Kaupunginhallitus 323 14.09.2015 Kaupunginhallitus 373 19.10.2015 Turvapaikanhakijoiden vastaanottaminen Uuteenkaupunkiin 1733/04.03.01/2015 KHALL 14.09.2015 323 Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrä on noussut huomattavasti viime viikkoina. Nykyiseen hakijamäärään ei ole pystytty varautumaan ennakolta. Uudenkaupungin kaupunginhallitus on keskustellut Uudenkaupungin suhtautumisesta pakolaiskysymykseen ja pyytänyt, että asiaa valmistellaan. Taustaa Maahanmuuttovirasto (Migri) on sisäministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. Toimintansa virasto aloitti nimellä Ulkomaalaisvirasto 1.3.1995. Nimi vaihtui Maahanmuuttovirastoksi 1.1.2008. Vastaanottokeskustoimintaa Suomessa voivat harjoittaa kunnat ja järjestöt, joiden kanssa Maahanmuuttoviraston vastaanottoyksikkö tekee sopimuksen toiminnan järjestämisestä. Valtiolla on kaksi vastaanottokeskusta, Joutsenon ja Oulun vastaanottokeskukset. Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on keskitetty Joutsenon vastaanottokeskukseen. Varsinais-Suomen alueella vastaanottokeskus toimintaa hoitaa SPR (Suomen Punainen Risti). Turvapaikanhakijan vastaanottoa säätelee laki kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta eli ns. vastaanottolaki (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20110746). Laki tuli voimaan 1. 9. 2011. Laissa säädellään kansainvälistä suojelua hakevan, tilapäistä suojelua saavan ja ihmiskaupan uhrin toimeentulosta ja huolenpidosta. Se sisältää säännökset viranomaisten toimivallasta ja tehtävistä, kustannusten korvaamisesta, vastaanottokeskuksista ja -palveluista, ihmiskaupan uhrien auttamisesta, ilman huoltajaa olevien lasten edustamisesta, henkilörekisteristä ja muutoksenhausta. Suomi ja muut EU-maat ovat sitoutuneet noudattamaan Geneven pakolaissopimusta ja sopineet useista eri direktiiveistä ja asetuksista pakolaisten vastaanottotoimintaan liittyen.
Suomen Punaisen Ristin vierailu Uudessakaupungissa Uudenkaupungin kaupunki on ollut yhteydessä Suomen Punaiseen Ristiin ja pyytänyt heiltä lisätietoa turvapaikanhakijoiden tilanteesta. Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen, Turun vastaanottokeskuksen johtaja Jaana Sikiö sekä vastaava ohjaaja Heimo Nurmi vierailivat Uudessakaupungissa 8.9.2015. Vierailun yhteydessä he totesivat, että Maahanmuuttovirasto ja Suomen Punainen Risti kartoittavat yhdessä tiloja uusille vastaanottokeskuksille Varsinais-Suomen alueella. Ajatuksena olisi, että jokaiseen seutukuntaan perustettaisiin vastaanottokeskus. Maahanmuuttovirasto tekee päätökset vastaanottokeskusten perustamisesta, mutta SPR valmistelee budjetit ja esitykset, hoitaa rekrytoinnit sekä käytännön pyörittämisen. Tiloina käytiin katsomassa mm. entistä Nuorisotaloa sekä Pohjoiskulman koulua. Nuorisotalon tilat soveltuisivat vastaanottokeskuksen toimintakeskukseksi, johon voisi majoittaa myös n. 40-50 henkilöä. Lisäksi tiloihin sijoittuisivat toimisto ja palvelutilat. Majoitustiloja olisi tällöin muuallakin kaupungin alueella. Ehdotuksena olisi, että Uuteenkaupunkiin mahdollisesti perustettavan vastaanottokeskuksen turvapaikanhakijoiden määrä olisi yhteensä n. 150. Hakijoiden määrä kasvaisi 150:een vaiheittain, tilojen saamisen myötä. Vastaanottokeskus työllistäisi n. 12-14 sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilöä. Keskuksessa turvapaikanhakijoille järjestetään peruspalvelut turvapaikkahakemuksen käsittelyn ajaksi. Palveluiden järjestämisestä ja kustannuksista vastaa valtio koko siltä ajalta, kun keskus on toiminnassa. Kunnan on järjestettävä peruskouluikäisille lapsille koulupalvelut, joiden järjestämiseen kunta voi hakea valtiolta korvauksia. Suomen Punaisen Ristin mukaan vastaanottokeskuksissa opetetaan esimerkiksi suomen kieltä ja yhteiskuntatietoutta sekä opastetaan arjen askareissa, mutta varsinaiseen kotouttamiseen ryhdytään vasta turvapaikkapäätöksen saamisen jälkeen. Alkuvuonna turvapaikkahakemusten käsittelyaika oli keskimäärin puoli vuotta, nyt hakijamäärän kasvu uhkaa pidentää sitä. Jos hakija saa hakemukseensa myönteisen päätöksen eli luvan jäädä Suomeen, hän muuttaa pois vastaanottokeskuksesta, useimmiten johonkin kuntapaikkoja tarjoavaan kuntaan. Kotouttamisvaiheen asioista ja tuista päättävät Ely- keskukset.
Periaatteessa kunnan hyväksyntää ei tarvita vastaanottokeskuksen perustamiselle, jos tilat vuokrataan muulta kuin kunnalta. Käytännössä Maahanmuuttovirasto kuitenkin kysyy kuntapäättäjien kantaa ja pyrkii yhteisymmärrykseen kunnan kanssa. Lisätietoja Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén, puh. 050 074 3087 Sosiaali- ja terveysjohtaja Sari Rantanen, puh. 050 575 6525 Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus: Kaupunginhallitus päättää, että valmisteluja turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseksi Uuteenkaupunkiin jatketaan ottaen huomioon sosiaali- ja terveyspalveluiden, sivistystoimen ja tilapalveluiden näkökannat. Kaupunginhallitus päättää, että selvityksiä turvapaikanhakijoiden vastaanottamiseksi Uuteenkaupunkiin jatketaan ottaen huomioon sosiaali- ja terveyspalveluiden, sivistystoimen ja tilapalveluiden näkökannat. Päätös: Kaupunginjohtajan muutettu päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KHALL 19.10.2015 373 Pakolaisia on tällä hetkellä maailmassa enemmän kun koskaan aikaisemmin. Tänä vuonna Suomeen on lokakuun alkuun mennessä tullut lähes 16000 turvapaikanhakijaa, kun koko vuoden 2014 aikana heitä tuli 3651. Suomessa tarvitaan sekä lisää kuntapaikkoja että vastaanottokeskuksia. Suomessa on SPR:n vastaanottokeskuksissa työllistynyt n. 1100 henkilöä tämän vuoden aikana. Vastaanottokeskuksia on Suomeen perustettu yli 30 ja lisäksi on hätämajoitustiloja otettu käyttöön. Varsinais-Suomeen on tullut yhteensä 1700 turvapaikanhakijaa. SPR on Varsinais-Suomessakin toimijana ja ylläpitää vastaanottokeskuksia. Turun alueella toimii kolme vastaanottokeskuksen toimintayksikköä: Pansio, Halikko ja Punkalaidun. Lisäksi on hätämajoitustiloja otettu käyttöön. Uusien vastaanottokeskusten perustamista mm. Loimaalle, Laitilaan ja Uuteenkaupunkiin tutkitaan. Maahanmuuttovirasto etsii uusia tiloja koko ajan, uusien vastaanottokeskusten perustamiseksi. Tilan on oltava viranomaisten hyväksymä eli kaikkien tarvittavien lupien tulee olla kunnossa.
Maahanmuuttoviraston tiedotteen mukaan vuokrattavaksi tiloiksi sopivat esimerkiksi hotellit, motellit ja leirikeskukset tai muut vastaavat majoittamiseen sopivat tilat. Majoituspaikkoja vastaanottokeskusrakennuksessa tulisi olla vähintään 50 200. Tilojen on oltava hyvässä peruskunnossa ja niissä täytyy voida järjestää ruokailu valmistamalla ruoka laitoskeittiössä tai toteuttamalla ruokailu jakelukeittiöstä. Lisäksi tilojen on mahdollistettava sekä miesten, naisten että perheiden majoittuminen. Turvapaikanhakijoita voidaan majoittaa myös vuokra-asuntoihin. Asuntoja olisi hyvä olla tarjolla vähintään 30 kappaletta. Selvitystä Uudenkaupungin tilojen soveltumisesta vastaanottokeskukseksi on tehty yhdessä SPR:n kanssa. SPR:n Pauli Heikkinen on todennut, että tällä hetkellä kun maahanmuuttajien määrä on näinkin suuri, on vastaanottokeskusten tilojen oltava myös suuria, jotta saadaan kaikki maahanmuuttajat tarkoituksenmukaisesti sijoitettua. Tilojen kapasiteetti olisi hyvä olla noin kahdellesadalle (200) henkilölle. Jatkossa ihanteellista olisi saada sijoitettua turvapaikanhakijat pienempiin ryhmämajoituksiin, mutta tällä hetkellä eivät voimavarat riitä siihen. Vastaanottokeskus Uudessakaupungissa kaupungin omistamissa tiloissa toimisi siten, että Nuorisotalolla olisi toimintapiste ja muualla kaupungin alueella olisi pienempiä soluja, joihin majoitettaisiin n. 30-50 maahanmuuttajaa. Yksityiset tahot ovat ottaneet myös yhteyttä kaupunkiin ja tarjonneet pienempään majoitukseen soveltuvia tiloja käyttöön. Tämä malli vaatii enemmän voimavaroja ja ei ole siten tällä hetkellä SPR:n mielestä mahdollinen. Uudenkaupungin kaupunki ei omista riittävän isoa yhtä kiinteistöä, johon voisi perustaa Maahanmuuttoviraston suositusten mukaista vastaanottokeskusta. Asiaan voidaan palata, mikäli alle 200 henkilön vastaanottokeskuksille on jatkossa tarvetta. yksityinen vuokranantaja ja Maahanmuuttovirasto löytävät Uudestakaupungista vastaanottokeskukseksi sopivan tilan. SPR:n Pauli Heikkinen tulee kertomaan asiasta kokoukseen. Sisäministeriö on 14. lokakuuta julkaisemassaan tiedotteessa laskenut arviotaan tänä vuonna Suomeen saapuvien turvapaikanhakijoiden määrästä 30 000-35 000 hakijaan. Aiempi ennuste oli 50 000 turvapaikanhakijaa. Sisäministeriö kuitenkin huomauttaa, että tilanne voi vielä muuttua, sillä määrään vaikuttaa
Kaupunginjohtajan ehdotus: muun muassa turvapaikanhakijoiden vastaanottotilanne muualla Euroopassa. Kaupunginhallitus päättää, että Uudenkaupungin kaupunki seuraa turvapaikanhakijoiden tilannetta ja keskeyttää omalta osaltaan vastaanottokeskuksen perustamista koskevan selvittelyn toistaiseksi. Suomen Punaisen Ristin Varsinais-Suomen piirin toiminnanjohtaja Pauli Heikkinen kertoi hallitukselle SPR:n vastaanottokeskusten toiminnasta, Suomen pakolaistilanteesta sekä erityisesti SPR:n toiminnasta Varsinais-Suomessa. Käydyn keskustelun aikana Lea Myllymäki ehdotti Mauri Kontun kannattamana seuraavaa lisäystä päätösehdotukseen: Selvitetään Uudenkaupungin mahdollisuuksia tarjota pakolaisstatuksen saaneille henkilöille kotipaikkaoikeutta. Päätettyään keskustelun puheenjohtaja totesi, että sen aikana oli tehty pohjaehdotuksena olevasta kaupunginjohtajan ehdotuksesta poikkeava kannatettu ehdotus, joten oli äänestettävä. Äänestysmenettelyksi hyväksyttiin nimenhuutoäänestys. Ne, jotka kannattivat kaupunginjohtajan ehdotusta ääneistivät "jaa" ja ne, jotka kannattivat Lea Myllymäen ehdotusta äänestivät "ei". Suoritetussa äänestyksessä annettiin kaksi jaa-ääntä ja yhdeksän ei-ääntä. Päätös: Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen äänin 9-2 hyväksyä Lea Myllymäen lisäyksen ehdotukseen. Äänestysluettelo liitteenä. Merkittiin, että Pauli Heikkinen poistui kokouksesta klo 19.02. Merkittiin, että seuraavaksi käsiteltiin asia nro 16 "Muut asiat".