Hämeenlinna. Perustietoa Hämeenlinnasta. Suunnittelualue: Sampo III. Kaavoitustilanne



Samankaltaiset tiedostot
Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne. Porvoo KUVAT?

Kouvola. Perustietoa Kouvolasta. Keltti. Joukkoliikenteen tarjonta. Keltti

Kerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Hämeenlinnan seutu Linjastouudistus 2017 Luonnosaikataulut

Salo. Perustietoa Salosta. Suunnittelualue: Viitanummesta Perniöön. Suunnittelualueen kaavoitustilanne

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

RAAHEN JOUKKOLIIKENNESUUNNITELMA

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto

KEMPELEEN LINNAKANKAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Koilliskeskus joukkoliikenteen palvelutasomäärittely muutokset joukkoliikennepalveluissa sähköiset palvelut

Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys

AIKATAULUT

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 1347/08.01.

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu TK

Linjastoluonnos 1: 13

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Santalahden pysäkkitarkastelu

Keran kaavaehdotusvaiheen liikenneselvitys. Tiivistelmä

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS

JOJO-LIIKENTEEN PALVELUTASOTAVOITTEET. Seudullinen joukkoliikennejaosto Täydennetty

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Saavutettavuustarkastelut

Vuorovaikutusmateriaali Herttoniemen linjastosuunnitelma

Siltatien alue MERKKIEN SELITE. Talonrakennus. Liikenne, vesi ja muut. Liikenne- vesi- ja muut. Yleiskaavat. Asemakaavat. Tontit $K V2014 $K V2015 ->

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Lappeenranta. Perustietoa Lappeenrannasta. Lauritsala. Joukkoliikenteen tarjonta. Lauritsala

Liite 1. Palvelutasokartta. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimivalta-alueen joukkoliikenteen palvelutasotavoite

Hämeenlinnan ja Hattulan bussitaksat

Aulanko. Matkailija rautatieasemalta Aulankoon. Tuukka Virtanen

KESKEISET PERIAATTEET

JOUKKOLIIKENNE KANTA-HÄMEENLINNASSA. Sisällys

KUOPIO, LINJASTOSUUNNITELMAN LUONNOS

Taulukko 1 Talviliikenteen määrälliset palvelutasotekijät. HUOM: Tässä taulukossa esitetty ruuhka-aika poikkeaa julkaisun 31/2015 mukaisesta!

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022

Vaalimaan työpaikkakeskittymän joukkoliikenteen järjestäminen. Esitys kunnille (Kotka, Hamina & Virolahti) Cursor Oy

ALOITE Aloitteen asemakaavan laatimiseksi on tehnyt Lappeenrannan kaupunki.

PARINPELLON ASEMAKAAVA-ALUEEN LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAUNISLAAKSO ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. Maankäyttöpalvelut (6) KORTTELIT 1201 OSA, 1226 JA 1227 ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vehkoja, asemakaavan muutos

HÄMEENLINNAN JOUKKOLIIKENNE AIKATAULUT

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1

1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...

SELVITYS ESPOON KEHÄ III:N ULKOPUOLISTEN ALUEIDEN LÄHIBUSSILIIKENTEEN TARPEESTA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(7) Maankäyttöpalvelut OPPILASASUNNOT ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ.

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut MÄNNIKKÖ III ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

JYVÄSKYLÄN YLEISKAAVOITUS JA JOUKKOLIIKENNE. OSA I: Kauramäen-Eteläportin osayleiskaavan joukkoliikennetarkastelu

KEINUSAAREN ALUEEN LIIKENNETARKASTELU

Hämeenlinnan ja Hattulan bussitaksat

Helsingin seudun liikenne

HÄMEENLINNAN JOUKKOLIIKENNE KESÄAIKATAULUT

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Tampereen kaupunki Pispalan asemakaavan uudistaminen. 1. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun reititysvalinta

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

Palvelun kuvaus, Oulun toimivalta-alueen linja-autoliikenne

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022

KIVINIEMI KIVINIEMEN PUISTON OSA, ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT KAAVOITUS. HML/397/ /2019 DIAARI Kaavan nro: 2565

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

PAUKKUMÄEN ASEMAKAAVA JA -MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut KAPULI IIe-VAIHEEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS ASEMAKAAVA-ALUE

Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

HAUHON ETELÄOSAN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS

HYÖKÄNNUMMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS / Pyydyskorpi

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Kuopion kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta Asianro 2254/08.01.

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

SOKLI JA SAVUKOSKI -HANKE SAVUKOSKEN KUNTAKESKUKSEN LIIKENNEJÄRJESTELYJEN TOIMENPIDESUUNNITELMA SAVUKOSKI 2013/08/21

Maankäytön, asumisen ja liikenteen seutubarometri lyhyt kooste

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 46. kaupunginosa Ristinkallio, osa Lautakatontietä

Hakalan kaupunginosa (5), Kalmaa-Hietaranta asemakaava

Lahdesjärvi-Lakalaivan osayleiskaava

HAKUMÄKI, LÄYKKÄLÄ KYYNYN ALUE, ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

Mäntsälän kunta Ympäristöpalvelut

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PALOASEMAN ALUE

Hämeenlinnanväylän ja Vihdintien linjastosuunnitelma 2022

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Hervantajärven osayleiskaava

Rovaniemen kaupunki Hirvaan yleiskaava yleiskaavan muutos Tilojen RN:o 16:9, 19:2, 19: 28 ja 19:35 alueilla

HÄMEENLINNAN JOUKKOLIIKENNE AIKATAULUT

KAUKLAHDENVÄYLÄN KEHITTÄMISSELVITYS, 2007

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

NOSTAVAN KATUYHTEYDEN ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Akm 217: ASEMAKADUN JA NIITTYKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS MUSEOKAAREN ALUE

Tiedotus- ja keskustelutilaisuus Karperön Singsbyn alueen osayleiskaavasta torstaina klo Norra Korsholms skolassa

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI HÄMEENTAIPALEEN ITÄRANNAN ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Transkriptio:

Hämeenlinna Perustietoa Hämeenlinnasta Hämeenlinnassa asui 1.1.2009 yhteensä 66 131 henkilöä asukastiheys on 36,3 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 490 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Suunnittelualue: Sampo III Hämeenlinna sijaitsee Etelä Suomen läänissä Kanta Hämeen maakunnassa. Suunnittelualue sijoittuu Hämeenlinnan keskustasta reilu viisi kilometriä lounaaseen. Sampo III on uusi asuinalue, joka liittyy nykyiseen Loimalahden asutukseen ja jatkaa uuttaa Sammon pientaloasutusta. Sammon III alue yhdistää osaltaan Loimalahden ja Hirsimäen asuintoalueita. Alueen rakentaminen täydentää ja eheyttää kaupunkirakennetta. Suunnittelualue on tällä hetkellä pääosin peltoaluetta. Kaavoitustilanne Alueella on voimassa Kanta Hämeen maakuntakaava. Kaupungin valtuusto on hyväksynyt 11.1.1984 oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan, jossa alue on osoitettu maa ja metsätalousalueeksi, jossa on ulkoilun ohjaamistarvetta sekä virkistysalueeksi. Hirsimäen ja Loimalahden väliselle alueella on käynnistymässä Sampo Alajärven oikeusvaikutteisen osayleiskaavan laatiminen. Kaavaluonnoksessa Sampo III suunnittelualue on pääosin pientalovaltaista asuinaluetta ja lähivirkistysaluetta. Sampo III alueen asemakaavaluonnos on valmistunut 1.2.2010. Asemakaavatyön tavoitteena on paikallisten liikenne ja virkistysyhteyksien parantaminen, pientalokysyntään vastaaminen ja alueen maankäytön ohjaus maisema ja kaupunkirakenteen edellyttämällä tavalla.

Suunnittelualue Kuva 1. Suunnittelualue. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Hirsimäen pientaloalueeseen, etelässä rakenteilla oleviin Sampo I ja II asemakaava alueisiin, idässä Sammon vanhaan kaatopaikkaan ja lännessä metsäalueeseen sekä yksityiseen maanomistukseen. Suunnittelualueelle johtaa Loimalahdentie, jonka varrella on erillinen kevyen liikenteen väylä. Suunnittelualueen pohjoisosassa on puistoreitti. (Osallistumis ja arviointisuunnitelma, Sampo IIIalueen asemakaava.) Sampo III alue sijoittuu tilastollisen aluejaon mukaan pääasiassa Hirsimäen tilastoalueelle, jossa asukasmäärä oli 1 784 vuonna 2008. Osa Sampo III alueesta sijoittuu Loimalahden tilastoalueelle, jossa asukkaita oli 970 vuonna 2008. Sampo III alueen rakentuminen vaikuttaa kuitenkin eniten Hirsimäen tilastoalueen asukasmäärän kehitykseen. Suunnittelualueen koillispuolelle sijoittuvan Nummi Vuotilan tilastoalueella asui 3 583 asukasta 31.12.2008. Hirsimäen asukkaat ovat nuorempia suhteessa Loimalahden ja Nummi Voutilan asukkaisiin. Hirsimäellä asuvien alle 14 vuotiaiden, 15 24 vuotiaiden ja 25 44 vuotiaiden väestöosuus on suurempi verrattuna Loimalahden ja Nummi Vuotilan samanikäisten asukkaiden osuuteen. Loimalahdella ja Nummi Voutilassa puolestaan 45 64 vuotiaiden ja 65 74 vuotiaiden väestöosuus on suurempi verrattuna Hirsimäkeen. Joukkoliikenteen tarjonta Hämeenlinnan keskusta alueella voi matkustaa Hämeen Linjan ja Vekka Liikenteen linja autoilla. Suunnittelualue on saavutettavissa joukkoliikenteellä tällä hetkellä Loimalahdentietä ja Metsäkukantietä pitkin. Linjan 1 reittiosuus Loimalahti Luolaja Keskussairaala Rautatieasema Hätilä kulkee arkisin noin klo. 5.00 00.15 noin 60 minuutin vuorovälillä molempiin suuntiin ja lauantaisin noin klo. 6 23.15 60 minuutin vuorovälillä ja sunnuntaisin 60 minuutin vuorovälillä noin klo. 9.30 22.15 molempiin suuntiin. Linjan 4 reittiosuus Loimalahti Luolaja Keskussairaala Rautatieasema kulkee arkisin noin klo. 6.53 17.20 molempiin suuntiin. Linja 4 kulkee myös reitillä Rautatieasema Moreeni klo. 5.40, 6.55 ja 7.20 ja toisinpäin reitillä klo.

14.00 16.00 tunnin vuorovälillä. Linjan 20 reittiosuus Loimalahti Keskussairaala Rautatieasema Harvoilanmäki kulkee arkisin noin klo. 5.50 17.40 molempiin suuntiin. Metsäkukantietä pitkin kulkevat linjat 3, (13) ja 14. Linjan 3 reittiosuus Vuorentaka Hirsimäki Keskussairaala Rautatieasema Hätilä kulkee arkisin klo. 5.40 22.15 noin 60 minuutin vuorovälillä, mutta klo. 7.28 10.00 30 minuutin vuorovälillä. Linja 3 kulkee lauantaisin klo. 8 22.15 ja sunnuntaisin klo. 11.00 22.15, joiden kaksi viimeistä vuoroa ajetaan vuorona 13. Linjan 14 reittiosuus Hätilä Keskussairaala Hirsimäki Vuorentaka Tiiriö Hätilä kulkee arkisin noin klo. 7.07 18.07 60 minuutin vuorovälillä. Suunnittelualueelta Hämeenlinnan keskustaan joukkoliikennevälineenä kestää 20 30 minuuttia riippuen linjasta ja reitistä. Suunnittelualue Kuva 2. Hämeenlinnan paikallisliikenteen reitit.

Linja 1. Loimalahti Hätilä Linja 1. Hätilä Loimalahti Linja 4. Loimalahti Rautatieasema Linja 4. Rautatieasema Loimalahti ma pe la su ma pe la su mape la su ma pe la su 05 0 05 40 05 05 06 15 15 06 06 53 06 07 20 30 30 07 00 00 07 53 07 20 08 30 30 08 50 00 08 53 08 20 09 30 30 30 09 00 00 09 53 09 20 10 30 30 30 10 00 00 00 10 53 10 20 11 30 30 30 11 00 00 00 11 53 11 20 12 30 30 30 12 00 00 00 12 53 12 20 13 30 30 30 13 00 00 00 13 50 13 20 14 30 30 30 14 00 00 00 14 50 14 20 15 30 30 30 15 00 00 00 15 50 15 20 16 30 30 30 16 00 00 00 16 53 16 20 17 30 30 30 17 00 00 00 17 17 20 18 30 30 30 18 00 00 00 18 18 19 30 30 30 19 00 00 00 19 19 20 30 30 30 20 00 00 00 20 20 21 45 45 45 21 15 15 15 21 21 22 45 45 22 15 15 15 22 22 23 45 23 15 15 23 23 00 00 15 00 00 01 01 01 01 Linja 20. Loimalahti Harvoilanmäki Linja 20. Harvoilanmäki Loimalahti Linja 3. Vuorentaka Hätilä Linja 3. Hätilä Vuorentaka ma pe la su ma pe la su mape la su ma pe la su 05 05 05 40 05 06 22 22 06 10 10 06 55 06 30 30 30 07 22 22 07 10 10 07 28 07 30 08 22 22 08 10 10 08 00 00 08 30 30 09 22 22 09 10 10 09 00 30 00 09 30 30 10 22 22 10 10 10 10 00 00 10 30 30 11 22 22 11 10 10 11 00 00 00 11 30 30 30 12 22 22 12 10 10 12 00 00 00 12 30 30 30 13 22 22 13 10 10 13 00 00 00 13 30 30 30 14 22 22 14 10 10 14 00 00 00 14 30 30 30 15 22 22 15 10 10 15 00 00 00 15 30 30 30 16 22 22 16 10 10 16 00 00 00 16 30 30 30 17 22 22 17 10 10 17 00 00 00 17 30 30 30 18 22 22 18 10 10 18 00 00 00 18 30 30 30 19 22 22 19 10 10 19 00 00 00 19 30 30 30 20 22 22 20 10 10 20 00 00 00 20 50 + 50+ 50+ 21 22 22 21 10 10 21 15+ 15+ 15+ 21 50 + 50+ 50+ 22 20 20 22 10 10 22 15+ 15+ 15+ 22 23 20 23 10 23 23 Linja 14. Vuorentaka Hätilä Linja 14. Hätilä Vuorentaka ma pe la su ma pe la su 05 05 06 06 07 20 07 07 08 35 08 07 09 35 09 07 10 35 10 07 11 35 11 07 12 35 12 07 13 35 13 07 14 35 14 07 15 35 15 07 16 35 16 07 17 35 17 07 18 35 18 07 19 19 Kuva 3. Linjojen nro. 1, 4, 20, 3 ja 14 aikataulut. (+) = ajetaan vuorona 13. Linja 14 kulkee koulupäivinä klo. 10.07 14.07 ja 18.07 vuorot. Linja 3 kulkee koulupäivinä klo. 7.25, 8.30 ja 9.30 vuorot. Linja 1 kulkee koulupäivinä klo. 7.20 vuoron.

Kehittämisajatuksia Joukkoliikenteen linjasto ja vuorotarjonta Sampo III alueelle on tehty asemakaavaluonnos 1.2.2010 (kuva 4). Jos asemakaavaluonnos hyväksytään sellaisenaan, alueen joukkoliikennepalvelut tullaan todennäköisesti hoitamaan kahdella erillisellä reitillä kuvan 5 mukaisesti. Tämä merkitsee sitä, että Sampo III alueen itäisimmän osan asukkaille kävelyetäisyys muodostuu kohtuullisen pitkäksi lähimmälle pysäkille. Asian parantamiseksi tuleekin alueelta järjestää suorat kevyen liikenteen yhteydet myös Metsäkukantien pysäkeille (kuva 5). Tavoitteena tulisi olla, että pääreitin (A) joukkoliikenteen tarjonta olisi hyvä eli vuoroväli arkipäivänä olisi noin 15 30 minuuttia ruuhka aikana (n. klo 6 16), iltaisin ja lauantaisin noin 30 60 minuuttia ja sunnuntaisin noin 60 minuuttia. Reitillä B joukkoliikenteen tarjonta tullee olemaan heikompi linjaan A nähden. Osa reitillä A ajettavista linjoista tulisi hoitaa jatkossa ilman erillisiä reitiltä poikkeamisia suoraan keskustaan ja rautatieasemalle. Suurin osa matkoista suuntautuu luonnollisesti keskustaan ja palvelukeskittymiin. Sen takia joukkoliikenteen kehittämisen painopiste pitäisi olla keskustaan ja kaupan keskittymiin suuntaavilla nopeilla linjoilla. Esityksenä on, että ainakin yksi Loimalahden suunnan linjoista ajaisi suoraan Loimalahti keskusta Loimalahti välillä ilman erillisiä poikkeamia. Matkan suuntaan etenevä joukkoliikenne pitäisi olla tavoitteena, jotta joukkoliikenteen matka ajasta saadaan kilpailukykyinen jopa henkilöautoon nähden. Nopea yhteys voisi toimia esimerkiksi maanantaista perjantaihin noin klo 7 17, kuten nykyinen linja 4. Nykyisin linja 4 kulkee myös toisella reitillä rautatieasemalta Moreeniin. Moreeniin kulkevan linjan numero tulisi vaihtaa aikataulujen selkeyttämiseksi ja linjojen sekoittamisen välttämiseksi. Myös linjalle B tulisi tavoitella mahdollisimman suoria joukkoliikenneyhteyksiä keskustaan. Nykyisin linja 3 ajaa reitillä Vuorentaka Hirsimäki keskussairaala rautatieasema Hätilä. Jatkossa Vuorentaka / Hirsimäki alueen liikenne tulisi hoitaa kahdella linjalla, siten että molemmilta alueilta tarjottaisiin suorat yhteydet keskustaan eri linjanumeroilla.

Asemakaavaluonnos Kuvat 4 ja 5. Sampo III alueen asemakaavaluonnos 1.2.2010 (yllä) ja kuva (alla) joukkoliikenteen järjestämisestä alueella maankäytön toteutuessa asemakaavaluonnoksen mukaisesti. Palvelutaso Joukkoliikennelaki määrittelee, että toimivaltaisten lupaviranomaisten on määriteltävä joukkoliikenteen palvelutaso vuoden 2011 loppuun mennessä ja myös vastata palvelutason toteuttamisen aiheuttamista kustannuksista niiltä osin, kun sitä ei voida kattaa lipputuloilla. Hämeenlinnan kaupungin joukkoliikenteelle osoittaman määrärahan suuruudesta tuleville vuosille ei ole tietoa. Uhkana on, että suunnittelualueen joukkoliikenteen palvelutasoa ei voida pitää nykyisellä tasolla, jos liikenteen hankkimisen kustannukset nousevat oleellisesti nykyisestä. Tämä johtaa väistämättä siihen, että joko reittien vuorovälitarjontaa karsitaan tai reittien lukumäärää vähennetään, jolloin osa uudesta asutuksesta on vaarassa jäädä suhteellisen kauas joukkoliikennepalveluista ja/tai huonolle tarjonnalle. Harva vuoroväli ja pitkät

kävelymatkat eivät houkuttele kaupunkialueella joukkoliikennematkustajia. Hämeenlinnan osalla näiden tekijöiden merkitys korostuu ainakin keskeisillä alueilla, koska etäisyydet itse kohteisiin kuten keskustaan ovat suhteellisen lyhyet. Useissa tutkimuksissa on todettu, että vuorovälien tihentäminen lisää joukkoliikenteen käyttöä. Nykyisten linjojen (1,3,4 ja 20) reittien poikkeamisen tarve keskussairaalalle tulisi tarkastella palvelutason määrittelyn yhteydessä erikseen. Palvelutason määrittelyssä tulisi tarkastella keskussairaalayhteyksiä myös laajemmin Hämeenlinnan kaupungin alueella eli miltä alueilta suorat yhteydet keskussairaalaan ovat tarpeellisia. Maankäyttö antaa parhaimmillaan erittäin hyvät lähtökohdat joukkoliikenteen kehittämiselle. Toimiva ja matkustajia palveleva joukkoliikenne vaatii kuitenkin myös hyvää linjasto ja aikataulusuunnittelua. Palvelutason määrittelyn ja linjasto suunnittelun lähtökohdaksi on hyvä selvittää olemassa olevia tilastoaineistoja (YKR, matkustajatiedot jne.) hyödyntäen muun muassa matkojen suuntautumista. Tietokannoista saadaan muutakin, kun tietoa nykyisistä joukkoliikenteen käyttäjistä. Tämä on erityisen tärkeää, kun pyritään kehittämään joukkoliikenteen tarjontaa yhä uusille käyttäjille. Tietoja kannattaa tarkentaa tarpeen mukaan tutkimuksilla. Tie ja katuverkko Sampo III asemakaavaluonnoksessa on esitetty useita katuvarauksia suunnittelualueen länsipuolelle (Hämeen Härkätien suuntaan, Sammonlahden rantaan, aukko jopa kolmannelle yhteydelle Sammonojan vartta) alueen laajenemisen varalle. Joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna olisi tärkeää, että mahdollinen laajeneminen tehtäisiin selkeästi yhden kokoojakadun varaan, jolloin kaikki mahdollinen alueen joukkoliikennepalvelu voitaisiin keskittää sille ja näin saataisiin palvelutaso maksimoitua. Sampo III alueelta on esitetty katuyhteys Hirsimäenkadulle. Katuyhteydellä ei ole merkitystä joukkoliikenteen kehittämisen kannalta. Tästä syystä se nähdään henkilöautoliikenteen väylänä ja siten henkilöautoliikenteen kilpailukykyä parantavana ratkaisuna suhteessa joukkoliikenteeseen. Idealuonnos Idealuonnoksessa (kuva 6) suunnittelualuetta on tarkasteltu joukkoliikenteen näkökulmasta. Sampo III:n itäinen osa on esitetty jätettäväksi pois ja maankäyttö on esitetty keskitettäväksi voimakkaan kokoojaväylän varteen maksimissa 250 m:n etäisyydelle väylästä (vastaa noin 400 metrin kävelyetäisyyttä lähimmälle pysäkille), jolle joukkoliikennetarjonta keskitetään. Ratkaisu tuo joukkoliikennepalvelut kaikille alueen asukkaille hyvin lähelle ja lisännee joukkoliikenteen käyttöä. Esitys on tehty vaihtoehdoksi asemakaavaluonnokselle, jossa Sampo III:n itäisten alueiden joukkoliikennepalvelujen saaminen hyvälle kävelyetäisyydelle edellyttää hyvien kevyen liikenteen yhteyksien toteuttamista Metsäkukantien pysäkeille ja mielellään myös Loimalahdentien suuntaan. Joukkoliikenteen näkökulmasta katsottuna kaavoituksen tavoitteena olisikin hyvä olla asuntojen, työpaikkojen ja palvelujen sijoittaminen joukkoliikennelinjastoon nähden siten, että kävelyetäisyys pysäkille ei muodostu liian pitkäksi.

Kuva 6. Idealuonnos Sampo III alueesta. Maankäytön suunnittelun ja joukkoliikenteen mahdollisuuksien vuorovaikutuksesta Alueita suunniteltaessa on pyrittävä laatimaan alueen rakenne sellaiseksi, että katuverkko luonnostaan antaa mahdollisuuden joukkoliikenteen sujuvaan hoitamiseen ja alueellisesti kattavaan palveluun. Joukkoliikennepalvelujen toteuttaminen on hyvä tehdä alkuvaiheessa niin, että asukkaat voivat valita kilpailukykyiset joukkoliikennepalvelut jo alueelle muuttaessaan. Jo yleiskaavavaiheessa ratkaistaan käytännössä joukkoliikenteen rooli/mahdollisuudet alueilla (mm. millainen linjastoratkaisu mahdollinen, kävelyetäisyydet pysäkeille). Asemakaavavaiheessa vaikuttamismahdollisuudet ovat jo vähäisemmät. Alueiden katuverkon (väh. kokoojaluokkaiset kadut) rakenne joko antaa mahdollisuuden vahvalle joukkoliikenteelle tai sulkee mahdollisuuden pois. Yksittäinen asuntoalue vaatii yleensä noin 4000 asukasta, jotta alueelle voidaan tarjota arkisin 30 60 minuutin vuorotarjonta ja viikonloppuisin tunnin vuorotarjonta. Tämä edellyttää lisäksi, että asutus on keskittynyt joukkoliikennereitin läheisyyteen ja katuverkko mahdollistaa sujuvan joukkoliikenteen järjestämisen. Jos alueelle tavoitellaan henkilöautoliikenteen kanssa kilpailevaa joukkoliikenteen vuorotarjontaa, tulisi asukasmäärän olla noin 2000 asukasta neliökilometrillä.