VARHAISKASVATUKSEN ILTA 24.10.2018 TAMPERE Eva Siitonen, Sosiaalipoliittinen asiantuntija, Tehy ry 31.10.2018 1
Varhaiskasvatuslaki 31.10.2018 2
31.10.2018 3
Varhaiskasvatuslaki 540/2018 Laki ja asetukset muodostavat varhaiskasvatuksen laadun minimitason antavat valtakunnallisen suunnan paikalliselle laadun kehittämiselle eri toimintamuodoissa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet perustuu vahvasti varhaiskasvatuslakiin, juridinen ohjaus on täten varhaiskasvatuksen sisällöllisen/pedagogisen ja varhaiskasvatuksen toimintakulttuurin ohjaamisen pohjana 31.10.2018 4
Uutta varhaiskasvatuslaissa Uuteen varhaiskasvatuslakiin on tehty monia täsmennyksiä, jotka toteutuessaan parantavat varhaiskasvatuksen laatua Tavoitteisiin on lisätty yhdenvertaisuuden edistäminen (3 ). Lapsen edun ensisijaisuutta korostetaan (4 ). Varhaiskasvatusta on pyrittävä järjestämään lähellä palvelun käyttäjiä (5 ). Monialainen yhteistyö ja kehittäminen (7 ): lisätty varhaiskasvatuksen ja sotenyhteistyövelvoitetta lapsen tuen tarpeisiin vastaamiseksi vakan järjestäjä ja tuottaja voivat kehittää toimintaansa kuntien ja muiden vaka-järjestäjien, viranomaisten, korkeakoulujen, oppilaitosten, tutkimuslaitosten sekä järjestöjen kanssa Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä (10 ). Ruokailu tulee järjestää ohjatusti kaikille läsnä oleville lapsille (11 ). 31.10.2018 5
Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen ja tukitoimenpiteiden arviointiin tarpeen mukaan, kun lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaa laaditaan (23 ). Vuorohoitoa järjestetään tarpeen mukaan lapselle, joka tarvitsee sitä vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi (13 ). Kuntien ohjaus- ja neuvontavelvoitetta vahvistettu (16 ) 2 viikon hakuaikaa sovelletaan myös muuttotilanteissa, jos muutto toiseen kuntaan tapahtuu työn tai opintojen takia, eikä varhaiskasvatuksen alkamisajankohta ole ollut ennakoitavissa (17 ). Muutoksenhakua koskevaa säätelyä on selkeytetty (luku 12, 62 -). Tiedonsiirto varhaiskasvatuksen, viranomaisten ja kodin välillä helpottuu (luku 13) Korkeammin koulutetun henkilöstön osuus nousee päiväkodeissa (35 ), kuitenkin moniammatillinen henkilöstörakenne säilyy 31.10.2018 6
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma, 23 Laaditaan päiväkodissa ja perhepäivähoidossa jokaiselle lapselle Kirjataan tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi Suunnitelmana kirjataan myös lapsen tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen Laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja huoltajien kesken, laatimisesta vastaa varhaiskasvatuksen opettajaksi kelpoinen henkilö Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan. Varhaiskasvatuksen sosionomin osaamista voidaan hyödyntää erityisesti lasten ja perheiden palvelujärjestelmän tuntemuksen osalta. Jos tuen tarpeen arviointi edellyttää sosiaali-ja terveydenhuollon viranomaisten asiantuntemusta, on näiden osallistuttava arvioinnin tekemiseen varhaiskasvatuksen järjestäjän pyynnöstä. 31.10.2018 7 8
8
28 Varhaiskasvatuksen lastenhoitaja Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus-ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali-ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnonosilla. Edellä 1 momentissa tarkoitetuista soveltuvista tutkinnoista ja riittävistä tutkinnonosista säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. > tulee sisältää tai sitä tulee täydentää lasten ja nuorten kasvatuksen ja hoidon osaamista tuottavilla pakollisilla tutkinnon osilla. Vammaistyön osaamista tuottavat pakolliset tutkinnon osat suorittaneelle on kuitenkin riittävää suorittaa vain lapsen kasvun, hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisen tutkinnon osa. Muu vastaava soveltuva tutkinto on viittomakielisen ohjauksen perustutkinto. 31.10.2018 9
27 Varhaiskasvatuksen sosionomi Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen sosionomin tehtäviin on vähintään sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet vähintään 60 opintopisteen laajuiset opinnot, joista voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella, tai sosionomin tutkinto, jota on täydennetty mainituilla opinnoilla. 31.10.2018 10
28 Perhepäivähoitaja Kelpoisuusvaatimuksena perhepäivähoitajan tehtäviin on tehtävään soveltuva ammattitutkinto tai muu alalle soveltuva koulutus. 31.10.2018 11
Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus -siirtymäsäännökset Uuden varhaiskasvatuslain tullessa voimaan lastenhoitajien kelpoisuudet säilyvät, mikäli he lain voimaan tullessa tai 5 vuotta ennen lain voimaan tuloa ovat olleet kelpoisina virka-tai työsuhteessa varhaiskasvatuksen hoito-ja kasvatustehtävissä. ( 75,4) Kelpoisuus varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin on myös henkilöillä, jotka enintään 5 vuotta ennen tämän lain voimaantuloa ovat suorittaneet kelpoisuuden tuottavat opinnot tai ovat lain voimaan tullessa aloittaneet vaadittavat toisen asteen opinnot ja opinnot on suoritettu 31.12.2021 mennessä. ( Vakalaki 75,4) Tutkintorakenteesta poistuvia tutkintoja, esim. lapsi-ja perhetyön perustutkinto, voidaan kesken olevan tutkinnon osalta suorittaa siis vielä 2021 loppuun asti. Vanhan viittomakielisen ohjauksen perustutkinnon suorittaneet ovat kelpoisia varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtäviin. 31.10.2018 12
Varhaiskasvatuksen lastenhoitajan kelpoisuus siirtymäsäännökset, jatkuu Kelpoinen varhaiskasvatuslain 28 :ssä tarkoitetun lastenhoitajan tehtäviin on myös henkilö, joka on saanut Opetushallituksen antaman ammattipätevyyden tunnustamispäätöksen kelpoisuudesta lähihoitajan tehtäviin lasten päivähoidossa tai saanut Opetushallituksen ehdollisen ammattipätevyyden tunnustamispäätöksenkelpoisuudesta lähihoitajan tehtäviin ja saa Opetushallituksen lopullisen tunnustamispäätöksen 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä... ( 75,4) 31.10.2018 13
37 Päiväkodin henkilöstön rakenne NYT: 1/3 LASTENTARHANOPETTAJIA 2/3 LASTENHOITAJIA 1.1.2030: 2/3 VARHAISKASVATUKSEN OPETTAJIA /VARHAISKASVATUKSEN SOSIONOMEJA 1/3 LASTENHOITAJIA > 9000 LTO LISÄÄ, 9000 LH VÄHEMMÄN! 31.10.2018 14
Valtioneuvoston asetus varhaiskasvatuksesta 753/2018 Sisältää 4 pykälää: Henkilöstön mitoituksesta päiväkodissa Henkilöstömitoituksesta perhepäivähoidossa Lastenhoitajan kelpoisuuden tuovista opinnoista 3 :ssä Perhepäivähoitajan kelpoisuudesta lastenhoitajan tehtäviin 4 :ssä. 31.10.2018 15
KVTES suunnitteluaika 31.10.2018 16
Lto sunnitteluaika 1.5.2018 > KVTES, liite 5, 4, 1 mom Soveltamisohje 1 Työajan suunnittelu päiväkodeissa.työajan käyttöä suunniteltaessa varataan säännöllisestä työajasta (38 tuntia 45 minuuttia) työvuoroluettelossa kulloinkin riittävä aika lapsiryhmän ulkopuoliseen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opetus- ja kasvatustyön suunnitteluun, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmien laatimiseen. Edellä mainittuihin lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin on yleisesti katsottu kuuluvan noin 13 % työajasta. Osa työajasta voidaan käyttää esimiehen tarkempien ohjeiden mukaan työpaikan ulkopuolella. Tämän lisäksi kulloinkin on varattava riittävä aika lasten vanhempien tapaamisiin sekä moniammatilliseen ja asiantuntijayhteistyöhön. Lapsiryhmien opetukseen ja kasvatukseen osallistuvalla päiväkodin johtajalla tulee työajan käytön suunnittelussa huomioida päiväkodin johtamiseen ja esimiestyöhön tarvittava aika. Ylityöksi luettava työ on tehtävä pääsääntöisesti työpaikalla, siihen käytetty aika tai tehdyn työn määrä on luotettavasti selvitettävä ja ylityöhön on oltava työnantajan antama kirjallinen määräys. 31.10.2018 17
Kuntatyönantaja KT:n ohjeitus: https://www.kt.fi/sopimukset/ohjeet/kvtes/erityismaarays-lastentarhanopettajantyoaika Työaikamääräykseen tehtiin kolme muutosta: Viikkotyöajasta varattava työaikaosuus nousi noin 13 prosenttiin. Tarkoitettu suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviin sekä varhaiskasvatus- ja esiopetussuunnitelmien laatimiseen. Jatkossa yhteistyötehtäviin pitää varata työaikaa edellä mainittuihin tehtäviin varatun ajan lisäksi. Määräyksen soveltamisala laajennettiin koskemaan varhaiskasvatuksessa työskentelevien johtajien ja opettajien lisäksi sairaaloissa työskenteleviä erityislastentarhanopettajia ja lastentarhanopettaja. 31.10.2018 18
Miksi? Sopimusmääräyksen uudistus liittyy näiden ammattiryhmien työssä tapahtuneisiin muutoksiin kymmenen viime vuoden aikana sekä muun muassa varhaiskasvatuksen lakisääteisten tavoitteiden ja suunnitelmien määrän ja laadun kehitykseen. Päiväkodin johtajien, lastentarhanopettajien ja erityislastentarhanopettajien pedagogisen suunnittelun sekä arviointi- ja kehittämistehtävien (S-A-K) määrä on varhaiskasvatuslain velvoitteiden myötä selkeästi lisääntynyt. Varhaiskasvatussuunnitelmien laatiminen on lain mukaan lastentarhanopettajan tehtävä. HUOM! vastaa laatimisesta Ajankohta 1.5.2018 määräytyi siitä syystä, että toukokuussa tuli voimaan muitakin uudistettuja työaikamääräyksiä. 31.10.2018 19
Millä tavalla? Päiväkodin johtaja käsittelee päiväkodissa tai varhaiskasvatusyksikössä opetus- ja kasvatushenkilöstön työajankäytön muutokset henkilöstön kanssa. Toiminnan suunnittelun yhteydessä on tärkeää luoda suuntaviivat lapsiryhmän ulkopuoliselle työskentelylle koko lukuvuoden/toimintavuoden ajaksi. Asiasta on syytä tiedottaa myös koko henkilöstölle, sillä työyhteisön on kokonaisuudessaan hyvä tietää työajan käyttöä koskevat pelisäännöt. 31.10.2018 20
Lisäksi: Työvuoroluettelosta tulee varata kulloinkin riittävä aika lasten vanhempien tapaamisiin sekä moniammatilliseen- ja asiantuntijayhteistyöhön. Jatkossa yhteistyötehtäviin käytettävä työaika tulee varata suunnittelu- arviointija kehittämistehtäviin varatun ajan lisäksi. Mitä tarkoitetaan moniammatillisella tai asiantuntijayhteistyöllä? Moniammatillinen yhteistyö on päiväkodin sisäistä yhteistyötä, jota tehdään oman henkilökunnan kesken, kuten esimerkiksi tiimi- ja henkilöstöpalaverit. Asiantuntijayhteistyö on monialaista yhteistyötä, jota tehdään eri sektoreiden välillä, kuten esimerkiksi opetustoimen, terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. 31.10.2018 21
Voiko aikaa käyttää koko henkilöstön yhteisiin viikkopalavereihin tai kehittämis- tai koulutustilaisuuksiin tai vanhempien osallisuuden mahdollistavaan suunnitteluun? Työaikaresurssi on tarkoitettu käytettäväksi lapsiryhmän ulkopuolisiin tehtäviin Koko henkilöstöä koskeviin palavereihin sekä kehittämis- ja koulutustilaisuuksiin tarvittava aika tulee varata suunnittelu- arviointi- ja kehittämistehtäviin varatun ajan lisäksi. Vanhempien tapaamisiin tarvittava aika tulee varata suunnitteluarviointi- ja kehittämistehtäviin varatun ajan lisäksi riippumatta siitä, mitä asioita vanhempien tapaamisessa käsitellään. 31.10.2018 22
Miten suunnitteluaika sijoitetaan? Suunnittelu- arviointi- ja kehittämisajan tarve voi vaihdella esimerkiksi kuukausittain Toimintakauden alussa suunnittelutarve on suurempi ja vastaavasti toimintakauden lopussa arviointi ja kehittäminen ovat suuremmassa roolissa. Työntekijän ja/tai viranhaltijan pitää voida tosiasiallisesti tehdä suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviä työvuoroluetteloon merkittynä ajankohtana. S-A-K-aikaa ei pidä jakaa liian pieniin osiin tai merkitä sellaiseen ajankohtaan, jolloin pedagogista asiantuntijuutta tarvitaan erityisen paljon lapsiryhmässä. Vahvistettuun työvuoroluetteloon tulee merkitä kaikki lapsiryhmän ulkopuolella tehtävään työhön varattu työaika. Tästä työajasta osa voidaan merkitä työvuoron alkuun tai loppuun työpaikan ulkopuolella tehtävää työtä varten. Työn tekemisestä työpaikalla tai sen ulkopuolella päättää työnantaja/esimies. Toteutumaosioon tulee vastuukysymysten vuoksi kirjata, onko työ tehty työpaikalla vai sen ulkopuolella. 31.10.2018 23
Millaisia edellytyksiä voidaan asettaa suunnittelutehtäviin tarvittaville, asianmukaisille työtiloille ja välineille? Lasten esiopetus- ja varhaiskasvatussuunnitelmat on yleensä laadittava työpaikalla, jotta salassapitomääräyksiä noudatetaan. Tästä syystä jokaisessa päiväkodissa pitäisi olla riittävästi rauhallisia työtiloja ja -välineitä tätä työtä varten. Opettajan itsenäisesti hoitamia suunnittelu-, arviointi- ja kehittämistehtäviä voi tehdä myös kotona. Työnantaja voi päättää näin etenkin silloin, jos päiväkodin työtilat ovat riittämättömät. Työnantajan järjestäessä työtilat on syytä arvioida muun muassa tietokoneiden riittävyys työtilan häiriöttömyys ja rauhallisuus sekä valaistus ja ilmanvaihto työpöydän ja -tuolin säädettävyys suunnittelumateriaalien säilytystilojen riittävyys päiväkodin kaikkien opettajien mahdollisuus tehdä kirjallisia töitä tehtävään varattuna aikana ja mahdollisesti samaan aikaan. 31.10.2018 24
Tarvitseeko lastenhoitaja suunnitteluaikaa? 31.10.2018 25
Kiitos! 31.10.2018 26