Uutiskopla ja rapiseva paperi

Transkriptio

1 Sanomalehtiviikko Tehtäväpaketti luokkalaisille Opettajan aineisto Uutiskopla ja rapiseva paperi Tervehdys opettaja! Tämä aineisto on tarkoitettu käyttöösi oppilaiden sanomalehtiviikon tehtäväpaketin rinnalle. Aineisto sisältää kysymysten vastaukset sekä lisäohjeita ja vinkkejä tehtäviin. Vain opettajan aineistossa olevat tekstit erottaa siitä, että ne on kursivoitu luokkalaisten sanomalehtiviikon tarkoituksena on saada oppilaat tutustumaan sanomalehteen sekä materiaalin että sisällön näkökulmasta. Viisipäiväinen sanomalehtiviikko aloitetaan mittailemalla ja repimällä sanomalehteä. Sen jälkeen vuoronsa saavat niin sanomalehden kuvat, uutiset ja ilmoitukset kuin televisio-ohjelmatiedot ja sarjakuvatkin. Viikon päätteeksi tutustutaan vielä toimittajan työhön olennaisesti kuuluvan haastattelun saloihin keksimällä itse haastattelukysymyksiä ja vastauksia kysymyksiin. Tehtävien tekemiseen voi varata kunakin sanomalehtiviikon päivänä 1 2 oppituntia. Jokaisen viikonpäivän kohdalla on lista tarvikkeista, jotka on hyvä varata luokkaan etukäteen. Tehtävät on suunniteltu niin, että niissä hyödynnetään päivän lehteä. Toivotamme sinulle ja oppilaillesi mielenkiintoisia hetkiä Uutiskoplan kanssa!

2 Maanantai Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 1. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? sivua Sivumäärän voi tarkistaa lehden yläreunasta. Painetun lehden sivumäärä on painoteknisistä syistä aina neljällä jaollinen. Sivuja voi siis olla esimerkiksi 40, 44 tai sivusta eteenpäin sivumäärä kasvaa kahdeksan sivun portain (64, 72, 80 jne.). 2. Ota seuraavaksi viivoitin mittausvalmiuteen. Kuinka monta senttiä on lehden yhden sivun leveys? cm Entä kuinka korkea lehden sivu on? cm Tämän koon lisäksi on olemassa sanomalehtiä, joissa sivut ovat kaksi kertaa isompia. Lehteä, joka on sivukooltaan noin 28 x 40 cm, kutsutaan tabloidilehdeksi. Noin 40 x 55 cm:n kokoista lehteä sanotaan puolestaan broadsheet-lehdeksi. 3. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean vaihtoehdon kohdalle. alhaalta ylös sivulta sivulle Kun olet saanut selvitettyä parhaan repimissuunnan, yritä repiä lehdestä mahdollisimman pitkä paperisoiro. Se, että sanomalehtipaperi repeytyy sivulta sivulle siistimmin kuin pystysuunnassa, johtuu paperissa olevien selluloosakuitujen suunnasta. Paperia on helpompi repiä kuitujen suuntaisesti. Kun paperisoirot on saatu revittyä, ne voidaan laittaa vertailun vuoksi kiinni esim. luokan taululle tai seinälle. Mitä eri tekniikoita repimisessä on käytetty? Kuinka pitkä pisin soiro on? 4. Kun lehteä käsittelee, sormet mustuvat. Mistähän se mahtaa johtua? Opettaja kysyy, ja vastataan viittaamalla. Sormet mustuvat, koska painoväri ei koskaan kuivu sanomalehtipaperilla kokonaan. Jos siis sormet ovat vähänkin kosteat tai rasvaiset, väri tarttuu niihin helposti. Painomuste on suurimmaksi osaksi nokea. Värikuviin ja muihin väripainatuksiin käytetään painoväriä, joka koostuu keinotekoisesta pigmentistä, vernissasta, öljyistä ja sidosaineista.

3 Kotitehtävä: Tutustu yhteen sanomalehteen ja yhteen aikakauslehteen. Mitä eroja huomaat lehtien välillä? Kirjoita tai piirrä huomiosi paperille ylös. Sanomalehti ja aikakauslehti eroavat toisistaan muun muassa seuraavien piirteiden osalta: - Sanomalehtipaperi on karheaa verrattuna aikakauslehtipaperiin. - Sanomalehti on yleensä kooltaan isompi kuin aikakauslehti. - Sanomalehdessä on enemmän uutisia kuin aikakauslehdessä. - Aikakauslehdessä on usein enemmän kuvia kuin sanomalehdessä. - Sanomalehti ilmestyy päivittäin tai ainakin kerran viikossa. Aikakauslehti ilmestyy puolestaan enintään kerran viikossa, mutta yleensä harvemmin. Tarvikelista: - Päivän lehti jokaiselle oppilaalle - Viivoittimia

4 Tiistai Tänään tutkimme sanomalehden kuvia. 1. Kuvat ovat oleellinen osa sanomalehteä. Mikä tämän päivän lehden kuvista on a) värikkäin, b) suurin, c) pienin? Mikä kuvista on puolestaan mielestäsi d) hienoin, e) ihmeellisin? Mitä kuvissa on? Opettaja kysyy, ja vastataan viittaamalla. Harjoituksen voi tehdä yhteisesti koko luokan kesken. Kuvia ei ole välttämätöntä leikata irti, vaan riittää, että ne etsitään lehdestä. 2. Etsi lehdestä kuva, jossa on ihminen. Leikkaa ihmisen kuva ääriviivoja pitkin irti, liimaa se erilliselle paperille ja piirrä kuvaan uusi tausta. Laita kuva talteen. Sopivia kuvia voi tarvittaessa etsiä myös edellispäivän lehdestä. Oppilaiden tekemiä kuvia tarvitaan perjantaina haastattelutehtävän yhteydessä. Lehdessä työskentelee sekä valokuvaajia että graafikoita. Lehtikuvaajan tehtävä on ottaa lukijoille kuvia oikeista todellisuuden tapahtumista. Jos jossakin on esimerkiksi juhlakulkue, kuvaaja voidaan lähettää paikalle kuvaamaan kulkuetta ja yleistä juhlatunnelmaa. Graafikko tekee puolestaan piirroksen asioista, joita ei voi tai kannata kuvata kameralla. Tällainen kuva voi antaa esimerkiksi lisätietoa. Graafikoita sanotaan myös kuvittajiksi. Juhlakulkueesta etukäteen kertovaan juttuun graafikko voi piirtää muun muassa kuvan kulkueen reitistä. Näin halukkaat osaavat tulla seuraamaan kulkuetta paikan päälle. Kotitehtävä: Etsi ja leikkaa lehdestä yksi kuvaajan ottama kuva ja yksi graafikon tekemä kuva. Valmistaudu kertomaan parillesi, mitä kuvissa on. Tarvikelista: - Päivän lehti jokaiselle oppilaalle - Paperia piirustustehtävää varten - Saksia - Liimapuikkoja - Värikyniä

5 Keskiviikko Tänään ihmettelemme sanomalehden uutisia ja ilmoituksia. 1. Sanomalehden tärkein tehtävä on kertoa uutisia. Etsi lehdestä uutinen. Leikkaa uutinen tai osa uutisesta irti ja liimaa se alla olevaan ruutuun. Uutinen kertoo uudesta asiasta, joka on kiinnostava ja jolla on merkitystä lukijoille. 2. Sanomalehden tekoon liittyvät sanat ovat kadoksissa. Auta Uutiskoplaa ja etsi ruudukosta seuraavat sanat: o TOIMITTAJA Kaikki sanomalehdessä olevat jutut ovat jonkun toimittajan kirjoittamia. o HAASTATTELU Haastattelemalla eri ihmisiä toimittaja saa tarpeellista tietoa kirjoittamaansa juttuun. o PUHELIN Puhelin on toimittajan tärkeä työväline. o LEHTIÖ Toinen tärkeä työväline on lehtiö, johon toimittaja voi kirjoittaa muistiinpanoja. o KUVAAJA Juttujen yhteydessä olevat valokuvat ovat kuvaajan ottamia. o KAMERA Kuvaajan työstä ei tulisi mitään ilman kameraa. o GRAAFIKKO Juttujen yhteydessä olevat piirroskuvat ovat graafikon käsialaa. o TAITTAJA Taittajan tehtävä on asetella juttujen tekstit ja kuvat selkeään järjestykseen lehden sivulle. o TIETOKONE Tietokone on välttämätön työväline kaikessa toimitustyössä.

6 Piilosanaristikko Sanat: toimittaja, haastattelu, puhelin, lehtiö, kuvaaja, kamera, graafikko, taittaja, tietokone U R L P U H E L I N P T P E O R A V O H G E I A H T U A M T P R L E H T E P S I T E A O T O I M I T T A J A V O J Ö M L A K I U F N K U H Y Ä T I T K I A O G E T F T N T L K A N I K A M E R A I K S E L K O A L E J R O L N A U S K U V A A J A 3. Erilaisten uutisten ja muiden juttujen lisäksi sanomalehdessä on ilmoituksia. Pohtikaa yhdessä seuraavia kysymyksiä: a) Mikä tämän päivän lehden ilmoituksista on kiinnostavin? Mitä se mainostaa? b) Mistä tiedät, että kyseessä on ilmoitus eikä uutinen? Opettaja kysyy, ja vastataan viittaamalla. Ilmoituksilla pyritään pääsääntöisesti myymään mainostettavaa tuotetta, palvelua tai tapahtumaa lehden lukijoille. Tästä syystä niissä käytetään yleensä paljon värejä, kuvia ja isoja kirjaimia lukijoiden huomion herättämiseksi. Uutiset sen sijaan kertovat neutraaliin sävyyn ajankohtaisista, lukijoita mahdollisesti kiinnostavista asioista. Niissä on tyypillisesti enemmän tekstiä kuin ilmoituksissa. Kotitehtävä: Piirrä oma uutiskuva ja keksi sille ytimekäs ja kuvaava otsikko. Tarvikelista: - Päivän lehti jokaiselle oppilaalle - Saksia - Liimapuikkoja - Paperia kotona piirrettävää uutiskuvaa varten

7 Torstai Tänään otamme selvää, mitä muuta lehdessä on kuin uutisia ja ilmoituksia. Uutisten ja ilmoitusten lisäksi lehdessä on paljon muutakin hyödyllistä ja viihdyttävää luettavaa. 1. Etsi lehdestä televisio-ohjelmatiedot. o Mitä ohjelmaa eri televisiokanavat näyttävät tänään a) klo 7.50? b) klo 17.25? o Mihin aikaan Pikku Kakkonen alkaa? Pikku Kakkosen lisäksi oppilaita voi pyytää etsimään myös muiden ohjelmien alkamisajankohtia. o Mikä on lempitelevisio-ohjelmasi? Mikä siitä tekee hyvän? Milloin se tulee televisiosta? 2. Alma lukee mielellään sarjakuvia. Etsi päivän lehdestä sarjakuvat. Leikkaa sinulle mieluisin sarjakuva irti ja liimaa se alla olevaan ruutuun. 3. Sanomalehdessä kerrotaan myös tarpeellista tietoa tulevien päivien säästä. Etsi lehdestä sääsivu. Millainen kuva ilmaisee, että sää on puolipilvinen? Entä millainen kuva esittää lumisadetta? Voit tarvittaessa katsoa apua myös edellisten päivien lehdistä. Piirrä kuvat ruutuihin. puolipilvistä lumisadetta Jos viikon aikana ei ole ennustettu puolipilvistä tai lumisateista säätä eikä lehdessä ole sääsymbolien selityksiä, voitte yhdessä miettiä, millaisilla kuvilla kyseisiä säätiloja mahdetaan kuvata.

8 Kotitehtävä: Leikkaa jostakin toisesta lehdestä sarjakuva tai sääennuste ja valmistaudu esittelemään se seuraavana päivänä parillesi. Tarvikelista: - Päivän lehti jokaiselle oppilaalle - Saksia - Liimapuikkoja - Värikyniä

9 Perjantai Tänään mietimme vastauksia erilaisiin haastattelukysymyksiin. Haastattelu on keskeinen osa toimittajan työtä. Seuraavaksi pääset olemaan haastateltavana sekä keksimään itse haastattelukysymyksiä. o Tiistaina taiteilit uuden taustan lehdestä leikkaamaasi kuvaan. Ota kuva nyt esille. Kuvittele olevasi kuvan henkilö ja keksi vastaukset alla oleviin visaisiin kysymyksiin. a) Mikä on nimesi? b) Minkä ikäinen olet? c) Mitä teet aamulla ensimmäisenä, kun heräät? d) Mitä kaikkea puuhaat vapaa-ajallasi? e) Mihin väriin et kyllästy ikinä? f) Mitä ruokaa voisit syödä vaikka joka päivä? o Muodostakaa pari. Haastatelkaa toisianne niin, että toinen kysyy toimittajana kysymyksiä ja toinen vastaa kysymyksiin kuvan henkilön roolissa. Voitte keksiä myös omia haastattelukysymyksiä. Tehtävän voi tehdä paitsi pareittain myös koko luokan kesken. Jos tehtävä tehdään yhdessä, kukin oppilas voi vuorollaan esitellä roolihenkilönsä tehtävän kysymysten avulla, minkä jälkeen muut pääsevät esittämään henkilölle lisäkysymyksiä.