Joensuun kaupungin esitykset Pohjois-Karjalan vaikuttamisen kärjet 2020 hankkeiksi Yleistä Joensuun liikennehankkeista tärkeimpiä ovat Nopea Itärata ja Asemanseudun pikainen kehittäminen. Asemanseudun kaava on lainvoimainen ja symmetrisen kaupungin investoinnit ovat lähtemässä ja lähteneet liikkeelle. Joensuun tahtotilaa määrittää erityisesti kaupungin lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta ja lausunto runkoverkkoluonnoksesta (KH 24.9.2018 329). Näitä on tarkemmin avattu ao. asemanseudun ja liikenneinfran hankekuvauksiesa. Joensuu on ollut mukana valtion kasvusopimuksessa 2016-2019, ja vaikuttanut aktiivisesti kaupunkipolitiikan ja yliopistokaupunkien yhteistyön kehittämiseen. Joensuu haluaa, että erityisesti yliopistokaupunkien kehitystä tukevaa kaupunkipolitiikkaa tehdään jatkossakin valtakunnan tasolla. Tärkeää on resursoida sekä yliopistokaupunkien kanssa tehtävää sopimuksellista yhteistyötä että tulevalla EU-ohjelmakaudella yliopistokaupunkien - muidenkin kuin kuuden suurimman kaupungin (#6Aika) - keskinäistä yhteistyötä eri teemoissa. Kaupunkien välisessä yhteistyössä kansainvälisellä perspektiivillä pitäisi olla vahva fokus. Kaupunki on sopinut Itä-Suomen yliopiston kanssa toimivansa innovaatioalustana erityisesti metsäbiotalouden ja koulutuksen ekosysteemeissä. Molemmilla on valtakunnallista merkitystä. Metsäbiotalouden ekosysteemissä uutta kehitystä tuo konkretisoitunut yhteistyö mm. Euroopan metsäinstituutin (EFI) kanssa. EFI:n vähintään nykyisen rahoitustason turvaaminen Suomen valtion toimesta on todella tärkeää. Kyseessä on ainut Suomessa päämajaansa pitävä pääkonttori pääkaupunkiseudun ulkopuolella globaalistikin olemme harvinainen paikkakunta tässä suhteessa. Joensuu yhdessä alueen koulutuslaitosten, yritysten ja muiden Pohjois-Karjalan kuntien ja toimijoiden kanssa on aloittanut uudentyyppisen panostuksen koulutuksesta liiketoimintaa&vientiä kokonaisuuteen. Aiemmin valtion tason toimia koordinoitiin työ- ja elinkeinoministeriössä, nykyisin opetushallituksella on vetovastuu. Pohjois-Karjalassa noin 5 000 ihmistä tekee työtä koulutuksen eteen, kyseessä on yksi maakunnaan suurimmista työllistävistä sektoreista. Meillä on meneillään uutta ekosysteemistä kehittämistä tähän liittyen. Joensuu haluaa vahvasti tukeutua valtakunnallisiin organisaatioihin omassa koulutuksen kansainvälistymisessään.
Asemanseudun ja liikenneinfrastruktuurin hankkeet Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31) Taustaa Joensuun kaupungin lausunto luonnoksesta liikenne- ja viestintäministeriön asetukseksi maanteiden ja rautateiden runkoverkosta ja niiden palvelutasosta ja lausunto runkoverkkoluonnoksesta (KH 24.9.2018). o poikittaisliikenteen edellytysten turvaaminen ja parantaminen o raideliikenteen edellytysten parantaminen o kansainväliset yhteydet Niiralan kautta o palvelutason varmistaminen tie- ja rataverkolla henkilö- ja tavarakuljetukset huomioiden Itä-Suomen liikennejärjestelmä sopimus kaupunginhallitus 29.10.2018. Liikennejärjestelmän kehittäminen Ratainfrastruktuurin ja junaliikenteen kehittäminen Joensuun ratapihan ja aseman seudun alueen kehittäminen o jatkorahoitus Kuhasalon maantiesillan uudistamisen jälkeen Nopean henkilöliikenteen rataverkon linjaaminen jatkumaan Joensuuhun saakka. o Karjalan radan kehittäminen o Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella mukaan lukien tasoristeysten poisto Kitee - Imatra välillä o Helsinki-Porvoo-Kouvola oikoradan suunnitteluvalmiuden lisääminen Joensuun ja Jyväskylän välisen henkilöliikenteen turvaaminen. o Joensuu-Varkaus-Pieksämäki yhteysvälin henkilöjunaliikenteen kehittäminen niin, että henkilöliikenneyhteys on aikataulullisesti toimiva Maantieyhteyksien ja rajaliikenteen kehittäminen Valtatien 23 parantaminen kokonaisuudessa tiesuunnitelman mukaisesti välillä (Varkaus) - Karvio Viinijärvi Valtatien 9 Onkamo - Niirala yhteysvälin parantaminen osana logistista käytävää Valtatie 9 kehittäminen Kuopio-Joensuu välillä o Viinijärvi- Vartiala, suunnitteluvalmiuden nosto o Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelyt Valtatien 6 perusparantaminen Joensuun ja Imatran välillä, suunnitteluvalmiuden nosto, nopeana toimenpiteenä valtatien ja kantatien 71 liittymä- ja kevyen liikenteenjärjestelyt Puhoksen kohdalla Kiteellä
Vesiliikenteen kehittäminen: Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen 12 metrillä ja vedenpinnan nosto 10 cm:llä Muuta Uusien liikennepalveluiden kehittäminen ja kokeilu rohkeasti. Palveluiden perustaksi tarvitaan kunnossa oleva infrastruktuuri ja toimivat tietoliikenneyhteydet. Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee suunnatakaupunkiseutujen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkeisiin. Erityisesti Joensuussa on valmiutta panostaa yhteisrahoitteisiin kevyenliikenteen hankkeisiin. Perusväylänpidon rahoituksen tasoon tarvitaan pysyvä nosto Hankkeiden tarkempia kuvaksia 1. Joensuun ratapihajärjestelyt (31.10.78) ja asemanseudun kokonaisuuden kehittäminen Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ratapihan osalta ovat noin 85 milj. euroa. Joensuun asemanseudun kehittäminen on käynnistynyt ja on keskeisessä roolissa Joensuun symmetrisen kaupungin vision toteuttamisessa. Tavoitteena on laajentaa kaupunkikeskustaa Pielisjoen itäpuolella, tuoda asunto- ja palvelurakentamista sekä luoda uusia työpaikkoja hyvien liikenneyhteyksien ja rakennetun infran äärelle. Alueen tehokkaampi käyttö edellyttää myös teknisesti vanhentuneiden henkilö- ja tavararatapihojen uudelleen järjestelyjä. Liikennevirasto on omassa valmistelussaan priorisoinut Joensuun hankkeen korkealle moniongelmaisena kohteena. Asemanseudun ja ratapihan asemakaavat ovat lainvoimaisia ja ratalain mukainen ratasuunnitelma hyväksytty 2018. Alueelle on mahdollista toteuttaa keskustamaista liike-, toimisto-, ja asuinrakentamista. Kaupunkikehityshanke ja ratapihan kunnostushanke tukevat hyvin toisiaan. Ratapihajärjestelyt mahdollistavat alueen maankäytön kehittämisen ja tiivistämisen. Järjestelyyn kytkeytyy myös matkailijoille tarjottavien palveluiden lisääminen ja matkaketjujen sujuvuuden parantaminen. Hankkeella on merkittävä vipuvaikutus yksityisten satojen miljoonien eurojen rakennushankkeiden käynnistymiseen. Järjestelyt parantavat myös eri liikennemuotojen yhteensovittamista, joukkoliikenteen olosuhteita ja luovat hyvän pohjan liikenteen ja matkustajapalveluiden uudistamiselle liikennekaaren mukaisesti. Joensuun ratapihan toimivuudella on myös merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan liikennöitävyyteen. Ratapihan uudistamisen on arvoitu vievän noin kolme vuotta ja maksavan 85 milj.euroa. Kaupunki on käynnistänyt alueen katujärjestelyiden rakentamisen ja purkanut vanhan Keskusliikenneaseman. Ratapihan toteutus käynnistyy Kuhasalontien maantiesillan uusimisella, mikä on edellytyksenä ratapihan raidejärjestelyjen toteuttamiselle. Hanke sisältyy 2018 päätettyyn valtion lisätalousarvioon ja toteutuu 2019.
Asemanseudun ja ratapiha-alueen kehittämisen tulee edetä niin, ettei se viivästytä muita liikkeelle lähteviä investointeja. Valtion tulee varata rahoitus koko hankkeen toteuttamiseen yhtäjaksoisesti Kuhasalontien sillan rakentamisen jälkeen. Vuoden 2019 talousarviossa tulee varautua ratapihan rakennussuunnitteluun ja valmisteleviin toimiin siten, että varsinainen rakentaminen voi käynnistyä 2020 alkaen. 2. Nopea Itärata Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa. Itäratahankeen suunnitteluvalmiutta tulee nostaa. Hanke tulee merkittävästi lisäämään junaliikenteen houkuttelevuutta. Kuopio ja Joensuu ovat Itä-Suomen elinvoimaisia kaupunkikeskuksia, joiden roolia Suomen tulevaisuuden aluerakenteessa tulee meneillään olevien tiehankkeiden lisäksi edistää myös nopeilla junayhteyksillä. Raideliikenteen nopeutuessa matkustajien kustannukset laskevat ja ympäristöpäästöt alenevat. Rakentamalla uusi ratayhteys Porvoosta Kouvolaan parannetaan valtakunnan liikenneverkkoa monin tavoin. Savon ja Karjalan ratojen junayhteys Helsinkiin nopeutuu tuntuvasti, neljästä tunnista kolmeen. Samalla koko Itä-Suomi Kainuuta myöten saa nopean, yhden vaihdon yhteyden myös Pietariin. Myös metsä- ja kaivosteollisuuden kuljetusten siirtäminen radalle vähentää maantieverkon investointien tarvetta ja lisää henkilöliikenteen turvallisuutta maanteillä. Hanke nopeuttaa myös Helsingin sekä vielä laajemmin Tukholman ja Pietarin - välistä yhteyttä. Helsinki-Porvoo-Kouvola oikorata on kansantalouden ja ympäristön kannalta kannattavin vaihtoehto parantaa Kuopion, Joensuun ja maakuntien saavutettavuutta. Saavutettavuuden parantaminen on Itä-Suomen näkökulmasta tärkein kehityskohde. Itä-radan rakentamisen puolesta on laaja yksimielisyys Itä-Suomessa. Ilman idästä tulevaa liikennettä ei Porvoo-Helsinki yhteys ole itsenään kannattava. Itä-rata on kannatettava hanke ja se tulee toteuttaa mahdollisimman pian. 3. Vt 23 Varkaus-Viinijärvi (31.10.78) Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat noin 53 milj. euroa. Valtatie 23 välillä Varkaus - Viinijärvi on osa itä-länsi -suuntaista päätieyhteyttä ja erittäin tärkeä yhteys poikittaisliikenteelle ja eteläiseen Suomeen. Pohjois-Karjalasta etelään suuntautuvat elinkeinoelämän kuljetukset ovat lisänneet valtatie 23:n käyttöä valtatie 5:n parantamisen jälkeen. Tie on tärkeä myös Varkauden puuteollisuuden kuljetuksille. Metsäbiotalouden kuljetukset lisääntynevät entisestään tulevaisuudessa. Hanke on saanut vaiheittain rahoitusta Alakylän, Kypäräjärven ja Sarkamäen ohituskaistaosuuksien toteuttamiseen. Varkaus-Viinijärvi tien jatkorahoitus tulee varmistaa ja rakentaa tiesuunnitelman mukaisesti valmiiksi kokonaisuudessaan.
3. Ysitiepaketti valtatien 9 kokonaiskehittäminen (31.10.78) Hankkeet etuoikeusjärjestyksessä: 3.1. Kärkihanke: Vt 9 Onkamo Niirala yhteysvälin parantaminen Hankkeen kustannusarvio on 85,8 miljoonaa euroa (mr-ind. 109,30; 2010=100) Maantielain mukainen yleissuunnitelma on valmistunut lokakuussa 2018 ja asetettu nähtäville. Valtatie 9 välillä Onkamo-Niirala muodostaa Joensuun kautta keskisen Suomen yhteyden Venäjälle ja Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle. Tien merkitys on elinkeinoelämän kuljetusten kannalta suuri. Tietä ei ole mitoitettu ja rakennettu nykyisiin liikennemäärin. Yhteysvälin liikenneturvallisuus on heikko, sillä tie on kapea ja mutkainen ja sen varrella on runsaasti asutusta. Tie parannetaan korkealuokkaiseksi päätieksi. Tieyhteyden huomattava paraneminen välillä Pietari Sortavala tulee kasvattamaan liikennemääriä raja-asemalla. Välin Onkamo-Niirala perusparantaminen sekä Niiralan rajanylityspaikan kehittämistoimet tulisi toteuttaa koordinoidusti. Lisäksi tarvitaan tukea Niirala-Sortavala - välisen yhteyden kunnostamisen edistämiseksi. Yleissuunnitelman hyväksymisen jälkeen suunnittelua tulee jatkaa välittömästi tiesuunnitelman laatimisella ja selvittää hankkeen toteuttamista vaiheittain. 3.2. Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi-Vartiala) Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa. Valtatie 9 toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhteysväylänä sekä yhteytenä edelleen Keski-Suomeen ja Varsinais-Suomeen. Valtatie 9 muodostaa yhtenäisesti numeroidun itä-länsi -suuntaisen yhteyden välillä Turku-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala. Tie on tärkeä sekä poikittaisyhteyksien kehittämisen että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Metsäbiotalouteen liittyvien kuljetusten ennakoidaan lisääntyvän yhteysvälillä. Reitin merkitystä kasvattaa myös Itä-Suomen yliopiston toiminta ja kampusten välinen vuorovaikutus. Joensuun ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus ja kasvukeskusten välinen yhteys lisääntyy vuosi vuodelta. Tieosa on noin 70 km pitkä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Yhteysvälin geometria ja poikkileikkaus eivät täytä valtatielle asetettuja vaatimuksia. Nopeustaso vaihtelee välillä 60 100 km/h ja yksityistieliittymiä on erittäin tiheästi koko matkalla. Liikenneonnettomuusaste on noin 1,5 -kertainen ja kuoleman riski yli kaksinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Kyläalueilla kärsitään liikenteen melusta ja päästöistä aiheutuvista haitoista. Hankkeesta on laadittu tarveselvitys vuonna 1999. Osalle tietä on tehty yleissuunnitelmia. Valtatien linjauksen parantaminen ja uuden sillan valmistuminen Jännevirran kohdalla parantaa valtatien ja vesiväylän liikenteen sujuvuutta ja turvallisuutta. Hankkeen suunnitteluvalmiutta tulee parantaa koko kokonaisuuden osalta ja pyrkiä vaiheittaiseen toteutukseen. 4. Karjalanradan tasoristeysten poisto välillä Joensuu - Imatra (31.10.78) Rahoitus puuttuvalle osalle välillä Kitee-Imatra