Suomen Pankin ennusteita. kevät 1985

Sumen Pankki Sumen Pankin ennusteita kevät 1985 sa2

SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI 7.3.1985 1 (7) EC1 KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS V. 1985 87 1 Syksyn ennuste ja tteutunut kehitys Oheisessa raprtissa OECDalueen kehitystä tarkastellaan Yhdysvaltain, Japanin, Saksan, Ranskan, Englannin ja Rutsin kehityksen valssa. Niiden yhteenlaskettu kknaistutant kasvi 5 % vunna 1984. Vuden 1985 alkaessa OECDalueen taludellinen tila nkin syksyllä ennustetun mukainen. Yhdysvaltain kknaistutant kasvi 6.9 % vunna 1984 eli hieman ennustettua vähemmän. Ennustepikkeama liittyy klmannen neljänneksen kasvuun: auttellisuuden lakka ei tki sisällytetty ennusteletuksiin, vaikka sen mahdllisuus li tiedssa. Myös muut pikkeustekijät näyttävät kuitenkin vaikuttaneen siihen, että koe neljänneksen kehitys jäi siinä määrin heikksi, että virallisiakin kasvuarviita n juduttu krjaamaan 3.6 prsentista 1.6 prsenttiin. Ennusteanalyysin kannalta keskeistä n kuitenkin se, että kulutuskysynnän elpyessä neljännen neljänneksen 5 prsentin kasvuvauhti näyttää krjaavan p. pikkeaman. Näin ennusteperidille lähdetään jkseenkin syksyllä ennakidun aktiviteettitasn vallitessa. Yhdysvaltain valuutta ja rahamarkkinakehitykseen n liittynyt jssakin määrin dttamattmia piirteitä. Syksyllä arviitiin vahvan (= muuttumattman) dllarikurssiletuksen edellyttävän knsistenssin vuksi letusta nusevista krista. Tdellisuudessa dllari n vahvistunut samalla kun krt vat alentuneet. Klmen kuukauden eurdllarikrt laskivat viime vuden pulivälin 12 1/2 prsentin taslta 9 prsenttiin vuden lppuun mennessä. Krkkehitykseen lienee vaikuttanut paitsi Yhdysvaltain klmannen neljänneksen heikk lutnkysyntä myös FEDin keventynyt plitiikka. Vahvistunut usk Yhdyvaltain taluden surituskykyyn yhdessä budjettivajeeseen liittyvien inflaati ja krkdtusten kanssa näyttää kuitenkin kumn

SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI 7.3.1985 2 Eel neen tteutuneen krkkehityksen vaikutuksen valuuttakursseihin. Näin dllarin vahvistuminen n jatkunut. Se n nykyennusteessa lähes 11 % kalliimpi kuin syksyn ennusteessa (6.64 mk/$ vs. 6 mk/$). Yhdysvaltain vetavun ansista Japanin kknaistutannn 5.7 prsentin kasvu li hieman ennakitua suurempi. Eurpassa kasvu n sen sijaan vastannut ennustettua Saksassa (2 1/2%) ja Ranskassa (2 %), jiden salta ennustetta pidettiin syksyllä hyvin ptimistisena. Hiilikaivstyöläisten lakn jatkuessa Englannin kknaistutannn 1 3/4 prsentin lisäys jäi ennusteen alapulelle. Lakkkrjattuna sekin n kuitenkin linjassa syksyn ennusteen kanssa. Yhteenpaintettuna Eurpan 2 1/4 prsentin kasvu jäi marginaa1isesti (0.2 prsenttiyksikköä) ennustettua hitaammaksi. SVTtunti kasvi 8 % ja myös sen khdalla ennustepikkeama li vähäinen. Tellisuusmaiden kasvu ei le jhtanut d11arimääräisten hintjen nusuun raakaainemarkkini11a. Öljyn salta kehitys n vastannut ennustettua. Muiden raakaaineiden d11arimääräiset hinnat vat reagineet dllarin vahvistumiseen ja vat syksyllä ennustettua halvempia. Kun tetaan humin dllarin vahvistuminen, öljyn vakaa dllari hinta ja muiden raakaainehintjen tteutunut kehitys, raakaaineryhmästä tuleva inflaativaikutus jää Eurpassa vain vähän syksyllä ennustettua a1haisemmaksi. Tähän asti SVTmaiden inflaati n vastannut ennustettua hyvinkin täsmällisesti ja niiden yhteenpaintetun bktdef1aattrin muutkseksi arviidaan 5 prsenttia vunna 1984. Kuluttajahintjen nusuvauhti hidastui OECDmaissa vuden alkupulella ja n sen jälkeen pysynyt varsin vakaasti nin 5 prsentin taslla. SVTmaissa kuluttajahintainflaati n llut nin 1/2 prsenttiyksikköä npeampaa. Tteutunut valuuttakurssien ja maailmanmarkkinahintjen kehitys muuttaa dtettavissa le

SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI 7.3.1985 3 EC1 vaa inflaatikuvaa merkittävimmin Yhdysvaltain salta. Siellä inflaati jää selvästi aiemmin arviitua hitaammaksi. 2 Ennusteletukset Teknisenä letuksena n valuuttakurssiindeksin nykyinen pisteluku 102.5 ja vuden 1985 tammikuun kurssi rakenne kk ennustejakslla (vastaa FIM/$kurssia 6.640). Öljyn hinnat laskevat kuluvan vuden alkupuliskn kuluessa 27.5 dllariin barrelilta ja pysyvät sen jälkeen muuttumattmina. Dllarin vahvistuminen painaa muiden raakaaineiden dllarihintja. Raakaainehintjen dtetaan kuitenkin pysyvän varsin vakaina kunnes OECDkysynnän vimistuminen kääntää ne nusuun aivan ennusteperidin lpulla. Sekä öljyn että muiden raakaaineiden reaalihinnat laskevat selvästi ennustejakslla. Yhdysvaltain taluskasvun hidastuessa FED kevensi rahaplitiikkaansa vuden 1984 jälkipulisklla. Nimelliskrt vatkin selvästi viime vuden tasnsa alapulella. Lähikuukausien aikana FEDin plitiikan ei dteta kiristyvän kvin lennaisesti. Jatkssa krkkehitykseen vaikuttavat tisaalta taludellinen reaalikehitys ja sen yhteys lutnkysyntään ja tarjntaan, tisaalta budjettivajeeseen liittyvät inflaatidtukset. Nimelliskrkjen dtetaan jatkssa uudelleen nusevan, mikä saltaan tukee vahvaa dllaria. Finanssiplitiikassa n viime aikina vallinnut selvä ristiriita Yhdysvaltain ekspansiivisen plitiikan ja muissa OECDmaissa harjitettavan restriktiivisen linjan välillä. Tämän asetelman ei dteta muuttuvan lennaisesti ennusteperidin aikana. Yhdysvaltain budjettivajeen rakenteellista kmpnenttia syventävät pulustusmenjen kasvu ja velanhitmenjen lisääntymi

SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI 7.3.1985 4 EC1 nen krkkustannusten kasvaessa. Kun vajeen kasvua suhdannelunteisesti hillinneet vaikutukset vaimenevat, se syvenee edellisen viime vuden syyskuun lpussa päättyneen budjettivuden 175 mrd. dllarista 220 230 mrd. dllariin budjettivunna 1985. Säästötimien ansista vajeen bruttkansantutesuuden ei kuitenkaan ennusteta ainakaan merkittävästi khavan enää vusina 1986 87. 3 Kehitys ennusteperidilla Yhdysvallat Yhdysvaltain kknaistutannn kasvu jatkuu varsin ripeänä, vaikkakin selvästi viime vuden huippuvauhtia hitaampana. Kun työllisyyden kasvun vimakkain vaihe n hi, ktitaluksien käytettävissä levien tulojen ja kulutuksen kasvu myötäilee reaalipalkkjen kehitystä. Dllarin vahvistumisen ktimaista inflaatita hillitsevä vaikutus tukee reaalituljen kasvua. Krktasn aleneminen vaimentaa investintien taittumista. Julkinen kulutus tukee kasvua kk ennusteperidilla. Yhdysvaltain heikka kilpailukykyä heijastaen tunti jatkuu vahvana ja merkittävä sa ktimaisesta kysynnästä purkautuu ulkmaille. Humattava suus tunnin lisäyksestä suuntautuu kuitenkin OECDalueen ulkpulelle. Yhdysvaltain kknaistutant kasvaa 3 1/4 % vunna 1985. Kasvun phja ajittuu vuden 1986 jälkipulisklle, minkä jälkeen kknaistutant alkaa vähitellen elpyä. Vusitaslla tarkasteltuna vuden 1987 1 1/4 prsentin kasvu jää kuitenkin edeltävän vuden 1 1/2 prsentin kasvun alapulelle. Japani Japanin vienti jatkuu vahvana. OECDalueen sisällä se hyötyy eniten Yhdysvaltain tunnin lisääntymisestä, samalla kun myös NICmaiden kysynnän vahvistuminen tukee Japanin vientiä. Kasvua ylläpitää myös vahva ktimainen aktiviteetti, yksityinen kulutus ja kiinteät investinnit. Japanin kknaistutant

SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI 7.3.1985 5 EC1 kasvaakin OECD:n keskimääräistä kasvua npeamin kk ennusteperidin ajan. Vusina 1985 87 kknaistutannn vusimuutkset vat 5 1/4 %, 3 1/2 % ja 2 %. Klmen ennustevuden kasvu ylittää tärkeimpien OECDmaiden keskimääräisen tutannnlisäyksen neljällä prsenttiyksiköllä. Eurppa Eurpassa taludellinen kasvu näyttää jatkuvan syksyllä ennustetulla vakaalla urallaan. Vimakkaimman, 3 prsentin kasvun vaihe ajittunee kuluvalle vusipulisklle, mutta vaimeneminen n vielä vuden lpullekin tultaessa vähäistä. Vunna 1985 kknaistutant vastannee syksyllä ennustettua. Saksan, Ranskan, Englannin ja Rutsin yhteenpaintettu kasvu n lähes 3 %. Sitä tukevat lähinnä vienti ja investinnit. Vallitseva talusplitiikan linja ja heikk työllisyyskehitys hillitsevät kysyntää. Tisaalta finanssiplitiikan n letettu myöhemmin ennusteperidilla muuttuvan enemmän kulutusta tukevaksi erityisesti Saksassa ja Ranskassa, mutta myös Rutsissa. Kknaisuutena katsen Yhdysvaltain ja Eurpan välinen kasvuer kataa ennusteperidilla. Klmen ennustevuden aikana Eurpan tärkeimpien maiden bruttkansantute kasvaa yhteensä 6 1/2 % eli 1/2 prsenttiyksikköä Yhdysvaltja enemmän. Tämä heijastaa sitä, että kasvun vaihteluväli mudstuu Eurpassa kapeammaksi. OPEC ja kehitysmaat OPECin samin kuin kehitysmaiden tunnin ennustamiseen liittyy suurta epävarmuutta. Tellisuusmaiden tutannn kasvu lisää niiden vientikysyntää. Öljyn ja muiden raakaaineiden epäedullinen hintakehitys heikentää kuitenkin tämän maaryhmän vaihtsuhdetta ja ulkista tasapaina. Tuntimahdllisuuksia rajittavat myös velkangelmat ja niihin liittyvät rahitusvaikeudet. Mainittujen tekijöiden n letettu hillitsevän OPECin ja kehitysmaiden tuntia siinä määrin, että ne mudstavat maailmankaupan kasvua rajittavan markkinaalueen ennusteperidilla.

SUOMEN PANKKI Tim Tyrväinen/AR, TN SEKTORIRAPORTTI 7.3.1985 6 ECl 4 Työttömyys Yhdysvallissa työttömyysaste n laskenut kaksi vutta sitten saavutetusta yli 10 prsentin huipustaan runsaaseen 7 prsenttiin eli likimain presidentti Reaganin ensimmäisen virkakauden lähtötaslle. Taluskasvun taittuessa työttömyysasteen aleneminen n katkennut ja sen dtetaan nusevan vajaalla prsenttiyksiköllä ennusteperidin lppuun mennessä. Eurpassa työttömyysaste n khnnut j yli 11 prsentin eikä suhdannenusun vima riitä kääntämään työttömyyslukuja laskuun jatkssakaan. Työttömyysasteen arviidaan khavan eurppalaisissa OECDmaissa vielä prsenttiyksikön nykytasstaan ennen vuden 1987 päättymistä. 5 Inflaati Kansainvälinen inflaati n jatkunut hitaana. Keskimääräistä npeamman inflaatin maissa palkkamderaatin ennustetaan jatkuvan ja hintjen nusuvauhdin edelleen alenevan. Hitaamman inflaatin maissa inflaativauhdin arviidaan pysyvän vaimean ulkmaankauppahintakehityksen ansista nykytasllaan tuttavuuskasvun suhdannelunteisesta heikentymisestä hulimatta. Kknaisuutena katsen edessä näyttää levan vakaan ja varsin hitaan kansainvälisen inflaatin jaks. Samalla Yhdysvaltain ja Eurpan inflaatier kataa, vaikka maittaiset ert säilyvät Eurpassa kaventumisestaan hulimatta merkittävinä. 6 Vaihttaseet Yhdysvaltain vaihttasevaje n kasvanut viimeisten kahden vuden aikana räjähdysmäisesti: vuden 1982 11 mrd. dllarista 100 mrd. dllariin vunna 1984. Yhdysvaltain ulkista tasapaina rasittanut kasvuer sen ja muun maailman välillä n kuitenkin katamassa. Vahvan dllarin jhdsta tunti jatkuu kuitenkin npeana. Näin vaje syvenee edelleen, jskin hitaam

SUOMEN PANKKI Tim TyrväinenjAR, TN SEKTORIRAPORTTI 7.3.1985 7 Ee1 min kuin lähimenneisyydessä. Kuluvan vuden vaihttasevajeeksi arviidaan nin 120 130 mrd. dllaria. Ennusteperidin lppuun mennessä vajeen dtetaan kasvavan vielä 10 20 mrd. dllarilla. OPECin ja kehitysmaiden ulkmaankaupan tasapain n viime vusina ratkaisevasti parantunut. Viime vunna vaihttasevajeet livat yli pulta pienemmät kuin kaksi vutta aiemmin. OPEC li j päässyt tasapainn ulkmaankaupassaan. Raakaaineiden epäedullisen hintakehityksen seurauksena vajeet kääntyvät ennusteessa kuitenkin jälleen kasvuun, jskaan syvenemiseen ei liity vusikymmenen alun dramatiikkaa. Kun OPECin ja kehitysmaiden vajeet arviitiin 80 90 mrd. dllariksi vunna 1982, vuden 1987 vajeiden dtetaan jäävän 40 50 mrd. dllariin. Yhdysvaltain vaihttasevajeen kasvu vahvistaa saltaan myös Eurpan ylijäämäisyyttä. Ennustetun kehityksen tulksena Eurpan ulkinen tasapain vahvistuu kk ajan valuuttakurssiletusta ja raakaainehintjen vaimeata nusua heijastaen. JAKELU

28.2.1985 KANSAINVÄLINEN TALOUS 1.1 KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS: HUOLTOTASEERÄT, %MUUTOKSET VUOSITTAIN 2R 2 1;;85 YHDYSVALLAT JAPAN I SAKSAN LT RANSKA ISBRITANNIA BKT, MMRt, V I ENT 1, MAARA TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM. KYS. M BKT, HINTA BKT, MÄÄRÄ VIENTI, ~läärä TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM. KYS.,~ BKT, HINTA' BKT, MÄÄRÄ VIENTI,' '~ÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTlM. KYS. M BKT, HINTA BKT, MÄÄRÄ V I ENT 1, Mt~Rb TUONT 1, MAARA KOTlM. KYS. li BKT, HINTA BKT, MÄÄRÄ VIENlI, MÄÄRÄ TUONT 1, MÄÄRÄ KOTIM. KYS. M BKT, HINTA 1982 2.2 7.6 1.0 1.4 6.0 3.5 3.5 2.5 3.3 2.1 1.0 4.3 1.5 2.0 4.8 1.9 2.3 6.3 4.0 12.1 1983 3.7 5.6 7.6 5.0 4.4 3.1 4.7 4.5 1.6 0.4 1.3 1.3 0.5 2.0 3.0 0.7 4.0 0.9 0.5 9.9 3.4 1.1 5.8 4.6 5.2 1984 6.8 5.0 28.1 8.8 3.7 5.7 16.5 11.7 4.2 0.5 _...~ RUOTSI 8I<T, MÄÄRÄ 1.1 2.3 3.0 2.3 1.1 V I ENT '. I1ÄÄRA 3.5 10.5 7.1 4.6 2.2 TUONT 1, ~läära 2.6 0.0 5.2 5.9 1.5 KOTlM. KYS. M 0.9 1.1 2.2 2.6 0.8 BKT, HINTA 8.2 9.9 8.3 7.0 5.9 OECDMAAT (1) SVTMAAT MUU OEaJ SEV OPEC KEHITYSMAAT 8I<T, MÄ~,RÄ VIENTI, 1016ÖRÖ TUONT 1, MAARA KOTIM. KYS. M. BKT, HINTA BKT, MÄÄRÄ VIENTI,,.,ÄÄRÄ TUONTI, MÄÄRÄ KOTlM. KYS. M. BKT, HINTA TUONT 1. MÄÄRÄ 0.0 2.2' 2.2 0.5 5.7 0.9 1.6 2.9 1.1 7.3 0.7,4.0 1.8 4.8 2.9 '1.0 2.9 3.1 4.0 2.0 0.9 10.1 0.1 2.6 7.5 5.4 1.8 1.7 1.9 3.6 2.5 1.6 7.0 1.7 7.3 8.1 1.9 3.7 5.1 7.8 17.0 5.5 3.1 2.8 6.7 7.8 2.5 5.1 7.8 6.2 7.1 6.0 1985 3.3 4.5 12.5 4.1 3.9 5.2 9.5 7.1 4.4 1.6 3.1 7.7 4.7 2.0 2.2 2.2 5.0 3.7 1.9 6.4 3. 1 5.5 4.3 2.7 5.2 3.5 6.1 8.7 3.5 3.6 2.8 5~6 5.6 2.6 5.1 7.4 6.9 5.3 5.8 1986 1.5 2.3 5.0 1.8 4.4 3.6 6.5 4.4 3.0 2.3 2.1 3.2 3.5 2.2 5.6 2.5 3.9 3.0 2.3 5.3 2.1 3.8 3.6 1.9 4.9., =.~z c.css c ~c c«& = s.c ~.==z ~=~ MAAILMANKAUPPA 0.5 0.9 8.7 6.9 4.0 2.0 1987 1.2 1.3 3.2 1.4 4.5 2.0 2.8 2.4 1.8 2.1 1.3 2.2 1.7 1.0 2.7 1.2 1.9 1.8 1.2 5.3 1.0 2.5 1.0 0.5 5.3 1.3 1.9 2.5 1.3 3.9 1.1 2.2 1.6 0.9 4.8 2.1 2.3 1.6 1.8 3 KK:N EURODOLLARIKORKO RAAKAÖLJY USO/TYNNYRI RAINEHINNAT (PL. ENERGIA),USD,SM. YKSIKKÖTYÖKUST. SUOMI KANS.VAL. ~M YKSIKKÖTyÖKUST. 14 MAATA KANS.VAL. SM SUHT.YKS.TyÖKUST. 14 MAATA/SUOMI KANS.VI'.L.!M SUHT.YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI nrr.val. ~M 13.1 33.5 13.2 7.1% 7.8~ 0.7~ 0.5% 9.6 29.4 4.4 2.6% 2.9~ 0.3% 6.4% 10.9 28.6 1.9 4.9% 2.3': 2.5% 4.5% 9.3 27.6 7.0 4.5S 3.3S 1.2% 0.0% 10.3 27.5 0.9 5.5% 4.4% 1.1% 11.0 27.5 0.6 4.8S 5.0%.SE E a a... ~ (1) YLLÄ MAINITUT 6 OECDMAATA YHTEENSÄ. 0.2% 0.2%

28.2.1985 1.2 KANSAINVÄLINEN SUHDANNEKEHITYS: HUOLTOTASEERÄT, %MUUTOKSET PUOLIVUOSITTAIN VUOSITASOLLA 28. 2 1185.'... "".. 2=~=B.==8CCC:=E =G=~:=c.==x~z.a~~~=m SE_cs= a~= ==~C~.CC====C~=~C DC CS:=~=.C.:=.=C==CGc==t=.=cm_C*E:a 1984S1 1984S2 1985S1 198552 \986S\ \986S2 \987S\ 198752.s:=~m=z.e==~=~=s~~~=.~c==c:===.a.c ~=.==: ~c~sc=c C.~.K==aEC.D=.tCu=:a~=saBc=.e:~===:c=~===~=== ~a.c==~.c YHDYSVALLAT BKT, MÄÄRÄ 8.3 3.6 3.5 2.6 1.6 0.2 1. 1 2.3 VIENTI MÄÄRÄ 5.0 4.5 5.1 3.2 2.5 1.1 1.0 2.1 TUONT 1, MÄÄRÄ 32.5 21.2 10.7 8.2 4.7. 2.6 3.0 4.0 KOTIM.KYS. M. 10.6 5.1 4.1 3.1 1.8 0.4 1.3 2.5 BKT, HINTA 3.6 3.7 3.8 4.2 4.5 4.5 4.5 4.5 JAPANI BKT, MÄÄRÄ 6.3 5.3 5.3 4.9 3.7 2.4 1.6 2.4 VI ENT 1, MÄÄRÄ 18.6 10.5 9.1 9.6 6.5 3.7 2.2 3.0 TUONTI, MÄÄRÄ 11.9 10.5 6.3 5.6 4.2 3.5 1.9 2.3 KOTIM.KYS. M. 4.4 4.8 4.5 3.9 3.0 2.2 1.5 2.2 BKT, HINTA 0.8 0.6 1.8 2.1 2.3 2.3 2.0 2.0. SAKSAN LT BKT, MÄÄRÄ 1.6 4.6 2.7 2.4 2.3 1.6 1.0 1.4 VIENTI, MAARÄ,7.6 11.6 6.4 6.6 4.3 3.3 1.8 2.0 TUONTI, MÄÄRÄ 7.0 0.8 6.5 5.0 3.3 2.3 1.1 2.4 KOTlM.KYS. M. 1.2 1.0 2.6 1.7 1.8 1.1 0.8 1.5 BKT, HINTA 1.0 1.7 2.3 2.5 2.7 2.7 2.7 2.7.. RANSKA BKT, MÄÄRÄ 2.3 1.8 2.3 2.6 2.2 1.4 0.8 1.8 VIENTI, MÄÄRÄ 0.8 6.0 4.7 4.6 3.2 1.9 1.6 2.3 TUONTI, MÄÄRÄ 4.9 2.7 4.0 4.2 3.6 2.6 0.8 3.0 KOTIM.KYS. 11" 3.8 1.0 2.1 2.5 2.3 1.6 0.6 2.0 BKT, HINTA 6.1 6~6 6.4 6.0 5.5 5.3 5.3 5.3 ISSRITANNIA BKT, MÄÄRÄ 1.1 1.2 3.9 3.3 2.7 1.4 0.5 1.4 'V IENT1, MAARÄ 9.9 7.2 4.9 5.0 3.8 2.8 2.3 2.5 TUONT 1, MÄÄRÄ 9.2 6.3 3.5 4.0 3.1 1.9 0.2 2.0 KOTIM.KYS. M. 0.9 0.9 3.5 3.0 2.5 1.2 0.1 1.2 8KT, HINTA 3.0 4.2 5.6 5.3 5.3 5.3 5.3 5.3 _...._ RUOTSI 8I<T, MÄÄRÄ 3.3 0.8 2.9 2.5 2.1 1.1 0.6 2.0 VIENTI, MÄÄRÄ 13.6 1.0 6.S 6.0 3.5 2.3 1.9 2.6 TUONTI, MAARÄ 8.0 0.0 7.9 7.8 3.0 1.9 0.9 2.4 KOTlM.KYS. M. 1.3 1.2 3.1 2.9 1.9 0.8 0.3 1.9 BKT, HINTA 8.6 8.5 6.5 6.5 6.0 6.0. 5.5 6.5.=.=&~.=.E======~=ZE=Z.====E==&z= &a.==z.=&.=s E =a ~~.aa~==z=z=.a.=_====.sa==a=s ===.==.=~==sc ==.#== OECD (1) BKT, MÄÄRÄ 5.7 3.7 3.7 3.1 2.3 1.1 1.1 2.1 VIENTI, MÄÄRÄ 8.2 7.0 6.1 5.4 3.8 2.2 1.5 2.3 TUONTI, MÄÄRÄ 19.7 12.8 7.9 6.5 4.2 2.7 2.0 3.2 KOTlM.KYS. M. 6.4 3.7 3.7 3.0 2.2 1.1 1.1 2.2 8KT, HINTA 3.0 3.2 3.6 3.8 4.0 3.9 3.9 3.9.=a.sc aa$zs z=.==.==z=: ~.c z =.z &.=.a.& =C2caz caa===== a : ====.:as ===$ SVTMAAT BKT, MÄÄRÄ 2.7 2.1 3.1 2.7 2.3 1.2 0.7 1.7 VIENTI, MÄÄRÄ 9.2 5.2 5.9 5.5 3.7 2.5 1.9 2.4 TNTI, MÄÄRÄ 10.0 3.9 6.3 5.9 3.3 2.1 0.9 2.5 KOTlM.KYS. M. 2.2 1.4 3.1 2.6 2.1 1.0 0.4 1.7 8KT, HINTA 4.7 5.2 5. t 5.0 4.9 4.9 4.7 5.0 c s =.=.c sz==1ic== a = c a::s:=.a::e.:as I:~; D.= CC= ::I:C:ll:.=~... =c=::=.==d=a:.:=a::.===.=.== =.=a;1i:c:. MUU OECD TUONTI, MÄÄRÄ 8.4 9.. 4 7.0 6.4 4.3. 2.6 1.7 2.5 SEV 6.2 8.2 6.5 6.5 4.0 3.0 2.0 2.0 OPEC 6.0 5.5 5.9 4.0 3.0 2.0 1.5 1.5 KEH ITYSMAAT 5.2 7.7 5.5 4.5 3.5 2.5 1.5 1.5 c= za.= &.= = a.~ c & c... c c~ c c c=& == MAA ILMANKAUPPA 9.9 8.9 6.6 5.7 3.9 2.5 1.6 2.4 cl:.&s= :==a.~&l:c c.c=.& = = ct ca::... cc... a.= =c a= cc~=.c=c=... c c~ SUOMEN VIENTIMARKKINAT(PL SEV) 8.5 6.0 6.4 5.8 3.6 2.3 1.2 2.4... cz c= =.cc= ~ =z c.a c a ::.. a 3 KK:N EURODOLLARIKORKO 10.8 10.9 9.0 9.5 10.0 10.5 11.0 11.0 RAAKAÖLJY USD/TYNNYR I 28.6 28.6 27.8 27.5 27.5 27.5 27.5 27.5 RAAKAAINEHINNAT PL ENERGIA, 4.3 14.9 6.0 0.0 0.0 3.5 0.0 5.9 JMUUTgS VUOS I TASOLLA YKS I KKOTYÖt< UST SU~I KANS.VAL. 5.3 6.1 3.2 5.6 5.6 5.2 4.7 4.4 JM. VI YKSIKKOTYÖKUST. 14 MAATA KANS.VAL. 2.4 2.6 3.0 4.5 4.2 4.6 5.1 5.2 $M. VT. SUHT.YKS.TYÖKUST. 14 MAATA/SUOMI 2.8 3.3 0.1 1.0 1.4 0.6 0.4 0.7 KANS.VAL. ~M. Vl. SUHT.YKS.TYOKUST. 14 MAATA/SUOMI 5.7 8.5 5.5 1.0 1.4 0.6 0.4 0.7 YHT ~V AL. %M. VT c ca & c s ~a D K ~ (1) YLLÄ MAINITUT 6 OECDMAATA YHTEENSÄ.

1() OECD:N PAINOTETTU HUOLTOTA5E (78TUOTANTO05UUDET) VUOSI TASON XMUUTOKSIA c===============================;========~=======================~=========~================================= 1984S1 1984S2 198551 1985S2 1986S1 198652 1987S1 198752 c=========================c================================================================================== [<KT. TUONTI VIENTI KULUTUS 'JULKINEN KULUTUS INVESTOINNIT VARASTOINV. BKTKONTRIB. 5.7 19.7 8.2 4.0 2.5 10.3 1.8 3.7 12.8 7.0 2.4 5.0 7.5 0.1 6.1 2.9 2.5 5.6 0.4 5.4 3.8 2.2 1.5 2.3 2.6 2.2 1.6 0.9 1.2 2.8 2.8 2.7 2.9 2.9 4.4 2.8 0.0 0.2....:...~ t 0.0 0.3 0.4 0.1 0.5 ~ KOTIMAINEN KOKONAI5KYSYNTÄ 6.4 3.7 3.7 3.0 2.2 1.1 1.1 2.2 KOTIMAINEN LOPPUTUOTEKYSYNTÄ 4.6 3.9 3.3 3.0 2.5 1.5 1.0 1.7 ~===================================================== ======================================================= 1 EUROOPAN PAINOTETTU HUOLTOTA5E (78TUOTANTOOSUUDET) VUOSI TASON XMUUTOKSIA ===::=======================================================================================================: 1984S1 1984S2 198551 1985S2 1986S1 198652 198751 1987S2 :=========================================================================================================== BKT TUONTI 2.9 5.2 0.8 0.8 VIENTI YKSITYINEN KULUTUS JULKINEN KULUTUS INVESTOINNIT VARA5TOINV. BKTKONTRIB. 5.8 8.2 5.6 1.5 0.4 1.5 0.5 2.0 0.7 0.1 2.7 3.7 100 0.2 0.8 5.6 3.8 2.7 1.8 2.0 1.8 1.0 1.5 1.7 3.6 2.9 1.0 0.3 0.1 0.3 KOTIMAINEN KOKONAI5KY5YNTÄ K01IMAINEN LOPPUTUOTEKYSYNTÄ 0.5 0.8 1. c 1. : ;===========================================================================================================: 1 VAIHTOTASEET US IIOLLAREISSA 1.9 1.2 1.9 1.2 0.3 2.~ 1. : 2.(.! 0.' ~===================================================== ====================================== 1S'82 1983 1984 1985 1986 1.987 ============================================================================================ USA 11.21 41.60 99.70 125.25 135.31 144.32 JAPANI.6.85 20.80 32.25 41.20 52.41 60.89 SAKSAN LT 3.53 4.10 2.25 7.53 12.76 17.12 f:anska 12.07 4.43 0.25 0.59 3.68 5.86 ENGLANTI 9.48 4.42 1.50 2.33 0.84 4.37 tluu OECD 2 5.58 8.51 5.00 7.00 8.00 7.00 ==========================================~=========================~=========~============= OECD 28.00 25.00 71.00 71.26 57.61 49.07 OPEC 15.00 19.00 1.00 0.63. 3.38 3.40._..!'EHn'r'~M.Af'!I:r._.....::.l?S. 0.0...::4.1._09._:.3~. 90. :~4. 25_...::.~.9.. 65._.. :4.2.~.~.J_. SEV 8.00 11.00 11.00 7.00 3.00 0.00 ~===============~:==================================== ====================================== MAAILMA 103.00 74.00 90.00 97.88 97.64 94.88 =~==========~=~~==~==========:======================== ===============:=======================

YHDYSVALTOJEN DOLLARIN KURSSI (KUUKAUSIKESKIARVOJA) 7rrrrr~r~~~7 1\1 1978 1979 1980 1981 1982 1983 1984 3 KK:N EURODOLLARIKORKO %~ ~ ~ r r ~ ~~~% ~ + 4 ~ ~ ~+ 4 ~ ;15 ~+4~~+4~~; 5 0~L1974L~~~"78~~BO~"~82~~B4~~8~6~~8~8 0 12. 3 KK;N EURODOLLARIKORKO REAALISENA (i) % t t t 1(\ " t 5 \ t t t t A 0 t 10. 10.0 t V " t t I~ \ l',/ 12.5 7".5 i V IV... 7.5 l t t/\. I.A 5.0 r ~ \ I 5.0 r... ~ 2.5... 2.5...,V FJ 0.0 t" t, I t I I I I I 1974 76 78 BO B2 84 86 88 0.0 DEFLATOITU OECDMAIDEN 8KTOEFLAATTORILLA. 14Fep85

HW\~A RAAKAAINEHINTAINDEKSI, 1975=100 KOKONAISINDEKSI PL ENERGIA KOKONAISINDEKSI PL ENERGIA. SDR Ind.r..r~.Ind. Ind 75~~197~6~~7~8~~~8~O~~~82~~8~4 75 150 125 100 75 r HWWA RAAKAAINEHINTAINDEKSI PL ENERGIA.75100 f f f '.L' V f 1\ t 1 1 1/\ /"'\. ~r J V \ V \. 1\ v EI.... V f r I I I I ~..l...l. ~ 50 1974 76 78 80 82 84 86 88 50 RAAKAAINEIDEN REAALIHINTA HWWA RAAKAAINEHINTAINDEKSI PL ENERGIA/OECDMAIDEN BKT:N HINTAINDEKSI. 75100 Xrrrrr..~~% Ind. 150 125 100 75 r~~+_1_~_r_+~r_~125 tr~~~~~~~_;;r,100 r+_1_i+~~~~~r_~~ 75 50~~1974~~76~~~~80~~82~~~~~~~88 50

OPECIN KESKIMÄÄRÄINEN ÖLJYN HINTA I ~ ~0~~r,.rrr''40 30~~rr.~r ~~t t130 20~.~~~,r~~r~r120 ~rc~~~~r~rr~10 1974 76 88 0 Ind ÖLJYN REAALIHINTA 200 150 100 50 OPECIN KESKIM.OLJYHINTA!OECD BKTHINTA.75 a 100 f f f f /~... ( '" r f "' f V f t' f t 1 1 r ~ f f f f t) f. I I I I I I I I Ind. 1974 76 78 80 82 84 86 88 0 200 150 100 50

YHDYSVALLAT BRUTTOKANSANTUOTE MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %~r~~~rrr~% 10~+~4~~~+~~~ 10 5 5 _10LLL~L~L~L~L~~~~~~10 1974 76 78 80 82 84 86 88. KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTA VIENTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA E 1= :: = ~ = t= ~ ~,1 :: F :: t= '" I ~, I = 40 f:: A :: 30 &, I :: 1 I 1 I = ~, 1 I ~ 20 ;::, I I l' " :: I 1 I I \ I, = :: :;::i 1 I I I, 1, \ = ~ \, I I I IV I ~ 10... ~ \ 10 tlf\ \ r~ ~ I Vr~ \ I :: \ I \ I ~ = \'_.1 \ h I / I "', ~ ~ f::~ 'J' "v\ \V '= I F ' 1 :: ~ II \., \', t= y ~ \ = ~ f:: \ I ~ V = :: E" = 1= I I I I I I I I ~ 10 20 30 \ 1\, /t/\ ~ \ 1= \ 1= ~\ / 1=\ E'.. ~ \\;:/, \ I ~', IJI I. 1 \, ~ "\ f \ 1 f:: I ' '1 E F,, t=! ;:: F F: ~ I I I 1 1974 76 78 80. f\ 20 1974 76 7.8 80 82' 84 86 88 20 YKSITYINEN KULUTUS KIINTEÄT INVESTOINNIT KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA % E = t= :: :: 30 ~ :: E 1= = 30 ~ " t= 1 \,..., = = :: 20 f= 1 I ~, I \ \ 1\ = 20 F I I I \ \ :: \ I \ \ :: ~, \ \, \, ~ 10 \ :: 10 V\ \., :: ~ = ''l ~ ~ \ I :: \VI '... :: \,. :: \ V '" ~ :: :: =:: " = :: = I I I I ~ 82 84 86 = 40 30 20 10 10 10 20 8S 30

YHDYSVALLAT KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTÄ TUONTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA IV %~rrrrr..' ~I 'I 1\./\ I I ' \ 25~~~'+I~}~}~/~\++; I I II. I \ I \ 1\,\ I I.. 1\ 1\ 1 \ ~ V\ "r~ 1 "" ~ \ I / /"""\....,. '" A 'vr'~ ~ \ r" '\ r ' r.:::... t:::::= ~_\~ '1 ">(, ~ v'\"" i \! I 1 1 I \ I V _25~+L+4~+4~r;25 '" 25 0 I I I I I, LL~L~~~7~8~L~BOL~~8~2~~~8~4~~86~~8~8'50 YHDYSVALTOJEN TUONTI JAPANIN VIENTI EUROOPAN VIENTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %rr,,,~r r~% r~~+ +.r+_~~+_+~~~~~ 25 r~r_r_rr~+~~25

EUROOPPA BRUTTOKANSANTUOTE VIENTI ~IÄÄRÄN f f f. A f II 15 II f\, II ~, '\ f 1 1 1, \, f \, I f \ I 10 1 \ 1,,. \ \ ~V II,UUTOS VUOSITASOLLA I 1 \ 1, 1 1 I, I, I 1/\ l' I I 5 ~LJ 1\ f I ~ r\\ f I f 1 f ~~', I f,,. f I, f I,.. 1,.. \ ' " t t 5 ~. I 10 1974 76 78 BKT VIENTI KIINTEÄT INVESTOINNIT MÅÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA I f, " l' II BO A I I. l' ', I I 1 f \ 1..., "' ' 1 I I " ' I, ' 1)../ ~~ ~ V I V, I II V. 15 10 5 5 I t t t 82 84 86 88 10 ~~44+rr~420 10 1974 76 78 80 KOTIMAINEN KOKONAISKYSYNTA TUONTI MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA 82 84 86 8S 20 20 10 1974 76 18 80 82 84 86 88 20

RUOTSI BRUTTOKANSANTUOTE VIENTI MÄÄRÄN MUUTOS ED. VUODEN VASTAAVASTA 1r %~~.rrr.~~% 10 10~+~~4~++~~~~ 20~~~~~~~~~~~~~~~~~~~B~8'20 1974 80 82 84 86. BRUTTOKANSANTUOTE YHDYSVALLAT EUROOPPA MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA %r.r,~r._r~%," I \ 5rr~_+~~~~~~~~++~~ 5

BRUTTOKANSANTUOTE OECDMAAT SVTMAAT MÄÄRÄN MUUTOS VUOSITASOLLA 7.5 A 5.0 2.5 1. " f I,\. 1 \ > ~,\ " '\V 1 \ I \ 1 \ \ 1 \ I \ f\ I \ I \1 f 1 /\. I \ I I I f IV 1 I \ I f 1 \ II 0.0 2.5 5.0 _T'G\ 'i ~ I I I " 1974 76 78 ('\.\; I " 80, /\..J Ij~ \.. A ~ LJ 1/\ I \ 'X'/ JV.. / 7.5 5.0 2.5 0.0 2.5. ; I I I I 82 84 86 88 5.0 SVTMA:DEN TUONTI SUC~EN VIENTIMARKKINAT MÄÄRÅN MUUTOS VUOSITASOLLA ~~~r~~~~~~~~ 20 10 76 80 82 84 86 88 20

7YÖTTÖMYYS OECDMAISSA TYÖTTÖMYYSASTE % f 1 1..,. B a l r f 6 6 I "' ~/' r. f II ~ l/.. I. ~.1 l 1 2 2 r 1 t 1 I I I I I ~ t 1974 76 78 80 82 84 86 1NFLAATIOVAUHTI OECDMAISSA BKTHINTA. MUUTOS VUOSITASOLLA 4 8 1 r t ) (\ 12 ~/ 1\ /'\ h' ~ ~ V I\h r 1 4 4 " ~ t I I I I I, J 1974 76 78 VAIHTOTASEVAJEET MRO USD 80 82. 84 88 0 YHDYSVALLAT EUROOPPA JAPANI OPEC JA KEHITYSMAAT 100 100 f r. f f _. _.. 50 50 f f 1 1 ~ "" f r ~ t '\. '" 1 _ / 1" r ~\: 1 50 50 1 '\.. ~/'\. 1 f..,..' f ~ 100 100 t... f i' f 1 f r 150 150 1981 1982 1983 19RA 1985 H1R7. 12 a

SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORI RAPORTTI 5.3.1985 1 (11) EC13 VIENTI (Tavarat) A H I N N A T 1 YLEISTÄ Vientihintjen nusu hidastuu npeasti ennusteperidilla Tähän n kaksi, kansainväliseen inflaatikehitykseen vaikuttanutta syytä: a b Raakaaineiden hintakehitys jää melk maltilliseksi verrattuna aikaisempaan, kansainvälisen suhdannenusun jäätyä melk alhaiseksi. Raakaaineiden reaalihinta ei nussut lähellekään edellisen huipun tasa. Tisaalta tämä merkitsee myös sitä, etteivät raakaaineiden hinnat pysty kvin paljn laskemaankaan ennusteperidin lpulla eli laman aikana. Hintakehitys n siten melk tasaista. OECDmaissa krkeana pysyvä työttömyysaste pitää myös ktimaiset kustannukset kurissa, jllin kunkin maan ktimaista alkuperää leva inflaati säilyy alhaisena. Mlemmat tekijät heijastuvat myös Sumen vienti hinnissa. Myöskään Sumessa ktimaisista kustannuksista ei synny järin suurta painetta vientihintja khtaan. Syksyn ennusteeseen verrattuna vientihintjen nusu jää hitaammaksi kansainvälistä inflaatita kskevien tarkistusten mukana. Tsin puutavaratellisuuden hintjen vimakkaampi tarkistus alaspäin kuluvana vunna lisäsi vaikutusta. 1983 1984 1985 1986 1987 Vientihinnat HWWA (FIM) (pl. energia) 6.5 5.8 4.5 2.1 1.6 20.6 9.6 3.0 0.9 0.6 OECD 17.4 7.6 9.3 3.9 3.9 BKT defl. (FIM) SVT 8.4 2.7 4.2 4.9 4.9 BKT defl. (FIM) Suhteeliset 6.5 4.5 0 1.1 0.2 yksikkötyökustannukset, %

SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORI RAPORTTI 5.3.1985 2 EC13 Vientihintjen tas n ennusteperidin lpussa (1987) selvästi alempana kuin SVTmaiden BKTdeflaattri verrattuna vuteen 1984 (kuvit A ja B). Lisäksi vi tdeta, että vientihintjen suhde ktimaiseen BKTdeflaattriin n laskeva ennusteperidilla (samin kuin tunnissakin) (kuvi C), mikä merkitsee ulkmaankaupasta syntyvien inflaatipaineiden alenemista. Edellä leva merkitsee, että ns. tradeableshyödykkeiden suhteelliset hinnat jäävät tavanmaisesta suhdannekuvasta piketen suhteellisen alhaiselle taslle verrattuna nntradeables hyödykkeisiin. Tätä vidaan perustella klmella seikalla. Ensiksi, päämakantaa jää keskimäärin edelleen käyttämättä. Tiseksi, tellisuusyritykset eivät le kvin paljn lisänneet työvimaa, jllin yksikkötyökustannukset tellisuudessa vat laskeneet. Klmanneksi, krkeista krista jhtuen spekulatiivinen kysyntä jää alhaiseksi. 2 VIENTIHINNAT TOIMIALOITTAIN 2.1 Metsätellisuus TAULUKKO 2 %muutksia 1983 1984 1985 1986 1987 Vientihinta 10.9 7.0 0 4.0 1 puutavara {kuvi 0 D) HWWA (FIM) 21.1 9.6 3 0.9 0.6 (pl. energia) Vientihinta 1.8 10.5 7 2.0 0 paperitell. {kuvi E) SVT 8.4 2.7 4.2 4.9 4.9 BKT defl. (FIM) Suhteelliset 6.4 4.5 0 1.1 0.2 yksikkötyökust. Kanthinnat 1.9 9.9 0 0.2 0 Tietystä perushyödykkeen lunteesta hulimatta metsätellisuuden vientihinnat vat vaihdelleet lievemmin kuin raakaainehinnat yleensä. Tähän n ilmeisesti vaikuttanut stabiilimpien kysyntätekijöiden lisäksi justavampi tarjntakäyttäyty

SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI 5.3.1985 3 EC13 2.2 Metallitellisuus minen suuresta työvimakustannusten suudesta jhtuen. Kun lisäksi muuttuvista kustannuksista energian hinta pysyy ennustejakslla alhaisena (merkityksellistä paperitellisuudessa) ja ktimaisista kustannustekijöistä, kanthinnat eivät nuse kvin krkealle, vientihintjen kehitys metsätellisuudessa jää selvästi jälkeen HWWAindeksistä. Ennusteperidin lpulla niiden muutsvauhti painuu alle SVTmaiden BKTdeflaattrin vastaavan. TAULUKKO 3 %muutksia Vienti hinta metallitutteet 1983 1984 1985 1986 1987 9.6 0.2 4 4 3 Perusmetalli 3.8 11.2 5 1.0 0 SVT 8.4 2.7 4.2 4.9 4.9 BKT defl. (FIM) Suhteelliset 6.4 4.5 0 1.1 0.2 yksikkötyökust. HWWA (FIM) (pl. energia) 21.1 9.6 3 0.9 0.6 Metallitutetellisuuden vientihinnat nusevat samassa tahdissa SVTmaiden BKTdeflaattrin kanssa. Vimakkaat vientipnnistukset sekä itään että länteen eivät antane mahdllisuutta inflaativauhtia ylittävään hinnitteluun. Metallin perustellisuudessa Eurpassa vallitseva ylikapasiteetin jhdsta perusmetallin vientihintjen kehitys jää selvästi jälkeen HWWAindeksistä. Kun lisäksi tällä erittäin energiaintensiivisellä timialalla panskustannusten kasvu jää vaatimattmaksi, vientihintjen nusu jää lähes puleen HWWAindeksin nususta vudesta 1983 vuteen 1987.

SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI 5.3.1985 4 EC13 2.3 Muu tellisuus TAULUKKO 4 %muutksia Vientihinnat 1983 1984 1985 1986 1987 Elintarviketellisuus 9.0 4.3 4 4 2 Tekstiilitellisuus 10.8 4.6 5 5 4 Kemian tellisuus 7.3 4.4 3 0 1 B VIE N NlN 1 KOKO VIENTI Idänviennin supistumisen aiheuttama liikakapasiteetti elintarvike ja tekstiilitellisuudessa ja siitä seuraavat paineet lännenvientiin pitävät vientihintjen tasa alhaalla suhteessa SVTmaiden BKTdeflaattriin. Ktimaiset kustannukset alkavat tsin ennusteperidin lpulla painaa hintja ylös. Eurpassa vallitsevasta liikakapasiteetista ja merkittävän kustannuskmpnentin, öljyn, hinnan alhaisuudesta jhtuen kemian tellisuuden vientihinnat jäävät selvästi jälkeen sekä HWWAindeksistä että muista hinnista. Vunna 1984 kemian tellisuuden viennistä n. 45 % li öljyn jalsteita eri mudssa. M Ä Ä R Ä 1.1 Yleistä Kk viennin määrä kasvaa ennusteperidi1la melk verkkaisesti. Sekä kuluvana että ensi vunna lännenviennin hidasta kasvua kmpensi melk vimakad idänviennin kasvu. Vunna 1987 idänviennin supistuminen vetää kk viennin kasvuprsentin miinukselle. Viennin tulvaikutus kansantaluteen n kuitenkin tänä vunna viimevutista vimakkaampi hulimatta lännenviennin lähes nllakasvusta (ks. lännenvientiin vaikuttavat tekijät). Vaihtsuhteen jatkuva heikkeneminen ennusteperidilla vähentää viennistä syntyvää tulimpulssia.

SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI 5.3.1985 5 EC13 TAULUKKO 1 %muutksi a Viennin määrä Kk vienti, tav. Lännenvienti Idänvi enti SVTmaiden tunti SVTmaiden BKT Sumen vientimarkkinat (pl. SEV) 1983 1984 1985 1986 1987 3.9 9.7 4.1 3.7 1 5.9 16.6 1.2 2 0 1.1 12.5 14.6 9.1 4.1 2.3 7.8 5.6 3.6 1.6 2.3 2.8 2.8 2.1 1.1 1.4 7.1 6.1 3.8 1.8 Maailmankauppa 0.9 8.7 6.9 4 2 1.2 Lännenvienti Lännenviennin määrän vimakas kasvu 16.6 % vunna 1984 jhtui sin laivjen viennin (ks. metallitellisuus) ja DDR:n mistaman, Sumessa jalstettavan öljyn viennin kasvusta. KYsynnän pulelta katsttuna viennin vaihtelut vat lleet hyödykerakenteesta jhtuen vimakkaampia kuin SVTmaiden tunnin vaihtelut (ks. myös suhteellisia vientihintja). Tarjntatekijöistä katsttuna idänviennistä vapautunut kapasiteetti nsti lännenvientiä. Myös laman aikana jatkunut investintitiminta n pitänyt kapasiteetin kilpailukykyisenä. Tisaalta vientihintjen kehitys jää melk vaisuksi ja vientihintjen suhde BKTdeflaattriin laskee npeasti ennusteperidin lppuun (ks. kuvi 1). Tsin tämä kmpensituu sin avimen sektrin npeammalla tuttavuuskehityksellä ja mahdlliset vaikutukset vientikapasiteettiin jäävät pääsin ennustehrisntin ulkpulelle.

SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORI RAPORTTI 5.3.1985 6 EC13 Lännenvienti II pl II pl 1984 16.6 laivat 11.0 laivat ja Neste 9 1985* 1.2 6.1 8 1986* 1987* 2 0 2 0 2 0 Sumen vientimarkkinat 7.1 6.1 3.8 1.8 Suht. yks. työkustannukset 3.7 0.8 1.1 0.2 BOFennuste KTennuste * ennuste 14.9 3.9 1.8 0.4 10.6 5.2 3.8 1.6 Ennusteen lähtökhtana n yleensä mallin antama ennuste, jhn erityyppiset pikkeustekijät aiheuttavat krjauksia. Ennustehrisntin pi~etessä pitäisi kuitenkin kumulatiivisen ern malliennusteen ja krjatun ennusteen välillä hävitä. Seuraavassa käsitellään muutamia pikkeustekijöitä, tsin n tettava humin ettei ennusteen pikkeuksellisen ajankhdan vuksi le käytettävissä vientikyselyjä. Tarkastellaan pelkästään lännenvientiä, pl. laivat ja Nesteen öljytutteiden vienti, riviltä 3. Js lasketaan vuden 1984 tteutunut kehitys ja klme ennustevutta, niin lännenviennin kasvu n suurinpiirtein sama kuin markkiniden kasvu. Kun laivat lasketaan mukaan, n lännenviennin keskimääräinen kasvu vv. 1984 87 hiukan markkiniden kasvua npeampaa hulimatta IIkilpailukyvyn ll menetyksistä. Syksyn ennusteeseen verrattuna vuden 1985 lännenvientiä (pl. laivat) n hiukan alennettu metsätellisuuden muuttuneiden ennusteiden jhdsta (ks. alempana). puutavara paperi syksy 1985 5.0 8.0 kevät 1985 6.0 Er syksyn näkemykseen syntyy pääasiassa kansainvälisen ennusteen raakaainemarkiniden kehityksestä. Tsin myös sahatavaran hintjen suhde HWWAindeksiin n laskenut melk alhaiselle taslle (ks. kuvi) Metsätellisuuden keskusliitt n myös krjannut alaspäin mia ennusteitaan puutavaratellisuuden

SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI 5.3.1985 7 EC13 salta. Heidän mukaansa puutavaratellisuuden viennin vlyymi supistuisi 5 % (hinnista sama arvi 0 %). Paperipulella näkemysert vat marginaalisia (sellun hintaa lukuunttamatta). Vusien 1986 87 salta vi tdeta, että mikäli kv. ennusteen kuva raakaainemarkkinista ja suhdannekehityksestä n ikea, ei metsätellisuudelle näistä vusista syntyne kvin syvää lamaa, mikäli ktimaiset kustannustekijät pysyvät kurissa. Metallitellisuus. Kuluvana vunna metallitellisuuden kasvu (pl. laivat) ennakidaan levan nin 20 % ja viennin kasvu n erityisen suurta knepulella (esim. paperikneet). Vunna 1986 ja 1987 vienti vielä kasvaa. Syksyn ennusteeseen verrattuna ei le näkemyserja. Vusi 1987 n tsin melkinen kysymysmerkki metallitutetellisuudelle. Investintikysynnän rakenteen muuts saattaa pudttaa melkisesti määrälukuja (erityisesti metsätellisuuden kneet). Yhteenvet. Pis luettuna raakaaineiden hintakehityksessä tapahtunut lievä heikentyminen, niin karkeasti ttaen kuva tulevasta kehityksestä n säilynyt syksyn ennusteen mukaisena. Kuvaa tukee myös se, että kaikilla päätimialai11a (laivja lukuunttamatta) viime vuden lppuun kehitys li ennusteen mukaista. Keskeiset epävarmuudet vat vuden 1987 kehityksessä ja dllarin kurssissa. 1.2 Idänvienti Prb1emaattisin sa vientiennusteessa n letus idänviennistä, kska siihen vaikuttavat erilaiset kauppapliittiset timenpiteet, kuten viime vusien tapahtumat vat sittaneet. KTsast tti lähtökhdaksi idänkaupansastn vientiennusteen. Tähän valintaan liittyy epävarmuustekijöitä. Lännenviennin suhteellisen hyvästä menestyksestä hulimatta ennusteperidin lpussa syntynee pliittisia paineita idänviennin lisäämiseksi. Idänviennin määrän suus kk viennistä kasvaa kuluvana vunna ja ensi vunna.

SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI 5.3.1985 8 EC13 2 VIENNIN MÄÄRÄ TOIMIALOITTAIN (ks. myös yrityssektrin raprtti) 2.1 Metsätellisuus (kuvi 2E) TAULUKKO 2 %muutksi a Viennin määrä 1983 1984 1985 1986 1987 TAULUKKO 3 Puutavara 0.3 3.8 0 1 2 Paperi 8.4 10.4 6 6 1 siitä: itä 1.1 1.1 7 23 8.2 (suus 1983 18.1 %) Viennin määrään vaikuttavat tekijät 1985 1986 1987 Tarjnta Kapasiteetti Kanthinnat (ks. kuvi) Suht. yksikkötyökustannukset Kysyntä Suht. hi nnat Aktiviteetti Muut tekijät EEC: tullien pistaminen Puupula + + + + Puutavaratellisuuden viennin maara n jäänyt alhaiselle taslle. Puupulan vuksi sahat eivät päässeet lainkaan salliseksi markkiniden kasvusta. Tisaalta Rutsissa kanthinnat vat nusseet viime aikina hyvin vimakkaasti. On luultavaa, että puupulan pistuttua sumalaiset pystyvät valtaamaan takaisin menettämiään markkinasuuksia. Kanthintjen nusu jäänee suhteessa vientihintihin hitaaksi, mikä n lisäämässä vientiä. Paperitellisuuden vientiä lisää EECalueen tullien lppuerienkin pistuminen vuden 1984 alusta lähtien. Tisaalta prtektinistiset paineet EEC:ssä (erityisesti Ranskassa) skandinaavisia tehkkaita paperintuttajia vastaan n viime aikina + + + + + + +

SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTOR 1 RAPORTTI 5.3.1985 9 EC13 2.2 Metallitellisuus (kuvi 2F) TAULUKKO 4 %muutksi a vimistunut. Tsin mahdllisia knkreettisia timenpiteitä n dtettavissa vasta seuraavassa laskusuhdanteessa. Lisäksi PhjisAmerikan sisäinen kysyntä ja tarjntatilanne vat tekemässä tilaa sumalaisille timittajille parin lähivuden aikana. Kasvua hidastaa tsin jidenkin tehtaiden kapasiteetin täyskäyttöisyys Sumessa, jskin sanmalehtipaperin tutannssa kapasiteetti n kuluvana vunna edelleen vajaassa käytössä. Metsätellisuuden mahdllisuuksia speutua khnneisiin päämakustannuksiin n lisännyt jatkuvasti khnnut dllarin kurssi. Dllarin nusu n nstanut sekä vientihintja että lisännyt skandinaavien markkinasuuksia. Viennin määrä 1983 Metall i n perustellisuus Metall itutetellisuus Idänvienti 20.6 1984 7.4 2.5 14.2 7.2 20 1985 4.0 1986 1987 1 7 3.0 1 30 4 TAULUKKO 5 Metallitellisuuden lännenviennin määrään vaikuttavat tekijät Kysyntä Akt i viteett i Suht. hi nnat Tarjnta Kapasiteett i Suht. yksikkötyökunnukset 1985 1986 1987 ++ + + + + Metallin perustellisuudessa viime vuden alkupulella tapahtunut viennin erittäin npean nusun dtetaan tasaantuvan. Tänä vunna viennin määrän tas n melk krkea. Prtektinistinen puristus saattaa kuitenkin jatkssa aiheuttaa ngelmia, Eurpassahan liikakapasiteetti n alalla subventiista yms. tekijöistä jhtuen humattava ennusteperidin lppuun. Samin USA:ssa llaan rajittamassa lisää Eurpan teräsvientiä.

SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORI RAPORTTI 5.3.1985 10 EC13 Metallin perustellisuuden hyvä reaalinen kilpailukyky pystynee pitämään viennin tasn krkealla edelleen ja hiukan 1isäämäänkin markkinasuuksia. Metallitutetellisuudessa lännenvienti elpyi Vllme vunna klmen vuden laman jälkeen. Viime vuden lännenviennin vimakas kasvu jhtui tsin pääsin laivatimitusten ajittumisesta (jsta syksyn ennusteessa ei llut tieta). Muiden metallitutteiden lännenviennin kasvun huippu ajittuu kuluvalle vudelle. Lähitulevaisuudessa Rutsin viennin vimakas ekspansi n lisäämässä merkittävästi Sumen alihankintavientiä Rutsiin. Muissa maissa kiinteät investinnit kasvavat suhteellisen hitaasti, jten viennin kasvu muille länsimarkkinille jää hitaammaksi. Metallitellisuuden man vientikyselyn mukaan yritysjhtajat vat selvästi tietisia kv. inflaatin hidastumisesta, sillä dtettu hintjen nusu li n. 5 6 %. Siten suhteellisista hinnista ei ainakaan ennusteperidilla pääse syntymään vientiä rajittavaa tekijää. 2.3 Muu tell i suus TAULUKKO 6 Viennin määrä Kk muu tell isuus Idänvienti Elintarviketell. Tekstiilitell. Kemi an tell. 1983 1984 1985 1986 1987 2.9 13.2 0.6 6.6 0.7 12.7 14.1 1.1 19.3 3.8 8.5 6.8 5 5 2 17.5 7.5 3 3 1 19.9 14.4 3 5 0 TAULUKKO 7 Vientiin vaikuttavat Kysyntä (Län s i ) Aktiviteetti Suhteelliset hinnat Tarjnta Kapasiteetti Suht. yksikkötyökustannukset 1985 1986 1987 + + + + () + +

SUOMEN PANKKI Pentti Frsman/AR LUONNOS 2 SEKTORIRAPORTTI 5.3.1985 11 EC13 Kemian tellisuudessa (pl. Nesteen vienti) idänviennin supistumista kmpensi lännenviennin reipas kasvu. Nesteen viennin supistumisen seurauksena kk kemian viennin määrä laskee kuluvana vunna. Elintarvike ja tekstiilitellisuus eivät pääse määrällisesti lähellekään 1981 huipun tasa. Tekstiilitellisuuden ngelmana n lisäksi Rutsin markkiniden (yksityisen kulutuksen) hidas kasvu. C EPÄVARMUUDET Sumen ngelmana n 1910luvun alusta llut vientimarkkiniden hidas kasvu. Eurpan hidastunut taludellinen kasvu, jka ei ennustejakslla kiihdy paljakaan, heijastuu kysyntävaikutuksen lisäksi sekä vaihtsuhteen että lisääntyvän prtektinismin kautta Sumen vientiin. Hitaasti kasvavilla markkinilla suuksien valtaaminen tapahtuu (laadun lisäksi) alempien hintjen kautta, mikä heikentää vaihtsuhdetta. Prtektinismi heikentää myös vaihtsuhdetta subventiiden hintja alentavan vaikutuksen vuksi. Pääasiallisesti prtektinismi vaikuttaa viennin määrään lisäämällä kustannuksia, jita speutuminen erilaisiin ktimaista tutanta susiviin määräyksiin, ym. piilrajituksiin edellyttää. Mnet humiitsijat pelkäävät prtektinismin lisääntyvän Eurpassa, mikäli tällä hetkellä menssa leva nusukausi jää matalaksi ja työllisyystilanne ei kvin paljn krjaannu. Kaupan esteiden lisääminen khdistuisi virallisesti tietysti Japania vastaan, mutta tdennäköisesti myös Sumi jutuisi kkemaan vastaavia timenpiteitä, kuten esim. Ranskassa hiljakkin kuullut syytökset Sumen paperitellisuuden tehkkuudesta j sittavat. Tinen epävarmuustekijä n valuuttakurssien kehitys. Dllarin kurssikehitys n selvästi parantanut metsätellisuuden kannattavuutta suhteessa muihin. Dllarin vimakkaalla laskulla lisi päinvastaiset vaikutukset. Dllarin lisäksi myös rupla n käyttäytynyt ennakimattmasti. Viime keväänä se devalvitui selvästi sekä markkaan että maan kriinsa nähden. Viime kuukausina rupla n taas vahvistunut. Valuuttakurssien vimakkaat heilahdukset lisäävät myös suhteellisten hintjen vaihtelua. Vaikka valuuttakurssiindeksi pitää keskimääräisen kilpailukyvyn ennallaan, niin salle yrityksistä kituu suuria vaikeuksia, kska speutuminen n hidasta ja kallista. Siten valuuttakurssien vaihtelulla saattaa lla selvä rakenteellista työttömyyttä lisäävä vaikutus.

KUVIO 1 VIENTIHINNAT A. B. KOKO VIENTI. YKS.ARVO KOKO VIENNIN YKS.ARVO/SVTMAIDEN w SVT MAIDEN BKT DEFLAA TTORI (FIM)... B~KT.:...:D=EF~L::::AATT:..:.T.::OR:..::I:...!!(F..:I:::;.M)~ ~.. Ind.... ao~+4~~~~ c. 90 KOKO VIENNIN YKS.ARVO/BKT DEFL.. BO100 Id.~~~~~~ D. 80 85 PUUTAV.TEOL.VIENNIN YKS.ARVO I HWWA: RAIN. PL. ENERGIA (FIM) 90 50~~+++~ 25~+~+++~ 75~WWUW~~~~WWUU~~~~UU 1965 70 75 80 85 90 1975 90 E. PAPERITEOL.VIENNIN YKS.ARVO I SVT MAIDEN BKT DEFLAA nori (FIM) F. MET.TUOTETEOL. YKS.ARVO I SVTMAIDEN BKT DEFLAATTORI (FIM) 1975 80 85 90 25Feb85

KUVIO 2 VIENNIN MÄÄRÄ A IOÄNVIENNIN MÄÄRÄ LÄNNENVIENNIN MÄÄRÄ SKOKO VIENNIN MÄÄRÄ B VIENNIN MÄÄRÄ: VIENNIN MÄÄRk S VIENNIN MÄÄRA: METSÄTEOLLISUUS METALLITEOLLISUUS MUU a =ti::40rf_ 10 ~.... +~r_+i 20 ='''+++_1 10E~~+~~~ 20E4~+~~ C LANNENVIENNIN MAARA SVTMAIOEN TUONNIN MAARA SSUOMEN VIENTIMARKKINAT D. IDANVIENNIN MAARA/KOKO VIENNIN MÄÄRA S~~~~~ 10 E\fi+tI 20E~rt+_+t_I E. LANNENVIENNIN MAARA: METSATEOL. SOECDMAIOEN BKT MAARA ~~~+~I 25~~~++I F. LANNENVIENNIN MÄARk MET.TUOTETEOL. S SVTMAIOEN BKT MAARA 40 a 20 10 10 20 : : : \ : \ :_,4,_1 i... il I I I 75 /\,N\ ~ I I I I 80 A '", \ 1 \0 I I I I I I I I 85 90 25Feb85

LUONNOS 1 SUOMEN PANKKI SEKTORI RAPORTTI 1 (6) Hannele Kusmanen/TN 5.3.1985 EC14 TUONTI 1 Tuntiennusteen keskeiset piirteet ja epävarmuudet Tunnin määrä jäi vunna 1984 selvästi alhaisemmaksi kuin syksyllä arviitiin, mikä ainakin sittain jhtui tullauskirjausten pikkeuksellisen runsaasta siirtymisestä tammikuun pulelle. Keskimääräinen tuntihintjen nusu sen sijaan li lähes ennusteen mukainen. Ennusteperidilla tuntialttiuksien arviidaan edelleen pysyvän aikaisempaan hinsriaansa nähden matalina, vaikka alenevien trendien letetaankin hieman taittuvan. Tunti hintaennusteet nudattavat kansainvälistä inflaatita. Keskeinen epävarmuustekijä n dllarin kurssi, jnka muutksilla n välitön vaikutus tuntihintaennusteisiin. Ennusteletus n 6.64 mk/$ kk ennusteperidille. Helmikuun lpussa dllari li 6.2 % ennustearvnsa yläpulella. Tunnin määräennustetta, erityisesti investintitavariden tunnin salta vidaan lunnehtia varvaiseksi. Kaiken kaikkiaan tunnin arv saattaa nusta ennustettua enemmän ja siten myös kauppatasekehitys saattaa lle arviitua epäsutuisampi. 2 Tuntihinnat Vunna 1984 tuntihintjen nusu li kutakuinkin syksyn ennusteen mukainen. Ennusteet vat kuitenkin alhaisemmat kuin syksyllä. Syynä tähän n maailmanmarkkinahintjen hidastuva inflaati. Tällä ennustekierrksella frmalisitiin aikaisempaa ennustekäytäntöä siten, että tavararyhmittäiset

SUOMEN PANKKI Hannele Kusmanen/TN LUONNOS 1 SEKTORIRAPORTTI 5.3.1985 2 EC14 tuntihintaennusteet saadaan nyt suraan kansainvälisestä ennusteesta yksinkertaisen mallin avulla (liite 2). Taulukssa 1 n esitetty malliennusteet kahdella dllarikurssiletuksella. Ensimmäisessä laskelmassa vat tuntihintaennusteet ennusteletuksen mukaisina ja tisessa laskelmassa n letettu, että dllari n vuden 1985 maaliskuun alusta lähtien 7.05 mk/$. TAULUKKO 1 Kansainväliseen ennusteeseen phjautuvat tunnin yksikköarvt 15.2.1985, %muutksia Dllarin kurssi 6.64 FIM Raakaöljy Pltt ja viteluaineet Metallitellis. raakaaineet Muut raakaaineet Investintitavarat Kulutustavarat Kk tavarantunti 1984 % 4.0 1.9 4.6 5.9 3.8 4.6 4.6 1985 % 5.8 3.8 4.0 5.9 3.7 3.3 4.9 1986 % 0.5 0.3 2.3 4.6 2.9 2.9 Kansainväliseen ennusteeseen phjautuvat tunnin yksikköarvt 25.2.1985, %muutksia Dllarin kurssi 7.05 FIM 2.6 1987 % 0.0 0.0 2.3 2.8 3.3 3.3 2.2 1984 % 1985 % 1986 % 1987 % Raakaöljy Pltt ja viteluaineet Metallitellis. raakaaineet Muut raakaaineet Investintitavarat Kulutustavarat 4.0 1.9 4.6 5.9 3.8 4.6 11. 3 7.0 4.8 7.3 3.7 3.3 0.5 0.3 3.0 7.3 2.9 2.9 0.0 0.0 2.3 3.0 3.3 3.3 Kk tavarantunti 4.6 6.5 3.7 2.3 Kk tavarantunnin yksikköarv lisi siten nin 1,5 %yksikköä krkeampi lettaen, että valuuttamääräiset hinnat

SUOMEN PANKKI Hannele Kusmanen/TN LUONNOS 1 SEKTORI RAPORTTI 5.3.1985 3 EC14 säilyisivät muuttumattmina. Raakaöljyn hinnan nusu lisi 5,5 %yksikköä krkeampi. Kurssimuutsten vaikutusta ulkmaankauppahintihin pyrittiin arviimaan myös laskutusvaluuttalaskelman avulla. Taulukssa 2 n paintettu kurssimuutkset yhteen tunnin ja viennin laskutusvaluuttjen suuksilla. On humattava, että saadut vaikutukset vat maksimiarvja, kun letetaan, että valuuttamääräiset hinnat säilyvät ennallaan. Tämän laskelman mukaan tuntihintjen nusu lisi vunna 1985 vajaat kaksi ja vientihintjen nin 1,5 %yksikköä krkeampi. TAULUKKO 2 Kurssimuutksista aiheutuvat ert ulkmaankauppahintihin 4.3.1985 Laskutusvaluutta Pain Pain Tammik. tunnissa viennissä keskikurssi Kurssi 25.2.85 Muuts % BEF 0.8 0.8 10.49 10.27 2.10 1 j CHF 1.4 1.0 250.40 ~ 245.90 1. 80 DEM 14.8 8.0 209.90 206.60 1. 57 1 DKK 1.4 1.7 58.75 57.65 1. 87 l FRF 1.9 2.7 68.70 67.75 1. 38 GBP 4.2 9.0 7.51 7.56 0.67 t ITL 1.4 0.34 0.33 2.90 Jpy 2.3 2.62 2.69 2.67 1 NLG 2.1 1.9 185.81 182.30 1. 89 NOK 1.5 2.6 72.53 72.60 0.10 1. SEK 8.4 11.3 73.38 73.65 0.37 SUR 5.0 16.5 7.58 7.74 i 2.11 'f ~ USD 39.9 28.2 6.64 7.05 6.17, ~ Muutsten vaikutus tuntihintihin vunna 1985 1.9 %. \ Muu t 0 s t e n vai k u._t_u_s_v_i_e_n_t_i_h_i_n_t i_h_i_n_v_~, _~ ~~,,:~,_:_. J a) Raakaaineet (pl. raakaöljy) Raakaaineista runsaat 30 % tudaan metallitelliuuden tarpeisiin. Tämän ryhmän tuntihinnat seuraavat lähemmin

SUOMEN PANKKI Hannele Kusmanen/TN LUONNOS 1 SEKTORIRAPORTTI 5.3.1985 4 EC14 investintitavariden tuntihintja kuin runsaasti maatalustutteita sisältävää HWWAindeksin raakaaineiden hintaindeksiä (kuvi 3). Metallitellisuuden raakaaineiden tuntihinta n mallissa ertettu maksi alaeräkseen ja sitä n selitettyem. muuttujilla. Muut raakaaineet (pl. raakaöljy ja metallitellsuuden raakaaineet) vat verrattain suuri (nin 30 % kk tunnista) ja hetergeeninen ryhmä, jnka hintakehitys ei le histriassa kvin hyvin seurannut HWWAindeksiä (kuvi 4). Paremman puutteessa sitä kuitenkin n käytetty selittäjänä. b) Energian hinta Energian suhteellinen hinta laskee lähes trendinmaisesti kk ennusteperidin ajan, ei kuitenkaan vunna 1985, mikä jhtuu ennen muuta dllarin kurssi kehityksestä. Raakaöljyn samin kuin pltt ja viteluaineiden tuntihintaennusteet perustuvat raakaöljyn markkamääräisiin maailmanmarkkinahintihin (kuvit 5 ja 6). c) Valmiit tavarat Valmiiden tavariden tuntihinnat n arviitu tärkeimpien tuntimaiden vientihintjen perusteella. Vientihintjen muutkset n paintettu yhteen tuntisuuksilla. Valmiiden tavariden tuntihintjen nusu jää ennusteperidilla ktimaista inflaatita hitaammaksi (kuvi 1f). 3 Tunnin määrä Tunnin määrä jäi vunna 1984 selvästi syksyllä ennustettua alhaisemmaksi. Ennustejakslla tuntialttiudet pysyvät edelleen matalina, kska n letettu, että metallitellisuuden raakaaineiden tunti suhteessa metallitellisuuden tu

LUONNOS 1 SUOMEN PANKKI SEKTORIRAPORTTI 5 Hannele Kusmanen/TN 5.3.1985 EC14 tantn jää alhaiselle taslle (kuvi 7) ja että energiantunti suhteessa BKT:een alenee edelleen (kuvi 2d). Tunnin määräennuste ei santtavasti pikkea rakennemallin (RM:5) antamista tulksista, jtka n esitetty taulukssa 3. '1. TAULUKKO 3, Rakennemallin tulkset ennusteeseen verrattuna 125.2.1985 a) Ra a k a a i ne e t 1985 % BKT 3.4 Ennuste 3.5 Tunti 5.2 Ennuste 5.0 1986 % 2.6 2.7 3.1 3.5 1987 % 1.2 1.5 0.9 0.0... _ Tunnin määriä tavararyhmittäin ennustavan mallin kehittelyä jatkettiin myös tällä ennustekierrksella, mutta malli kaipaa vielä testausta. Tulkset raprtidaan seuraavassa sektri raprtissa. Raakaaineiden tunnin alhaisuus heijastuu varastsykliin, jka niin ikään jää vaimeaksi (kuvi 2 b). Tunnin suus tellisuustutannsta pysyy matalana kk ennusteperidin ajan (kuvi 2 e). Vaikka tuntienergian ktimainen kulutus laskisikin, n raakaöljyn tunnin letettu pysyvän vakaana kk ennustejaksn ajan ja siten sen suhde BKT:een alenee (kuvi 2 dl. b) Valmiit tavarat Kulutustavariden ja investintitavariden tunnin määriä arviitiin vastaavien kysyntäerien perusteella.

LUONNOS 1 SUOMEN PANKKI SEKTORI RAPORTTI 6 Hannele Kusmanen/TN 5.3.1985 EC14 Kulutustavariden tunnin suhde yksityiseen kulutukseen kasvaa lähes trendinmaisesti (kuvi 2 e). Investintitavariden tunti ennuste sen sijaan n hyvin varvainen. Tunnin suus kne ja laiteinvestinneista säilyyennustejakslla melkein ennallaan (kuvi 2 f). LIITTEET 1 Kuvit 2 Tuntihintamalli 3 Tuntiennuste

/...11 T f 1 KUVIO 1 TUONTIHINNAT A. TUONNIN YKS.ARVO BKT:N HINTAINDEKSI % KULUn AJAHINT AINDEKSI B. TUONNIN YKS.ARVO/8KT:N HINTA.80a 100 Ind.rr~~~~~~ 40E++4~4_~r_~ 30Er~r+++~~, 20E~+~+~+~~~ 90r++~~4_~~~ O~~~++~~~~ 80 14i ++t'4r_fi 65 70 75 80 B5 90 75 BO 85 90 C RAAKAAINEET PL. ÖLJY HWWA RAINEET PL ENERGIA (FI~ ENERGIANTUONNIN HINTA/BKT DEFL. 80=100 ~ Ind. 40 30 ~ n :=.; ~ :~ E ~ 1:\ ~ I J '1\ ~.\ 20 \ I \ ~: ~~, 10 ~ \ ~i 1 ~ ~ 10 II, I ~.. I, I \ \ I '::,,.' 20 ~_J J 1 I I I I I I I 72 74 76 78 80 82 84 86 88 90 D. f f f f. I~ 100 i I ' ~ l' 75 50 l l I V r II ~ '...J ~ i... I I I I I I.l J 25 72 74 76 78 80 62 84 86 88 90 E. Id. VALMIIT TAVARAT/SVTMAIDEN VIE}ITIHIN.80a100 ( f f ~r " 110 j 105 100 A \ V' I,\ i ~ l I 1 ~ Ij \ li 95 I J _1 I I I I I I I I 72 74 76 78 80 82 84 88 88 90 / F VALMIIT TAVARAT KULUTTAJAHINTAINDEKSI % \, \,... I 15 l~ I l I,, \ 10 r:v ~f /; ~_' t I I,V I f 5 v \/, N, I I I I I " '\,, 1... 1f I I I I 72 74 78 78 80 82 84 66 88 90