Näkökulmia strategian valmisteluun LUONNOS
Visio ja missio Visio: Toimintakykyisenä kotona Missio: Eksoten perustehtävänä on tukea asiakasta edistämään omatoimisesti hyvinvointiaan ja terveyttään ja tarjota hänelle palvelutarpeeseen perustuvat ja vaikuttavat sosiaali ja terveyspalvelut kuntien hyväksymän rahoituksen mukaisesti. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen yhdessä kuntien ja eri toimijoiden kanssa Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen
Arvot Rohkeus uudistua Halu ottaa vastuuta Mutkaton vuorovaikutus Yhdessä asiakkaan kanssa ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 3
Kriittiset menestystekijät Digitalisaatio Integraation syventäminen Maakunnallinen palveluverkko Henkilöstön saatavuus ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 4
Näkökulmat ETELÄ-KARJALAN 13.2.2019 SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 5
Asiakaslähtöiset prosessit Strategisia tavoitteita ovat: Asiakas ottaa vastuuta omasta fyysisen, sosiaalisen ja kognitiivisen toimintakyvyn edistämisestä. Yhteydensaanti ja palvelujen saatavuus varmistetaan digitaalisten tai muiden asiointikanavien kautta Asiakas osallistuu oman hyvinvoinnin ja terveydentilan seurantaan ja hoitoon. Asiakkaan omaa seurantatietoa hyödynnetään. Paras mahdollinen asiakaskokemus ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 6
Asiakaslähtöiset prosessit Strateginen tavoite on Digitalisaation avulla syvennetään integraatiota ja tehostetaan prosesseja, lyhennetään asiointiaikaa ja viedään palveluja kotiin. Kaikissa palveluissa painopistettä siirretään/viedään hyvinvoinnin, toimintakyvyn ja terveyden edistämisen suuntaan Oikea-aikainen asiakasohjaus ja kerralla kuntoon toimintamalli laajentuu. Yhteistyötä lisätään maakuntien, kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa Tiedon vastuullisella yhteiskäytöllä tuotetaan lisäarvoa asiakas- ja hallinnon prosesseihin Julkisen sektorin roolia vahvistetaan kestävän kehityksen edistäjänä ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 7
Henkilöstö Strategisena tavoitteena on hyvinvoiva henkilöstö Turvataan Henkilöstön saatavuus ja osaaminen. Osallistavalla johtamisella vahvistetaan työhyvinvointia ja sitoutumista tavoitteisiin Työn vaikuttavuus ja tuottavuus lisääntyvät ja niitä mitataan. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 8
Talous Strategisena tavoitteena on tasapainoinen talous yhdessä kuntien kanssa. Tasapainoinen talous sovitun kustannusuran mukaisesti Alijäämä katetaan vuoden 2022 loppuun mennessä Vaikutusten arvioinnin ja voimassa olevan lainsäädännön perusteella valitaan taloudellisesti mahdolliset toimenpiteet ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 9
Skenaariot
2500 Ennakoinnilla voi vaikuttaa Kustannukset, käynnit, asiakkaat 12 000 2000 10 000 8 000 1500 1000 Näitä kustannuksiin voi myöhentää ja niitä voi vähentää 6 000 4 000 500 Ikä akseli 2 000 0 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 55 58 61 64 67 70 73 76 79 82 85 88 91 94 97 100 103 106 109 112 Costs (1 000 ) Visits, days (/100) Customers 0
Skenaariot Skenaarioita ovat 1. Realistinen skenaario 2. Vähenevien palvelujen skenaario 3. Kriisiskenaario Skenaariot on laskettu kustannusurina väestön kehityksen, nettotoimintakulujen ja kuntaosuuksien kautta Kaikki skenaariot edellyttävät muutosta ja palvelujen supistamista. Realistisessa ja vähenevien palvelujen skenaariossa kehittäminen ja digitaalisuus ovat keskeisessä asemassa. Tukipalvelut sopeutetaan valitun strategian mukaisesti. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 12
Skenaariot 2019-2022 jäsenkuntaosuudet 510 Skenaariot * Ero realistiseen skenaarioon v. 2022 503 500 490 491 485 * 18 m /v 480 479 477 * 29 m /v 470 460 459 468 464 469 475 459 450 440 430 TA2019 TS2020 TS2021 TS2022 jäsenkuntaosuudet realistinen skenaario väestökehitys, päivystyskerroin + 1,5 % inflaatio jäsenkuntaosuudet vähenevien palvelujen skenaario 0,9 % + palkat jäsenkuntaosuudet kriisiskenaario + palkat *sisältää alijäämien kattamisen ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 13
Skenaariot 2019-2022 nettotoimintamenot 510 Nettotoimintamenojen skenaariot * Ero realistiseen skenaarioon v. 2022 500 498 490 487 * 18 m /v 480 477 473 480 * 29 m /v 470 467 466 460 467 462 466 469 450 440 2019 2020 2021 2022 realistinen skenaario, väestönkehitys, päivystyskerroin + 1,5 % inflaatio vähenevien palvelujen skenaario kriisiskenaario * Vuosi 2019 kustannusrakenteeltaan TA2019 vastaava; nettotoimintamenoja eivät pienennä satunnaiset myyntitulot liiketoimintojen myynnistä ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 14
Realistinen skenaario
Realistinen skenaario Rahoituksessa on huomioitu nettotoimintamenoihin väestönkehitys, + 1,5 % kasvu + päivystyskerroin. Päivystyskerrointa on käytetty, koska kaikkia palveluja (esim. sairaala) ei pystytä sopeuttamaan suoraan vähenevän väestökehityksen mukaan, vaan kapasiteettia on säilytettävä vähenevälle väestölle. 2019 2020 2021 2022 Realistinen skenaario, väestökehitys + 1,5 % nettotoimintamenot milj. 467 477 487 498 muutos milj. 10 10 10 muutos % 2,1 % 2,2 % 2,2 % 2019 2020 2021 2022 Realistinen skenaario, väestökehitys + 1,5 % jäsenkuntaosuudet milj. 459 479 491 503 muutos milj. 20 12 12 muutos % 4,3 % 2,5 % 2,5 % ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 16
Esimerkkejä tavoitteista realistisessa skenaariossa Maakunnallinen palveluverkko syntyy panostamalla kehittämiseen, digitalisaatioon ja integraation syventämiseen. Kehittämiselle, digitalisaatiolle ja integraation syventämiselle asetetaan mitattavat tuottavuustavoitteet (0,5%/v vuodesta 2020 lähtien). Tuottavuustavoitteiden saavuttaminen ei saa laskea palveluiden laatua tai saatavuutta (palvelu- ja hoitotakuu). EKKS-remontin myötä Armilan toiminnot ja Honkaharjun osastotoiminta siirtyvät EKKS- kantasairaalan tiloihin. Ikäihmisten palveluasumisen ulkoistus voidaan tehdä hallituksen päättämällä tavalla. Tehostetussa palveluasumisessa enintään 75 % ja palveluasumisessa enintään 50 %. Maakunnassa yli 75- vuotiaista keskimäärin/enintään 4% on tehostetun palveluasumisen piirissä vuoden 2022 loppuun mennessä. Palveluja supistetaan sekä toimitiloja tiivistetään hallitusti väestöennusteen mukaisesti. Työllisyyden edistämiseen liittyvien palvelujen tehtävänjako Eksoten ja kuntien välillä arvioidaan uudelleen siten, että kuntien vastuu työllisyyden hoidossa kasvaa. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 17
Vähenevien palvelujen skenaario, kustannusura
Vähenevien palvelujen skenaario Rahoituksessa huomioitu nettotoimintamenoihin : 0,9 % + palkat kasvu nettotoimintamenoihin 2019 2020 2021 2022 Perusskenaario, 0,9 % + palkat nettotoimintamenot 459 466 473 480 muutos milj. 7 7 7 muutos % 1,5 % 1,5 % 1,4 % 2019 2020 2021 2022 Perusskenaario, 0,9 % + palkat jäsenkuntaosuudet 459 468 477 485 muutos milj. 9 8 9 muutos % 1,9 % 1,8 % 1,8 % ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 19
Esimerkkejä tavoitteista vähenevien palvelujen skenaariossa Maakunnallinen palveluverkko syntyy panostamalla kehittämiseen, digitalisaatioon ja integraation syventämiseen sekä palveluiden leikkaamiseen. Kehittämiselle digitalisaatiolle ja integraation syventämiselle asetetaan mitattavat tuottavuustavoitteet (0,5%/v vuodesta 2020 alkaen). Suljetaan pienten kuntien hyvinvointiasemat. Laskennallisesti saadaan noin 6 milj. euron vuosisäästöt, kun korvaavia palveluja ei näille väestölle tarjota. Vaihtoehtoisesti suljetaan Joutsenon ja Sammonlahden hyvinvointiasemat. Laskennallisesti saadaan n. 4 milj. euron vuosisäästöt, kun korvaavia palveluja ei näille väestölle tarjota. Lopettamalla Imatran ilta- ja viikonloppuvastaanotot. Laskennallisesti saadaan n. 1 milj. euron säästöt. Neuvolatoimintaa sekä mielenterveys- ja päihdevastaanottoja supistetaan pienissä kunnissa. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 20
Esimerkkejä tavoitteista vähenevien palvelujen skenaariossa EKKS-remontin myötä Armilan toiminnot ja Honkaharjun osastotoiminta siirtyvät EKKS-tiloihin. Ikäihmisten palveluasumisen ulkoistus voidaan tehdä hallituksen päättämällä tavalla. Tehostetussa palveluasumisessa enintään 75 % ja palveluasumisessa enintään 50 %. Yli 75- vuotiaista 4% on palveluasumisen piirissä. Palveluja supistetaan. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 21
Kriisiskenaario
Kriisiskenaario saatava rahoitus: + palkat nettotoimintamenoihin 2019 2020 2021 2022 Kriisikenaario, + palkat nettotoimintamenot 459 462 466 469 muutos milj. 3 3 3 muutos % 0,7 % 0,7 % 0,7 % 2019 2020 2021 2022 Kriisiskenaario, + palkat jäsenkuntaosuudet 459 464 469 475 muutos milj. 5 5 5 muutos % 1,1 % 1,1 % 1,1 % ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 23
Esimerkkejä tavoitteista kriisiskenaariossa Edellisten lisäksi n. 3,5 milj. euron säästöt voitaneen saada sulkemalla pienten kuntien hammashoitolat ilman korvaavaa muuta palvelua (YT- neuvottelut). n. 1 milj. euron säästöt voitaneen saada lopettamalla yhden ambulanssin toiminta (vaatii palvelutasopäätöksen muutettavaksi). n. 1 milj. euron säästöt lopettamalla ikäihmisten päivätoiminta. Tässä skenaariossa loppuu neuvoloiden toiminta ja mielenterveys- /päihdevastaanotot ja päivätoiminta pienissä kunnissa. Palvelut keskittyy. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 24
Riskienhallinta ja ennakkovaikutusten arvioinnit ETELÄ-KARJALAN 13.2.2019 SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 25
Riskienhallinta eri skenaarioissa, joitakin esimerkkejä Tunnistettu tai ennakoitu riski Riskin vaikutus toimintaan toteutuessaan (asteikolla vähäinen, kohtalainen, suuri) Riskinhallinta (toimenpiteet riskin toteutumisen estämiseksi tai sen voimakkuuden vähentämiseksi) Maine/imago kärsii. Kohtalainen Esim. riittävä toiminnan ja talouden suunnittelu, selkeään viestintään ja asiakkaiden, henkilöstön ja päättäjien osallistamiseen panostaminen Toiminnanohjausjärjestelmiin ei voida panostaa riittävästi. Asiakkaiden matka hoitoon/palveluun pidentyy supistuvan palveluverkon takia. Hoitoon hakeudutaan liian myöhään, jolloin väestön terveys heikkenee. Tilaratkaisut eivät ole riittävän joustavia toiminnan muutoksiin. Uudet integroidut työtehtävät ja niiden prosessit eivät ole henkilöstölle riittävän selkeitä (esim. pth ja esh). Suuri Kohtalainen Suuri tai kohtalainen palvelutarpeesta riippuen Kohtainen tai suuri Kohtalainen Esim. syiden ja seurausten selvittäminen, rahoituksen uudelleenkanavointi ja tulevien tarpeiden selvittäminen Esim. palvelujen tuottaminen eri tavoin esim. kerralla kuntoon mallilla, jolloin käyntikerrat voivat vähentyä; yhteistilat ja yhteiset toimintaprosessit 3. sektorin, yritysten ym. kanssa. Esim. ehkäisevän työn merkitys, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen merkittäväksi osaksi eri tason palveluja, digitaaliset ratkaisut käyttöön Esim. ennakointi, tilojen käytön suunnittelu riittävän pitkälle aikavälille Esim. vastuukysymysten miettiminen ennakkoon, prosessien kehittäminen yhdessä henkilöstön kanssa Kustannukset kasvavat tehdyistä uudistuksista huolimatta. Suuri Esim. kokonaistaloudellisten ratkaisujen tekeminen riittävän monialaisesti ja pitkäkestoisina ja palvelutarpeet tunnistaen ja tunnustaen
Riskejä Valinnanvapaus Jos palveluita leikataan niin palvelut haetaan muualta, maksetaan Etelä-Karjalassa Maakunnan imago ja henkilöstön rekrytointi YT-neuvottelut ja lääkäreiden, sos.tt ja hoitajien rekrytointi ovat huono yhdistelmä Uudistaminen etenee liian hitaasti Johtaminen ja kehittäminen Integration syventäminen, digitalisaatio, maakunnallinen palveluverkko Valtion ja kuntien talouskehitys Valtion osuudet ja verotulot Väestökehitys Odotettua negatiivisempi, muutto lisääntyy, huoltosuhde heikkenee entisestään ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 27
Valtuustoseminaari ETELÄ-KARJALAN 13.2.2019 SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 28
Taustamateriaali 20.2.2019 seminaariin Materiaalit Kuntakortti A: nykyiset palvelut Kuntakortti B: ennuste väestöstä ja kustannuksista kunnittain Strategialuonnos A skenaarioista Strategialuonnos B väestöennusteet ja kustannukset Toimitetaan viikkoa ennen valtuustoseminaaria (13.2.2019) valtuutetuille ja jäsenkuntiin. ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 29
Työskentelytapa Maakunnallista palveluverkkoa arvioidaan työryhmissä Sote-keskuksen uudenlainen toimintamalli ja sisältö Sote-keskuksen toiminnan sisältö suhteessa keskitettyihin ja liikkuviin palveluihin Muut palvelut (asumispalvelut ja kotihoito) ja näiden yhteys sote-keskukseen ja keskitettyihin palveluihin Huomioidaan yhteydensaanti ja asiakasohjaus Näkökulmina asiakaslähtöiset prosessit, henkilöstö ja talous ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYSPIIRI 13.2.2019 30