PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSINTERVENTIO JA SEN VAIKUTTAVUUS PACE-OSAHANKE II. Suvi Leppäaho, tutkija, THL Marika Kylänen, erikoistutkija, THL

Samankaltaiset tiedostot
TERVETULOA PACE-HANKKEEN JUHLASEMINAARIIN Marika Kylänen Erikoistutkija, PACE-hankkeen maajohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

HOITOHENKILÖSTÖN PALLIATIIVISEN HOIDON OSAAMINEN KUUDESSA EUROOPAN MAASSA

KUUDEN ASKELEEN PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSOHJELMA

ELÄMÄN LOPPUVAIHEEN HOITO

Osaamisen kehittyminen ja sen mittaaminen hoitotyön taitokoulutuksissa

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

PACEtoimintamalli: Kuusi askelta palliatiivisen hoidon kehittämiseen. Eurooppalainen iäkkäiden elämänloppuvaiheen tutkimusja kehittämishanke PACE

-toivoa, lohtua ja laatua saattohoitoon

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

PALKOn avoin seminaari

Avokuntoutusverkosto Työryhmä 2 Sähköisen alustojen ja palveluiden hyödyntäminen avo- ja ryhmämuotoisessa kuntoutuksessa

Psykiatrisen hoidon kehittäminen näyttöön perustuvan toiminnan avulla; kokemuksia VIOLIN tutkimus- ja kehittämishankkeesta

Byströmin nuorten palvelut ja työpajatoiminta - askelia matkan varrella. Anneli Koistinen

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen Hanna Markkula-Kivisilta

Väliraportti PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA. Alueellinen kartoitus ja ehdotuksia laadun ja saatavuuden parantamiseksi

Pia Vähäkangas Katriina Niemelä Anja Noro

Liikuntakerho-ohjaajille suunnatun vastuuntuntoisuuden koulutusohjelman toteutettavuus

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto

Vertaisarviointimalli Välkky-verkostolle ja sen kumppaneille. Vertaisarvioinnilla tulosta hanke Janne Hietanummi

Mielen avain, seuranta- ja arviointikysely

POTILAS- JA ASIAKASTURVALLISUUSSTRATEGIA Potilaan ja asiakkaan aktiivinen osallistuminen

Kyselytuloksia: Oikeuksien toteutuminen vammaisten henkilöiden arjessa Tea Hoffrén

Teematyöskentely ryhmissä Hakeutuminen ja opiskelijaksi ottaminen

SASTAMALAN PERHEPALVELU- VERKOSTO = PERHEKESKUS

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Minna Hökkä & Juho Lehto. EduPal hanke

PALLIATIIVISEN HOIDON JA SAATTOHOIDON TILA SUOMESSA VUONNA Minna-Liisa Luoma, THL

Iäkkäiden ja muistisairaiden arjen turvallisuus - Osallistava Turvallisuus Erityisryhmille

KOTIKUNTOUTUKSEN ASIANTUNTIJAKSI KEHITTYMINEN (2 op)

KOULUTUKSEN LAATU JA OPINTOJAKSOMALLIT. Asiantuntija Mia Valanne, Opintokeskus Sivis

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

TULEVAISUUDEN ASIANTUNTIJATYÖN TUKEMINEN

POTILASTURVALLISUUDEN JOHTAMINEN. Tuukka Rantanen Master of Health Care in clinical expertice

KYSELY ASIAKASOSALLISUUS KÄRKIHANKKEEN TYÖPAJOIHIN OSALLISTUNEILLE

RAVITSEMUSHOITO JA RUOKAILU Oppisopimuskoulutus /KYS

Muistisairaan asiakkaan kuntoutumisen tukeminen kotihoidossa. Saarela Sirpa, palveluesimies, Oulun kaupunki

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Ruori. Ohjauksen- ja tuen tarpeen arviointityökalutyökalu Riina Karvonen

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä Annikki Niiranen 1

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio /Mona Hägglund

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Osallistumista ja voimaantumista edistävien älykkäiden opetuskäytäntöjen tarkistuslista

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Marko Vatanen

Hengellinen ulottuvuus ja ETENE saattohoidon suositukset

HOITOTYÖN STRATEGIA Työryhmä

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu

SAATTOHOIDON PERIAATTEISTA

Endoproteesihoitajan toimenkuva ja asiantuntijuus tekonivelpotilaan hoidossa. Raija Lemettinen Päivi Salonen

Kuntouttava työote Rovaniemellä

HANKEARVIOINNIN TULOKSIA:

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

HOITO- JA HOIVATYÖN FYYSINEN JA PSYYKKINEN KUORMITTAVUUS

Tunnistaminen ei riitä!

Kun on hyvä keksitty ja kehitetty, sitä pitää jatkaa! Päätösseminaari

Sairaalasielunhoidon ja diakonian avohoitoprojekti

Ratko mallin yksilölähtöinen tutkimusosuus

Kehittämisverkostojen kick off tule kuulemaan mistä on kysymys! Mona Särkelä-Kukko

TÄYDENNYSKOULUTUKSELLA / OSAAMISEN KEHITTÄMISELLÄ HALTUUN. Kehittämiskonsultti Mia Koskinen Sosv/Hake/Kehi/Koulutusyksikkö

Voimavaralähtöinen, aktivoiva ja kuntouttava työote

uranhallinta ja osaaminen

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Suunnitelma Vertaistuen toteuttamisesta Jyväskylän kaupungin perusopetuksessa ja esiopetuksessa

Julkaisujen avoimen saatavuuden tukeminen

Ensitietotoiminnan ulkoisen arvioinnin tuloksia

Verkostot ammatillisen koulutuksen kansainvälistäjänä. Nov- 10

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

NÄYTTÖÖN PERUSTUVUUS HOITOTYÖN HAASTE HAMK Yliopettaja L. Packalén

HILJAINEN TIETO KONKARILTA NOVIISILLE (Hiljaisen tiedon siirtyminen autetussa asumisessa projekti )

Lataa Palliatiivinen hoito. Lataa

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

The Covenant capacity -hanke

Muutosjohtaminen Kiekuhankkeessa

PACE Menestyksen askeleetkoulutusohjelma. DRAFT (translation not finished yet)

Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet Suomen Akatemia, Helsinki,

Muistihoitajan / Muistineuvojan koulutusohjelma 2018 (30 op

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Asiakashyötyjen arviointi

Uusi Päijät-Häme / maakuntavalmistelu Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Kukoistava Kotihoito. Yhteenvetoa kuntien nykytilasta kyselylomakkeiden pohjalta

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Sosiaalihuollon lainsäädännön kokonaisuudistus

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Valkeakosken ammattiopisto Vertaisarvioinnin kriteerit ja niiden käyttö - Nostoja työpaikalla järjestettävän koulutuksen vertaisarvioinneista

Puhetta elämästä -kortit

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

AKTIIVISESTI KOTONA 2

Keskitetyn asiakas- ja palveluohjauksen johtaminen ja organisointi - Case Varsinais-Suomen KomPAssi

Ikihyvä - ryhmänohjaajakoulutus

Näyttö ohjaa toimintaa Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen. Tervetuloa!

HT Anniina Autero Tampereen yliopisto

Transkriptio:

PALLIATIIVISEN HOIDON KOULUTUSINTERVENTIO JA SEN VAIKUTTAVUUS PACE-OSAHANKE II Suvi Leppäaho, tutkija, THL Marika Kylänen, erikoistutkija, THL 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 1

Tähän joku k.o. teemaan sopiva kuva 1. PACE-osahanke II miksi ja miten se tehtiin ja mitä se sisältää? 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 2

1. PACE-osahanke II miksi ja miten se tehtiin ja mitä se sisältää? Hanke on laajuudeltaan ainutlaatuinen Entuudestaan ei ole olemassa palliatiivisen hoidon koulutusohjelmaa, joka on integroitu käytännön hoitotyöhön samanaikaisesti useissa Euroopan maissa koulutusohjelma vastaa tiedontarpeisiin palliatiivisesta hoidosta Tavoitteet: 1) kehittää pitkäaikaishoidossa asuvien iäkkäiden elämän loppuvaiheen hoitoa ja hoitojärjestelmiä Euroopassa 2) integroida Kuuden askeleen palliatiivisen hoidon koulutusohjelma osaksi hoitotyön arkea 3) tutkia koulutusintervention vaikuttavuutta ohjelmaan liittyen 4) levittää näyttöön perustuvia elämän loppuvaiheen hoidon parhaita käytänteitä Hankkeessa on kehitetty kansainvälinen kaikille avoin ja maksuton verkkokoulutusohjelma PACE MOOC Improving Palliative Care in Care Homes for Older People 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 3

1. PACE-osahanke II miksi ja miten se tehtiin ja mitä se sisältää? Tutkimuksessa vertaillaan PACE-koulutuksen saaneita toimintayksiköitä toimintaansa normaalisti jatkaneisiin Pitkäaikaishoidon toimintayksikköjen satunnaistaminen ja rekrytointi Interventioryhmä Kuuden askeleen palliatiivisen hoidon koulutus Tiedonkeruu: kyselyt 6 kpl Tiedonkeruu 2x: kyselyt 6 kpl Verrokkiryhmä Ei koulutusta, toiminta jatkui normaaliin tapaan Koulutusintervention vaikuttavuuden arviointi: kysely, päiväkirjat, haastattelut, työvälineiden käyttöönoton seuranta, koulutuksiin ja muihin koulutukseen liittyviin tilaisuuksiin osallistumisen seuranta Toteutus vuosina 2015 2017 Osallistujina 72 iäkkäiden pitkäaikaishoidon toimintayksikköä Alankomaissa, Belgiassa, Englannissa, Italiassa, Puolassa, Suomessa ja Sveitsissä Suomessa tutkimukseen osallistui 12 toimintayksikköä (tehpa/tk-osastot) Uudeltamaalta Satunnaistaminen interventio- ja verrokkiryhmiin, interventioryhmälle palliatiivisen hoidon koulutus Tiedonkeruu kyselyin molemmissa ryhmissä, interventioryhmässä koulutusintervention vaikuttavuuden arviointi usein menetelmin Tutkimuksen päätyttyä verrokeille tarjottiin kiitoksena lyhennetty koulutus ja koulutusmateriaalit 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 4

1. PACE-osahanke II miksi ja miten se tehtiin ja mitä se sisältää? Kuuden askeleen palliatiivisen hoidon koulutusohjelma PACE Steps to Success Perustuu Englannissa aiemmin kehitettyyn koulutusohjelmaan Route to Success Askel 1 Keskustelut nykyisestä ja tulevasta hoidosta asukkaan ja omaisten kanssa Askel 2 Iäkkään asukkaan voinnin arviointi ja tarkkailu Askel 3 Hoidon koordinointi ja moniammatillinen tiimityö Askel 4 Laadukkaan hoidon tarjoaminen elämän loppuvaiheessa ja kivun arviointi Askel 5 Asukkaan hoito ja hoiva viimeisinä elinviikkoina ja päivinä Askel 6 Toimenpiteet kuoleman jälkeen, omaisten kohtaaminen Elämän loppuvaiheen hoidon suunnittelu asukkaiden ja heidän läheistensä kanssa heidän toiveidensa lähtökohdasta ja hoitotahdon kirjaaminen Fyysisten ja psyykkisten oireiden kirjaaminen ja voinnin muutosten tunnistaminen Tehokkaasti koordinoitu tiimityö ja kuukausittaiset moniammatilliset kokoukset, joissa keskustellaan asukkaiden palliatiivisen hoidon tarpeista Pääperiaatteet kivun arvioinnissa ja hallinnassa, myös muistisairaiden kohdalla Kuolinprosessin kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja lähestyvän kuoleman tunnistaminen, asukkaiden ja läheisten tukeminen kuoleman lähestyessä Surevien läheisten tukeminen ja heidän tarpeisiinsa vastaaminen, henkilökunnan keskinäinen tuki ja kuolemantapausten käsittely 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 5

1. PACE-osahanke II miksi ja miten se tehtiin ja mitä se sisältää? Koulutus toteutettiin PACE-maakouluttajien ja -koordinaattorien johdolla Kouluttajina toimineet PACE-maakouluttajat perehdytettiin tehtäväänsä Englannissa Maakouluttajat kouluttivat hoitohenkilöstöön kuuluvia PACE-koordinaattoreita interventioyksiköistä Jokaisessa interventioyksikössä toimi 2 6 koordinaattoria, jotka jalkauttivat koulutusohjelmaa hoitotyön käytänteisiin PACE-koordinaattoreille järjestettiin perehdytystilaisuuksia ennen koulutusten alkamista ja Suomessa lisäksi tapaaminen koulutusten päätyttyä Puolen vuoden ajan joka kuukausi toimintayksiköissä esitettiin uusi askel eli uusi koulutusteema ja siihen kuuluvat työvälineet Kokonaisuudessaan koulutusohjelman kesto oli yksi vuosi alkuvalmisteluineen ja juurruttamisvaiheineen 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 6

Tähän joku k.o. teemaan sopiva kuva 2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 7

2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen arviointiin osallistui noin 1 200 henkilöä Yhteensä Suomi Alankomaat Belgia Englanti Italia Puola Sveitsi Interventioon osallistuneet toimintayksiköt, n 37 6 6 6 5 6 4 4 Maakouluttajat, n 16 3 2 3 1 2 3 2 PACE-koordinaattorit, n 99 22 13 21 10 11 12 10 Koulutuksen arviointikyselyn täyttäneet hoitajat, n [vaste %] 1 168 [74%] 348 [70%] 57 [39%] 182 [63%] 74 [50%] 164 [77%] 204 [91%] 139 [84%] Haastatellut hoitajat, n (haastattelut, n) Haastatellut PACE-koordinaattorit, n (haastattelut, n) Haastatellut johtajat, n (haastattelut, n) 151 (34) 33 (6) 13 (5) 27 (6) 16 (4) 20 (5) 22 (4) 20 (4) 73 (25) 16 (3) 9 (4) 12 (3) 7 (5) 8 (6) 11 (2) 10 (2) 29 6 4 6 3 2 4 4 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 8

2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan saavutettavuuden, omaksumisen, toteutuksen ja pysyvyyden näkökulmista Ulottuvuus Tutkittava asia Lähde Saavutettavuus Keskimääräinen hoitajien osallistumisaste koulutuksiin Koulutusten osallistujaluettelot Omaksuminen Toteutus Pysyvyys Täytettyjen Tulevaisuuden arviointityövälineiden määrä suhteessa asukkaiden määrään Lojaalius: toteutettiinko kaikki kuusi askelta, missä järjestyksessä ja ajassa Tyytyväisyys: henkilökunnan arvio maakouluttajan kouluttamispätevyydestä, kokonaisarvio PACE:sta Johtajan aikomus edistää PACE-työskentelyä tulevaisuudessa Henkilökunnan aikomus työskennellä PACE-ohjelman mukaisesti tulevaisuudessa ja henkilökunnan suositukset PACE-ohjelmasta PACE-koordinaattorien raportointi juurruttamisvaiheen lopussa Maakouluttajien päiväkirjat Koulutuksen arviointikysely henkilöstölle Johtajien haastattelut Koulutuksen arviointikysely henkilöstölle 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 9

2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen saavutettavuus kuinka hyvin koulutuksiin osallistuttiin Koulutukseen osallistuttiin ahkerimmin Sveitsissä ja Suomessa, huonoimmin Englannissa Saavutettavuuteen vaikuttavia tekijöitä: Koulutusjärjestelyt: koulutustilaisuuksien aikataulutus ajoissa, ajankohta päivästä, kokousten päällekkäisyys, henkilöstön muistuttaminen ja innostaminen osallistumaan koulutuksiin Henkilöstön saatavuus: alimiehitys loma-aikoina tai sairastumisten vuoksi vähensi koulutuksiin osallistumista osallistuminen koulutukseen vs. asukkaiden hoito Henkilöstön motivaatio ja odotukset: kiinnostus palliatiiviseen hoitoon, koulutuksen edetessä joko innostuttiin tai odotukset jäi saavuttamatta, organisaatiomuutokset ja muut projektit Kannustimet: todistus osallistumisesta koulutukseen lisäsi motivaatiota, osallistumispakko saattoi laskea motivaatiota 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 10

2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen omaksuminen kuinka hyvin työvälineet otettiin käyttöön Parhaiten Tulevaisuuden arviointityöväline otettiin käyttöön Puolassa, huonoiten Englannissa Työvälineiden omaksumiseen vaikuttavia tekijöitä: Omahoitajajärjestely ja siinä syntynyt luottamuksellinen suhde vaikutti helppouteen keskustella tulevasta hoidosta, vs. keskustelu kuolemasta koettiin vaikeaksi, aihe on tabu Työvälineiden sisältöä ei aina koettu yksinkertaiseksi tai soveltuvaksi omaan toimintayksikköön, asukkaat tai heidän läheisensä eivät halunneet tai kyenneet osallistumaan lomakkeen täyttämiseen Työvälineitä ei ollut saatavilla sähköisessä muodossa, paperityön määrä koettiin suureksi, päällekkäisyys jo käytössä olevien työvälineiden kanssa Aktiivinen muistuttaminen edisti työvälineiden omaksumista 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 11

2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen toteutus koulutus suunnitelmien mukaan ja tyytyväisyys kouluttajaan ja koulutukseen Lojaalius ja tyytyväisyys olivat yleisesti hyvällä tasolla kaikissa maissa, Suomessa matalimmalla tasolla Lojaalius: PACE-koulutuksen toteutus suunnitelmien mukaan Kaikki askeleet toteutettiin oikeassa järjestyksessä ja kahdeksan kuukauden sisällä 28 toimintayksikössä 37:stä Tyytyväisyys: henkilöstön arvio maakouluttajan soveltuvuudesta kouluttamistehtävään ja yleisarvio koulutuksesta Tyytyväisimpiä näihin kahteen asiaan oltiin Englannissa ja Hollannissa ja vähiten tyytyväisiä Suomessa ja Belgiassa Maakouluttajan kokemus palliatiivisesta hoidosta, kyky soveltaa käytäntöön ja kouluttamistaidot olivat olennaisen tärkeitä Yleisesti toteutusta haittasi PACE-koordinaattorien poissaolot tai tavoittamattomuus, epidemiat toimintayksikössä 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 12

2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutuksen pysyvyys jatko osana hoitotyötä ja suositukset Yhdistettynä a) johtajan ja b) henkilöstön arviot PACE:n jatkosta tulevaisuudessa sekä c) henkilöstön suositukset PACE:sta olivat myönteisimmät Sveitsissä ja Belgiassa ja kielteisimmät Puolassa ja Englannissa 26 johtajaa arvioi, että heidän toimintayksikössään hyödynnetään PACE:a tulevaisuudessa, viisi johtajaa arvioi, että PACE-työskentelyä ei jatketa ja kuusi johtajaa kieltäytyi haastattelusta Pysyvyyteen vaikuttavia tekijöitä: Työvälineiden käytettävyys, lisäarvo käytäntöön ja saatavuus sähköisessä muodossa PACE-koordinaattorin jatkotyöskentely tai muun vastuullisen nimeäminen ja johdon tuki olivat yhteydessä siihen, oliko kiinnostusta jatkaa PACE-työskentelyä Toimintayksikön suuri koko koettiin haasteeksi 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 13

2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Koulutusinterventio onnistui parhaiten toteutuksen ja pysyvyyden näkökulmista 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 14

2. PACE-koulutuksen vaikuttavuuden arviointi Tärkeimmät opit koulutusintervention suunnittelussa ja toteutuksessa Koulutus ja sen toteutus Paperityön määrän pitäminen mahdollisimman vähäisenä, työvälineet sähköiseen muotoon Selkeiden koulutusmateriaalien tarjoaminen Kouluttajan soveltuvuuden varmistaminen Henkilöstö Johtajan osallisuus ja tuki läpi prosessin, ajan vapauttaminen koordinaattoreille tai muille vastuullisille, henkilöstön motivointi, todistusten tarjoaminen, resurssointi Koordinaattorien huolellinen valinta, riittävästi aikaa ja motivaatiota, kykyjä roolimallina olemiseen Toimintayksikkö ja -ympäristö Henkilöstön vaihtuvuus, organisaatiomuutokset, muut projektit, ulkoistettu henkilöstö voivat heikentää koulutuksen vaikuttavuutta Hyödynnetään olemassa olevaa palliatiivisen hoidon osaamista ja käytänteitä 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 15

Tähän joku k.o. teemaan sopiva kuva Lähteet: Oosterveld-Vlug M. ym. Julkaisematon artikkeli 2019. Smets T. ym. Integrating palliative care in long-term care facilities across Europe (PACE): Protocol of a cluster randomized controlled trial of the 'PACE Steps to Success' intervention in seven countries. BMC Palliative Care. March 2018. 29.1.2019 Palliatiivisen hoidon koulutusinterventio ja sen vaikuttavuus PACE-osahanke II 16