KAUSTISEN KUNTA KALAVEDEN TUOTANTOALUEEN ASEMAKAAVA SWECO YMPÄRISTÖ OY
Käsittelyvaiheet Vireilletulokuulutus Khall 21.03.2016 46 OAS nähtävillä 3.7.2017 1.9.2017 Valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ) Nähtävilläolo (MRA 27 ) Hyväksyminen, kaupunginhallitus Hyväksyminen, kaupunginvaltuusto VAIHE PÄIVÄYS
Sisältö 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaava-alueen sijainti... 1 2 TIIVISTELMÄ... 3 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 3 2.2 Asemakaavan tarkoitus... 3 2.3 Malmin rikastus Kalaveden tuotantolaitoksella... 4 3 LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.2 Luonnonympäristö... 7 3.3 Maisema... 8 3.4 Muinaismuistot... 8 3.5 Liikenne... 8 3.6 Yhdyskuntatekniikka... 8 3.7 Maanomistus... 9 3.8 Väestö, elinkeinot ja palvelut... 9 3.8.1 Tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat... 9 3.8.2 Yhdyskuntatekniikka ja tiestö... 9 3.8.3 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut... 9 3.9 Suunnittelutilanne... 10 3.9.1 Maakuntakaava... 10 3.9.2 Yleiskaava... 11 3.9.3 Asemakaava... 12 3.9.4 Rakennusjärjestys... 13 3.9.5 Asemakaavan perusselvitykset... 13 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 14 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 14 4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt... 14 4.3 Viranomaisyhteistyö... 14 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 15 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 15 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 18 5.1 Asemakaavan rakenne, kokonaismitoitus sekä aluevaraukset... 18 S w e c o Y m p ä r i s t ö Oy PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku w w w. s w e c o. f i etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5
5.1.1 Mitoitus... 18 5.1.2 Asemakaavamerkinnät ja määräykset... 18 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI... 19 6.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään... 19 6.2 Vaikutukset pohjavesiin... 19 6.3 Vaikutukset pintavesiin ja kalastoon... 19 6.4 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön, linnustoon ja suojelualueisiin... 20 6.5 Luonnonvarojen hyödyntäminen ja kaivannaisjätteet... 20 6.6 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen... 20 6.7 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 20 6.8 Vaikutukset liikenteeseen... 20 6.9 Meluvaikutukset... 21 6.10 Tärinävaikutukset... 21 6.11 Vaikutukset ilmanlaatuun... 21 6.12 Vaikutukset elinoloihin, viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen... 21 6.13 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden osalta... 22 7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 23 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat... 23 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus... 23 7.3 Toteutuksen seuranta... 23 Liitteet: Asemakaavan seurantalomake Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 09/2016 Tehdasalueen asemapiirros Kartat: Asemakaavakartta 1:2000 4.1.2019 4 (27) p:\fiolu04\we\20600787_kaustinen_kalaveden_alueen_asemakaava\000\e toimitetut_suunnitelmat\2019_01_08_kaaluonnosasiakirjat\2019_01_ak_kalavesi_selostus.docx
1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alueen sijainti Kaustisen kunta sijaitsee Keski-Pohjanmaalla. Naapurikuntia ovat Halsua, Kokkola, Kruunupyy ja Veteli. Kaustisen kuntakeskus sijaitsee Ylivieskan-Kauhavan kantatien 63 ja Kokkolan-Lappeenrannan valtatien 13 risteysalueella. Suunnittelualue sijaitsee kantatien 63 eteläpuolella n. 4.5 km itään Kaustisen keskustasta. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on n. 40,6 ha. Kuva 1. Suunnittelualueen (punainen ympyrä) likimääräinen sijainti. 1 (23)
Kuva 2. Suunnittelualueen (punainen ympyrä) likimääräinen sijainti. Suunnittelualue sijaitsee kantatien 63 eteläpuolella n. 4.5 km itään Kaustisen keskustasta. Kuva 3. Asemakaavoitettava alue (vihreä rajaus) ja alueelle kaavailtujen kaivostoiminnan rikastamotoimintojen eli yleiskaava-alueen (punainen rajaus) likimääräinen sijainti. 2 (23)
2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kunnanhallitus päätti kuuluttaa vireille Kalaveden asemakaavan Khall 21.03.2016 46. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Oas) oli nähtävillä 3.7.2017-1.9.2017 välisen ajan Kaustisen kunnanvirastolla ja Kaustisen kunnan kotisivuilla. Kaavaluonnos oli nähtävillä laatimisvaiheen kuulemista varten xx välisen ajan Kaustisen kunnanvirastolla ja Kaustisen kunnan kotisivuilla. Kaavaluonnoksesta annettiin x lausuntoa. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä x.x.-x.x.2015 välisen ajan. Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen x.x.2015 x Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavaehdotuksen x.x.2015 x 2.2 Asemakaavan tarkoitus Tehtävänä on laatia asemakaava, jolla luodaan edellytykset Kaustisen Kalaveden alueelle kaavaillun kaivostoiminnan tuotantoalueen rakentamiselle. Keski-Pohjanmaan litiumprovinssi eli Kaustisen alue ympäristöineen on tunnettu jo 1950- ja 1960-lukujen taitteesta saakka litiumpitoisen mineraalin, spodumeenin, esiintymisestä. Tutkimukset ovat johtaneet kymmenien spodumeenipegmatiittijuonien sekä useiden satojen malmilohkareiden löytymiseen. Nykyisin Keski-Pohjanmaalta löydetyt litiumspodumeenivarannot ovat Euroopan merkittävimpiä. Yli 500 km2 laajuiseksi arvioitu Keski-Pohjanmaan litiumprovinssi saattaa olla jopa arvioitua laajempi. Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) tekemän arvion mukaan Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin alueen tämänhetkiset tunnetut mineraalivarannot riittäisivät useiksi kymmeniksi vuosiksi. Keliber Oy suunnittelee Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin alueella, Kokkolan kaupungin ja Kaustisen kunnan alueilla sijaitsevien Outoveden, Syväjärven, Rapasaaren ja Läntän esiintymien hyödyntämistä. Louhittava malmimineraali on spodumeeni (litiumalumiinisilikaatti), josta monivaiheisen rikastus- ja jalostusprosessin kautta saadaan erotettua litium litiumsuoloina. Myös muiden litiumkemikaalien valmistaminen on mahdollista. Malmin jalostuksessa saadaan myös lisäarvoa antavia sivutuotteita. Louhoksista saatu kiviaines on tarkoitus jatkojalostaa Kaustisten Kalavedelle kaavaillulla rikastamolla. Rikastamoalueen (tuotantolaitos) rakentaminen vaatii asemakaavan. Kaavailtu tuotantolaitos sijoittuisi kantatien 63 eteläpuolelle n. 4.5 km itään Kaustisen keskustasta. Kaava-alue sisältää rikastamoalueen sekä siihen liittyvät tie- ja pysäköintialueet lähiympäristöineen. Suunnittelualueella sijaitsee Kaustisen kunnan vuonna 1996 suljettu kaatopaikka, mikä tulee huomioida kaavatyössä. Kaatopaikka oli toiminnassa vuosina 3 (23)
1973-1996. Kaatopaikan alueelle on suunniteltu mm. tiealuetta ja kuorma-autojen kasetointiasemaa. Mikäli jätetäyttöön joudutaan rakentamisen aikana kajoamaan, se tulee tehdä suunnitelmallisesti ja ympäristölainsäädäntöä noudattaen. 2.3 Malmin rikastus Kalaveden tuotantolaitoksella Malmi louhitaan ja esimurskataan Syväjärven, Rapasaaren, Outoveden ja Läntän kaivosalueilla mistä esimurskattu malmi kuljetetaan kaivoksilta rikastettavaksi Kalaveden rikastamolle. Kaivoksella esimurskattu malmi murskataan edelleen Kalaveden murskauspiirissä ja siitä erotetaan sivukivi optisella lajittelulla paineilman avulla. Murskauksen ja optisen lajittelun jälkeen malmi jauhetaan tanko- ja kuulamyllyssä, jonka jälkeen se rikastetaan vaahdottamalla vaahdotuspiirissä. Rikastusprosessin tuotteena saadaan spodumeenirikastetta, mikä kuljetetaan edelleen Keliberin Kokkolan kemiantehtaalle jatkojalostettavaksi valmiiksi litiumkarbonaatiksi. Kalaveden tuotantoalue kokonaisuudessaan muodostuu rikastamon alueesta ja asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevista rikastamon toimintoihin liittyvästä läjitys- ja allasalueesta. Rikastamon alueelle sijoittuvat malmin homogenisointi- ja varastoalue, malmin murskaus, sorttaus, sivukiven varastoalue, rikastamo, varastot, vesienkäsittelylaitos sekä toimisto. Asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevalle allasalueelle sijoittuvat ylijäämämaiden läjitysalueet, rikastushiekka-allas, eristerakenneallas sekä vesiallas. Tuotantoalueen pohjoispuolelle sijoittuu myös lämpövoimalaitos. Prosessissa tarvittava raakavesi otetaan n. 1,5 km etelään rikastamoalueesta sijaitsevasta Vissavedestä, josta rakennetaan putkilinja tuotantolaitoksella sijaitsevalle vesienpuhdistuslaitokselle. Osa tuotannossa tarvittavasta raakavedestä kierrätetään takaisin prosessiin ja osa vesistä johdetaan käsittelyn jälkeen putkella rikastamoalueen luoteispuolella sijaitsevaan Kalavedenojaan. Malmi, kemikaalit ja muut tarveaineet kuljetetaan Kalaveden tuotantoalueelle kantatietä 63 (Toholammintie) pitkin. Malmi tuodaan Keliberin louhosalueilta idästä, muiden kuljetusten (kemikaalit tuotantoalueelle, rikaste litiumkemiantehtaalle) suuntautuessa pääosin länteen. Tuotantoalueelle kuljetaan Toholammintieltä kahden eri liittymän kautta. Idänpuoleista liittymää käytetään raskaan liikenteen kuljetuksiin ja se sijoittuu likimain nykyisen kaatopaikan liittymän kohdalle. Lännenpuoleinen liittymä rakennetaan henkilöliikennettä varten. Liittymät porrastetaan ja pääsuunnan liittymäalueet kanavoidaan. Henkilöliikenteen liittymään on suunniteltu lännestä päin tultaessa oikealle kääntymiskaista. Kalaveden rikastamoalueelle on suunnitellut toiminnot: 1. Malmin vastaanotto 2. Malmin murskaus ja optinen lajittelu (sorttaus) 4 (23)
3. Rikastamolaitoksen sisältäen jauhatuksen ja luokituksen, liejun poiston, prefloat vaahdotuksen, magneettisen erottelun, spodumeenivaahdotuksen ja rikasteen vedenpoiston sekä rikasteen varastoinnin 4. Sivutuotteiden ja rikastushiekkojen käsittely (lajiteltu sivukivi, prefloat, magneettinen jae, rikastushiekka ja lieju, spodumeenirikaste) 5. Allasalue rikastushiekkojen varastointiin (Allas-alueet sijaitsevat rikastamolaitoksen itäpuolella, ei asemakaava-alueella) 6. Raaka- ja jäteveden käsittely (Allas-alueet sijaitsevat rikastamolaitoksen kaakkoispuolella, ei asemakaava-alueella) Kuva 4. Ote asemakaavasta. Toimintojen sijoittuminen asemakaava-alueelle. 5 (23)
Kuva 5. Kaustisen rikastamon toimintakaavio. Kuva 6. Kaustisen rikastamon toimintakaaviokuva. Rikastuksen päävaiheet ovat murskaus ja optinen lajittelu, jauhatus ja luokitus, liejun poisto, prefloat-vaahdotus, magneettinen erotus ja spodumeenivaahdotus. Rikastamon prosessista saadaan tuotteena spodumeenirikastetta, joka toimitetaan jatkojalostettavaksi litiumkarbonaatiksi Keliberin Kokkolan litiumkemiantehtaalle. 6 (23)
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole vakituista asutusta eikä muita häiriintyviä kohteita. Lähin vakituinen asutus sijaitsee noin 1 500 metrin etäisyydellä Kalaveden kylässä. Lähimmät loma-asunnot ovat Mustalammen rannalla kantatie 63:n toisella puolella noin 500 metrin etäisyydellä laitosalueesta. Välittömästi kaava-alueen länsipuolella on kaksi pientä järveä. Pieni ja Iso Kalavesijärvi ovat kaksi peräkkäistä järveä, joita yhdistää noin 30 metriä pitkä yhdysoja. Järvet ovat yhteydessä Vissavedenojaan (Kalavedenojaan) ja sitä kautta Perhonjokeen. Järvet ovat samassa korkeustasossa N60 +82,40. Pieni Kalavesijärvi on pinta-alaltaan 5,6 ha ja Iso Kalavesijärvi on 8,6 ha. 3.2 Luonnonympäristö Korkeus kaava-alueella vaihtelee välillä + 85..+ 90 m mpy. Pinta viettää länsiluoteeseen. Matalimmat alueet ovat Pienen ja Ison Kalaveden ympäristössä kaava-alueen länsipuolella. Alueen kallioperä koostuu pääasiassa pegmatiitista, graniiteista ja pohjoisosassa esiintyvistä metavulkaanisista kivistä, kuten kiillegneisseistä ja kiilleliuskeista. Maaperä koostuu pääasiassa hiekka- ja soramoreeneista. Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse luokiteltuja pohjavesialueita. Alueen välittömässä läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita. Lähin Natura-alue Vionneva sijaitsee noin 8,5 km etäisyydellä. Kaava-alue rajoittuu Pieneen Kalaveteen, joka on suolampi. Alueen länsipuolella on Iso Kalavesi ja itäpuolella Pitkälampi. Kasvillisuus kaava-alueella ja sen lähiympäristössä on pääosin ojitettua puustoista suota sekä talousmetsää kasvavia kivennäismaaselänteitä. Suurin osa kangasmetsäkuvioista on tehokkaasti hoidettua talousmetsää ja kasvillisuus tavanomaista. Kaava-alueella on uhanalaisia ja silmälläpidettäviä luontotyyppikuvioita; Pienen Kalaveden rannalla on luonnontilaista avo- ja pajuluhtaa ja niiden ja kangasmetsien vaihettumisvyöhykkeellä esiintyy muurainkorpea ja metsäkortekorpea. Kaava-alueella ei ympäristövaikutusten arviointia varten tehdyissä luontoselvityksissä ole havaittu uhanalaisia, suojelustatusta omaavia tai muista syistä huomioon otettavia kasvilajeja. Huomioitavista lajeista (luontodirektiivi liite IV) kaava-alueella ja sen läheisyydessä esiintyy viitasammakkoa Ison ja Pienen Kalaveden alueella. Lampien alue on myös lepakoille tärkeä ruokailualue. Liito-oravalle soveltuvia metsiä on kaava-alueen itäpuolella Pitkälammen itäpuolella ja Pitkälampikankaan eteläosassa. Saukosta tehtiin useita havaintoja em. vesistöistä. Sudenkorentokartoituksessa havaittiin huomioitavaa sirolampikorentoa Pitkälammelta. 7 (23)
Lähiympäristön asutuksen vaikutus näkyy kaava-alueen linnustossa kulttuurilajien esiintymisenä, kun taas soiden ja erämaiden lintuja on varsin niukasti. Lampien vesi- ja rantalinnusto on varsin niukka. Huomionarvoista lintulajistoa esiintyy eri puolilla selvitysaluetta. Alueen linnustoon kuuluu lintudirektiivin mukaisia, uhanalaisia ja Suomen vastuulajeja. 3.3 Maisema Kaava-alue on metsätalousaluetta. Alue on ojitettua suoaluetta, josta erottuvat hieman korkeammat moreeniselänteet. Kaava-alue on Pohjanmaalle tyypilliseen tapaan tasaista. Lähiympäristön luonnonmaisema on kohtalaisen sulkeutunutta ja avoimet alueet koostuvat enimmäkseen vesistöistä. Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lähimmät arvokkaat maisema-alueet ovat Tastulanjärvi ja Perhonjoen kulttuurimaisema. Kaava-alueella tai sen välittömässä läheisyydessä ei sijaitse arvokkaita rakennettuja kulttuuriympäristöjä. Lähin valtakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö on Kaustisen keskustan kirkonmäki noin 4 km etäisyydellä. 3.4 Muinaismuistot Kaava-alueelta ei ole löytynyt muinaisjäännöksiä ympäristövaikutusten arviointia varten tehdyissä selvityksissä. Alueen länsipuolella Kaustisen keskustan ympärillä on useita muinaisjäännöksiä. Lähimmät muinaisjäännökset ovat Pööskallio (luola, kultti- ja tarinapaikka), Kalavedenoja (kivikautinen asuinpaikka) ja Koivuräme (kivikautinen asuinpaikka). Rakennettu ympäristö 3.5 Liikenne Yleiskaava-alue sijaitsee kantatien 63, eli Toholammintien varressa. Tuotantolaitoksen toimintaan liittyvä liikenne kulkee pääasiassa Kaustisen keskustan kautta Kokkolan suuntaan kantatietä 63 sekä valtatietä 13, eli Kokkolantietä pitkin. Nopeusrajoitus kantatiellä 63 tuotantolaitoksen kohdalla on tällä hetkellä 100 km/h. Lähempänä Kaustisen keskustaa nopeus laskee 80-60-50-40 km/h. Kaava-alueen vieressä kulkevan kantatien 63 liikennemäärät ovat valtakunnallista tasoa pienempiä lukuun ottamatta Kaustisen keskustan lähialueita. Valtatiellä 13 liikennemäärät ovat valtakunnallista tasoa pienempiä, mutta alueellista keskiarvoa hieman suurempia. Kantatie 63 on päällystetty, leveä (> 7 m) ja hyväkuntoinen tie. 3.6 Yhdyskuntatekniikka Alueella on suljettu kunnan vuonna 1996 suljettu vanha kaatopaikka. 8 (23)
3.7 Maanomistus Kaava-alue on Keliberin omistuksessa. 3.8 Väestö, elinkeinot ja palvelut Kaustisen keskusta sijaitsee kaava-alueelta noin 5 km itään. Lähin asutuskeskittymä on länsipuolella sijaitseva Kalaveden kylä noin 1 km etäisyydellä. Alle 1 km etäisyydellä on muutamia vapaa-ajan asuntoja. 3.8.1 Tehdyt selvitykset ja muut suunnitelmat Alueelle on tehty lukuisia selvityksiä kaivoshankkeen YVA-prosessissa sekä ympäristö- ja vesitalouslupahakemuksen yhteydessä. Rikastamon rakentamista varten on laadittu ja laaditaan mm. seuraavia selvityksiä: Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin ympäristövaikutusten arviointi (Kaivosten ja rikastamon YVA-raportti, 2017. Esiselvitys (Pre-feasibility Study), 3/2016 Kannattavuusselvitys, 2016 - Ympäristö- ja vesitalouslupahakemukseen liittyvät YVA-menettelyä täydentävät selvitykset. Kaivoksen laitossuunnitelmat, tarvittavan infrastruktuurin yleis- ja rakentamissuunnitelmat, jätteenkäsittely eli sivukiven läjitysalueet, kaivosalueen allasvaraukset täsmentyvät tämän kaavaprosessin aikana. 3.8.2 Yhdyskuntatekniikka ja tiestö 20 kv:n sähkölinja pistona 3.8.3 Sosiaalinen ympäristö ja palvelut Alue tukeutuu Kaustisen kuntakeskustan palveluihin. 9 (23)
3.9 Suunnittelutilanne 3.9.1 Maakuntakaava Oikeusvaikutteinen maakuntakaava on ohjeena laadittaessa tai muutettaessa yleiskaavoja tai ryhdyttäessä muihin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä ja päättäessään niiden toteutuksesta otettava huomioon maakuntakaava ja pyrittävä edistämään sen toteutumista. Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä. Maakuntakaavoitusta ohjaavat maakunnan omat tavoitteet, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä maankäyttö- ja rakennuslaki. Keski-Pohjanmaalla maakuntakaavoitusta on tehty vaiheittain. Tällä hetkellä voimassa olevia vaihekaavoja on neljä. Maakuntakaavan 1. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.10.2003. Ensimmäisestä vaiheesta voimassa on yhä kehittämisperiaatemerkintöjä, yhdyskuntarakenteen aluevarauksia sekä luonnonsuojelulain mukaiset Natura 2000 -verkostoon kuuluvat tai siihen ehdotetut alueet. Maakuntakaavan 2. vaihekaava on vahvistettu valtioneuvostossa 29.11.2007. Toisesta vaihemaakuntakaavasta voimassa on tällä hetkellä tuulivoimaloille varattu energiahuollonalue Kokkolan suurteollisuusalueen ja sataman kupeessa, soiden monikäyttö kokonaisuudessaan sekä muinaismuistokohteet. Maakuntakaavan 3. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 8.2.2012. Kolmannesta vaihemaakuntakaavasta on kumottu yksi arvokas harjualue. Maakuntakaavan 4. vaihekaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 22.6.2016. Neljäs vaihemaakuntakaava on voimassa kokonaisuudessaan. Keski-Pohjanmaan liitossa on aloitettu 5. vaihemaakuntakaavan valmistelu. Keski-Pohjanmaan vaihemaakuntakaavoissa käsitellään pääasiassa seuraavia teemoja: - 1. vaihemaakuntakaava: täydennys- ja ajantasakaava - 2. vaihemaakuntakaava: soiden monikäyttö, tuulivoimatuotannon ja kaupan palveluverkko, muinaismuistot sekä maisema- ja kulttuurikohteet - 3. vaihemaakuntakaava: kaupan palveluverkkoa sekä maa-ainestenottoa ja pohjavesien suojelua koskevat aluevaraukset - 4. vaihemaakuntakaava: seudullisesti merkittävän tuulivoiman sijoittuminen - 5. vaihemaakuntakaava: kaupan palvelurakenteen ajantasaistaminen, seudulliset ampumaradat, aluerakenne ja kaivostoiminta. Kaavassa on osoitettu maankäyttö- ja rakennuslain 25 :n mukaan Keski-Pohjanmaan alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet. Aluevarauksia on osoitettu vain siltä osin ja sillä tarkkuudella kuin alueiden käyttöä koskevien valtakunnallisten tai maakunnallisten tavoitteiden kannalta tai useamman kuin yhden kunnan alueiden käytön yhteensovittamiseksi on tarpeen. 10 (23)
Hankealueelle ei ole maakuntakaavoissa esitetty kaavamerkintöjä. Alueen sivuitse sen pohjoispuolelta kulkeva Toholammintie (kt 63) on kaavassa esitetty merkittävästi parannettavana kantatienä. Kuva 7. Ote Keski-Pohjanmaan 1., 2., 3. ja 4. vaihemaakuntakaavayhdistelmästä. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti on osoitettu kartalla sinisellä soikiolla. Maakuntakaavassa ei ole osoitettu suunnittelualueelle erityisiä maankäytön ohjauksen tarpeita. 3.9.2 Yleiskaava Alueella on voimassa valtuuston vuonna 2015 hyväksymä Kaustisen keskustan osayleiskaava. Osayleiskaava kattaa osittain asemakaavoitettavan alueen, joka on osoitettu yleiskaavassa merkinnällä T-Teollisuus- ja varastoalueeksi. Yleiskaavamääräyksen mukaan alue tulee asemakaavoittaa ja alueelle tulee laatia hulevesisuunnitelma asemakaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavassa hankealueen länsipuolella olevat Kalavesien rannat on osoitettu kaavamerkinnällä MY-Maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityisiä ympäristöarvoja. Alueen metsänkäsittelyssä on noudatettava kulloinkin voimassa olevia metsäluonnon arvokkaita elinympäristöjä koskevia metsänhoitosuosituksia. Maisemaa olennaisesti muuttavat toimet on kielletty. Alueella sallitaan rakentaminen vain maa- ja metsätaloutta varten. Lisäksi yleiskaavan yleismääräyksissä edellytetään mm.: 11 (23)
Asemakaavoitettaviksi tarkoitetuilla alueilla tulee asemakaavan laatimisen yhteydessä selvittää alueen kiinteät muinaisjäännökset yhteistyössä museoviranomaisen kanssa. Alueiden tarkemman suunnittelun yhteydessä on tehtävä riittävän laajat hulevesiselvitykset. Mahdollisuuksien mukaan tulee hulevesien johtaminen toteuttaa luonnonmukaisen hulevesien käsittelyn periaatteita noudattaen. Mahdollisuuksien mukaan tulee pohjavesialueilla turvata pohjaveden määrä siten, että hulevesiä ei johdeta pohjavesialueen ulkopuolelle. Uusia alueita kaavoitettaessa ja toteutettaessa on huolehdittava, että niiltä toteutetaan riittävät ja turvalliset kevyen liikenteen yhteydet keskustaan. Kuva 8. Yleiskaavaote ja yleiskaavan muutos- ja laajennusalueen rajaus (punainen aluerajaus). 3.9.3 Asemakaava Hankealueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. 12 (23)
3.9.4 Rakennusjärjestys Kaustisen voimassa oleva rakennusjärjestys on tullut voimaan julkisella kuulutuksella 01.07.2004. Rakennusjärjestystä ollaan päivittämässä. Uuden rakennusjärjestyksen on tarkoitus tulla voimaan 1.2.2019. 3.9.5 Asemakaavan perusselvitykset Kaavoitusta varten tarvittavat lähtötiedot saadaan pääosin Kaustisten kunnalta. Asemakaavatyössä hyödynnetään Kaustisen keskustan osayleiskaavaa laadittaessa tehdyt perusselvitykset (2015) sekä Keski-Pohjanmaan litiumprovinssin YVA-menettelyn selvityksiä. Lisäksi työssä hyödynnetään raporttia: Pre-feasibility Study, Keliber lithium project (2016). Perus- ja ympäristöselvityksissä kartoitetaan työn vaatimalla tarkkuudella ainakin seuraavat asiat: maisema- ja luontotekijät sekä rakennettu ympäristö, liikenne ja tekninen huolto, maanomistus ja suunnittelutilanne. 13 (23)
4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve 14 (23) Tavoitteena on laatia asemakaava, joka mahdollistaa asetettujen tavoitteiden mukaisesti malmin rikastamotoimintojen rakentamisen Kalaveden alueelle. 4.2 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Maankäyttö- ja rakennuslain 62 mukaan kaavoitukseen osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua, kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. Tiivis vuorovaikutus kaavan laatijan ja osallisten välillä on perusta työn onnistumiselle. Maankäyttö- ja rakennuslain 64 :n mukaan osallisella on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää alueelliselle ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Kaavaprosessin aikana järjestetään MRL:n mukaiset julkiset nähtäville asettamiset, jolloin kunnan asukkailla ja muilla osallisilla on mahdollisuus tutustua kaava-aineistoon ja jättää siitä mielipiteitä ja muistutuksia. Tässä hankkeessa osallisia ovat mm.: alueen maanomistajat Kaustisten kunnan asukkaat sekä toimijat (mm. yrittäjät, yhdistykset) Kunnan toimielimet ja viranhaltijat, joiden toimialaa asia koskee Keliber Oy naapurikunnat: Halsua, Kokkola, Kruunupyy ja Veteli viranomaiset: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Pohjanmaan ELY-keskus/elinkeinot, Keski-Pohjanmaan liitto, Pohjanmaan liitto, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (AVI), Museovirasto, Keski-Pohjanmaan pelastuslaitos, Tukes yhdyskuntatekniikka (Korpelan Voima Oy, Fingrid Oyj, Trafi) Kaavan valmistelusta ja kaavatyön edistymisestä tiedotetaan julkisilla kuulutuksilla, siten kuin kunnalliset ilmoitukset Kaustisen kunnassa ilmoitetaan. Ilmoitus julkaistaan sanomalehden, kuntatiedotteen sekä kunnan virallisen ilmoitustaulun lisäksi internetissä kunnan kotisivulla: www.kaustinen.fi 4.3 Viranomaisyhteistyö Kaavaluonnosvaiheessa ympäristökeskuksen ja muiden keskeisten viranomaisten sekä kunnan kesken järjestetään tarvittaessa viranomaisneuvottelu (MRL 66, MRA 18 ). Siinä
käsitellään kaavahankkeen yleisiä tavoitteita, osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa ja asemakaavaluonnosta. Muita työpalavereja voidaan pitää kaavoituksen eri vaiheessa tarpeen mukaan. Viranomaisilta pyydetään lausunnot sekä asemakaavan muutoksen luonnos- että ehdotusvaiheessa. 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Kaavatyön tavoitteena on mahdollistaa uuden malmin rikastamoalueen vaatimien rakennusten ja rakennelmien rakentaminen. Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet Valtioneuvosto on päättänyt 30.11.2000 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista, jotka on otettava kaavoituksessa huomioon. Tavoitteet on tarkistettu, ja uudistetut tavoitteet ovat tulleet voimaan 1.4.2018. Uudistuksen myötä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat: 1. Toimivat yhdyskunnat ja kestävä liikkuminen luodaan edellytykset alueiden ja yhdyskuntien kehittymiselle elinvoimaisina, vahvuuksia ja voimavaroja tehokkaasti ja kestävästi hyödyntäen edistetään monikeskuksista, verkottuvaa ja hyviin yhteyksiin perustuvaa aluerakennetta vastataan väestö- ja työpaikkakehityksen edellyttämiin tarpeisiin, luodaan edellytykset elinkeino- ja yritystoiminnan kehittämiselle ja mahdollistetaan eri väestöryhmien tarpeita vastaava asuntotarjonta luodaan edellytykset vähähiiliselle ja resurssitehokkaalle yhdyskuntakehitykselle, joka tukeutuu ensisijaisesti olemassa olevaan rakenteeseen edistetään saavutettavuutta, kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen sekä viestintään ja liikkumiseen liittyvien palveluiden kehittämistä 2. Tehokas liikennejärjestelmä edistetään liikennejärjestelmän toimivuutta, toimintavarmuutta ja turvallisuutta edistetään vähähiilisyyttä 3. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ja tulviin sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, uusi rakentaminen sijoitetaan tulvavaara-alueiden ulkopuolelle tai tulvariskien hallinta varmistetaan muutoin 15 (23)
ehkäistään melusta, tärinästä ja huonosta ilmanlaadusta aiheutuvia ympäristö- ja terveyshaittoja, jätetään riittävät suojaetäisyydet, tai riskit hallitaan muulla tavoin suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset, alueet tai toiminnot sijoitetaan riittävän etäälle häiriintyvistä kohteista otetaan huomioon yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tarpeet 4. Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö sekä luonnonvarat huolehditaan luonnon- ja kulttuuriympäristöistä kestävällä tavalla, mikä on tärkeää elinkeinojen, väestön hyvinvoinnin ja alueiden identiteetin kannalta huomioidaan valtakunnalliset inventoinnit huolehditaan valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvojen turvaamisesta sekä edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä huolehditaan virkistysalueiden riittävyydestä ja virkistysyhteyksien jatkuvuudesta luodaan edellytykset bio- ja kiertotaloudelle, luonnonvarojen kestävälle hyödyntämiselle sekä huolehditaan riittävän yhtenäisten pelto- ja metsäalueiden säilymisestä saamelaiskulttuurin ja -elinkeinojen kehittämisedellytysten ja niille tärkeiden alueiden säilyminen (ei koske tätä aluetta) 5. Uusiutumiskykyinen energiahuolto varaudutaan uusiutuva energiantuotannon tarpeisiin sekä huolehditaan kuljetusten ja varastoinnin toimivuudesta sovitetaan tuulivoimarakentaminen ympäröivään maankäyttöön, sijoittaminen keskitetysti usean voimalan yksiköihin turvataan merkittävien voimajohtojen ja kaasuputkien linjausten ja toteuttamismahdollisuudet, hyödyntäen olemassa olevia johtokäytäviä Maankäyttö- ja rakennuslain asettamat asemakaavan sisältövaatimukset ja tarkoitus MRL 50 asemakaavan tarkoitus: Alueiden käytön yksityiskohtaista järjestämistä, rakentamista ja kehittämistä varten laaditaan asemakaava, jonka tarkoituksena on osoittaa tarpeelliset alueet eri tarkoituksia varten ja ohjata rakentamista ja muuta maankäyttöä paikallisten olosuhteiden, taajamaja maisemakuvan, hyvän rakentamistavan, olemassa olevan rakennuskannan käytön edistämisen ja kaavan muun ohjaustavoitteen edellyttämällä tavalla. MRL 54 asettamat asemakaavan sisältövaatimukset: Asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon. 16 (23)
Asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä arvoja saa hävittää. Alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen sopivia alueita. Asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Ei saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai haittaa, joka tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. 17 (23)
5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Asemakaavan rakenne, kokonaismitoitus sekä aluevaraukset Asemakaavalla kaivostoimintaan liittyvien rakennusten alue osoitetaan teolliselle toiminnalle rikastamoalueen rakentamista varten. Kaava-alue sisältää rikastamoalueen sekä siihen liittyvät tie- ja pysäköintialueet lähiympäristöineen. Rakennusluvat haetaan murskaamolle, rikastamolle sekä kaivostoimintaa palveleville muille toiminnoille, kuten toimisto-, huolto- ja kunnossapitotiloille. Suunnittelualueella sijaitsee Kaustisen kunnan vuosina 1973-1996 käytössä ollut kaatopaikka. Kaatopaikan alueelle on suunniteltu tiealuetta ja kuorma-autojen kasetointiasemaa. Rikastamon toimintaperiaate Rikastamon toimintaperiaate on kuvattu kappaleessa 2.3 Malmin rikastus Kalaveden tuotantolaitoksella. 5.1.1 Mitoitus Asemakaava-alueen koko on n. 40,6 ha. Sille osoitetaan teollisuusrakennusten korttelialue (T-kaiv), suojaviheraluetta (EV) sekä vesialue (W). Teollisuusalueen kortteli on kooltaan n. 30 ha. Tehdasrakennuksille osoitetaan rakennusoikeutta x k-m 2. Alueen rakentamistehokkuus (e) on siten xx. Alueelle voi sijoittua myös tilapäistä parakki- tms. rakentamista mm. tehtaan rakentamisen aikana. Väliaikaista rakentamista ohjaa mm. MRL 125, jonka mukaan määräajan paikallaan pysytettävää rakennusta varten rakennuslupaan voidaan asettaa määräaika sekä 176, jonka mukaan tilapäinen rakennus voi olla paikallaan enimmillään 5 vuotta. 5.1.2 Asemakaavamerkinnät ja määräykset Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa kaivostoimintaan liittyviä toimisto-, murskaamo-, rikastamo- ja varastorakennuksia sekä kaivostoiminnan vuoksi tarpeellisia muita rakennuksia, kuten lämpölaitoksen, muita rakennelmia ja laitteita. Suojaviheralue. Pieni Kalaveden ja teollisuustoimintojen väliin osoitetaan suojaviheralue. Alueen kasvillisuuttea on hoidettava niin, että suojavaikutus säilyy. Vesialue. Merkinnällä osoitetaan Pieni Kalavesi. 18 (23)
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET Rikastamoalueella syntyvät prosessivedet, kuivatusvedet ja jätevedet on käsiteltävä ympäristö- ja vesitalouslupapäätöksen mukaisesti. Asemakaava-alueelle voi sijoittaa MRL 176 :ssä tarkoitettua tilapäistä rakentamista, joka palvelee kaivoksen käynnistämisen aikaista toimintaa. Tilapäisen toiminnan jälkeen rakennukset tulee purkaa. 6 VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Kalaveden tuotantolaitoksen vaikutuksia on arvioitu Kalaveden tuotantolaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Ramboll 2018). Asemakaavan vaikutukset kohdistuvat pääasiassa rikastamoalueelle. Maisemallisesti, liikenteellisesti sekä ympäristövaikutuksiltaan asemakaavalla on merkitystä myös laajemmalle alueelle mm. tehtaan, malmin käsittely ja kuljetusprosessien vuoksi. 6.1 Vaikutukset maa- ja kallioperään Vaikutukset maaperään ovat paikallisia ja kohtalaisen pienialaisia. Hankkeen vaikutukset maa- ja kallioperään on arvioitu merkittävyydeltään vähäisiksi. Kaivannaisjätteiden läjittämisestä allasalueille aiheutuvat maaperävaikutukset on arvioitu pieneksi. Rikastushiekka-altaasta voi nousta ilmaan pölyä, jolloin mahdolliset haitta-aineet voivat levitä lähialueen maaperään. Polttoaineiden, öljyjen ja kemikaalien säilytykseen liittyy onnettomuusriski maaperän pilaantumisesta. 6.2 Vaikutukset pohjavesiin Tuotantolaitos ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella eikä sen lähellä ole pohjavesialueita tai talousvesikaivoja. Kaustisen vanha kaatopaikka heikentää nykytilassa pohjaveden laatua alueella. Hankealueen maaperä on pääosin heikosti vettä johtavaa moreenimaata. Hankkeen pohjavesivaikutusten merkittävyys on arvioitu vähäiseksi. 6.3 Vaikutukset pintavesiin ja kalastoon Rakentaminen saattaa aiheuttaa lähivesistöjen lievää samentumista, mutta on väliaikaista. Toiminta aiheuttaa pintavesiin fosfaatti- ja lämpökuormitusta. Pääosin vesistövaikutukset kohdistuvat Kalavedenojaan. Kalavedenojan ja sen alapuolisten ojien kalasto on hyvin niukkaa, joten haittavaikutukset arvioidaan pieniksi. Alempana Perhonjoen vedenlaadun osalta herkkyys arvioitiin vähäiseksi, mutta kalaston osalta kohtalaiseksi, joten vesistövaikutukset on arvioitu merkittävyydeltään kohtalaisiksi. 19 (23)
6.4 Vaikutukset kasvillisuuteen, eläimistöön, linnustoon ja suojelualueisiin 20 (23) Vaikutusten kasvillisuuteen arvioidaan olevan vähäisiä. Luonnontilaisuudeltaan herkistä kohteista rakentamisesta aiheutuu vähäisiä vaikutuksia minerotrofisiin lyhytkorsinevoihin ja korkeintaan kohtalainen vaikutus keski-ikäisiin tuoreisiin kangasmetsiin. Linnustoon arvioidaan aiheutuvan vähäinen vaikutus. Vaikutusalueen tärkeimmät linnustokohteet ovat Iso ja Pieni Kalavesi. Eläimistä viitasammakkoon ja lepakoihin kohdistuu merkittävyydeltään enintään kohtalainen vaikutus. Liito-oravaan ja saukkoon kohdistuvat vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Muuhun eläinlajistoon, kuten suurpetoihin ja metsäpeuraan, arvioidaan kohdistuvan merkittävyydeltään enintään vähäinen kielteinen vaikutus. Hankkeesta ei aiheudu luonnonsuojelualueisiin kohdistuvia vaikutuksia. 6.5 Luonnonvarojen hyödyntäminen ja kaivannaisjätteet Toiminnalla ei arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia tuotantolaitoksen ulkopuolisten luonnonvarojen hyödyntämiseen, kuten marjastamiseen ja metsätalouteen. Hankkeen toteuttamisen vaikutukset luonnonvarojen hyödyntämisen malmin hyödyntämisen osalta on arvioitu suuriksi myönteisiksi. Hankkeen toteuttamisen vaikutukset kaivannaisjätteiden jätehuoltoon ovat merkittävyydeltään samanaikaisesti vähäisiä kielteisiä ja myönteisiä. Osa kaivannaisjätteistä voidaan hyödyntää, osalle ei löydy loppusijoitusvaihtoehtoja. 6.6 Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen Vaikutukset maankäyttöön ja kaavoitukseen on arvioitu merkittävyydeltään vähäisiksi kielteisiksi ja yhdyskuntarakenteeseen vähäisiksi myönteisiksi. Suorat maankäyttövaikutukset kohdistuvat varsinaiselle hankealueelle. Hanke on nykyistä yhdyskuntarakennetta tukeva tai sitä hyödyntävä. 6.7 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön Hankealueella eikä sen lähiympäristössä ole arvokkaita maisema-alueita tai kulttuuriympäristökohteita, joten hankkeen vaikutukset on arvioitu kokonaisuudessaan vähäisiksi. Hankkeella ei ole vaikutusta muinaisjäännöksiin. 6.8 Vaikutukset liikenteeseen Yleisesti liikennevaikutukset kantatielle 63 ja valtatielle 13 arvioidaan vähäisiksi, raskaan liikenteen lisääntyessä suhteellisen vähän. Kuitenkin paikallisesti tehdasalueen lähiympäristön liikennevaikutukset ovat melko suuret. Kalaveden tuotantoalueelle tulee raskaalle liikenteelle liittymä kantatie 63:lle samaan kohtaan kuin Kaustisen suljetun kaatopaikan liittymä nykyisin sijaitsee. Työmatka- ja kevyt liikenne ohjataan alueelle Pieni Kalavesijärven läheisyyteen tulevasta liittymästä. Tuotantoalueella pyritään siihen, että kevyt- ja raskasliikenne ei alueella risteäisi ja lisäksi raskaalla liikenteellä on tietty kiertosuunta alueella. Liikennesuoritteiden määrän vuodessa arvioidaan olevan seuraava:
malmin kuljetukset 3 440 4 400 ajosuoritetta tuotekuljetukset 5 060 ajosuoritetta kemikaalikuljetukset 210 ajosuoritetta polttoainekuljetukset 10 ajosuoritetta huoltoajot 1 000 ajosuoritetta työmatka- ja muut ajot 28 700 ajosuoritetta. Kaivostoiminta lisää liikennettä tehdasalueella sekä laajemmin kantatien 63 varrella. Lisäksi kaivoksen rakentamisvaiheessa aiheutuu runsaasti raskasta liikennettä alueelle tuotavien rakennusmateriaalien ja laitteistojen kuljetuksista. Henkilöliikenne on pääosin työmatkaliikennettä. Asemakaavan liikenteelliset vaikutukset suuntautuvat siis pääasiassa asemakaavan ulkopuolelle, laajalle alueelle. 6.9 Meluvaikutukset Melua rakentamis- ja toimintavaiheessa aiheuttavat erilaiset työkoneet sekä malmikuljetukset sekä tuote-, polttoaine- ja kemikaalikuljetukset kantatiellä 63 ja Kaustinen-Kokkola välillä. Tuotantolaitoksen toiminnassa syntyy melua muun muassa malmin esimurskauksesta. Meluvaikutuksia on arvioitu melumallinnuksen avulla. Hankkeen vaikutukset ja niiden merkittävyys lähiasukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen on arvioitu kokonaisuudessaan vähäisiksi. 6.10 Tärinävaikutukset Tuotantolaitoksen rakentamisen ja toiminnan yhteydessä ei ole merkittäviä tärinälähteitä. Merkittävin tärinän lähde ovat raskaan liikenteen kuljetukset. Vaikutusten merkittävyys on arvioitu kokonaisuudessaan vähäisiksi. 6.11 Vaikutukset ilmanlaatuun Vaikutuksia ilmanlaatuun aiheutuu rakentamisen, toiminnan ja sulkemisen aikaisista pölyämistä aiheuttavista toiminnoista, liikenteen ja työkoneiden pakokaasupäästöistä ja tuotantolaitoksen savukaasupäästöistä. Maanrakentamisesta aiheutuu pölyämistä ja toiminnan aikana läjitysalueet ovat merkittävimpiä pölyämisen lähteitä. Pölyämisen suuruutta arvioitiin leviämislaskennoilla. Kokonaisuutena hankkeen vaikutukset toimintavaiheessa on arvioitu merkittävyydeltään vähäisiksi. 6.12 Vaikutukset elinoloihin, viihtyvyyteen ja ihmisten terveyteen Lähialueiden asukkaiden elinoloihin ja viihtyvyyteen aiheutuu toiminnasta todennäköisesti jonkinasteista häiriötä pölyämisestä, melusta, tärinästä, liikenteestä tai maiseman muuttumisesta. Vaikutukset on arvioitu pääosin vähäisiksi, samoin kuin vaikutukset vir- 21 (23)
kistyskäyttöön. Hankkeen terveysvaikutusten merkittävyys lähiasutukselle ja virkistyskäytölle on arvioitu vähäiseksi. Melulle ja ilmanlaadulle asetetut terveysperusteiset raja- ja ohjearvot eivät mallinnusten mukaan tule ylittymään lähimmissä asutuissa kohteissa. Ympäristön elinkeinoihin ei aiheudu merkittäviä haitallisia vaikutuksia. Hankkeen työllistävä ja muu taloudellinen vaikutus yhdessä yhtiön louhostoiminnan kanssa on arvioitu lähikunnille merkittävyydeltään suureksi myönteiseksi. 6.13 Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden osalta Yhteisvaikutuksia on katsottu voivan aiheutua lähialueiden jo olemassa olevien toimintojen kanssa, joita ovat mm. turkistarhaus, turvetuotanto, maa- ja metsätalous, sekä vanha kaatopaikka hankealueella. Merkittävimpiä suunnitteluvaiheessa olevia toimintoja ovat Keliber Oy:n louhoshanke, josta muodostuu selkeitä yhteisvaikutuksia, sekä Länsi-Toholammin tuulipuistohanke. Yhteisvaikutuksia on arvioitu vesistöihin, liikenteeseen, linnustoon sekä työllisyyteen, kuntatalouteen ja alueen palveluihin. Vesistön osalta yhteisvaikutukset kohdistuvat lähinnä Kuhalampeen rehevöitymisen kautta, mutta vaikutukset on arvioitu vähäisiksi. Liikenteen yhteisvaikutukset on arvioitu suhteessa vähäisiksi. Yhteisvaikutukset linnustoon eivät kokonaisuutena ole merkittäviä. Työllisyyteen, kuntatalouteen ja alueen palveluiin aiheutuu merkittäviä positiivisia yhteisvaikutuksia louhos- ja tuotantolaitoshankkeiden kanssa lisääntyvien suorien ja välillisten työllistävien vaikutusten kautta. 22 (23)
7 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 7.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat Keliber Oy ja Kaustisen kunta laativat maankäyttösopimuksen alueen asemakaavoituksesta. Asemakaavalla osoitettavan rakennuskannan toteutussuunnittelusta ja rakennuslupien hakemisesta vastaa Keliber Oy. Rakentamisen toteutuksesta vastaa Keliber Oy sekä heidän valitsemansa ulkopuoliset urakoitsijat. Asemakaavan toteutusta ohjaa alueesta laadittu asemakaavakartta merkintöineen ja kaavamääräyksineen. 7.2 Toteuttaminen ja ajoitus Keliber Oy:llä on tavoitteena avata rikastamotoiminta vuonna 2020-luvun alkupuolella. Tehdasalueen rakennusten rakentaminen käynnistyy tavoiteaikataulun mukaan vuonna 2019. 7.3 Toteutuksen seuranta Asemakaavan toteutumista ja riittävyyttä seurataan vuosittain kehittämiskeskusteluissa kunnan ja ympäristöviranomaisen kesken. Oulussa 4.1.2019 Iikka Ranta, arkkitehti SAFA, YKS-298 Sweco Ympäristö Oy 23 (23)