Kehikko -projekti Joustava ja keskitetty monitieteinen palvelukokonaisuus kemiallisissa ja toiminnallisissa riippuvuuksissa 2010 2015 Ventuskartano ry
2 SISÄLTÖ 1. Johdanto 3 2. Suunnitelma päihdekeskuksesta 4 3. Kehikko -projekti osana päihdepalveluiden sisällöllistä kehittämistä 6 3.1. Ventuskartano ry 7 3.2. Tarve ja taustaa palveluntarjonnan kehittämiselle Kehikko-projektin avulla 7 3.3. Projektin kohderyhmä 8 3.4. Projektin kokonaistavoite ja välitavoitteet 8 3.5. Menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi 9 3.6. Kehikko-projekti tuottaa seuraavat asiat 13 3.7. Projektin sidosryhmät ja yhteistyötahot 13 3.8. Viestintä 14 3.9. Arviointi 14 3.10. Projektissa saatujen hyvien käytänteiden levittäminen 15 3.11. Liiteet
3 1. JOHDANTO Keski-Pohjanmaalla ollaan suunnittelemassa uudentyyppistä rakennetta päihde- ja toiminnallisten riippuvuuksien palveluiden kehittämiseksi (vrt. Mieli 2009, ehdotus 8). Sirpaleinen hoito- ja kuntoutusjärjestelmä halutaan koota yhteen mahdollisimman lähelle peruspalveluita ja erikoissairaanhoitoa. Tässä uudessa mallissa on useita eri hoito- ja kuntoutuskokonaisuuksia, joista rakennetaan toimiva ja joustava palvelukokonaisuus. Palvelukokonaisuuteen on tarkoitus liittää kunnallisten ja valtiollisten toimijoiden lisäksi kolmannen sektorin palveluntuotantoa. Perusteena päihdehuollon uudelleen organisoinnille ja päihdekeskuksen perustamiselle ovat olleet selviämis- ja katkaisuhoitoaseman puuttuminen alueelta sekä sirpaleiset päihdehuollon palvelut. Alueelta puuttuu myös erikoistuminen lääke- ja huumausainekatkaisuhoitojen suhteen sekä joustavat hoito- ja palveluketjut päihdeasiakkuuksissa. Tuki terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Päihteiden suurkuluttajat ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen suurkuluttajia, eteenkin päihtyneet asiakkaat ja potilaat kuormittavat runsaasti ensiapua, päivystystä ja perusterveydenhuollon sekä erikoissairaanhoidon eri yksiköitä. Päihdeasiakas, jolla on psykiatrinen tai somaattinen sairaus, ei välttämättä saa oikeaa ja tarvitsemaansa hoitoa nykyjärjestelmässä. Päihdetyön erityisosaaminen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa on puutteellista ja hoitopolut katkonaisia. Alueelta puuttuu päihdelääketieteen erityisosaaminen. Poliisin niukoista resursseista kuluu osa heille kuulumattomien asiakkaiden säilöönottoon ja valvontaan nykyisellä organisaatiomallilla. Toipumistulosten parantamiseksi päihdeasiakkaan kynnystä palveluiden saantiin tulee madaltaa (vrt. Mieli 2009, ehdotus 2), hoito- ja palveluketjuja selkeyttää, perus- ja erityistason päihdetyön osaamista lisätä tarpeenmukaisten ja oikeanaikaisten interventioiden tekemiseksi. Tärkeää on se, että asiakas ja hänen perheensä saa tarvitsemiaan palveluita päivystysluontoisesti (vrt. Mieli 2009, ehdotus 9). Ventuskartano ry on ollut asiantuntijana mukana päihdehuollon uudelleen organisoinnin suunnittelussa Keski-Pohjanmaalla. Ventuskartano ry:n meriitti tehtävään on rakentunut viimeisen reilun neljänkymmenen vuoden aikana, jolloin yhdistys on toiminut päihdepalvelujen tuottajana alueella. Ventuskartano ry haluaa lähteä kehittämään päihdeongelmien ennaltaehkäisyä ja olla rakentamassa alueelle toimivaa ja laadukasta päihdepalvelukokonaisuutta yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.
4 2. SUUNNITELMA PÄIHDEKESKUKSESTA Päihdepalvelut ovat usein sirpalemaisesti rakentuneita, näin myös Kokkolassa ja Keski- Pohjanmaalla. Asiakkaan tarvitsemia palveluja tuottavat kymmenet eri yksiköt, joilla jokaisella voi olla oma suunnitelmansa asiakasta varten. Pahimmillaan kukaan ei koordinoi palvelukokonaisuutta ja siitä puuttuu suunnitelmallisuus sekä tavoitteellisuus. Strateginen suunnittelu Kokkolassa on haluttu lähteä kehittämään päihdehuoltoa valtakunnallisestikin ainutlaatuisella tavalla. Useat aikaisemmat kehittämishankkeet 1 ovat luoneet pohjaa paikalliselle ja alueelliselle yhteistyölle päihdeasiakkuuksissa. Nykytilaselvitykset ja Keski-Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia, TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA 2007 2011 ja sen vuosittaiset päivitykset (liitetiedostot 1ja 2), ovat viitoittaneet suuntaa ja kristallisoineet tavoitetta ehkäisevässä päihdetyössä ja palveluiden kehittämisessä. Päihdestrategian päivitystä ja suunnittelua on koordinoinnut Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus (Pompke) yhdessä sosiaalialan osaamiskeskuksen SONet Botnian kanssa. Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus (hankekausi 2008-2009) on tehnyt valmistelutyötä modernin päihdepalvelujärjestelmän luomiseksi alueelle. Tähän valmistelutyöhön on kuulunut työprosessien mallintamista, perus- ja erityispalveluiden lisä- ja täydennyskoulutusten järjestämistä, poikkisektoraalisten yhteistyötahojen verkottamista (perusterveydenhuolto, erikoissairaanhoito, sosiaalityö, työhallinto, KELA, Kriminaalihuoltolaitos, seurakunnan diakoniatyö, alueen päihdehuollon eri yksiköt) ja kehittämisprosessin johtamista yhdessä Kasvun Avain Ltd:n kanssa sekä hallinnollisten esitysten valmistelua poliittiseen päätöksen tekoon. Hallinnolliset päätökset Poliittisen päätöksenteon tueksi on tehty laajasti yhteistyötä mm. kartoittamalla päihde-ehtoisia kustannuksia erikoissairaanhoidossa ja lastensuojelutyössä sekä pitämällä päihdehaittoja ja päihdepalveluiden tarvetta esillä tiedotusvälineissä. Sirpaleinen päihdepalvelujärjestelmä on tehty näkyväksi kuten myös se, että päihdeasiakas ei aina saa päihdehuoltolain hengen mukaista palvelua, hoitoa ja kuntoutusta. Tämän yhteistyön tuloksena poliittisessa päätöksenteossa on päädytty siihen, että on järkevää panostaa ehkäisevään päihdetyöhön ja saumattomaan päihdepalvelukokonaisuuden rakentamiseen. Näin ollen Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunta on 5.5.2009 ja Kokkolan kaupunginhallitus 25.5.2009 pitämissään kokouksissa päättäneet, että 1. Päihdehuollon palvelut keskitetään rakenteellisella muutoksella toimivaksi ja taloudelliseksi kokonaisuudeksi. Tavoitteen saavuttamiseksi Kokkolaan perustetaan päihdekeskus, jossa uutena toimintana on selviämis- ja katkaisuhoitoasema. Perustettavaan keskukseen kootaan päihdehuollon avo-, laitos- ja tukipalvelut sekä tarvittava sosiaalityön, psykiatrian ja somatiikan osaaminen. 2. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja peruspalvelukuntayhtymän kiinteistöyhtiö H7:n kanssa laaditaan sopimus, jossa kaupunki sitoutuu varaamaan yhtiön rakennuttamasta kiinteistöstä päihdehuollon palveluille tarkoitetut tilat vuosille 2011 2031. 1 Verkostoituneet huumetyön palveluketjut - hanke, Päihdehuollon palveluketjut Kokkolassa hanke, Pohjanmaa-hanke
5 3. Kokkolan sosiaali- ja terveyslautakunnalle annetaan valtuudet käynnistää päihdehuollon kilpailuttaminen selviämis-, katkaisu- ja avohoidon osalta hankintamenettelylain mukaisesti. Päätös päihdekeskuksesta on menossa seuraavaksi Kokkolan kaupunginvaltuustoon. Uudenlainen palveluntuotanto päihdekeskuksessa Päihdekeskukseen on suunniteltu sijoitettavaksi - selviämis- ja katkaisuhoito (10 paikkaa) - avopalvelut (A-klinikka, nuoriso- ja neuvontapiste Nuotta ja Huumepalvelu (Hupa) sekä peli- ja muiden toiminnallisten riippuvuuksien kuntoutus (osana tätä Monipel -hanke 2 )), - terveysneuvonta (+ruiskujen ja neulojen vaihto) - laitoskuntoutus (20 paikkaa) - tukipalvelut (toivottu perussosiaalityö, lastensuojelu, Kela, työhallinto, diakoniatyö, Kriminaalihuoltolaitoksen palvelut, talous- ja velkaneuvonta, ulkomaalaistyö tarvittaessa) - kehittämistoiminta Koska päihdekeskus on suunniteltu rakennettavaksi samalle tontille erikoissairaanhoidon kanssa ja terveyskeskuksen välittömään yhteyteen (yhdyskäytävä), on luonnollista, että päihdekeskus tekee tiivistä yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa niin somatiikan kuin psykiatrian osalta. Tarvittaessa yksikkö tuottaa jalkautuvaa päihdetyötä, asumispalveluita ja päivätoimintaa maakuntaan ja lähiseutukunnille (vrt. Mieli 2009, ehdotus 9). Palvelun tuottajana toimii laaduntunnustuksen omaava päihdepalveluiden tuottaja. 2 Hankkeen tavoitteena on kehittää ja levittää uusia monikulttuurisia toimintamalleja ja palveluja kuntien perus- ja erityispalveluihin jo hankkeen aikana monitoimijaisessa ja moniammatillisessa yhteistyössä. Rahoituksen järjestyessä monikulttuuristen hoito- ja tukipalvelujen kehittäminen tapahtuu viiden vuoden aikana pääkaupunkiseudun kuntien, valtion ja järjestöjen yhteistyönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) koordinoimassa Peliklinikka-hankkeessa vuosina 2009-2014. Monipel-hankkeen vaikutusalueeksi muodostuu koko Suomi THL:n koordinoiman valtakunnallisen rahapelihaittojen ehkäisyn ja hoidon kehittämiskokonaisuuden ja erityisesti siihen suunnitellun Peliklinikan kautta, joka toimii pelihaittojen tuki- ja hoitopalvelujen kehittämisen valtakunnallisena palvelu- ja resurssikeskuksena. Monipelhanke tukee em. rakenteessa työskentelyä kuntien perus- ja erityispalveluissa ja tavoite on tuottaa monikulttuurisesta työstä ja pelaajien kuntoutusmallista koulutusta, konsultaatiopalveluja ja työharjoittelua kuntien ja kolmannen sektorin työntekijöille. Peliklinikkayhteistyö antaa entistä paremmat mahdollisuudet kehittää ongelmapelaajien avopalveluja ja palvelujärjestelmää sekä entistä parempia resursseja toiminnan vaikuttavuuden seurantaan ja tutkimukseen. Monipel-hankkeen toinen painopistealue pääkaupunkiseudun lisäksi on ruotsinkielinen rannikko Vaasa-Kokkola seutu, jossa on monikulttuuristen palvelujen tarvetta palveluissa. Kokkolassa kehittämistyö kytkeytyy alueelliseen mielenterveys- ja päihdekeskuksen suunnitteluun. Kokkola-Vaasa -alueen työntekijät vastaavat alueen asiakastyön ja palvelurakenteen kehittämisestä yhteistyössä kuntien perus- ja erityispalveluiden kanssa sekä alueellisesta koulutuksesta ja tiedotuksesta. Kokkolan aluetta on myös kaavailtu THL:n toimesta rahapelihaittojen tuki- ja hoitopalvelujen kehittämishankkeen alueelliseksi pilotiksi.
6 Päihdekeskustoiminnan tavoitteet 1) Päihde-ehtoisten terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten haittojen väheneminen laadukkaan päihdepalvelujärjestelmän avulla 2) Päihdeasiakkaan terveyden, työkykyisyyden ja hyvinvoinnin turvaaminen lisäämällä yhteistyötä päihdepalveluissa 3) Vaikuttavien päihdepalvelujen saaminen jatkuvan laadunvarmistuksen avulla Menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi 1) Asiakastyön kehittäminen: - motivoidaan asiakasta päihdeongelmasta toipumiseen - laaditaan yksilölliset kuntoutumissuunnitelmat - tuetaan ja ylläpidetään asiakkaan toipumisprosessia 2) Hoito- ja kuntoutusjärjestelmän kehittäminen: - madalletaan hoitoon pääsyn kynnystä tarjoamalla päihdepalvelut yhdestä paikasta - lisätään työelämässä olevien asiakkaiden osuutta päihdepalveluissa - luodaan saumaton viranomaisyhteistyö päihdeasiakkuuksissa; resurssien järkevä käyttö (ei päällekkäistä työtä, yhteinen työnäky ja tavoitteet) - päihdehuollon erityispalveluiden tavoitettavuuden ja saatavuuden parantaminen - tiivis ammatillinen yhteistyö psykiatrian, somatiikan, sosiaalityön ja muiden tukipalveluiden kanssa - jatkuva kehittäminen ja laadunhallinta Päihdekeskuksen uudenlaisen työotteen tulos - yhden organisaation alaisuudessa mahdollistuva joustava työvoiman käyttö eri yksiköissä tuo taloudellista ja toiminnallista säästöä - katkaisuhoitojaksojen keskeyttäminen vähenee ja jatkohoitoon siirtyminen lisääntyy - päihdeasiakkaat käyttävät vähemmän yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja - lääke- ja huumausainekatkaisujen määrä erikoissairaanhoidossa ja muualla Suomessa vähenee - päihde-ehtoiset lastensuojelukulut vähenevät pitkällä aikavälillä 3. KEHIKKO -PROJEKTI 2010-2015 OSANA PÄIHDEPALVELUIDEN SISÄLLÖLLISTÄ KEHITTÄMISTÄ Päihdepalveluiden uudelleen organisointia ja sen sekä ulkoista että sisäistä kehittämisprosessia on ohjannut Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskus- hanke. Hankkeen rahoituskausi päättyy 31.10 2009. Kehittämistyö on edennyt hyvin, mutta sitä tulee ehdottomasti jatkaa tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeen päätyttyä. Tämän yli eri hallinto- ja organisaatiorajojen ulottuvan kehittämistyön turvaamiseksi ollaan hakemassa KEHIKKO -projektia 2010-2015.
7 3.1. Ventuskartano ry Kehikko-projektin hallinnoijana toimii Ventuskartano ry, joka on tuottanut päihdepalveluja vuodesta 1967. Yhdistyksen palvelutarjonnassa on laitosmuotoisen päihdekuntoutuksen, päivätoiminnan ja asumispalvelujen lisäksi erilaisia avopalvelun muotoja mm. jalkautuvaan päihdetyöhön, etsivään työhön/ palveluohjaukseen ja nuorten avohuumekuntoutukseen. Yhdistys tuottaa palveluita Kokkolan ja Keski-Pohjanmaan maakunnan lisäksi osin valtakunnallisesti. Ventuskartano ry:n laatujärjestelmälle on myönnetty Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) kriteeristön mukainen laaduntunnustus, joka on voimassa 19.12.2010 asti. Ventuskartano ry on toiminut kiinteässä yhteydessä kuntien ja päihdehuollon toimijoiden kanssa suunnitellessaan ja kehittäessään omaa palvelun tuotantoaan. Yhdistyksen työskentelytapaan on perinteisesti kuulunut olla joustava muuttuville palvelun tarpeille. Kokkolaan sijoittuvan uuden päihdekeskuksen suunnittelussa yhdistys on ollut mukana alusta asti ja suunnitelmana on siirtää yhdistyksen laitoskuntoutusyksikkö Ventuskartano ja yhdistyksen hallinto uuteen päihdekeskukseen. Yhdistys on lisäksi kiinnostunut toimimaan uuden keskuksen kaikista palveluista vastaavana palveluntuottajana. 3.2. Tarve ja taustaa palvelutarjonnan kehittämiselle Kehikko -projektin avulla Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen liittyvät uudistukset sosiaali- ja terveydenhuollossa antavat mahdollisuuden uudenlaiseen lähestymistapaan päihdepalveluiden kehittämisessä. Paras - hankkeen käytännön tason toteutus on nostanut kysymyksiä myös päihdepalveluihin ja päihdetyöhön liittyvään erityisosaamiseen, toimijoiden väliseen yhteistyöhön ja työnjakoon liittyen. Kansallinen mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Mieli 2009 linjaa päihde- ja mielenterveystyön kehittämisen neljään kohtaan; asiakkaan aseman vahvistamiseen, ehkäisyyn panostamiseen, palveluiden tuottamiseen toimivana kokonaisuutena ja ohjauskeinojen kehittämiseen. Ohjelma kokonaisuudessaan painottaa päihde- ja mielenterveysongelmien kietoutumista toisiinsa. Tavoitteet ovat suunnattu vuoteen 2015. Kansallisen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman 2008-11 (KASTE) tavoitteena on lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä, lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta, saatavuutta ja kaventaa alueellisia eroja. Tavoitteisiin pyritään ehkäisemällä ongelmia ennalta ja puuttumalla niihin mahdollisimman varhain, varmistamalla alan henkilöstön osaaminen ja riittävyys sekä luomalla sosiaali- ja terveydenhuollon ehyet palvelukokonaisuudet ja hyvät toimintamallit. Kaste-ohjelmaa toteutetaan yhteistyössä valtion, kunnan, kuntayhtymien ja järjestöjen kesken. Kehittämisprojekti tukee näiden kansallisten tavoitteiden toteutumista päihdetyöhön sovellettuna. Valtakunnallisiin suosituksiin ja ohjeisiin sekä alueen nykytila- ja palvelutarveselvityksiin perustuen Keski-Pohjanmaalle ollaan suunnittelemassa uudentyyppistä palvelurakennetta sirpaleisten päihdepalveluiden yhdistämiseksi. Suunnitelma on osa TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski-Pohjanmaan maakunnallista päihdestrategiaa 2007-2011. Päihdepalvelujen rakenteen uudistus on saanut vauhtia kunta- ja palvelurakenneuudistuksen aikaan saamista muutoksista palvelujen tuottamisessa ja järjestämisessä, jonka yhteydessä on kriittisesti tarkasteltu päihdepalvelujen kokonaisuutta ja vaikuttavuutta suhteessa tarpeisiin. Uudessa
8 toimintamallissa halutaan panostaa aikaisempaa enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja asiakkaiden osallisuuteen (vrt. Mieli 2009, ehdotukset 3,6, ja 11). Palvelurakenteen uudistamiseksi kehitteillä on päihdepalvelukeskus, joka on tarkoitus rakentaa läheiseen yhteyteen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa. Uuteen päihdekeskukseen kootaan selviämis- ja katkaisuhoito, avo- ja laitoskuntoutus, psykiatrian, somatiikan ja sosiaalityön osaaminen päihdeasiakkuuksissa, asiakkaan tarvitsemat tukipalvelut ja päihdetyön tutkimus- ja kehittämistoiminta. Peruslähtökohtana suunnittelussa on asiakaslähtöisyys ja päällekkäisten hoito- ja kuntoutussuunnitelmien sekä samanaikaisten terapeuttisten hoitojen purkaminen yhdeksi selkeäksi hoito- ja kuntoutuskokonaisuudeksi. Päihdetyön toimijakentän lukuisat eri toimijat muodostavat kiinteän toimijaverkoston, joille päihdekeskus mahdollistaa toimijoiden tiiviin ja systemaattisen yhteistyön. Uudentyyppinen rakenne turvaa asiakkaalle hoidon- ja kuntoutuksen tarpeeseen liittyvät saumattomat palveluketjut. Pelkkä samassa päihdekeskuksessa työskentely ei kuitenkaan muuta vielä mitään. Jos kaikki keskukseen koottavat toimijat jatkavat entiseen malliin, ei juuri mikään muutu. Siksi tarvitaan viisivuotinen kehittämisprojekti, jossa luodaan uusi toimintakulttuuri ja yhteiset käytännöt. 3.3. Projektin kohderyhmä Päihdekeskus palvelee sosiaali-, terveys- ja tukipalveluiden sekä sidosryhmien ammattilaisia. Keskuksen palvelut on tarkoitettu alueen (laitoskuntoutus valtakunnallisesti ja muut noin 100 kilometrin säteellä) päihde- ja toiminnallisista riippuvuuksien vuoksi apua tarvitseville ja heidän läheisilleen. 3.4. Projektin kokonaistavoite ja välitavoitteet Kehittämisprojektin tavoitteena on organisoida uudelleen päihde- ja toiminnallisista riippuvuuksista johtuen apua tarvitsevien asiakkaiden palveluiden rakenne ja niiden sisällöt. Välitavoitteet: 1. Luoda uusi päihdepalveluorganisaatiomalli, joka - palvelee vähintään 100 000 asukkaan asukaspohjaa Keski-Pohjanmaalla ja sen ympäristössä - madaltaa hoitoon pääsyn kynnystä ja kokoaa laadukkaan palveluntuotannon uuteen yksikköön, Päihdepalvelukeskukseen - palvelee päihde- ja toiminnallisista riippuvuuksista johtuen apua tarvitsevia asiakkaita kehittämällä uutta palvelurakennetta ja sen sisältöjä. 2. Saada aikaan Päihdepalvelukeskus, joka - tukee asiakkaan päihde- tai toiminnallisesta riippuvuudesta toipumista yhtenäisellä hoito- ja kuntoutussuunnittelulla sekä sen toteuttamisella - lisää perus- ja erityispalveluiden ammatillista osaamista riippuvuuskäyttäytymisen tunnistamiseen, oikea-aikaisiin interventioihin ja uuden tyyppiseen monitieteiseen ja moniammatilliseen yhteistyöhön, tuottaa ja välittää tietoa tutkimuksen ja koulutuksen tueksi
9 - kehittää ja tukee haja-asutusalueiden palvelutuotantoa, jonka tavoitteena on riippuvuuskäyttäytymisestä irti pääseminen (selviämis- ja katkaisuhoito, avomuotoinen kuntoutus, jalkautuva päihdetyö, päivätoiminta, asumispalvelut) - tuottaa tietoa hyödynnettäväksi ennaltaehkäisevään työhön ja varhaisessa vaiheessa puuttumiseen - mahdollistaa päihdetyön kehittymisen peruspalveluissa ja erilaisien interventioiden käyttämisen - saa aikaan sen, että päihdeasiakkaat käyttävät vähemmän yleisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja - mahdollistaa saumattoman viranomaisyhteistyön päihdeasiakkuuksissa 3. Vahvistaa päihdelääketieteen asemaa erityisosaamisen kehittämiseksi - konsultaatiot - työryhmätyöskentely - erikoistumisopinnot 4. Luoda yhteinen tietojärjestelmä, joka - mahdollistaa asiakkaan mahdollisimman hyvän, tarpeenmukaisen hoidon ja kuntoutuksen tarjoamalla tätä tarkoitusta varten sovitetut dokumentointi- ja tiedonvälitysmenetelmät - tukee palvelurakenteen kehittämistä - tukee kehittämistyötä tilastoinnin kautta saatavan indikaattoritiedon avulla 3.5. Menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi Menetelmät tavoitteiden saavuttamiseksi on jaettu neljään eri lohkoon eli kehittämisosioon. Nämä lohkot ovat yhteisen toimintakulttuurin luominen ja sen muutosprosessin tukeminen, päihdekeskuksessa toteutettavan päihdetyön sisältöjen kehittäminen, yksikköön uusina toimintamuotoina tulevien selviämis- ja katkaisuhoidon kehittäminen sekä sellaisten tietoteknisten järjestelmien käyttöönotto, jotka mahdollistavat päihdekeskuksen eri hallinnon alaa edustavien toimijoiden saumattoman yhteistyön asiakkaan eduksi, huomioiden tämän tietoturvasuojan. 1) Yhteisen toimintakulttuurin luominen ja muutosprosessin tukeminen - useasta eri organisaatiosta tulevien toimijoiden ja palvelujen yhteensovittaminen, yhteisen työorientaation ja toimintatapojen luominen - uuden toimintakulttuuriin luominen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa - moniammatillisen ja monitieteisen yhteistyön luominen päihdepalveluissa -> moniammatillisen konsultaatiotyöryhmän toiminta - resurssien järkevä käyttö (ei päällekkäistä työtä, yhteinen työnäky ja tavoitteet) - Kokkolan ulkopuolelta tulevien asiakkaiden palvelujen toteuttaminen ja yhteensovittaminen kuntien peruspalveluiden ja muiden palveluntuottajien kanssa - toimivat palveluketjut - uusi win-win - toimintakulttuuri, jossa sekä asiakas, hänen läheisensä että eri palvelua antavat yksiköt hyötyvät erityisosaamisen lisääntymisessä -toimintakulttuurissa eri ammattiryhmien osaaminen yhdistetään asiakkaan hoidon ja kuntoutumisen tueksi parhaalla mahdollisella tavalla - hoitoa, kuntoutusta ja tukea antavien työyksiköiden rajapintojen liittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi tukemaan asiakkaan kuntoutumista riippuvuusongelmasta - laadukas tiedottaminen
10 2) Sisältöjen kehittäminen - selviämis- ja katkaisuhoitotyöhön työprosessit, jota vahvistavat asiakkaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuntoutumista sekä jatkohoitoon hakeutumista - avo- ja laitoskuntoutuksessa yhtenäiset työmenetelmät ja hoidon sekä kuntoutuksen seurantajärjestelmät - rajapinnoilla toimivien työyksiköiden osaamisen vahvistaminen Päihdekeskuksessa -> yhteisen kielen ja hoito- ja kuntoutustavoitteen löytyminen päihdeasiakkuuksiin liittyvässä työssä - yksilölliset kuntoutussuunnitelmat; asiakas saa tarvitsemansa avun, ei hoideta yli eikä ali - ehkäisevän työn suunnittelu, kehittäminen ja koordinointi - psykiatrisen ja somaattisen osaamisen vahvistaminen Päihdekeskuksessa ja asiakkaan kannalta oikean hoidon saamisen varmistaminen < -> päihteidenkäyttäjän tunnistaminen, Käypä hoito -suosituksissa olevien hyvien toimintamallien ja interventioiden osaaminen perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa - Käypä hoito- suositusten mukaisten työmenetelmien käyttöön otto ja niihin kouluttautuminen - kokemusasiantuntijoiden ja vertaistoimijoiden mukaan ottaminen palveluiden suunnittelussa ja arvioinnissa 3) Selviämis-katkaisu hoidon kehittäminen Keski-Pohjanmaalla ja Pietarsaaren seutukunnassa ei ole ollut tarjolla selviämishoitoa. Katkaisuhoito tapahtuu terveyskeskusten vuodeosastoilla, joiden potilaista valtaosa on vanhuksia. Terveyskeskusten vuodeosastoilla tapahtuva katkaisuhoito ei vastaa päihdehuoltolain hengen mukaista velvoitetta päihdepalveluiden järjestämisestä. Katkaisuhoitoa tarvitsevista asiakkaita ainoastaan noin 2 % hakeutuu nykyisin tarvitsemansa hoidon piiriin. Selviämis- ja katkaisuhoidon tarve näkyy myös potilaan/ asiakkaan läheisten elämässä. - luodaan selviämis- ja katkaisuhoidon malli erilaisissa päihdeasiakkuuksissa -> tavoitteena vahvistaa asiakkaan asemaa palvelujärjestelmässä ja tukea häntä pysyvään muutokseen päihdekäyttäytymisessä - motivoinnin ja konfrontaation oppiminen ja käyttö asiakastyössä - erotusdiagnostiikan kehittäminen ja käyttöönotto oikean palvelun/ hoidon löytämiseksi asiakkaalle -> lähetekäytännöt, epikriisit, hoidon kokonaiskoordinointi - moniammatillisen ja monitieteisen työotteen löytäminen - otetaan huomioon asiakkaan erityyppinen tarve katkaisuhoitoon (alkoholi/huumausaine/lääkekatkaisuhoito) - akuuttihoitomallin kehittäminen (puhelinpäivystyksen ja matalan kynnyksen palveluiden periaatteella) 4) Tietotekniikan kehittäminen monitieteiseen ja moniammatilliseen yksikköön Sähköisen asiakastietojärjestelmän kehittäminen on tärkeä osa, jolla projektissa mahdollistetaan sirpaleisen palvelujärjestelmän kokoaminen ja koordinointi. Haasteena on saada asiakas-/ potilastiedot yhtenäistävä dokumentaatiojärjestelmä, jota voidaan hyödyntää Päihdekeskuksessa toteutettavassa monien eri toimijoiden välisessä yhteistyössä. Tämä on edellytys, jotta voidaan toteuttaa ja järjestää kunkin asiakkaan tilanteeseen tarpeelliseksi harkitut palvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi. Myös kansallisissa kehittämisohjelmissa tavoitellaan aikaisempaa laaja-
11 alaisempaa yhteistyötä eri toimijoiden välille (KASTE; PARAS). Tässä hankkeessa etsitään ratkaisuja julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin päihdetyön toimijoiden uudenlaisesta yhteistyöstä nouseviin tietoteknisiin ja -turvahaasteisiin. Tietotekniikan kehittämiseen uuteen yksikköön tarvitaan oma työntekijä, joka - perehtyy tietotekniikkaan ja turvaan päihdeasiakkaan näkökulmasta; tavoitteena on kehittää asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen kannalta paras mahdollinen dokumentointijärjestelmä, jossa on huomioitu mm. asiakas/potilastiedon käyttöön ja luovutukseen sekä säilytykseen liittyvät rajoitukset tai ohjeet - mahdollistaa eri ammattiryhmien osallisuus tiedon tuottamiseen ja hyödyntämiseen potilas- ja asiakasasiakirjoissa, asiakkaan tietosuojaoikeudet huomioiden - toimii tiiviissä yhteistyössä tietosuojavaltuutetun toimiston ja tietosuoja-asioita käsittelevien muiden viranomaistahojen sekä ohjelmistojen tuottajien kanssa tiedonvälityksen sujuvaan kehittämiseen pyrkiessään Henkilöresurssointi tavoitteiden saavuttamiseksi 1 kehittämiskoordinaattori (koulutus, tilastot, jalkautuva päihdetyö, moniammatillinen yhteistyö, arviointi) -> kehittämiskohteet 1, 2 ja 4 1 suunnittelija vuosille 2010-2013 (tietotekniikka)-> kehittämiskohteet 4 ja 1 1 suunnittelija vuosille 2013-2015 (ehkäisevän työn suunnittelu ja koordinointi) -> kehittämiskohde 2 1 projektityöntekijä (palvelun kehittäjä akuuttihoito, hoitoketjutyö) -> kehittämiskohde 1, 2, 3 ja 4 ½ (päihde)lääkäri (asiantuntijuus, konsultoinnin kehittäminen ja koordinointi, päihdetyön osaamisen varmistaminen) -> kehittämiskohteet 2 ja 3 Henkilöstö muodostaa Pohjanmaan maakunnallisen päihdetyön kehittämiskeskuksen, joka palvelee sekä yksikköä, yksiköstä palvelua ostavia kuntia että valtakunnallista päihde- ja mielenterveystyön kehittämistä. Projektiin palkataan alussa kehittämiskoordinaattori ja tietotekniikan suunnittelija. Kun keskuksen rakentaminen ja suunnittelutyö on hieman edennyt (noin ½-1 vuosi), palkataan lääkäri ja projektityöntekijä. Kun tietotekniikan suunnittelija on saanut työnsä valmiiksi, palkataan hänen tilalleen ehkäisevän työn suunnittelija. Alustava aikataulusuunnitelma 2010 - kehittämiskoordinaattori aloittaa työnsä 4.1 2010, suunnitelija 1.3 2010, projektityöntekijä ja lääkäri 1.10 2010 - yhteisten foorumeitten ja koulutusten avulla yhteensovitetaan toimijoita ja palveluita sekä luodaan yhteistä työorientaatiota ja toimintatapoja - luodaan selviämis- ja katkaisuhoidon malli erilaisissa päihdeasiakkuuksissa - konsultaatiotyöryhmän työ käynnistetään - tarvittavan tiedonsiirron, tietoturvan ja - tekniikan suunnittelu - tilastoinnin suunnittelu ja tarvittavien indikaattoreiden valinta - koulutuksen, arvioinnin ja viestinnän suunnittelu ja käynnistäminen - järjestelyvastuu: Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät IV - projektisuunnitelman täsmentäminen ja päivitys
12 2011 - moniammatillisen ja tieteisen yhteistyön luominen - aloitetaan selviämis- ja katkaisuhoitotyöhön liittyvien työprosessien suunnittelu - hoito- ja kuntoutussuunnitelmien kehittäminen - toimivien palveluketjujen rakentaminen - avo- ja laitoskuntoutuksen yhtenäiset työmenetelmät, hoidon ja kuntoutuksen seurantajärjestelmät - akuuttihoitomallin kehittäminen - konsultaatiokäytännöistä sopiminen - toimivien yhteistyökäytänteiden luominen sosiaalityöhön, somatiikkaan, psykiatriaan ja tukipalveluihin sekä maakunnassa/lähiseutukunnissa oleviin peruspalveluihin ja muihin palvelun tuottajiin - tilastoinnin kehittäminen - toiminnasta tiedottaminen - projektisuunnitelman täsmentäminen ja päivitys - arviointi 2012 - hoitoa, kuntoutusta ja tukea antavien työyksiköiden rajapintojen liittäminen yhdeksi kokonaisuudeksi - hoidon ja kuntoutuksen seurantajärjestelmien kehittäminen - päihdelääketieteen osaamisen vahvistuminen - arvioinnin ja diagnosoinnin parempi osaaminen - pyritään saamaan Valtakunnalliset Päihdepäivät Kokkolaan - projektisuunnitelman täsmentäminen ja päivitys - arviointi 2013 - perus- ja erityispalveluiden ammatillisen osaamisen lisääminen ja tukeminen - kehitetään haja-asutusalueiden palvelutuotantoa - palkataan suunnittelija ehkäisevään työhön - ennaltaehkäisevän työn kehittäminen ja koordinointi - järjestelyvastuu: Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät VII - projektisuunnitelman täsmentäminen ja päivitys - arviointi 2014 - uuden toimintamallin vakiinnuttaminen - hoidon ja kuntoutuksen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden vahvistaminen - lastensuojelun päihdetyön osaamisen kehittäminen - projektisuunnitelman täsmentäminen ja päivitys - arviointi 2015 - loppuarvioinnin valmistuminen - hyvien käytäntöjen levittäminen - kehittämistyön jatkon turvaaminen
13 3.6. Kehikko -projekti tuottaa seuraavat asiat 1. Moderni alueellinen päihdepalvelujen tuottamisen malli 2. Uudenlainen yhteistyömalli sosiaali- ja terveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, valtionhallinnon, järjestöjen ja yksityisen sektorin palveluntuottajan väliseen yhteistyöhön 3. Tietoa potilas-/asiakastietojärjestelmän kehittämistarpeisiin monisektoraalisessa yhteistyössä 4. Luo tuloksellisia, edelleen monistettavia käytänteitä perus- ja erityispalveluiden tarpeisiin päihdeasiakkuuksissa 5. Vahvistaa alueen tutkimuksen- ja koulutuksen päihdeosaamista 6. Tarjoaa erinomaisen tutkimus- tai harjoittelupaikan alalle suuntautuvalle opiskelijoille 7. Arvioinnin Päihdekeskuksen työn toimivuudesta ja yleistettävyydestä muualle Suomeen 8. Opinnäytteitä, selvityksiä ja raportteja eri kehittämiskohteista 3.7. Projektin sidosryhmät ja yhteistyötahot Kehikko -projektiin mukaan pyydettäviksi suunnitellut sidosryhmät ja yhteistyötahot on lueteltu alla. Kaikilta niiltä pyydetään kirjallinen lausunto osoitukseksi sitoutumisestaan projektiin. Nämä lausunnot toimitetaan Raha-automaattiyhdistykselle kesäkuun loppuun mennessä. Kokkolan kaupungin sosiaali- ja terveystoimi Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (Jyta) Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitos Kokkolan ensi- ja turvakoti ry Kriminaalihuoltolaitos/ Kokkolan toimisto Kokkolan seurakuntayhtymä SONet Botnia Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kokkolan sosiaali- ja terveysalan opisto KELA Seurakuntaopisto TE -toimisto ja työvoiman palvelukeskus Työterveyshuolto Työplus Pohjanmaa-hanke Sosiaalipedagogiikan säätiö (Monipel hanke) Pohjanmaan päihdetyöntekijät työryhmä Seinäjoen kaupunki THL Muutenkin tarjotaan noin 100 km:n säteellä yhteistyökumppanuutta niille, jotka ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä projektin kanssa.
14 3.8. Viestintä Projektin alussa laaditaan viestintäsuunnitelma, joka vastaa seuraaviin peruskysymyksiin: miksi viestitään eli mihin viestinnällä pyritään mitä eli mistä asioista kerrotaan kenelle kaikille miten eli keinot ja kanavat milloin kuka ja ketkä ja keiden kanssa millä resursseilla ja millaisia vaikutuksia tavoitellen Kehikko -projektista viestitään sekä ulkoisesti että sisäisesti. Keskeisenä tiedotuskanavina ovat yhteistyötiedotteet, Ventuskartano ry:n ja Pohjanmaan maakuntien päihdetyön kehittämiskeskuksen nettisivustot, tiedotusvälineet ja paikalliset, alueelliset ja valtakunnalliset yhteistyöfoorumit. 3.9. Arviointi Arvioinnin suunnittelu pyritään tekemään yhteistyössä Pohjanmaan arviointiverkoston, SONet Botnian ja alueella toimivan yliopistokeskus Chydeniuksen kanssa. Ulkoinen arviointi Arviointimenetelmänä käytetään kompetenssiarviointia, joka tilataan sosiaalialan osaamiskeskukselta SONet Botnialta. Kompentenssiarviointimalli sekä suuntaa ja kehittää moniammatillista yhteistyötä että arvioi sen onnistumista. Kompetenssiarviointi tarjoaa systemaattisen arvioinnin ja dokumentaation samalla, kun se vahvistaa työntekijöiden omaa osaamista. Mallissa tarkastellaan määritellyt tavoitteet työlle ja tämän pohjalta määritellään osatavoitteet ja strategiat oman työyhteisön kehitykselle, jota seurataan arvioinnilla sovittuina ajankohtina. Myös muut arvioinnin suunnittelussa esille nousevat menetelmät ovat mahdollisia. Päihdekeskuksessa jatketaan Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) mukaisia ulkoisia auditointeja. Sisäinen arviointi Sisäinen arviointi suoritetaan osaamiskartoituksen avulla. Arvioinnissa käytetään osaamiskarttaa, joka on työntekijän osaamisten kokonaisjäsennys. Osaamiskartan avulla tunnistetaan työssä tarvittava osaaminen ja pystytään arvioimaan organisaation kehittämis- ja koulutustarvetta sekä tukemaan henkilöstön ammatillisen osaamisen kehittämistä. Päihdekeskuksen sisäisessä arvioinnissa käytetään lisäksi SHQS -itsearviointikriteeristöjä, sisäisiä auditointeja, johdon katselmuksia ja Voimavarat työssä -kyselyn käyttöä joka toinen vuosi. Myös muut arvioinnin suunnittelussa esille nousevat menetelmät ovat mahdollisia.
15 3.10. Projektissa saatujen hyvien käytänteiden leivittäminen Projektissa saadut hyvät käytänteet levitetään yhteistyöfoorumien avulla Suomessa yhdessä projektin työntekijöiden ja yhteistyötahojen kanssa. Yhteistyötahoja ovat alueellinen Pohjanmaan päihdetyön kehittäjäverkosto ja valtakunnalliset Osaamiskeskusten verkosto, Ehkäisevän päihdetyön kehittäjäverkosto ja Päihdetyön kehittämisyksiköiden verkosto. Ventuskartano ry kuuluu Päihdekuntoutuksen keskusliitto ry:hyn, jolla on edustajansa Päivytissä (Päihdehuollon valtakunnallinen yhteistyöryhmä). Hyviä käytänteitä levitetään tämän lisäksi THL:n Neuvoaantavat sivustojen Hyvin käytäntöjen kautta ja yhteistyötahoina toimivien oppilaitosten kautta. Ventuskartano ry pyrkii vaikuttamaan siihen, että valtakunnalliset päihdepäivät järjestettäisiin Kokkolassa Kehikko -projektin aikana. 3.11. Liiteet - TERVE KOTIKUNTA TURVALLINEN MAAKUNTA Keski- Pohjanmaan maakunnallinen päihdestrategia 2007 2011, päivitys 2009 - Kokkolan kaupunginhallituksessa 25.5.2009 päätöksen pohjana ollut materiaali - Päihdetietotilastopaketti 2008