kartta. Nimetkää paikat kaupunginosat, lähiöt, kylät jne. Etsikää lehdestä kunnan alueelta kirjoitetut uutiset ja jutut ja kiinnittäkää ne karttaan oikealle kohdalle. a. Mistä osista kuntaa on eniten asiaa lehdessä? b. Mitkä paikat tai uutisaiheet ovat tuttuja ennestään? Jos isoon lehteen tulee reikä ja se paikataan, niin onko lehti sitten paikallislehti? 2. Värittäkää isolle maailmankartalle ne maat, joista on uutisia lehdessä viikon aikana. Kootkaa uutisista ja kartasta seinätaulu. a. Mistä maanosista tai alueista on lehdessä eniten ulkomaan uutisia? b. Mistä maanosasta tai alueelta ei ole lainkaan uutisia? Katso opettajan ohje s. 23 14

Lehden tekijät 1. Taittajan sivupalapeli: leikkaa sanomalehden yhden sivun kaikki osat (jutut otsikkoineen, mainokset jne.) erilleen. Anna parille tehtäväksi taittaa sivu, siis järjestää ne kokonaiseksi sivuksi. 9 2. Toimittajan töitä: uutisjuttu tapaturmasta. a. Etsi lehdestä onnettomuutta tai tapaturmaa käsittelevä uutinen. Alleviivaa tekstistä mitä tapahtui missä tapahtui milloin tapahtui mitä vahinkoja aiheutui mitä apua tarvittiin mieti, mitä muuta tietoa jutussa vielä kerrotaan b. Keksi uutinen kuvitellusta tapaturmasta tai onnettomuudesta: mitä tapahtui missä tapahtui milloin tapahtui mitä vahinkoja aiheutui mitä apua tarvittiin mitä muuta mielenkiintoista tapaukseen kuului c. Kirjoita lyhyt uutisjuttu kirjoittamistasi tiedoista. Mallia saat a-kohdan uutisjutusta. 3. Miettikää uutisaiheita omalta asuinseudulta tai koululta. Kirjoittakaa lyhyt uutinen. Kuvittakaa uutisjuttu. 15 Katso opettajan ohje s. 24

10Äidinkielen taitoja 1. Etsi sanomalehtien otsikoista eri sanaluokkiin kuuluvia sanoja. 2. Etsi sanomalehdestä erisnimiä. Löydätkö kaksi jokaiseen ryhmään? etunimiä sukunimiä kaupunkeja, kuntia katuja valtioita paikkoja, kyliä vesistöjä eläinten nimiä 3. Valitse ilmoitus tai uutinen ja kirjoita se kotipaikkasi murteella. 4. Etsi lehdestä juttu, jossa on haastateltu jota kuta henkilöä. a. Alleviivaa jutusta kaikki ne lauseet, jotka ovat haastateltavan sanomia. b. Mistä tietää, mikä on haastateltavan itse sanomaa ja mikä toimittajan laatimaa tekstiä? c. Millaisilla välimerkeillä ne erotetaan sanomalehden tekstissä? 5. Nyt haastattelemaan. a. Suunnittele ja kirjoita kysymykset haastatteluun, jossa aiheena on valitsemasi henkilön harrastus työ tai tapahtuma b. Haastattele. Kirjoita vastaukset muistiin. Kysy myös ne asiat, jotka tulevat haastatellessa mieleesi valmiiden kysymysten lisäksi. c. Kirjoita haastattelusta juttu. Mallia saat tehtävän neljä lehtihaastattelusta. Huolehdi, että haastateltavan sanomat asiat erottuvat kirjoituksessa selvästi. 6. Laadi lehdestä viisi kiperää tietokilpailukysymystä. Anna ne parin ratkottavaksi. Katso opettajan ohje s. 25 16

11 Luetulle lehdelle käyttöä 1. Miten luettua sanomalehteä tavallisesti kodeissa käytetään hyödyksi? 2. Mihin kaikkeen luettua sanomalehteä voisi vielä käyttää? Keksi niin monta tapaa kuin voit. 3. Rakentakaa sanomalehdestä kertakäyttövaatteet. 4. Suunnittele ja valmista käytetystä sanomalehdestä ikioma hattu. Sallittuja apuvälineitä ovat sakset, nitoja ja teippi. 17 Katso opettajan ohje s. 26

18 ilmoitus nettiäänestys lukija puhekupla lööppi palsta oikoluku toimitus kuvateksti juttu mainos kolumni piirtäjä aukeama painovirhe pääuutinen pilapiirros mustavalkoinen urheilusivu levikki rivi-ilmoitus pakina valokuvaaja sääennuste uutistoimisto mielipide sanomalehti kuvatoimisto teksti skuuppi Katso opettajan ohje s. 26 12 Sanaselityksiä toimittaja etusivu skuuppi painomuste kamera päätoimittaja valokuva verkkolehti vuosikerta painokone taittaja pääkirjoitus apinalaatikko kestotilaus paperi otsikko yleisönosasto pakinoitsija lähikuva iltapäivälehti uutinen nimimerkki paikallislehti irtonumero muistilehtiö lehdenjakaja haastattelu uutisankka sarjakuva tilaaja Seli-seli-peli!

Opettajan ohjeet 1. Luen sanomalehteä, joka on... 2. Etusivu on lehden näyteikkuna Tutustumismatka sanomalehteen on kätevää aloittaa niin sanotusta apinalaatikosta. Se on lehdentekijöiden kieltä ja tarkoittaa palstaa, josta löytyvät kaikki lehden tarpeelliset perustiedot, kuten osoitteet ja puhelinnumerot. Usein sieltä löytyvät myös lehden kaikkien tekijöiden nimet, joskus jopa valokuvilla varustettuina siitä nimi apinalaatikko. Etusivu on sanomalehden näyteikkuna, jota vilkaisemalla pääsee jo jyvälle koko lehden sisällöstä. Nykyisin etusivuilla julkaistaan enää harvoin kokonaisia uutisia. Sen sijaan sivu kootaan lyhyistä vinkkiteksteistä (indekseistä, äläyksistä, heitoista jne.), joilla viitataan sisäsivujen varsinaisiin juttuihin. Näin etusivulle saadaan tilaa näyttäville valokuville ja vetävälle ulkoasulle. Sananvapauslain määräyksestä lehden jokaisesta numerosta on pakko löytyä kolme tietoa: päätoimittajan ja julkaisijayhtiön nimet sekä lehden valmistusvuosi. Näin siksi, että julkaisija nimittää päätoimittajan, joka on vastuussa lehden kaikesta sisällöstä. Painovuosi on ilmoitettava, että esimerkiksi kunnianloukkausjuttujen yhteydessä oikeus voi tarvittaessa määritellä rikoksen tekoaikaa. Useimmat lehdet ilmoittavat edelleen myös painopaikan, vaikka uusi laki ei sitä enää vaadikaan. Aiemmin tieto painopaikasta vaadittiin, koska lehteä vastaan nostetut oikeusjutut käsiteltiin siinä oikeusistuimessa, jonka alueella lehti painettiin. Apinalaatikosta löytyvät myös lehden tilaus- ja ilmoitushinnat sekä ilmestymispäivät. Monet lehdet määrittelevät apinalaatikossa myös vastuunsa rajat, mikäli jokin ilmoitus julkaistaan virheellisesti. Lehden etusivulle sijoitetaan luonnollisesti päivän tärkeimmät uutisaiheet. Uutisten sijoittelu, palstamäärä ja otsikon koko kertovat, miten kukin lehti uutisia painottaa. Lehtien vertailu uutisvalintojen pohjalta on kiintoisa tapa tutustua niiden erilaisiin rooleihin. Uutisten ohella etusivuilla julkaistaan useimmiten linkkejä myös kevyempiin human interest -juttuihin. Ne valikoituvat etusivulle nimensä mukaisesti inhimillisen kiinnostavuuden eikä niinkään yhteiskunnallisen merkittävyyden takia. Yhä useammin lehtien etusivut ovat nykyisin ns. toimituksellisia eli niillä ei julkaista ilmoituksia. Jotkut lehdet täyttävät etusivusta ilmoituksilla esimerkiksi alalaidan ja jotkut jopa kokon sivun. Silloin pääuutissivu eli premiääri on yleensä lehden kakkos- tai kolmossivu. Toim. huom. 1 2 Tehtävät johdattelevat tutustumaan työskentelyn pohjaksi valittuun sanomalehteen. 3 4 Tietoa Suomessa ilmestyvistä sanomalehdistä löytyy sivuilta www.sanomalehdet.fi 19

Toim. huom. 1 Vaativampana tehtävänä voi vertailla lehden etusivuja usealta päivältä tai eri lehtien etusivuja samana päivänä. Haetaan yhtäläisyyksiä ja eroja, etsitään päivän tai koko viikon pääuutista. 2 Kirjainten kokoja voi tutkia koko lehdestä. Ilmoitusten kirjainkokoa voi tarkastella vielä erikseen. Miksi juuri tietty asia on suurella fontilla? 3 Mikä kirjain löytyy jokaisen kokoisena etusivulta? 3. Kuva havainnollistaa tekstiä Valokuvien, piirrosten ja grafiikan määrä lehdissä on lisääntynyt paljon viime vuosikymmenien aikana. Ne havainnollistavat juttuja ja tekevät lehdestä haluttavamman tarttua. Yksi hyvä kuva voi tehdä huonostakin jutusta ymmärrettävän ja kiinnostavan. Sanomalehtienkin kuvat ovat nykyisin valtaosin nelivärisiä. Ylipäätään lehtien värikkyys on lisääntynyt niin paljon, että mustavalkoinen kuva alkaa olla pätevä tehokeino. Päivälehdillä ja muilla suuremmilla sanomalehdillä on erikseen nimetyt valokuvaajat, mutta pienemmissä paikallislehdissä toimittajat yleensä huolehtivat myös valokuvauksesta. Monet sanomalehdet ovat myös suurten valtakunnallisten ja kansainvälisten kuvatoimistojen asiakkaita. Juttuja selventävää uutisgrafiikkaa lehdet saavat niinikään kuvatoimistoilta, mutta lehdillä on myös omia graafikoita ja piirtäjiä. Kuvitusta ovat myös sarjakuvat, jotka ovat lähes jokaisen sanomalehden vakiosisältöä. Toim. huom. 1 Tekstit ja puhekuplat voi laatia myös itse keksien, uutiseen puuttumatta. Osuvatko ne silti lähelle alkuperäistä uutista? Tekstitetyistä kuvista kootaan seinälle lehden uutiset kuvina. 2 Kuvitetuista uutisista voi koota seinälehden. Uutisen kuvituksena voi olla myös kollaasi. Saako sama uutinen erilaisia kuvatulkintoja? Miten erilainen kuva vaikuttaa uutisen sävyyn? 3 Tuntomerkkejä koskevilla kysymyksillä pääsee pienikin oppilas selville henkilöstä lukematta uutista lainkaan. 4 Kolmasluokkalaiset osaavat jo laatia pylväsdiagrammin. Myös viiva- tai ympyrädiagrammia voi käyttää. Valmiit pohjat jouduttavat ja helpottavat. Laaditut diagrammit antavat aiheita keskustelulle ja tulkinnalle: Mitä diagrammi kertoo? Miksi näin on? 6 Antavatko otsikko ja kuva samaa tietoa? Mistä johtuu, että osa kuvista ja otsikoista on vaikea yhdistää toisiinsa oikein? Kävisikö joku kuvista useampaankin otsikkoon? Taidetta lehtikuvista: a. Kopiokoneella suurentamalla sarjakuvista tai yksittäisestä kuvaruudusta saa kookkaampia värityskuvia. Vesiväreillä lopputulos voi myös olla komea. b. Juonen voi säilyttää ennallaan tai muuttaa se puhekuplilla uudeksi. c. Suurella paperilla mielikuvitukselle jää tilaa. Mustavalkokuva on haasteellisempi kuin värillinen. Valmiista töistä voi koota näyttelyn. Päädytäänkö samasta lehtikuvasta aivan erilaisiin lopputuloksiin? d. Epävarmakin piirtäjä saa ääriviivakopioinnilla valmiin hahmotelman piirroksen pohjaksi. Hahmotelmat täydennetään piirroksiksi tai maalauksiksi. Lehtikuvista kerätään kollaaseja tai yhdistellään kuvia. Harjoitellaan ja tutkitaan ihmishahmojen mittasuhteita ja piirtämistä. e. Uusista rajauksista abstraktin lehtikuvataiteen näyttely pystyyn? Etsitään alkuperäisiä kuvia uusien rajausten perusteella. f. ja g. Kuvan ei välttämättä tarvitse olla sarja- 20

kuvan ensimmäinen ruutu: myös keskeltä tai lopusta. h. Yhteinen aihepiiri helpottaa alkuun pääsyä: eläin, henkilö, talo, kasvi tms. 4. Tosi uutinen on haluttua tavaraa Sanomalehti ilman uutisia ei ole sanomalehti. Viihteellisen sisällön lisääntymisestä huolimatta uutiset ovat edelleen sanomalehden selkäranka. Tosi uutiset ovat haluttua tavaraa ja niinpä ei ole mikään ihme, että lehdet ja muut viestimet käyvät keskenään uutiskilpailua. Tarkkanäköinen toimitus kykenee jatkuvasti hankkimaan uutisvoittoja eli skuuppeja ja pysyy näin lukijoiden suosiossa. Tässä vaiheessa on syytä kahteen kertaan laittaa paino tosisanalle. Oikea uutinen on nimensä mukaisesti uusi asia, mutta aina myös totta. on lyömätön. Toisaalta lehdet kykenevät haastamaan sähköisen median nopeudessakin verkkolehtiensä kautta. Toim. huom. 1 Ohjataan etsimään ja tarkastelemaan uutisia otsikoiden perusteella ja silmäilemään tekstejä: koko tekstin lukeminen ei aina ole tarpeen. Kiinnostavimpien juttujen valintoja voidaan vertailla ja perustella parien tai ryhmien kesken. 3 Eri ryhmät voivat etsiä uutisia eri aihepiireistä: luonto, liikenne, kaupunki, maatalous, vanhuus, terveys, yritykset, ulkomaat... Kiinnostavimmaksi valittua juttua voidaan vertailla ja perustella. Haastava tehtävä: etsitään uutisia, joilla on vaikutusta oppilaiden omaan tulevaisuuteen / omaan perheeseen. 5 Aluksi helpointa on esittää otsikoita tai sopia yksi aukeama, jolta pantomiimin aihe valitaan. Kun lehden sisältö on tutumpi, laajennetaan uutisjuttujen sisältöön. 6 Juttujen valintaperusteita voidaan rajata etukäteen pituuden tai aihepiirin mukaan. Helpompi tapa: tekstiä saa käyttää vastauksia etsiessä. Vaikeampi: vastataan muistinvaraisesti lukemisen jälkeen. 7 ja 8 Uskomattomista jutuista Uutis-Ankka -seinälehti. 5. Mielipiteet leiskuvat omilla sivuillaan Yleisönosastot ja lukijasivut ovat perinteisesti lehtien luetuinta aluetta. Siellä lukijat ottavat kantaa ajankohtaisiin asioihin, kommentoi- Suurimman osan uutisista hankkivat ja kirjoittavat lehden omat toimittajat. Monet lehdet saavat niitä myös uutistoimistoilta. Tärkeä osa uutishankinnassa on myös lehden avustaja- ja vihjeverkostoilla. Sähköiset viestimet voittavat lehden usein nopeudessa, mutta tapahtumien seikkaperäisenä selostajana ja taustoittajana sanomalehti 21

kirjoittajat ovat lehden ulkopuolisia asiantuntijoita tai free lance (vapaita, ei minkään lehden vakinaisia) -toimittajia. Tähän ryhmään kuuluvat myös pilapiirrokset, jotka parhaimmillaan ovat loistavia kannanottoja ajankohtaisiin ilmiöihin. Tyypillistä on, että näitä sivuja ja liitteitä tekevät erikoistoimittajat, jotka keskittyvät seuraamaan vain oman erikoisalansa tapahtumia. Näin lehdet pyrkivät tarjoamaan tietyistä aihealueisvat lehden kirjoituksia, tuovat julki epäkohtia ja myös kiittävät, kun aihetta on. Lehdet suosittavat kirjoittajia esiintymään omilla nimillään, mutta nimimerkkien käytön perinnekin on yhä voimissaan. Nimimerkin takaa ei tosin yleensä sallita suoraan henkilöön kohdistuvaa arvostelua. Lehdet valvovat tarkoin myös yleisökirjoitusten sisältöä ja päättävät itsenäisesti niiden julkaisusta. Tämä on välttämätöntä jo siksi, että lehden päätoimittaja on vastuussa myös yleisönosastokirjoituksista samalla tavoin kuin muustakin lehdessä julkaistusta aineistosta. Jokainen itseensä vakavasti suhtautuva lehti pitää tärkeänä julkaista myös kolumneja ja pakinoita. Niitä voivat kirjoittaa lehden omatkin toimittajat, mutta useimmiten kolumnistit ja pakinoitsijat palkataan vakinaisen väen ulkopuolelta. Säännöllisesti julkaistavien palstojen tarkoitus on nostaa julkisuuteen uusia ja kiinnostavia keskustelunaiheita. Toim. huom. 1 Myös eri keinojen hintoja voi vertailla. Millä tavoin vanhemmat luultavasti mieluiten lähettäisivät mielipiteensä? Entä isovanhemmat? 2 Kertooko otsikko jo mielipiteen sisällön? Harjoitellaan mielipiteiden uudelleenotsikointia. 4 ja 5 Lyhyistä puhelinmielipiteistä on helpointa aloittaa. 6 Laadittuja mielipiteitä lähetetään oikeasti sanomalehteen. Kootaan mielipiteistä Olen sitä mieltä että -seinälehti. Yleisönosastoja elävöitetään julkaisemalla niiden yhteydessä myös mm. tekstiviestipalstoja, nettiäänestyksiä ja vanhoja kunnon katuhaastatteluja. Lehden omat kannanotot julkaistaan artikkelisivun pääkirjoituksissa. Samalla sivulla julkaistaan usein myös ns. yliöartikkeleita, joiden 6. Erikoissivut jäsentävät juttuvirtaa Lukemisen helpottamiseksi lehtien sisältö on jaettu aihealueittain osastoiksi, erikoissivuiksi tai -liitteiksi. Niistä tyypillisimpiä lienevät urheilusivut, jotka on erotettu muusta sisällöstä kaikissa sanomalehdissä pienimpiä paikallislehtiä myöten. Useimmista päivälehdistä löytyvät myös mm. kulttuuri-, talous- ja ulkomaansivut sekä tv- ja radio-ohjelmasivut. Harvemmin julkaistavia erikoissivuja voivat olla vaikkapa kuluttaja-, asunto-, ruoka-, autoilu-, matkailu- ja nuorisosivut. 22

ta mahdollisimman asiantuntevia ja korkeatasoisia juttuja. sivuille juttujen joukkoon ja tekstin jälkeen -ilmoitukset massana lehden loppupäähän. Esimerkiksi urheilu- ja kulttuuritoimittajat ovat useimmiten lehden vakinaisia toimittajia, mutta monille erikoissivuille ostetaan juttuja myös free lance -toimittajilta tai sivuja tehdään useamman lehden yhteistyönä. Toim. huom. 1 Mitä sivuja ei voinut otsikoida? Miksi? Minkä nimisiä sivuja lehdessä oli eniten? 5 d, e ja 7 Vertailua parin/ryhmän kesken. Perustellaan valinnat. Voidaan laajentaa keskusteluksi TV:n katseluun käytetystä ajasta ja ikätasolle tarkoitetuista/sopivista ohjelmista. Ilmoitusten millimetrihinta määräytyy sijoituspaikan mukaan siten, että lehden etusivu on kallein ja tekstin jälkeinen osio halvin. Näiden lisäksi lehdillä on omia versioita markkinapaikka- ym. osastoista, joilla houkutellaan mm. erikoisliikkeitä ilmoittajiksi. Toim. huom. 1 Kohderyhmiä voi keksiä lisää. Miten ilmoituksen kohderyhmä vaikuttaa sen sijaintiin lehdessä? Tämä on helppo havaita esim. urheilusivuilla. 2 Tuotteita voi luetella tai koota kuvia. Kaikki ilmoitusten tuotteet eivät ole tavaraa, vaan esim. palveluja, työtä, matkoja jne. 5 Miksi joidenkin tuotteiden markkinoinnissa käytetään englantia? 6 Malli taulukosta 7. Ilmoitukset ovat välttämättömiä Kaikki kaupallisin periaattein toimivat sanomalehdet tarvitsevat lukijoiden ohella myös ilmoittajia. Yritysten, kuntien, yksityishenkilöiden ym. julkaisemat ilmoitukset ovat maksullisia. Ilmoitusten hinnat määritellään palstamillimetreinä ja hinnastot julkaistaan jokaisessa numerossa ns. apinalaatikossa lehden muiden tietojen yhteydessä. Lehdet saavat edelleen tuloistaan reilusti yli puolet ilmoitusmyynnistä, vaikka sen osuus suhteessa tilausmyyntiin onkin pienentynyt 1990-luvulta alkaen. Ilmoitukset voidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään niiden julkaisupaikan mukaan. Ennen tekstiä -ilmoitukset julkaistaan massana lehden alkusivuilla, teksti-ilmoitukset sijoitellaan sisä- mikä mainos? shampoo kännykkä messut tärkeä tieto mikä tuote? on on on tuotteen nimi on on on hinta on ei ei mistä saa ei on ei miten käytetään on ei ei yhteystiedot ei on ei kuva on on ei 7 Luetteloidaan rivi-ilmoitusten aihepiirejä: työpaikat, ostetaan, myydään, kokouksia, koulutusta jne. tai leikataan ja liimataan kollaasiksi. 9 Pitääkö vanhempien kanssa sopia ilmoituksen laittamisesta? Miksi? 10 Mitä tärkeitä tietoja ilmoituksissa on vähintään oltava? Ideoidaan myös omakohtaisia ja itse keksittyjä ilmoitusten aiheita. Laaditaan ilmoitus koulun yhteisestä tilaisuudesta. 11 Miksi lyhenteitä käytetään? Tehtävissä 13 ja 14 voi lisäksi verrata ilmoituksen hintaa lyhennettynä ja lyhentämättömänä. 13 Vastaavia suomennostehtäviä laaditaan toisille. Voi pohtia, milloin lyhentely tekee ilmoituksesta lukukelvottoman. 16 Mitä tietoja työpaikkailmoituksessa pitää vähintään olla? 23

8. Paikallisesta valtakunnalliseen Sanomalehdet jaetaan levikkialueen koon mukaan neljään luokkaan: paikallislehtiin, aluelehtiin, maakuntalehtiin ja valtakunnallisiin lehtiin. Paikallislehdet julkaisevat nimensä mukaisesti suppean alueen paikallisuutisia ja -juttuja. Niiden levikkialue on tyypillisimmillään 2 3 kunnan kokoinen, ne ilmestyvät 1 3 kertaa viikossa ja tilaajalevikki on yleensä alle 10 000 kappaletta. Juuri tällaisia paikallislehtiä on Suomessa kaikkein eniten, kolme neljäsosaa yhteensä noin 200 sanomalehdestä. Tutkimuksissa on todettu, että lähiympäristön ja oman paikkakunnan asiat kiinnostavat nykyisin ihmisiä kaikkein eniten, joten suuretkin lehdet ovat alkaneet korostaa luonnettaan myös paikallislehtinä. Aluelehdet asettuvat kokonsa puolesta paikallis- ja maakuntalehtien väliin. Ne ilmestyvät 4 7 kertaa viikossa ja niiden toiminta- ja levikkialue on yhden kaupungin ympärillä levittäytyvä seutukunta. Maakuntalehtien levikkialue on tietenkin oman maakunnan kokoinen. Päätoimitus sijaitsee yleensä maakunnan keskuskaupungissa, ja levikkialueen muissa vilkkaammissa keskuksissa lehdellä on omat aluetoimitukset. Maakuntalehdet ilmestyvät seitsemänä päivänä viikossa. Kun paikallislehti keskittyy yhden tai kahden kunnan asioihin, maakuntalehti tarkastelee tapahtumia ja ilmiöitä koko maakunnan näkökulmasta. Valtakunnallisia, tilattavia sanomalehtiä Suomessa on varsinaisesti vain yksi, Helsingin Sanomat. Sen ohella valtakunnallisiksi voidaan määritellä irtonumeroina myytävät iltapäivälehdet sekä eräät järjestölehdet, kuten Maaseudun Tulevaisuus. Toim. huom. 1 Kartan suurentaminen isolle paperille esim. kalvolta piirtoheittimellä. Karttaan voidaan merkitä oppilaiden kotipaikat. 2 Kartan suurentaminen esim. piirtoheittimellä. Merkitään Suomi ja maanosat. Minkä maan uutiset näyttäisivät olleen viikolla maailman tärkeimpiä uutisia? Mitä uutisia kerrotaan Pohjoismaista/ Baltian maista /Euroopan maista? Mistä osista maailmaa ei uutisia juuri ole ollut? Ovatko tämän lehden ulkomaan uutiset hyviä vai huonoja uutisia? Suomesta julkaistaan ulkomailla aika vähän uutisia. Onko viikolla ollut Suomessa yhtään sellaista uutista, joka voisi kiinnostaa myös ulkomaiden lehtiä ja lukijoita? 9. Lehti on monen tekijän palapeli Toimitus on lehtitalon ydin. Siellä syntyvät kaikki jutut ja kuvat, joista kootaan valmis lehti tilaajien luettavaksi. Työntekijöistä tärkein on toimittaja. Hän kokoaa läheltä ja kaukaa tarpeelliset tiedot ja sitten muokkaa aineistosta jutun. Juttumatkoilla hänen mukanaan on useimmiten valokuvaaja etenkin, jos hän työskentelee ison sanomalehden palveluksessa. Toimituksen henkilöstön ylin esimies on päätoimittaja (vastaava toimittaja). Viime kädessä vain hän voi päättää lehden sisällöstä. Niinpä päätoimittaja on lain edessä myös vastuussa kaikesta aineistosta, joka lehdessä julkaistaan. 24

Minäkö muka nokkava? Siksi jokaiselle julkaistavalle sanomalehdelle on pakko nimetä vastaava päätoimittaja ja hänen nimensä on painettava näkyviin lehden jokaisessa numerossa. Päätoimittajan toimenkuva vaihtelee hyvin paljon lehden koosta riippuen. Yhteistä kaikille on se, että päätoimittaja vastaa lehden linjasta ja pääkirjoitusten kannanotoista. Pienissä paikallislehdissä hän tämän ohella johtaa ja on itsekin mukana päivittäisessä toimitustyössä, mutta suurissa lehdissä käytännön työtä johtavat uutis- ja toimituspäälliköt. He ratkaisevat, mistä aiheista juttuja milloinkin tehdään ja kuka toimittajista mitäkin tekee. Valmiit jutut ja kuvat tuodaan toimitussihteereille, jotka alkavat suunnitella niiden sijoittelua lehden sivuille tietokoneen näyttöruudulla. Tavoitteena on aina mahdollisimman mielenkiintoinen ja selkeä ulkoasu, jotta lukijoiden olisi helppo lukea uutiset. Lehdenteon tätä vaihetta sanotaan taittamiseksi. Toimitusten lisäksi lehdillä on omat ilmoitusja markkinointiosastonsa. Myyntineuvottelijat hankkivat ja asiakkaan kanssa suunnittelevat ne tuiki tarpeelliset ilmoitukset, joista edellä oli jo puhetta. Markkinointiosasto puolestaan suunnittelee ja vie läpi lehden omat tilausmyyntikampanjat omine ilmoituksineen. Ilmoitusten suunnitelmat, lay outit, muuttuvat valmiiksi ilmoituksiksi valmistusosaston ammattilaisten käsissä. Toim. huom. 1 Olisiko ollut useita vaihtoehtoja, joilla sivusta olisi tullut kokonainen? 2 a. Lyhyitä uutisjuttuja pienehköistä tapaturmista voi löytyä useita, eri ryhmille omansa. b. Sovitaan etukäteen, keksitäänkö oikeita vai hassuja tapauksia. c. Valmiit uutisjutut kuvitetaan piirtäen. Voidaan lavastaa kuvitellun uutisen kuviteltu tilanne ja kuvata digikameralla. Kootaan seinälehdeksi tai esitellään keksittyinä uutisina nettilehdessä. 3 Syytä muistuttaa, että uutiset ovat muutakin kuin huonoja uutisia, onnettomuuksia tai tapaturmia. Tuotoksia kootaan luokkalehteen, seinälehteen tai hyödynnetään koulun/luokan nettisivuilla tai tarjotaan vaikka oikeaan paikallislehteen julkaistaviksi. Lopulta valmiiksi taitettu lehti lähetetään sähköisesti sivu sivulta painajien työstettäväksi. He valmistavat sivuista painopellit ja jättimäinen painokone polkaistaan käyntiin alkuyön tunteina. Suurilla lehtitaloilla on omat painokoneet, mutta pienten lehtien on järkevämpää ostaa painopalvelu muilta. Monilla lehdillä on omat lehdenjakajat, jotka pääsevät töihin lehden valmistuttua painosta aamuyöllä. Niinpä lehdet ovat kodeissa luettavina jo aamukahvipöydässä. 10. Äidinkielen taitoja Toim. huom. 1 Taululle/seinäpaperille otsikoiksi sanaluokat, kootaan irtileikattuja sanoja otsikoiden alle. Tai ympyröidään eri sanaluokat eri väreillä. Minkä sanaluokkien sanoja on eniten? Entä vähiten? Sanaluokkametsästyksestä kisa: valitkaa sanaluokka, sopikaa käytettävä aika, ympyröidään tai leikataan sanat. Sanoja voi etsiä myös teksteistä. 5 6-luokka voi kokeilla lauseenjäsennystä. 25

2 Muita erisnimiryhmiä: yhdistykset, kirjat, TVohjelmat, rakennukset, yritykset jne. 3 Miten ilmoituksen tai uutisen sävy muuttuu murteellisena? Miksi lehdessä käytetään yleiskieltä? Millaiseen aiheeseen murre sopisi sanomalehdessä? 4 Joissakin lehdissä käytetään ajatusviivaa ja joissakin lainausmerkkejä. Muidenkin välimerkkien käyttötapa vaihtelee eri lehdissä. Ajatusviivaa käytettäessä haastateltavan suora lainaus voi olla vaikeampi erottaa. Vuorosanojen välimerkkien harjoittelua: muunnetaan ajatusviivoin kirjoitettu lyhyt haastattelu lainausmerkeillä kirjoitetuksi. 5 Pienimuotoisesta aiheesta on helpompi päästä alkuun. Voidaan suunnitella yhdessä kysely ja ryhmät haastattelevat eri henkilöitä. Kootaan yhteinen kysely luokkalehteen, seinälehdeksi tai nettiin. 6 Lehti saa olla mukana vastatessa ohjataan etsimään vastausten aiheita otsikoiden perusteella. Tiedonetsintäkilpailu ryhmien kesken, opettaja tuomaroi. 11. Luetulle lehdelle käyttöä Toim. huom. 1 Mihin jätteeseen sanomalehdet kuuluvat? Missä on lähin paperinkeräyspiste? 2 Myös hassut hyväksytään? 3 ja 4 Sanomalehtihattu tai -vaate muotinäyttely pystyyn! Myös perinteisiä origami-ohjeita voi soveltaa sanomalehtiarkkeihin. Liikuntatunnilla: Lumisotasta salissa rutistetuilla paperipalloilla. Paperiset sählymailat muotoillaan tiukkaan rullatusta sanomalehdestä ja maalarinteipistä, pallo samoin. Tanssikilpailu yksin tai parin kanssa sanomalehdellä: ensin koko aukeamalla, sitten puolikkaalla, edelleen puolittaen, kunnes voittajaa lukuun ottamatta kaikki tippuvat lehdiltään. Viestikisa: joukkue saa edetä vain sanomalehden päälle astumalla ja sivuja siirtämällä. Lentokuperkeikka sirkusmalliin lehtiaukeaman läpi. 12. Sanaselityksiä Toim. huom. Esimerkkejä käsitekorttien käyttötavoista: A. Sanaselityspeli: Leikataan sanaruudut erillisiksi sanalapuiksi. Parilla on minuutti aikaa selittää sanallisesti parilleen ruudun neljä sanaa. Selitettäviä sanoja tai niiden osia ja johdoksia ei saa käyttää. Yleisö toimii tiukkana vahtina tässä asiassa. Pari voi myös käyttää niin monta sanalappua kuin ehtii. Jos sanaa ei lainkaan osaa selittää, sen voi ohittaa huikkaamalla ohi!. Nokkelalta sanankäyttäjältä selitys saattaa luonnistua sanaa ymmärtämättäkin. Selittäjän ja selitettävän roolia voidaan vaihtaa lapun vaihtuessa. Voittajapari selviää selittelyja arvaustaidoilla ja hieman sanalappusen arpaonnellakin. Sanaruutuja voidaan laatia toisille pareille itse lisää. B. Sanabingo. Oppilaat valitsevat kalvolta viisi sanaa, jotka myös ymmärtävät ja kirjoittavat ne muistiin. Opettaja toimii bingomestarina. Voittajan on täysosuman lisäksi osattava selittää käsitteet oikein. C. Jokaiselle oppilaalle/parille/ryhmälle jaetaan yksi sanaruutu. Etsitään ja laaditaan selitykset sanoille. D. Oppilas/ryhmä/pari valitsee jokaisesta sanaruudusta yhden sanan ja laatii sanaselityksen. Voidaan myös valita jokaisesta ruudusta yksi sana, joka on hankalin ymmärtää, yhteisessä keskustelussa selvitettäväksi. 26

Muistiinpanoja 27

28 www.sanomalehdet.fi