MATKARAPORTTI Marjanviljelyn kehittäminen Benchmarkkausmatka Itä-Suomi 15. 17.9.2010 Matka on osa Pyhäjärvi-instituutin hallinnoimaa hanketta Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa. Hankkeen päärahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten kautta. PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI MATKARAPORTTI
PYHÄJÄRVI-INSTITUUTTI Anita Karppinen Hanke: Kasvisklusterin kehittäminen Lounais-Suomessa Aihe: Marjanviljelyn kehittäminen Tavoite: Benchmarkkausmatkan tavoitteena oli nostaa lounaissuomalaisen marjanviljelyn satotasoa ja laatua tutustumalla itäsuomalaisiin viljelymenetelmiin ja taimituotantoon, kehittää pakkaustoimintoja tutustumalla uusiin pakkausmateriaaleihin sekä vahvistaa tietämystä jatkojalostajien tarpeista. Tavoitteena oli myös herättää pohdiskelua marjojen jatkojalostuksen aloittamisesta. Matka oli suunniteltu lounaissuomalaisille marjanviljelijöille sekä marjojen jatkojalostuksesta kiinnostuneille. Aika: 15. 17.9.2010 Paikka: Itä-Suomi Vierailukohteina kaksi marjatilaa, joissa marjanviljelyn lisäksi pakkaus-, tarvike- sekä taimimyyntiä, toisella tilalla myynnissä uusi, kotimaisen kehitystyön tuloksena syntynyt mansikanistutuskone Marjaosaamiskeskus, jossa kehitetään marjanviljelyä ja koulutetaan viljelijöitä tila, jossa tuotetaan varmennettuja käyttötaimia mansikan-, vadelman-, ja omenanviljelytila, emäntä väitellyt vadelmanviljelystä kaksi marjoja jalostavaa yritystä Osallistuja: 17 marjanviljelijää Lounais-Suomesta sekä matkanjohtaja
Vierailukohteet ja sisältö: 15.9.2010 Veikko Raivion marjatila, Marja-Suomen Laatikkopalvelu Ky Veikko Raivion marjatilalla on peltoa vuokramaineen 40 ha. Veikko Raivion yritys, Marja-Suomen Laatikkopalvelu Ky, valmistaa ja myy marjapakkaustarvikkeita, taimia sekä koneita. Yritys on aloittanut toimintansa Suonenjoella vuonna 1993. Kiireimpään sesonkiaikaan Raiviolla on työntekijöitä noin 130, kasvukauden ajan yleensä noin 90 henkilöä. Työntekijät ovat pääasiassa Ukrainasta. Veikko Raivion tilalla on tällä hetkellä viljelyksessä 12 ha vadelmaa ja 22 ha mansikkaa. Vadelmalajikkeina ovat Glen Ample ja Polka. Mansikkalajikkeita on useita, mm. Polka ja Florence. Raivion tilalla viljellään mansikkaa myös tunnelissa. Tihkukastelu on käytössä Raivion omilla mansikkapelloilla. Jatkuvasatoisilla mansikkalajikkeilla poiminta-aika on Raivion tilalla kesäkuusta lokakuulle. Raivion kokemuksen mukaan jatkuvasatoisista uusista mansikkalajikkeista Promise on hyvä lajike ja Valor aika hyvä lajike. Ongelmana uusissa lajikkeissa oli viime talvena talvenkestävyys. Toisena ongelmana Raivio pitää vähäistä torjuntamahdollisuutta. Torjuntaruiskutuksia voidaan tehdä vain ennen ensimmäistä poimintaa. Raivio on aloittanut kolme vuotta sitten espanjalaisen yrittäjän kanssa yhteistyön taimituotannossa. Emotaimet toimitetaan Espanjaan Raivion tilalta ja taimikasvatus tapahtuu Espanjassa. Raivion mansikat ja vadelmat menevät tuoremyyntiin ja Pakkasmarjalle pakastettavaksi. Peltokierroksen jälkeen tutustuimme Raivion välittämään uutuustraktoriin, joka pienen kokonsa vuoksi on havaittu käteväksi mansikkapelloilla.
Marjaosaamiskeskus Marjaosaamiskeskus on Sisä-Savon seutuyhtymän alainen marja- ja puutarhaviljelyn asiantuntija- ja kehittämisorganisaatio, joka toteuttaa EU-rahoitteisia kehittämishankkeita. Marjaosaamiskeskuksessa meidät otti vastaan Markku Levy, joka kertoi talon historiasta, käynnissä olevasta elintarvikekehitystyöstä sekä talon tarjoamista koulutuksista. Elintarvikekehitystyön painopistealueet ovat marjoissa ja vihanneksissa. Marjapuolella on menossa pienryhmäkoulutusta ja nyt lokakuussa on alkamassa uusi valmennusryhmä aloittaville yrittäjille. Koulutus on periaatteessa avoin myös muille kuin savolaisille yrittäjille. Markku Levy kehotti marjanviljelijöitä liittymään Marjaosaamiskeskuksen postituslistalle, jolloin jokainen saa tiedot tapahtumista ja uudesta materiaalista helposti. Jarmo Röppänen ja Marja-Suomen Taimituotanto Oy Jarmo Röppäsellä on omien viljelykokemusten lisäksi marjanviljelyn kehittämiskokemusta Marjaosaamiskeskuksen ajoilta 1990-luvulta. Tämän hetkinen kehitystyö tapahtuu oman yrityksen puitteissa. Yritystoiminnan lisäksi Röppäsellä on myös mansikan ja vadelmantuotantoa. Röppäsen yritys, Marja-Suomen Taimituotanto Oy on marjakasvien taimien tuontiin ja tuottamiseen erikoistunut yritys. Marja-Suomen Taimituotanto tuo ulkomailta marjakasvien uusien lajikkeiden taimia, marjanviljelyn tarvikkeita ja uusia viljelytekniikoita ammattiviljelijöille. Myös omalla taimistolla kasvatetaan ja lisätään marjojen taimia. Tämän kesän uutuus laite- ja konepuolella on Suomessa kehitetty mansikanistutuskone, jolla saadaan yhdellä ajolla muodostettua penkit muoveineen sekä istutettua taimet. Koneeseen ja varastotiloihin tutustumisen jälkeen kävimme katsomassa peltoa, johon mansikantaimet oli istutettu uudella koneella. Mansikat olivat hyvinvoivan näköisiä, vaikka ne olivat kärsineet viime kesän kuivuudesta.
16.9.2010 Marjoniemen Taimitarha Marjoniemen Taimitarhan isäntäpari Aimo ja Seija Anttonen ovat aloittaneet marjatilayrittäjinä 1983. Vuoteen 1993 saakka tilalla tuotettiin taimien lisäksi mansikkaa ja perunaa. Varmennettua taimituotantoa koskevat asetukset uudistuivat 1994 ja sisälsivät mm. marjanviljelykiellon em. taimia tuottavilla tiloilla kasvitautien leviämisen estämiseksi. Anttoset päättivät tuolloin erikoistua yksinomaan varmennettujen käyttötaimien tuotantoon. Tilalla on 20 ha peltoa, josta 10 ha on taimituotannossa ja toiset 10 ha on vuokrattu kotieläintilalliselle. Tilalla on 4 200 m² lämmitettäviä muovihuoneita taimien lisäystä varten ja 20 hehtaarin peltoalue emokasvien viljelyyn. Kesäisin tilalla on töissä 8 kausityöntekijää. Asiakkaita Marjoniemen Taimitarhalla on koko maassa. 1/3 taimista menee taimimyymälöihin ja 2/3 ammattiviljelijöille. Tilalla tuotetaan 1 1,5 milj. mansikantainta, joka on 1/3 Suomen mansikantuotannosta. Mansikan taimista 60 % on Polkaa, lisäksi on mm. Honoeyta ja Valotarta. 10 % taimituotannosta on vadelman taimia. Marjoniemen taimitarhan isäntä Aimo Anttonen esitteli kasvihuoneessa kasvamassa olevia mansikantaimia.
Taimien lisäysmateriaali on lähtöisin Maatalouden tutkimuskeskuksen, Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalta. Mansikan emotaimet kasvatetaan Marjoniemessä avomaalla, emotaimista otetaan pistokkaat kasvamaan kasvihuoneisiin. Taimituotannossa mansikasta saa ottaa rönsyjä istutusvuonna ja sitä seuraavana vuonna. Mansikantaimet ovat paakkutaimia, joiden kasvuun lähtö on todettu hyväksi ja joita voi istuttaa koko kasvukauden ajan. Vadelmat lisätään juurenpaloista, lisäysmenetelmää kutsutaan juurenpala-lisäykseksi. Vadelman juurakot saksitaan syksyllä kylmävarastoon ja ne laitetaan keväällä laatikkoihin kasvihuoneisiin kasvamaan. Aten Marja-aitta Aten Marja-Aitan toimitusjohtaja Atte Valkiainen kertoi yrityksen taustasta ja tämän hetkisestä toiminnasta. Valkiaisen perheellä oli parikymmentä vuotta sitten muutaman hehtaarin marjatila, jossa he viljelivät mansikkaa ja vadelmaa. Tilan ongelmana oli viljelyalan pienuus ja pitkät etäisyydet kaupungeista, joten 1990-luvun alussa tuli vastaan kysymys toiminnan jatkamisesta. Samaan aikaan kunta tarjosi tyhjillään jääneitä pakastusyrityksen tiloja vuokralle, ja niin Valkiaiset ryhtyivät pakastamaan marjoja ja tekemään niistä marjamehuja. Aten Marja-Aitta perustettiin vuonna 1997 ja se on keskittynyt valmistamaan täysmehuja sekä kuluttajien että suurtalouksien käyttöön. Marjamehujen lisäksi yritys tarjoaa myös marjapakasteita suurtalouksille ja muille yrittäjille, esimerkiksi tilaviinien valmistajille. Yritystoiminta on lähtenyt pienestä liikkeelle ja toimintaa on laajennettu pikkuhiljaa. Mehuja tehdään mustikasta, karpalosta, puolukasta, mustaherukasta, mansikasta, variksenmarjasta ja tyrnistä. Mehuja on saatavana kevyesti sokeroituna (10 %) ja sokeroimattomana. Lähes puolet myydyistä tuotteista on sokeroimattomia. Tuotteet ovat lisäaineettomia. Marjat ovat pääasiassa kotimaisia. Tyrniä ja karpaloa on jouduttu ostamaan ulkomailta, Venäjältä ja Baltiasta. Tällä hetkellä suurin osa tuotteista menee tukkujen kautta kauppoihin, isoimmat ostajat ovat Inex ja Lidl. Jonkin verran mehuja menee myös Kiinaan. Syksyllä yritys markkinoi tuotteitaan Saksan messuilla ja tätä kautta on avautumassa myös Saksan markkinat. Atte kokee, että suomalaisilla marjatuotteilla on hyvä maine ulkomailla ja suomalaisilla marjatuotteilla on hyvä mahdollisuus laajentaa markkinoita. Aten Marja-Aitan toimintaperiaate on tuottaa laadukkaita marjamehuja. Valkiaiset uskovat tuotteittensa kilpailukykyyn, vaikka eivät pysty hinnalla kilpailemaan. 17.9.2010 V. Järvenpään marjatila Järvenpään marjatilalla meidät otti vastaan istäntäpari Pirjo Dahlman ja Veikko Järvenpää. Järvenpään tilan päätuote on mansikka, sitä viljellään noin 40 hehtaarilla. Vadelmaa viljellään 10 hehtaarilla ja omenaa 10 hehtaarilla. Viljelyä on kolmella eri
tilalla. Vierailimme Lappeenrannan lähellä Puralassa olevalla tilalla (vadelma ja omena) sekä päätilalla Nuijamaalla (mansikka ja herne). Tänä vuonna kaikki mansikat olivat Polka-lajiketta. Pirjo Dahlman kertoi, että ensi kesäksi istutetaan myös Honoey-lajiketta. Vadelmasta Veikko Järvenpää piti Glen Amplea ylivoimaisena, vaikka sen talvenkestävyydessä on epävarma. Marjojen tuoremyynti hoidetaan pääasiassa itse omissa myyntipisteissä. Osa marjoista myydään itsepoimijoille, pieni osa tukkuun ja loput myydään Pakkasmarjalle. Mansikan laadusta ollaan tilalla tarkkoja. Kymmenen naista tarkistavat myyntiin menevät mansikkarasiat. Mikäli rasiassa on esimerkiksi raakoja mansikoita, rasia menee myyntiin kakkoslaatuna. Tilalla on Suomen ensimmäinen asuinalueilla kiertävä mansikka-auto. Mansikka-autosta myydään myös kakkosluokan tuotteet. Omenatarhassa Pirjo Dahlman kertoi, että tilalla on käytössä sääasema. Sääasemaa käytetään mm. homeenestoruiskutustarpeen tarkkailuun. Laite hälyttää, kun sääaseman lehti on ollut kosteana kuusi tuntia, ja tällöin harkitaan homeenestoruiskutuksia. Tilalla on työväkeä Bulgariasta, Valko-Venäjältä ja Ukrainasta, myyjät ovat suomalaisia. Yhteensä työväkeä on 230. Tilalla tarjotaan työtekijöille nimellistä korvausta vastaan yksi lämmin ateria.
Kaskein Marja Oy Kaskein Marja Oy on perustettu vuonna 1981. Idea yrityksen perustamiselle lähti huomiosta, ettei markkinoilla ollut vähäsokerisia mehuja ja hilloja. Sokerittomat ja vähäsokeriset mehut sekä hedelmäsokerilla ja sokerilla makeutetut hillot ja hyytelöt ovat edelleen yrityksen päätuotteet. Lisäksi tuotevalikoimaan kuuluu tuoremarjoja, marjapakasteita, marjajauheita, marjarakeita, kuivattuja makeita karpaloita sekä lahjapakkauksia. Tuotteita on sekä HoReCa-sektorille että vähittäiskauppoihin. Tuotevalikoima muuttuu ja kehittyy asiakkaiden tarpeiden mukaan. Uutuutena tuotevalikoimissa ovat sienituotteet, joita on kehitelty yhdessä keittiömestari Hans Välimäen kanssa. Liikevaihdosta 25 % tulee tuoremarjamyynnistä. Marjajalosteiden myynnistä yli puolet on mehuja. Marjoja hankitaan pääasiassa Etelä-Karjalan alueelta ja Vesannolta. Karpaloita on jouduttu hankkimaan myös ulkomailta. Mehupuolella uutuutena on Aito ILO -tuotemerkillä valmistetut mehujuomat. ILOa on saatavilla kolmea eri makua 200 ml:n pulloissa sekä litran puollossa.