Varavaltuutettu Jari Valkosen valtuustoaloite: Vastaanottokeskus / avoimet keskustelut ja päätökset

Transkriptio

1 Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Varavaltuutettu Jari Valkosen valtuustoaloite: Vastaanottokeskus / avoimet keskustelut ja päätökset KVALT Kaupunginvaltuusto päätti lähettää aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. KHALL Kaupunginjohtajan ehdotus: Kaupunginhallitus päättää antaa aloitteen hallinto- ja kehittämiskeskuksen, sivistyspalvelukeskuksen ja sosiaali- ja terveyspalveluiden valmisteltavaksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KHALL Varavaltuutettu Jari Valkonen on tehnyt valtuustoaloitteen "Uudessakaupungissa vastaanottokeskuksesta on keskusteltava ja päätettävä avoimesti", jossa hän esittää seuraavaa: - Uudessakaupungissa järjestetään kaikille kaupunkilaisille avoimia keskustelutilaisuuksia, joissa esitellään toimijaa sitovat pakolaisten vastaanotto-olot, vastaanotto- ja kotoutusohjelma sekä niiden vaikutukset kaupunkiin ja sen asukkaille. - Mahdollinen vastaanottokeskus on tämän kokoisella paikkakunnalla niin iso asia, että se on tuotava kattavin tiedoin ja sitovin suunnitelmin esitettynä Uudenkaupungin kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Valtuustoaloitteessa ilmaistaan myös huoli siitä, miten menestyksekkäästi tänne kaavailtu vastaanottokeskus tulisi toimimaan, mikä olisi pakolaisten asema jatkossa ja mitä sen

2 seurauksena paikkakunnalla muuten tapahtuu. Aloitteessa viitataan muualla Suomessa vastaavien laitoksien toiminnassa ilmenneisiin ongelmiin ja ennakoidaan eskaloituvien vaikeuksien aiheutumista niin pakolaisille kuin kantaväestöllekin, mikäli Uuteenkaupunkiin perustetaan vastaanottokeskus. Nykytilanne Uudenkaupungin kaupunginhallitus on käsitellyt turvapaikan hakijoiden vastaanottamista Uuteenkaupunkiin ja Kaupunginhallitus päätti , että Uudenkaupungin kaupunki seuraa turvapaikanhakijoiden tilannetta ja keskeyttää omalta osaltaan vastaanottokeskuksen perustamista koskevan selvittelyn toistaiseksi. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että Uudenkaupungin kaupunki selvittää mahdollisuuksia tarjota pakolaisstatuksen saaneille henkilöille kotipaikkaoikeutta. Sittemmin kaupunginhallitus ei ole käsitellyt vastaanottokeskuksen perustamista, koska tilanne Suomessa on muuttunut siten, että vastaanottokeskuksien määrää on katsottu parhaaksi vähentää. Myös Suomen Punainen Risti on keskeyttänyt oman vastaanottokeskuksensa perustamista koskevan hankkeen Uudenkaupungin osalta. Lisäksi kaupunginhallitus on päättänyt, että kaupungin tulee tehdä ELY-keskuksen kanssa sopimus kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Sopimuksessa määritellään kaupungille myönnettävän tuen periaatteet, mikäli pakolaisstatuksen saaneita henkilöitä muuttaa Uuteenkaupunkiin. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa päätöksessään, että varsinaista laajempaa kotouttamista ei Uudenkaupungin nykyisessä asuntotilanteessa ole mahdollista käynnistää. Mahdolliset tulevat vastaanottokeskushankkeet Mikäli jokin muu taho kuin Uudenkaupungin kaupunki haluaa perustaa vastaanottokeskuksen Uuteenkaupunkiin, tarvitsee se siihen Maahanmuuttoviraston hyväksynnän, muttei kaupungin hyväksyntää. Vastaanottokeskuksia perustavat tahot pyrkivät yleensä kuitenkin varmistamaan myös ko. kunnan myönteisen suhtautumisen hankkeelleen. Mikäli vastaanottokeskuksen perustaminen nousee joskus tulevaisuudessa uudelleen esille, noudattaa Uudenkaupungin

3 kaupunki edelleen sekä valmistelussa että päätöksenteossa kulloinkin asiaankuuluvaa lainsäädäntöä ja kaupungin hallintosääntöä. Kotouttaminen ja turvallisuus Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 30 :n mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovitusvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä sekä sen suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan on kotoutumislain 32 :n mukaan laadittava kotoutumisen edistämiseksi ja monialaisen yhteistyön vahvistamiseksi kotouttamisohjelma. Vakka-Suomessa on laadittu seudullinen kotouttamisohjelma vuosille , ja sitä käytetään perusohjeistuksena kotouttamisen toteuttamisesta. Onnistunut kotouttamispolitiikka edellyttää kaikkien hallinnonalojen sitoutumista yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen ja rasismin ehkäisyyn sekä myönteisen asenneilmapiirin edistämiseen. Myös kansalaisyhteiskunnan kytkeminen mukaan kotouttamistyöhön on tärkeä kotouttamispolitiikan perusta. Turvallisuus Helmikuussa julkaistiin Valtioneuvoston rahoittama ja poliisiammattikorkeakoulun toteuttama tutkimus Suomen maahanmuuttopolitiikan tilannekuvasta. Suomi ei ole raportin mukaan onnistunut kotouttamisessa. Maahanmuuttoon liittyy vakavia turvallisuusuhkia ja rikollisuutta. Suomi on valmistautunut huonosti uhkiin. Tutkimuksen mukaan kotouttaminen ja maahanmuuton hallinta on jäänyt paikoin kokeilukulttuuriksi ilman kestäviä vaikutuksia yhteiskunnalliseen turvallisuuteen ja maahanmuuttajien kokemaan turvattomuuteen. Turvapaikanhakijoiden määrän kymmenkertaistuminen alle vuoden kestäneellä aikajaksolla on paljastanut monia yhteiskunnallisia haavoittuvuuksia ja haastanut vakiintuneet tapamme tuottaa ja ylläpitää turvallisuutta. Turvallisuusulottuvuuden puute näkyy muun muassa kasvaneena asuinalueiden segregaationa (sosiaalisena eriytymisenä), eri lähtömaista tulleiden välisinä eriarvoisuuksina ja toisen

4 maahanmuuttajasukupolven hyvinvointivajeena ja turvattomuuden kokemuksena. Mikäli riittävän voimakasta poliittista ohjausta ei tehdä ja tyydytään koordinoimattomiin, paikallisesti vaikuttaviin hankkeisiin, satunnaisiin kampanjoihin ja vaalikauden kestäviin strategisiin linjauksiin, tuloksena voi olla yhteiskunnallista ja yksilöiden turvallisuutta vakavasti vaarantavia ilmiöitä sekä kielteisen kehityksen kierteitä, raportti toteaa. Näistä uhkista tutkimus varoittaa: Maahanmuuttajien enemmistö työllistyy etupäässä matalapalkkaisiin ammatteihin. Järjestäytynyt rikollisuus käyttää hyväksi maahanmuuttajia. Kyky puuttua ulkomaalaistaustaisten perheiden ja sukujen sisäiseen sukupuolittuneeseen väkivaltaan (kunniamurha, pakkoja lapsiavioliitot, ympärileikkaukset ) on korkeintaan tyydyttävä. Yhteenveto Tilanne Suomessa on muuttunut siten, että vastaanottokeskuksien määrää on katsottu parhaaksi vähentää. Näin ollen, vastaanottokeskuksen perustaminen Uuteenkaupunkiin ei ole tällä hetkellä ajankohtaista. Mikäli vastaanottokeskuksen perustaminen nousee joskus tulevaisuudessa uudelleen esille, noudattaa Uudenkaupungin kaupunki edelleen sekä valmistelussa että päätöksenteossa kulloinkin asiaankuuluvaa lainsäädäntöä ja kaupungin hallintosääntöä. Turvapaikan ja oleskeluluvan saaneiden henkilöiden kuntiin osoittaminen perustuu kunnan ja ELY-keskuksen tekemään sopimukseen. Toisaalta nykyisin kuntiin siirtyy enemmän henkilöitä itsenäisen ja omaehtoisen muuton kautta kuin kuntien kanssa sopien. Kaupunginhallitus onkin päättänyt, että kaupungin tulee tehdä ELY-keskuksen kanssa sopimus kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden kuntaan osoittamisesta ja kotoutumisen edistämisestä. Sopimuksessa määritellään kaupungille myönnettävän tuen periaatteet, mikäli pakolaisstatuksen saaneita henkilöitä muuttaa Uuteenkaupunkiin. Sopimuksen tekeminen on kunnille vapaaehtoista, mutta sopimuksen ja kunnan kotouttamisohjelman laatiminen ovat kuitenkin valtion maksamien kuntakorvausten edellytyksenä. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa

5 Kaupunginjohtajan ehdotus: päätöksessään, että varsinaista laajempaa kotouttamista ei Uudenkaupungin nykyisessä asuntotilanteessa ole mahdollista käynnistää. Onnistunut kotouttamispolitiikka edellyttää kaikkien hallinnonalojen sitoutumista yhdenvertaisuuteen, syrjimättömyyteen ja rasismin ehkäisyyn sekä myönteisen asenneilmapiirin edistämiseen. Myös kansalaisyhteiskunnan kytkeminen mukaan kotouttamistyöhön on tärkeä kotouttamispolitiikan perusta. Kaupunginhallitus päättää merkitä saadun selvityksen tiedoksi ja antaa sen edelleen tiedoksi kaupunginvaltuustolle vastauksena aloitteeseen sekä esittää, että aloite merkitään käsitellyksi. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. KVALT Kaupunginhallituksen ehdotus: Kaupunginvaltuusto päättää merkitä saadun selvityksen tiedoksi ja toteaa aloitteen tulleen käsitellyksi. Käydyn keskustelun aikana varavaltuutettu Jari Valkonen ehdotti, että asia palautetaan uudellen valmisteltavaksi. Häntä ei kannatettu, joten ehdotus raukesi. Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.