Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Mistä joustoa sähköjärjestelmään?"

Aimo Ahonen
8 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Mistä joustoa sähköjärjestelmään?

2 Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen lähtökohta Markkinatoimijoitten tarpeet toiveet Sähkömarkkinoiden muutostilanne Kansallisen ilmastoja energiastrategian vaikuttamisen taustaksi ET: Selvityksen tavoitteena oli Määritellä säätövoimaan liittyvät keskeiset termit ja käsitteet Arvioida suuruusluokka säätötarpeen kasvulle Oletus: vuonna 2030 tuulivoimaa Suomessa 4000 MW (vuosituotanto noin 10 TWh) Tarkastella kotimaisia vaihtoehtoja lisätä säätökykyä Arvioida säätökapasiteetin kustannuksia ja ympäristövaikutuksia

keskeiset termit ja käsitteet Arvioida suuruusluokka säätötarpeen kasvulle Oletus: vuonna 2030 tuulivoimaa Suomessa 4000 MW

3 Joustoa sähköjärjestelmään Selvityksen sisältö Määrittelyjä Muutoksia sähkömarkkinoilla Miten säädetään Mitä mahdollisuuksia avautuu

4 Muutoksia markkinoilla Tuotanto seuraa kulutusta Kulutus seuraa tuotantoa Huonosti säädettävän kapasiteetin osuus kasvaa Tuulivoima, aurinkovoima, ydinvoima Parantuvat verkkoyhteydet Pohjoismaista Manner- Eurooppaan

kapasiteetin osuus kasvaa Tuulivoima, aurinkovoima,

5 Säätökapasiteetti vähenee - Säätötarve kasvaa Vesivoima Oma Tuonti Lämpövoima Oma Tuonti Tuulisähkö Suomessa Markkina-alueella Aurinkosähkö Suomessa Markkina-alueella

6 Suomen sähkönhankintakapasiteetti ja arvioidut muutokset *käytettävissä oleva kapasiteetti vaihtelee mm. sään, lämpötilan ja vuodenajan mukaan

7 Millaista säätöä on tarvittu? Säätötarve on ennakoitavissa Viikon sisäinen säätö Vuorokausisäätö Tunnin sisäinen säätö Säätö hoidettu markkinamekanismeilla: Spot-markkina Tasesähkö Säätösähkö + reservit

8 Reservikäytössä oleva kapasiteetti 2012 (Fingrid Oyj) 8

9 MW Tulevaisuudessa tuotantokin vaihtelee - mutta ei kulutuksen vaihtelun mukaan 3000 Tuulivoima tunneittain, 3000 MW, esimerkki 3 "helmikuu 2030" Muutos 2163 MW/16 h Muutos 1704 MW/12 h TUULIV tunti 9

10 Joustotarve 4000 MW tuulivoimakapasiteetilla perustuu viikon kulutukseen ja tuulisuuden vaihteluihin

11 Säätösähkön riittävyys ajoittain ongelma jo nyt Haasteellisia ajanjaksoja Kevättulvien aika tai erityisen kuivat ajat, jolloin vesivoimaa ei voida hyödyntää säätötarkoituksiin normaaliin tapaan. Kesä, jolloin suuri osa lämpövoimasta on poissa käytöstä. Vesivoiman hyödyntämistä voidaan jossain määrin optimoida enemmän kesän tarpeita ajatellen. Erityisesti kesällä myös tuulivoimalla säätö voi olla tarpeen. Kylmät ajat talvella, jolloin lämpövoimaa ajetaan täydellä teholla, eikä säätövaraa löydy tavalliseen tapaan. Jatkossa lisääntyvän uusiutuvan sähköntuotannon vaihdellessa.

Vesivoiman hyödyntämistä voidaan jossain määrin optimoida enemmän kesän tarpeita ajatellen.

12 MWh/h Säätösähkömarkkinan koko nykytilanteessa 1,500 1, ,000-1,500 h Ylössäätötarjoukset (MWh/h) Alassäätötarjoukset (MWh/h) Suomen hinta-alueen säätötarjoukset vuonna 2011

8000-1,000-1,500 h Ylössäätötarjoukset (MWh/h)

13 Säätävä kapasiteetti Nykyään käytössä Vesivoima oma tuonti Lämpövoima kaukolämpö lauhdutus Tuonti pohjoismainen Venäjä

14 Säätösähkön markkinat kasvavat Euroopassa tuuli- ja aurinkosähkön osuudeksi arvioidaan 32 % vuoteen 2030 mennessä => säätötarve kasvaa Markkinoiden yhdentyessä Pohjoismaiden vesivoimaa käytetään koko Keski- ja Pohjois- Euroopan säätötarpeisiin Nykyisellään yli 60 % säätövoimasta Suomessa perustuu Norjan vesivoimaan

yhdentyessä Pohjoismaiden vesivoimaa käytetään koko Keski- ja Pohjois-

15 Säätösähkön riittävyys tulee ongelmaksi Oletettu tuulivoimakapasiteetti 3000 MW Tuotannon vaihtelun lisäksi kuorma vaihtelee edelleenkin

Säätösähköllä korkeampi hinta Jokaiselle käyttötunnille määritetään ylösja alassäätöhinta seuraavasti (Fingrid Oyj 2012c): Ylössäätöhinta on kalleimman käytetyn ylössäätötarjouksen hinta, kuitenkin

16 Säätösähköllä korkeampi hinta Jokaiselle käyttötunnille määritetään ylösja alassäätöhinta seuraavasti (Fingrid Oyj 2012c): Ylössäätöhinta on kalleimman käytetyn ylössäätötarjouksen hinta, kuitenkin vähintään Elspot FIN (Nord Pool Spotin hinta-alue Suomen hinta) Alassäätöhinta on halvimman käytetyn alassäätötarjouksen hinta, kuitenkin enintään Nord Pool Spotin hinta-alue Suomen hinta (Elspot FIN) Ylössäädön hinnat ovat kyseisellä käyttötunnilla aina korkeammat kuin hinta-alueen tukkumarkkinahinta, mikä tekee säätömarkkinasta houkuttelevan sähkön tuottajille Suomen keskihinta oli 49,3 /MWh, kun säätösähkön keskihinta oli 53,85 /MWh Suomen keskihinta oli 56,64 /MWh, kun säätösähkön keskihinta oli 61,06 /MWh. Säätösähkön kysynnän kasvulla on nostava vaikutus säätösähkön hintaan.

FIN) Ylössäädön hinnat ovat kyseisellä käyttötunnilla aina korkeammat kuin hinta-alueen tukkumarkkinahinta, mikä tekee säätömarkkinasta houkuttelevan sähkön tuottajille.

17 Tuotannon lisäämismahdollisuuksia: Vesivoima - edullisinta ja teknisesti parasta erityisesti tunnin sisäiseen säätöön Kaukolämpölaitokset - lämpöakkujen lisärakentamisen avulla saatavissa lisää säätövoimakapasiteettia Lauhdevoimalaitokset käyttöiän jatkaminen, säätöominaisuuksien kehittäminen (minimiteho, biopolttoaineiden hyödyntäminen) Dieselmoottorit - soveltunevat parhaiten pieneen huipputehon tuotantoon liitettyinä kaukolämpöverkkoihin. Ydinvoima - säätökäyttö teknisesti mahdollista, muttei mielekästä talouden, ympäristön eikä ydinturvallisuuden kannalta Tuulivoima - säätökäyttö vaatii tuotannon rajoittamista

biopolttoaineiden hyödyntäminen) Dieselmoottorit - soveltunevat parhaiten pieneen huipputehon tuotantoon liitettyinä kaukolämpöverkkoihin.

18 Muita mahdollisuuksia Pumppuvoima - soveltuvuus Suomeen vaatii lisäselvityksiä Kysyntäjousto - potentiaalia on runsaasti, roolin kasvu edellyttää sähkön hinnan vaihtelun kasvua ja sähkönkuluttajien aktivointia Sähkön varastointi - laajamittainen varastointi on vielä kehitysasteella, potentiaalia on runsaasti Lämmön varastointi Siirto- ja jakelujärjestelmän kehittäminen

sähkönkuluttajien aktivointia Sähkön varastointi - laajamittainen varastointi on vielä

19 Text highlight the customer value created in the project. Lisää tietoa ÅF: n raportti Mistä lisäjoustoa sähköjärjestelmään Asiakkaina Energiateollisuus ja Fingrid Raportti ET:n verkkosivuilla

Samankaltaiset tiedostot

Säätövoiman tarve ja kivihiilen rooli säätövoiman energialähteenä

Säätövoiman tarve ja kivihiilen rooli säätövoiman energialähteenä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Hiilitiedon seminaari 21.3.2013 1 Sähkömarkkinat muutoksessa Voimakas poliittinen ohjaus uusiutuvia