Mäki-Matin päiväkodin varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelma 2018-2019
1. Päivittäinen toiminta-aika varattujen ja ennalta ilmoitettujen hoitoaikojen mukaan toiminta-aika on pääsääntöisesti ma-pe klo 6.30-17.00 välisenä aikana esiopetusaika on klo 8.30-12.30 2. Kuvaus ryhmärakenteista ja johtamisen rakenteista Olemme muodostaneet lapsiryhmät ikä-, kehitys- ja kaverisuhteet huomioiden. Ryhmissä olemme jakaneet lapset pienryhmiin lapsilähtöisen toiminnan mahdollistamiseksi. Mäki-Matin päiväkodin lapsiryhmät: Laulujoutsenet: Sirkut Sammakot Vesikirput Lumileopardit: Nallekarkit Pantterit (esiopetus + 5v.) Luonnontutkijat (esiopetus) Palveluista ja työyhteisön toimintatapojen kehittämisestä vastaavat päiväkodinjohtaja, apulaisjohtaja ja varhaiskasvatuksen erityisopettaja. Henkilöstö kokoontuu säännöllisin väliajoin erilaisilla kokoonpanoilla keskustelemaan pedagogisista toimintamalleista ja arjen käytännön järjestelyistä. Arvioimme toimintaamme säännöllisesti esim. asiakaskyselyillä, lasten palautteella ja lasten vasukeskustelujen yhteydessä yhdessä vanhempien kanssa. Ryhmät laativat pedagogisen suunnitelman suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen välineeksi ja päivittävät sitä säännöllisesti. 3. Yksikön pedagogiset painotukset, toiminnan painopisteet, oppimisympäristön kuvaus Ystävällinen vuorovaikutus ja hyvän löytämisen pedagogiikka ovat toimintamme perusta. Näillä pyrimme takaamaan jokaiselle lapselle hyvän arjen joka päivä. arvostamme arjen toistuvia tilanteita ja annamme niille riittävästi aikaa, esim. ruokailu-, pukemis- ja riisumistilanteet kiinnitämme huomiota kannustavan palautteen antamiseen sekä lapsille että aikuisille 2
jokainen lapsi harjoittelee erilaisia taitoja, tukena taitoharjoittelussa käytämme taitoharjoittelupassia (supertaito passi) sarjakuvitusta (kuvat tai pikapiirtäminen) käytämme arjen eri tilanteissa monipuolisesti tukemaan oppimista (esim. ajan hallinta, vuorovaikutus, ristiriitatilanteet, laulut ja retket) kiinnitämme huomiota lasten vahvuuksiin ja hyviin asioihin ristiriitatilanteisiin suhtaudumme ratkaisukeskeisesti; ratkaisukeskeinen neuvonpito lasten ja perheiden kanssa, tukena piirtäminen ja sarjakuvittaminen arvostamme lasten leikkiä; annamme leikille aikaa, tilaa ja rauhaa pyrimme turvaamaan leikkirauhan ja vähentämään melutasoa esim. väliovia sulkemalla aikuinen on läsnä ja käytettävissä lasten leikissä dokumentoimme lasten leikkiä kirjaamalla havaintoja, kuvaamalla ja videoimalla havaintoja hyödynnämme toiminnan suunnittelussa käytämme lasten kanssa erilaisia tietoteknisiä välineitä kuten tabletteja ja tietokoneita lapset kuvaavat omaa toimintaansa tableteilla henkilökunta käyttää tablettia työvälineenään esim. tiedon etsimiseen lasten kanssa 4. Osallisuuden toimintatavat Lapset ovat aktiivisia toimijoita arjessamme. Lapsi saa kokea, että häntä kuunnellaan ja hänen mielipiteillään on merkitystä. kasvattaja kuuntelee lasten ilot, surut, ideat, toiveet ja kaikki tärkeät asiat! keräämme lasten toiveita ja ideoita ja toteutamme niitä vuoden mittaan lelut ja tarvikkeet ovat lasten saatavilla päivälepokäytännöistä keskustelemme perheiden kanssa lasten palautetta kuuntelemme päivän eri tilanteissa vanhemmat ovat tervetulleita seuraamaan päiväkodin arkea kuuntelemme vanhempien toiveita ja pyrimme toteuttamaan niitä mahdollisuuksien mukaan vanhemmilta kysymme palautetta ja toiveita aina vasukeskusteluiden yhteydessä otamme mielellämme vanhempien palautetta vastaan myös päivittäisissä kohtaamisissa aikuisten kesken, tarvittaessa varaamme rauhallista keskusteluaikaa toiminnalliset tapahtumat perheille
5. Kehityksen ja oppimisen tuki Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa tukea. Tuen suunnittelun ja rakentamisen pohjana ovat lasten vahvuudet sekä kiinnostuksen kohteet. ryhmien arjen rakentaminen toimivaksi, pienissä ryhmissä toimiminen, kuvien ja viittomien käyttö, Suomi toisena kielenä opetus, sarjakuvittaminen ja piirtäminen leikki-, tunne-, vuorovaikutus- ja kielikerhoja lasten tarpeiden mukaan varhaiskasvatuksen erityisopettajan tuki arjessa vasuun kirjaamme lapsen tarvitseman tuen ja huomioimme sen toimintaa suunniteltaessa ja toteuttaessa 6. Liikunta- ja luontopainotteisen toiminnan suunnitelma Olemme tehneet liikunnan vuosikellon alueelle ja se on käytössä ryhmissä. Lähiympäristö antaa hyvät mahdollisuudet liikuntaan ja luonnon hyödyntämiseen toiminnassa kaikkina vuodenaikoina. teemme retkiä lähiympäristöön sekä käytämme lähialueen liikuntapaikkoja ja puistoja viikoittain liikuntavälineitä käytetään ryhmien tiloissa ja käytäville rakennetaan liikuntaratoja liikkuminen on sallittua ja kannustamme lapsia siihen joka päivä käytämme liikuntasaleja aktiivisesti aamu- ja iltapäivisin 7. Hyvinvointioppimisen suunnitelma ja yhteisöllinen tuki Hyvä ja turvallinen päivä on lähtökohta lapsen hyvinvoinnille. Päiväkotipäivän aikana hyvinvointi koostuu useista eri asioista: arjen rakenne ryhmissä on suunniteltu selkeäksi esim. pienryhmissä toimiminen, ulkoilun, ruokailun ja tilojen käytön porrastaminen puhumme lasten kanssa kaveritaidoista ja toisten huomioon ottamisesta sekä kiusaamisesta henkilökunnalla on käytössään työn tukena kaveri- ja leikkitaitojen arviointimenetelmä (Ralla-materiaali) nimeämme tunteita ja sallimme erilaisia tunteita ruokailussa tutustumme erilaisiin ruokiin kaikkien aistien avulla (Sapere-menetelmä) lasten ruokailukasvatusta toteutamme yhdessä perheiden kanssa osassa ryhmiä on käytössä välipalaleivät / -hedelmät ja säännöllinen veden juonti 4
pyrimme antamaan lapsille mahdollisuuden rauhoittumiseen ja lepoon sekä yksinoloon heidän niin halutessaan 8. Yhteistyön muodot Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on olennainen osa lapsen varhaiskasvatusta. Muita yhteistyökumppaneitamme ovat neuvola ja alueen muut toimijat. ennen kuin lapsi aloittaa päiväkodissa käymme Hyvä alku-keskustelun ensisijaisesti lapsen kotona lisäksi vanhempien kanssa sovimme erikseen lapsen ja perheen tutustumiskäynnit päiväkodille ennen hoidon aloitusta päivittäiset kohtaamiset tulo- ja hakutilanteissa lapsen vasun laadimme ja arvioimme yhdessä huoltajien kanssa (vähintään kaksi kertaa vuodessa) vanhempia tiedotamme päiväkodin toiminnasta säännöllisesti (kuukausikirjeet) yhteiset tapahtumat esiopetuksen kanssa yhteistyö neuvolan kanssa (4v. vasu lähetetään neuvolaan) tarvittaessa teemme yhteistyötä sosiaalityön, perheneuvolan, pikkulapsipsykologin, sairaalan ja eri terapeuttien kanssa yhteistyö yliopiston ja JAMK:n kanssa yhteistyötä eri muodoissa myös lähikoulujen, kirjaston ja seurakunnan kanssa
9. Laadulliset tavoitteet, arviointi ja kehittäminen 1. Palvelun laadun parantaminen 2. Työhyvinvoinnin ja työyhteisön toiminnan parantaminen 3. Lapsen hyvinvoinnin edistäminen ja perustehtävän toteuttaminen 4. Uuteen vasuun liittyvä toimintakulttuurin muutos 5. Lasten osallisuuden edistäminen Esimiesalueen tavoite/tavoitteet: Hyväksyvän ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen. Perheen osallisuuden parantaminen heidän voimavarojensa mukaan. Hyväksyvän ja luottamuksellisen ilmapiirin luominen. Luottamus työkaveriin. Osaamisen jakaminen. Lasten osallisuuden lisääminen toiminnassa. Liikunnan lisääminen kaiken toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Vasuun perehtyminen syvemmin. Leikkipedagogiikan kehittäminen. Huomioidaan oppimisen moniaistillisuus ja ilmiölähtöisyys. Käytännön toimintatapojen löytäminen lapsen osallisuuden parantamiseksi. Toimenpiteet ja sopimukset: Ratkaisu- ja voimavarakeskeisyyteen sekä eri puhe- ja ohjaustyyleihin tutustuminen. Mitä osallisuus tarkoittaa päiväkodin arjessa; keskustelua vanhempainilloissa ja vasukeskusteluissa. Teen lupaamani asiat ja pyydän tarvittaessa apua. Utelias suhtautuminen uusiin työtapoihin ja omien toimivien työtapojen jakaminen muille. Työvuorosuunnittelu työhyvinvointia tukevaksi. Taukokulttuurin luominen, taukoliikunta. Lasten kokoukset. Lasten havainnointi ja pedagoginen dokumentointi. Sallitaan ja huomioidaan lasten liikkumisesta tuleva ääni. VASU-lukupiirit ja yhteiset keskustelut. Pedagoginen suunnitelma käytössä ryhmissä. Pedagogiset keskustelut työyhteisössä. Annetaan leikille aikaa, tilaa ja rauhaa, aikuinen läsnä ja käytettävissä leikissä. Toiminnalliset menetelmät oppimisessa. Yhteiset pedagogiset keskustelut työyhteisössä. Osallisuuden toimintatapojen jakaminen sekä käyttöön ottaminen ryhmissä.. Arviointimenetelmä(t): Itsearviointi: Varhaiskasvattajan itsearviointilomake. Asiakaskyselyt. Vanhempien palaute vasu-keskusteluissa. Työyhteisö- ja tiimiarviointia säännöllisesti palavereissa ja muissa kohtaamisissa. Itsearviointi. Henkilöstökyselyt. Pedagoginen dokumentointi ja lasten havainnointi. Asiakaskyselyt. Henkilöstökyselyt. Toimintatapojen arviointi vasun mukaisiksi tiimeissä, kirjataan pedagogiseen suunnitelmaan. Oma kysely liittyen leikkiin (toteutuu, ei toteudu väittämiä jokaiselle työntekijälle täytettäväksi). Lasten palaute mm. lasten kokouksissa. Kuukausipalaveri, jossa arvioidaan toimintaa. Kyselyt lapsille. Lapsille kysely leikin toteutumisesta. Arvioidaan ja kehitetään työyhteisön työilloissa ja suunnittelupäivissä 6