11. 2. 22 Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* Kestävän ilmastopolitiikan mukainen vertaileva skenaario hallituksen ilmastostrategiaan. Skenaario perustuu hallituksen ilmastostrategian taustatutkimuksiin.
KIO* 2 Hallituksen ilmastostrategia koostuu kahdesta vaihtoehdosta: maakaasuvaihtoehdosta (KIO 1) ja ydinvoimavaihtoehdosta (KIO 2). Molempien lähtökohtana ovat hallituksen aiemmat ohjelmat energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämisestä. Energiansäästöohjelmassa (KTM 2) ja Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman (KTM 1999) taustaselvityksessä esiteltiin useita vaihtoehtoisia mahdollisuuksia näiden kestävän energiatalouden elementtien edistämiseen. Ilmastostrategiassaan hallitus kuitenkin rajasi näissä ohjelmissa esitettyjä lisäämismahdollisuuksia ja keskittyi vertailemaan vain kahta sähköntuotantovaihtoehtoa. Ilmastonmuutoksen torjuminen ei rajoitu vain Kioton pöytäkirjan tavoitteisiin vaan se edellyttää jatkossa yhä voimakkaampia päästöjenvähennystoimenpiteitä. Siksi on välttämätöntä jo nyt esittää vaihtoehto, joka lisää uusiutuvia energialähteitä ja energiansäästöä voimakkaammin vuoteen 21 mennessä ja vertailla tätä vaihtoehtoa esitettyihin maakaasu- ja ydinvoimaskenaarioihin. Seuraavassa esitellään ympäristöjärjestöjen laatima Kestävä ilmasto-ohjelma (KIO*). Se perustuu hallituksen ilmastostrategian taustaselvityksissä esitettyihin toimenpiteisiin, joita ei ole huomioitu itse ilmastostrategiassa. Näitä taustaselvityksiä ovat esimerkiksi Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman taustaraportti, Energiansäästöohjelma sekä VTT:n kauppa- ja teollisuusministeriölle laatima taustaselvitys Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentäminen (KTM 21). KIO*:ssä käytetään osa selvitysten esittämistä mahdollisuuksista, ja se on vain yksi mahdollinen vaihtoehto KIO1- ja KIO2-skenaarioille. Taustaraportit antavat mahdollisuuksia useisiin vaihtoehtoihin. KIO* verrattuna maakaasu- (KIO1) ja ydinvoimaskenaarioihin (KIO2) 1 TWh 8 6 4 2 1999 KIO1 KIO2 KIO* Sähkön säästö 5 TWh Sähkön lisäsäästöä 2,6 TWh -sähkön kokonaiskulutus 85,3 TWh - energiansäästöohjelman voimakkaammat toimet lisäävät sähkön säästöä 2,2 TWh - VTT:n taustatyön esittämät säästötoimet teollisuudessa, asumisessa ja palveluissa lisäävät säästöä,4 TWh. Muut kuten puuperäiset 17 TWh Puusähköä lisää 4,6 TWh - lisäys koostuu enimmäkseen hakkuutähteiden sekä ensiharvennus- ja taimikonhoitopuun käytön lisäämisestä. Lisäksi biokaasulla tuotetaan 1 TWh sähköä. Näiden lisäksi vuoteen 21 mennessä voidaan ottaa käyttöön peltobiomassoja, kuten ruokohelpeä ja olkea. Maakaasu 19,7 TWh Maakaasuvaihtoehtoon verrattuna vähennystä 9,2 TWh. - maakaasun lisätarve pienenee maltillisemman sähkönkulutuksen, puusähkön ja tuulivoiman lisääntymisen avulla Hiili,5 TWh - sama kuin maakaasuvaihtoehdossa Ydinvoima 21,8 TWh - sama kuin maakaasuvaihtoehdossa Tuulivoimaa 2,2 TWh - uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman tuulivoimatavoite 1,1 TWh kaksinkertaistetaan. Turve 3, TWh Turpeen osuus laskee vuodesta 1999 1,8 TWh Öljy 1,7 TWh Vesivoima 13,4 TWh Nettotuonti 6 TWh
1. Energiansäästöä voidaan lisätä huomattavasti 3 Hallituksen voimassaolevan vuoden 1997 energiastrategian tavoite on pysäyttää energian kokonaiskulutuksen kasvu vuoteen 21 mennessä. Tähän ei tunnuta pääsevän osittain siksi, että hallituksen ilmastostrategiassa sähkönsäästön mahdollisuudet on aliarvioitu. Ilmastostrategia rajoittaa sähkönsäästötoimenpiteet Energiansäästöohjelman niin kutsuttuihin perustoimiin. Ohjelman esittelemät voimakkaammat toimenpiteet kuitenkin lähes kaksinkertaistaisivat säästömahdollisuudet. (Kuva 2) Lisäksi Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen (VTT) ilmastostrategiaa varten laatiman taustaselvityksen mukaan teollisuudessa, asumisessa ja palveluissa voitaisiin säästää vielä lisää. Esimerkiksi pelkästään kodin viihdelaitteiden valmiustilojen kulutuksessa on mahdollista säästää,4 TWh. (KTM 21) Yhteensä KIO*- mallissa säästetään sähköä 2,6 TWh enemmän kuin hallituksen ilmastostrategiassa. Sähkön kulutus kasvaa kuitenkin maltillisesti. Energiansäästö eri ohjelmien mukaan Kuva 2 5 4 3 2 1 KIO 1 ja KIO 2 KIO 2+ TWh Hallituksen ilmastostrategia Energiansäästöohjelman voimakkaat toimenpiteet Hallituksen periaatepäätöksessä sähköä 2. säästetään enemmän kuin ilmastostrategiassa Ilmastostrategian käsittelyn ajan kauppa- ja teollisuusministeriö on johdonmukaisesti esittänyt, ettei Energiansäästöohjelman voimakkaampia toimenpiteitä voitaisiin vuoteen 21 mennessä toteuttaa. (Kuva 2) Kuitenkin periaatepäätöksen yhteydessä antamassaan lausunnossa hallitus ilmoitti toteuttavansa lisäydinvoiman ohella sähkönsäästötoimenpiteitä niin, että ydinvoimavaihtoehdossa (KIO 2) voimakkaammin kasvava sähkönkulutus saadaan hillittyä maakaasuvaihtoehdon (KIO 1) tasolle. Täten lähes kaikki Energiansäästöohjelman voimakkaammista toimenpiteistä katsotaan tässä esityksessä toteuttamiskelpoisiksi, mutta ne halutaan toteuttaa vain ydinvoimaskenaariossa (KIO 2+). Kestävä ilmasto-ohjelma KIO* havainnollistaa, miten Energiansäästöohjelman voimakkaammat toimenpiteet voidaan toteuttaa ilman lisäydinvoimaa. Nämä säästötoimenpiteet vuorostaan vähentävät tarvetta lisätä uutta sähköntuotantokapasiteettia, esimerkiksi maakaasua. Mikäli vastaavasti myös uusiutuvien energialähteiden tutkimuksissa esiin tulleet mahdollisuudet hyödynnetään voimakkaammin, vähenee maakaasun lisäämisen tarve entisestään.
Puun energiakäyttö voidaan 3. lähes kaksinkertaistaa. 4 VTT:n laatiman Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman taustaselvityksen mukaan biopolttoaineiden käyttöä voidaan lisätä lähes kaksi kertaa voimakkaammin kuin hallituksen ilmastostrategiassa. Erityisesti hakkuutähteiden, ensiharvennus- ja taimikonhoitopuun käyttöä voidaan lisätä nykyistä ohjelmaa enemmän. (Kuva 3) Puun energiakäytön lisäys mahtuu kansallisen metsäohjelman rajauksiin ja ottaa huomioon paperiteollisuuden raaka-ainetarpeen ja metsien ekologisen tasapainon. VTT:n tutkimusten mukaan näiden raakaaineiden kilpailukyky suhteessa muihin polttoaineisiin paranee jatkuvasti uusien keruumenetelmien yleistyessä. KIO*-mallissa bioenergialla korvataan kivihiilellä tuotettua sähköä ja vähennetään tarvetta lisätä maakaasun käyttöä. Laskelmat perustuvat nykyteknologiaan. Uusien teknologioiden käyttöönotto merkitsee kasvavia mahdollisuuksia sähkön tuottamiselle yhteistuotannossa. Muun muassa biomassan kaasutusteknologiat ovat jo nyt hyvin lähellä kannattavuutta. Jos nämä teknologiat pyritään kaupallistamaan vuoteen 21 mennessä, niiden avulla voidaan tuottaa sama sähkömäärä nykyistä pienemmällä polttoainemäärällä. Puulla tuotettu sähkö vuonna 21 Kuva 3 18 16 14 12 1 8 6 4 2 TWh 1999 puusähkö 9,1 TWh 21 hallituksen ilmasto-ohjelma 12,4 TWh 21 KIO* lisäys 4,6 TWh Tuulivoiman kustannukset 4. laskevat nopeasti Ilmastostrategiassa esitetty 5 MW tuulivoimakapasiteetti vuoteen 21 mennessä on yksi Euroopan vaatimattomimpia. Saksassa rakennetaan joka vuosi yli kolme kertaa tämän verran tuulivoimaa. Suomessa on Saksaa paremmat tuulipotentiaalit, rannikolla ja merellä, jossa VTT:n mukaan voitaisiin 12 tuulipuistossa tuottaa 1 % Suomen sähköstä. (VTT 2) Merituulivoima onkin useissa maissa etenemässä voimakkaasti, Ruotsi suunnittelee ilmastostrategiassaan tuottavansa 1 TWh sähköä tuulivoimalla 21. voimateollisuudelle, jonka vientitulojen odotetaan kasvavan 1,5 miljardiin euroon vuoteen 21 mennessä. (Electrowatt-Ekono 21) KIO*- mallissa Suomen tavoite kaksinkertaistuu hallituksen ilmastostrategiaan verrattuna ja saavuttaa tason 2,2 TWh vuoteen 21 mennessä. Tämä vastaa 1 MW tuulivoimalakapasiteettia eli vain puolta Electrowatt-Ekonon esittelemistä mahdollisuuksista. (Kuva 4) Electrowatt-Ekonon mukaan tuulivoiman kustannustaso Suomessa laskee edullisissa sijoituskohteissa perinteisten sähköntuotantomuotojen tasolle vuosien 25-21 välillä. Tutkimuksen mukaan Suomeen voidaan rakentaa vuoteen 21 mennessä tuulivoimaa 2-6 kertaa hallituksen ilmastostrategian tavoitteita enemmän. Kuvassa 4 esitetään yksi mahdollinen tapa lisätä 2 MW vuoteen 21 mennessä. Tällaisella kehityksellä olisi suuri merkitys jo nykyisinkin huomattavalle tuuli- Tuulivoiman lisääntyminen Suomessa Kuva 4 2 MW 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25-1 -2-3 -4-5 -6-7 -8-9 -1 Lähde: Electrowatt-Ekono 21 Kapasiteetin lisäys Kokonaiskapasiteetti
Ydinvoiman lisääminen hidastaa uusiutuvien energia- 5. lähteiden ja energiansäästön käyttöönottoa 5 Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää jatkossa yhä voimakkaampia toimenpiteitä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen. Tärkeintä tällöin on yhteiskunnan kokonaisenergiankulutuksen kasvun katkaiseminen ja tähän soveltuvien uusien teknologioiden nopea kehittäminen ja käyttöönotto. Ydinvoimavaihtoehto ruokkii edelleen energiankulutuksen kasvua eikä siis voi edesauttaa kestävää kehitystä. Ydinvoima ei myöskään voi toimia väliaikaisena apukeinona energiansäästön ja uusiutuvien energialähteiden edistämisessä. Kestävän ilmastostrategian kannalta ratkaisevaa nimittäin on se, kuinka paljon sähkönkulutus kasvaa ja kuinka paljon uutta sähköntuotantokapasiteettia tarvitaan. On tärkeää huomata, että mitä hitaampaa sähkönkulutuksen kasvuvauhti on, sitä vähemmän uutta kapasiteettia tarvitaan. Myöskin mitä enemmän säästetään energiaa, sitä vähemmän uutta tuotantokapasiteettia tarvitsee rakentaa. Tämän tulisi olla kestävän energia- ja ilmastopolitiikan perusajatus. Uusi ydinvoimalayksikkö ja uuden sähköntuotantokapasiteetin tarve Kuva 5 3 2 5 2 1 5 1 5 3 25 2 15 1 5 KIO2? MW KIO2+lisäsäästötuonti KIO2+lisä- n. 5 TWh Puu Tuuli Maakaasu Vesivoima Ydinvoima Sähkön yhteistuotannon kehitys Kuva 6 197 1975 Loviisa 1 Olkiluoto 1 Loviisa 2 198 Olkiluoto 2 1985 199 1995 GWh Eduskunnan kielteinen ydinvoimapäätös 2 Kaukolämpö Teollisuus Tämä ajatus ei kuitenkaan voi toteutua ydinvoimavaihtoehtoon sitoutuvassa ilmastostrategiassa, jossa ydinvoimaa rakennetaan joka tapauksessa 1-16 MW. Vastoin usein esitettyjä väitteitä, puusähkö ja ydinsähkö kilpailevat samoilla sähkömarkkinoilla. Tämä tarkoittaa, että investoinnit puusähköön ja muuhunkin uusiutuvien energialähteiden tuotantokapasiteettiin saattavat jäädä ydinvoiman jalkoihin, varsinkin jos kapasiteettitarve jää pienemmäksi, vaikkapa sähkönkulutuksen pienemmän kasvun tai tuontisähkön oletettua paremman saatavuuden takia. Vaikka uusiutuvien energialähteiden tukia lisättäisiin, tarvitaan silti investoijia, jotka maksavat pääosan hankkeesta. Jos sähköntuotantokapasiteettia ei tarvita lisää, suuretkaan tuet eivät innosta sähköntuottajia investoimaan puusähkön tuotantoon (Kuva 5). Tilastot kertovat, että ydinvoima vaikuttaa sähkön ja lämmön yhteistuotannon kehitykseen. Paitsi että ydinvoima lähes pysäytti yhteistuotantokapasiteetin rakentamisen teollisuudessa vajaaksi vuosikymmeneksi, se vähensi vuosiksi jo olemassa olevan kapasiteetin käyttöä (Kuva 6). Kokonaisuuden kannalta on tärkeää myös tarkastella, mitä tapahtuu uusiutuvien energialähteiden edistämistoimille, jos tuontisähköä onkin tarjolla pohjoismaisilta sähkömarkkinoilta. Hallituksen ilmastostrategiassa oletetaan, että sähkön tuonti muista Pohjoismaista loppuu kaikissa skenaarioissa. Vaikka Suomen ilmastostrategia ei voi perustua tuontisähköön, on ilmastostrategiaa varten teetetyn taustaselvityksen (PWC, 2) mukaan mahdollista, että myös pohjoismaista tuontisähköä on saatavilla. Tutkimuksen tulokset on hallituksen ilmastostrategiassa kuitenkin ohitettu. Jos mahdollisen tuonnin vaikutusta ei arvioida, seurauksena on liian optimistinen kuva kotimaisen puusähkön mahdollisuuksista lisäydinvoiman rinnalla. Nykyisten avoimien sähkömarkkinoiden aikaan hallitus ei voi estää sähköyhtiöitä ostamasta halpaa sähköä, jos sitä on tarjolla. Tämä tuontimahdollisuus vähentäisi uusiutuviin energialähteisiin investoimista vaikka niitä luvattaisiinkin tukea. Näin uusiutuvat energialähteet jäävät toisaalta ydinvoiman ja toisaalta tuontisähkön väliin.
Uusiutuvat energia- 6. lähteet työllistävät 6 Viennin työllistävyys Kuva 7 1 8 6 4 2 Lähteet: KTM 1999, VTT 21, Electrowatt-Econo 21, Solpros 21, alan yritykset 21 Bioenergia Tuulivoima Aurinkoenergia Energiansäästö Muut htv 2 21 Useat tutkimukset ovat todenneet uusiutuvien energialähteiden työllistävän 3-5 kertaa paremmin kuin ydinvoima. Hallituksen ilmastostrategiassa esitetty puuenergian lisääminen työllistäisi suoraan 9 henkilöä vuosittain. Jos puuenergiaa lisätään nopeammin, kuten KIO*-mallissa esitetään, työllistäisi puuenergia noin 1 henkeä lisää. Vientiteollisuudessa bioenergiateknologioiden työllistävyys voisi olla noin 1 henkilötyövuotta. Näiden puuenergiantuotannosta ja puuenergiateknologian viennistä syntyvien suorien noin 3 työpaikan lisäksi tulevat välilliset työpaikat, joita arvioidaan syntyvän suunnilleen saman verran. Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman taustaraportin mukaan tuulivoimankin arvioidaan vuonna 21 työllistävän suoraan jo 21 henkilötyövuoden verran. Electrowatt-Ekono arvioi, että kokonaisuudessaan tuulivoima synnyttäisi 1 vuoden kuluessa suuruusluokaltaan 1 pysyvää työpaikkaa suomalaiseen teollisuuteen. Kotimarkkinoiden merkitys energiateknologiatuotteiden viennille on huomattava. Uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästöteknologioiden viennin on arvioitu työllistävän vuonna 21 yhteensä jo noin 25 henkeä. (Kuva 7) Yhteensä uusiutuvien energialähteiden ja energiansäästöteknologioiden työllistämisvaikutus sekä kotimaisen tuotannon että vientiteollisuuden osalta on KIO*-mallin mukaan noin 4 5 henkilötyövuotta vuonna 21. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että metsäteollisuus ja sähkötekninen elektroniikka-ala työllistävät tällä hetkellä kumpikin reilut 6 henkeä. Uusiutuvien energialähteiden voimakkaampi lisääminen vaatii aluksi yhteiskunnan tukea. Toisaalta se nopeuttaa myös sarjatuotantoon pääsemistä, joka useiden teknologioiden kohdalla laskee nopeammin kustannuksia. Yhteiskunta myös hyötyy uusiutuvien energialähteiden työllistävyyden, viennin ja aluepoliittisen kehittämisen kautta. Tällä hetkellä esimerkiksi tuulivoimateknologian viennin arvo on monikymmenkertainen tuulivoiman julkiseen tukeen verrattuna. Uusiutuvien energialähteiden voimakas lisääminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Lähteet: Electrowatt-Ekono 21, Tuulivoiman mahdollisuudet Suomessa, Synoptia Oy. KTM 1999, Uusiutuvien energialähteiden edistämisohjelman taustaraportti, VTT Energia, KTM. KTM 2, Ehdotus energiansäästöohjelmaksi, Kauppa ja teollisuusministeriö. KTM 21, Teknologia ja kasvihuonekaasujen päästöjen rajoittaminen, Taustyö kansallista ilmasto-ohjelmaa varten, Kauppa- ja teollisuusministeriön julkaisuja 1/21. PWC 2, Pohjoismaiden sähkömarkkinoiden skenaariot, Price Waterhouse Coopers, Kauppa- ja teollisuusministeriö. Solpros 21, Kansallinen aurinkoenergiaohjelma vuonna 22, Solpros Oy. VTT 2, Holttinen Hannele, "Laajamittainen tuulivoimatuotanto Suomen sähköjärjestelmässä", esitelmä Energia2-messuilla 17.1.2. VTT 21, Helynen Satu, Uudet bioenergiateknologiat- kasvihuonekaasupäästöjen rajoittaminen ja teknologian vienti, VTT energia, Teknologia ja ilmastonmuutos -ohjelman kevätseminaari 7.5.21.