Vastaanottaja Sotkamon kunta, tekninen toimiala Markkinatie 1 88600 Sotkamo Asiakirjatyyppi Työkohtainen työselostus Päivämäärä 18.1.2019 Viite 1920002644 SOTKAMON KUNTA YLIKYLÄN ALUEEN VESIHUOLLON SANEERAUS JA KATUJEN RAKENTAMINEN 2019 RANTAKUJA, PIRTTIKUJA, ASUTUSKADUN OSUUDET, KOULU- KATU JA SARAKATU SEKÄ SILTAPOLUN KLV.
SOTKAMON KUNTA Tarkastus Päivämäärä 18.1.2018 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Ari Hiltunen ja Antti Korhonen Viite 1920002644 RAKENNUSKOHTEIDEN RANTAKUJA, PIRTTIKUJA, ASUTUSKATU, KOULUKATU, SIILTAPOLUN klv:n JA SARAKADUN SIJAINNIT SOTKAMOSSA Ramboll Kauppakatu 13 B 9 87100 Kajaani 0400 383618 www.ramboll.fi
SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ 1 1.1 Rakennushankkeen ja kohteen kuvaus 1 1.2 Talvella 2019 toteutettavat jätevesiviemäröinnin saneeraukset 2 1.3 Kesällä 2019 toteutettavat työt 2 1.4 Tekniset vaatimukset 4 2. yhteiset työt 5 2.1 Työmaan hallinto 5 2.1.1 Rakennuttaja 5 2.1.2 Rakennuttaminen ja valvonta 5 2.1.3 Suunnittelijat 5 2.1.4 Katselmukset 6 2.1.4.1 Alku- ja loppukatselmus 6 2.1.4.2 Räjäytys- ja tärinäkatselmukset 6 2.1.5 Luvat 6 2.2 TOIMINNAN JÄRJESTELY 6 2.2.1 Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet 6 2.2.2 Väliaikainen vedenjakelu 6 2.2.3 Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset 7 2.2.4 Töiden yhteensovittaminen 7 2.3 TYÖMAAN HUOLTO 7 2.3.1 Työturvallisuus ja terveydenhuolto 7 2.4 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA 7 2.4.1 Maastotutkimukset 7 2.4.2 Maaperätutkimukset 7 2.4.3 Työnaikaiset mittaukset 7 2.4.4 Mittaukset ja tarkepiirustukset 8 10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 8 11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 8 11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus 8 11200 Poistettava, siirrettävät ja suojattavat rakenteet 8 11400 Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet 8 11410 Poistettavat pintamaat 8 11420 Poistettavat päällysrakenteet 9 13000 PERUSTUSRAKENTEET 9 13300 Arinarakenteet 9 13300 Kiviainesarinat 9 10000 POHJARAKENTEET 9 11000 Suojaukset ja eristykset 9 11100 Putkijohtojen ja rumpujen lämmöneristykset 9 14300 Kuivatusrakenteet 10 14311 Aluesalaojat 10 14320 Salaojan kaivot ja tarkastusputket 10 14330 Avo-ojat ja uomat 10 14340 Rummut 10 16000 MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT 10 16100 Maaleikkaukset 10
16200 Maakaivannot 11 17000 KALLIOLEIKKAUKSET, KAIVANNOT JA TUNNELIT 11 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT 12 18100 Penkereet 12 18300 Kaivantojen täytöt 12 18310 Asennusalusta 12 18300 Alkutäyttö 13 18330 Lopputäyttö 13 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET 13 21000 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT 13 21100 Suodatinrakenteet 14 21110 Suodatinkerrokset 14 21110 Suodatinkankaat 14 21200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset 14 21210 Jakavat kerrokset 14 21300 Kantavat kerrokset 14 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset 14 21400 Päällysteet ja pintarakenteet 14 21410 Asfalttipäällysteet 14 21430 Betoniset pintarakenteet 15 22100 REUNATUET 15 22110 Upotettava betoninen reunatuki 15 23000 KASVILLISUUSRAKENTEET 15 23211 Kylvönurmikot 15 23320 Metsitykset 15 30000 JÄRJESTELMÄT 15 31000 VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT 15 31100 JÄTEVESIVIEMÄRIT 15 31100.1 Jätevesiviemärin materiaalit 15 31100.1.1 Jätevesiviemäriputket 15 31100.1.2 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket 16 31100.2 Asennusalusta 17 31100.3 Jätevesiviemärin rakentaminen 17 31100.1.2 Jätevesiviemäriputken asentaminen 17 31100.3.2 Tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen 18 31100.3.7 Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin 18 31100.3.9 Pumppaamot 18 31100.4 Valmis jätevesiviemäri 18 31100.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 18 31100.5.1 Jätevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 18 31200 HULEVESIVIEMÄRIT 19 31200.1 Hulevesiviemärin materiaalit 19 31200.1.1 Hulevesiviemäriputket 19 31200.1.2 Tarkastus- ja hulevesikaivot sekä putket 19 31200.2 Hulevesiviemärin asennusalusta 19 31200.3 Hulevesiviemärin rakentaminen 19 31200.3.1 Hulevesiviemäriputken asentaminen 19 31200.3.2 Tarkastus- ja hulevesikaivojen sekä -putkien asentaminen 20 31200.3.3 Hulevesiviemärin suojarakenteen rakentaminen 20 31200.4 Valmis hulevesiviemäri 20 31200.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 20 31200.5.1 Hulevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 20 31300 VESIJOHDOT 21 31300.1 Vesijohtoputkistot 21 31300.1.1 Vesijohtoputket yleistä 21 31300.1.10 Vesijohtolinjan laitteet 21 31300.2 Vesijohtojen asennusalusta 22 31300.3 Vesijohdon rakentaminen 22 31300.3.1 Vesijohtoputken asentaminen 22
31300.3.2 Sulkuventtiilin asentaminen 23 31300.4 Valmis vesijohtorakenne 23 31300.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 23 31300.5.2 Vesijohdon vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 23 32600 OPASTUS- JA OHJAUSJÄRJESTELMÄT 24 32610 Liikennemerkit 24 32610 Tiemerkinnät 24 33000 Sähkö-, tele- ja konetekniset järjestelmät 24 33110.1.1 Kaapelinsuojaputket 24 33600 Valaistusrakenteet 24 2.5 ERITYISTÄ HUOMIOITAVAA 24
1. YLEISTÄ 1.1 Rakennushankkeen ja kohteen kuvaus Rakennushanke käsittää Sotkamon Ylikylän-alueen kunnallistekniikan, katujen rakentamista ja vesihuollon saneerausta ja uuden rakentamista. Työkohteena olevat Rantakuja (ja lyhyt osuus Asutuskadun eteläpäätä), Pirttikuja, Asutuskadun pohjoispää, Koulukatu ja Sarakatu sekä Siltapolun klv. Kadut sijaitsevat Salmelantien ja Ristijärventien välisellä alueella. Rantakuja, Pirttikuja ja Asutuskatu liittyvät v. 2018 saneerattuihin katuihin ja putkistoihin. Asutuskadulle tulee korotettu pihakatu välille Koulukatu-Tiilitörmäntien liittymä. Em. katuosuudella liikkuu koululaisia pyörällä ja jalan (Siltapolun klv reitti). Nykyiset vesijohdot ja jätevesiviemärit rakennetaan uusiksi. Em. putkistojen rakentaminen pyritään tekemään niin, että nykyiset putkistot ovat rakentamisen ajan käyttökunnossa ja toiminnassa. Tarvittaessa tehdään työnaikaisia ohitusputkistoja ja ohipumppauksia. Vesijohtojen talohaarat rakennetaan tonteille saakka, jossa tonttien rajoille rakennetaan sulkuventtiilit ja pihalla sopivassa kohden tehdään liitokset nykyisiin putkistoihin. Jätevesiviemäriputkistojen talohaarat rakennetaan nykyisille sakokaivoille saakka, jossa putket rakennetaan ohittamaan sakokaivot ja/tai liitetään talosta tulevaan putkeen, tonteille liitokseen tehdään tarkastusputki. Tonttien rajoilla rakennetaan jv-tarkastuskaivot. Huleveden ritiläkansikaivot rakennetaan tien sivuojan pohjalle ja kaivoista tehdään putkiyhteys valmiiksi tontin puolelle, johon tontin on mahdollista liittyä, joko tässä rakentamisvaiheessa tai myöhemmin. Uudet runkovesijohdot liitetään v. 2018 rakennettuihin vesijohtoputkiin ja vanhoihin vielä käyttöön jääviin putkiin. Liitoksissa käytetään sopivia supistus- ja liitosyhteitä huomioiden vanhojen putkien materiaali sekä putken koko. Rantakujan, Pirttikujan ja Koulukadun viettoviemärit laskevat Salmelantien liittymien suuntaan, jossa uusi viemäri liitetään v. 2018 rakennettuihin kaivoihin. Asutuskadun jvviemäri laskee osittain Oikokadun suuntaan ja pääosin Koulukadun viemärin suuntaan. Sarakadun alkupään jv-viemäriä saneerataan pätkäsujuttamalla nykyisen 225 betoniputken sisään 200 M muoviputki. Kunta teetättää pätkäsujutuksen ennen tämän MRurakan alkamista. Sarakadulle rakennetaan haaran pätkät ja liitoskaivot myös Ylikadun suuntiin. Sarakatu jatkuu Asutuskatuna Marjapolkuun saakka, huomioidaan Takakadun ja Marjapolun liittymät ja putkiliitokset. Katujen varsien talojen nykyiset jätevesien sakokaivot poistuvat käytöstä ja jätevedet johdetaan uuteen viemäriin. Runkojätevesiviemärin suunnitellut viettokaltevuudet ovat 1
paikoin loivia. Uusittavien katujen kohdalla uusi runkojätevesiviemäri sijoittuu lähelle tien keskilinjaa ja talohaarojen kohdilla tulee korkeustasossa nykyisten putkien kanssa risteämiä, mitkä on huomioitava työnaikana ja tarvittaessa käytettävä kulmayhteitä, että päästään nykyisen putken ylitse. Tonteilla tehtävät putkiliitokset ja korkeudet sovelletaan kohteen mukaan. Sakokaivojen ohitus tai liitos nykyiseen putkeen korvataan tarkastusputkella. Rantakujan ja Pirttikujan vesijohdot liitetään Salmelantien päässä ja Asutuskadun päässä nykyisiin vesijohtoihin. Asutuskadun uusittava vesijohdot liitetään Oikokadun v. 2018 uuteen runkovesijohdon haaran päähän. Koulukadun vesijohto liitetään kadun alkupäässä v. 2018 rakennettuun vesijohtoon ja toisessa päässä Asutuskadun putkeen, joka jatkuu Tiilitörmäntien suuntaan. Sarakadulle rakennetaan uusi vesijohto ja siitä myös haara Ylikadun suuntaan ja Asutuskadulta Takakadun suuntaan. Rakennustyön aikana joudutaan tekemään tilapäisesti toimivia putkiyhteyksiä. Alueella on kaukolämpö ja lähes kaikki työalueella sijaitsevat kiinteistöt on liitetty kaukolämpöverkostoon. Alueen sähköistä ja valaistuksesta on erilliset suunnitelmat. Tiealueen reunoille on varattu tila myös mahdolliselle muulle kaapeloinnille. Alueella on pientaloja ja rivitaloja. Rantakujan ja Pirttikujan rakennettavat hulevesiviemäröinnit johdetaan Salmelantien ojaan, josta edelleen puroon sekä nykyisen rummun kautta vesistöön. Huleveden runkoputket sijoittuvat kadulla eristeen alle ja ritiläkansikaivot sivuojan pohjalle. Ritiläkansikaivoista tehdään lyhyt putkiyhteys valmiiksi tontin rajoille, johon talo voi myöhemmin liittyä (putkien päät tulpataan). Koulukadun ja Asutuskadun hulevesiviemäröinti johdetaan pohjoisen suuntaan ja Asutuskadun alitse menevään Siltapolun ojaan/puroon. Hulevesiviemäröinti ulotetaan Sarakadun liittymään saakka. 1.2 Talvella 2019 toteutettavat jätevesiviemäröinnin saneeraukset Sarakadun alkupäässä saneerataan pätkäsujuttamalla jätevesiviemärin runkolinjaa. Kunta teetättää ennakkoon em. saneerauksen sujutusurakoitsijalla ja sen on valmiina ennen tämän urakan alkua. 1.3 Kesällä 2019 toteutettavat työt Runkovesijohdot rakennetaan 110-10 PEH putkella ja tonttikaduilla käytetään 90-10 PEH ja 75-10 PEH putkia ja talohaarat tehdään 40-10 putkilla. Putkikoot on tarkemmin esitetty suunnitelmakartalla ja määräluetteloissa. Ennen putkien tilausta tarkennetaan kunnan vesilaitoksen kanssa, että putket tulevat oikean kokoisina. Runkoviemärit tehdään 200 M ja 160 M putkilla ja omakotitalohaarat 110 M putkilla. Uudet jv- ja vj-putkistojen talohaarat risteävät useassa kohdin nykyisten putkien kanssa. Jätevesiviemärin korkeusasema on tiedossa, mutta vesijohdon korkeudesta ei ole varmuutta. Risteämät saattavat aiheuttaa muutoksia suunniteltujen jätevesiviemärin talohaarojen korkeuksiin, mikäli runkovesijohto on viemäriä ylempänä. Talohaarojen viemärien korot tarkentuvat, kun talojen sakokaivoista lähtevien putkien korot mitataan rakennustyönaikana. Sarakadun alkupään jv-viemäri ja vesijohto on suunniteltu lähellä nykyistä jv-putkea, koska on todennäköistä, että nykyiset putket on rakennettu aikanaan louhittuun kanaaliin. Mahdollisilla kalliokanaali osuuksilla voidaan uusi jv-putki rakentaa kaivoväleittäin 2
nykyisen tilalle, jolloin tarvitaan ohipumppauksia. Louhintaa pyritään välttämään. Sarakadun uusi viemäri voidaan rakentaa etäämmällä nykyisestä, mikäli kallio ei ole haitalla. Jätevesiviemärin isoimmat liitos- ja risteyskaivot tehdään muovisilla 800/500, runkokaivot 560/500 ja talohaarojen tonttien rajoille tulevat kaivot 400/315 M teleskooppikaivoilla. Tonttikaivot 400/315 voivat olla myös ns. prokaivoja, koska kaivojen tuloyhteiden korkeuksia ja suuntia joudutaan joka tapauksessa asennustyönaikana soveltamaan tapauskohtaisesti. Sakokaivot jäävät pois käytöstä ja uusi talohaara liitetään tapauskohtaisesti talosta tulevaan putkeen ja liitokseen tehdään tarkastusputki 200M (teleskooppi). Liitostöissä on varauduttava käyttämään useita kulmayhteitä sekä vaaka että korkeussuunnassa. Uusittavien katujen routaeristeellinen päällysrakenne tehdään tyyppipoikkileikkauksen mukaisilla rakennepaksuuksilla, materiaaleilla ja mitoilla. Kaikilla rakennettavilla kaduilla on sama poikkileikkaustyyppi ja rakenne. Asfalttipäällysteen leveydeksi tulee 5 metriä. Katujen leveydet noudattelevat pääosin nykyisiä leveyksiä, johtuen katualueen kapeudesta ja istutuksista tonttien rajoilla. Katujen uusi tasausviiva noudattelee pääosin nykyistä korkeustasoa ja paikoin on vähän alempana. Asutuskadulle tulee korotettu pihakatuosuus polkupyörä- ja kävelyliikennettä varten. Siltapolun klv:n osuudella välillä Asutuskatu-Salmelantie tehdään kantavuuden parannus ja asfalttipäällystäminen. Uusittavien katujen alueilla ja paikoin tonttien puolella sijaitsee käytössä olevat 1960- luvulla rakennetut valurautaiset vesijohdot ja betoniset jätevesiviemärit. Nykyisten putkistojen sijainnit ja heikko kunto on otettava huomioon uutta kaivettaessa ja rakennettaessa. Rakennettavan runkohulevesiviemäriputken koko on 200 M SN8. Talohaarat runkokaivosta sivuojan pohjalle rakennettavaan ritiläkansikaivoon tehdään 160 M putkella, samoin em. kaivosta tontille päin tehtävä putkivalmius (putkivalmius tontin puolelle mahdollista myöhempää liittymistä varten). Katujen reunaan uusitaan katuvalaistus, joka on esitetty erillisellä suunnitelmalla (Pöyry). Jätevesiviemärien talohaaroja rakennettaessa täytyy ottaa huomioon kunnan viemäröinnin padotuskorkeus, joka on 1,2 m runkoviemärin liitoskohdan juoksupinnasta. Padotuskorkeutta ei kaikissa liittymissä pystytä noudattamaan, kuten taloissa, joissa on kellari syvällä. Em. kellarillisissa taloissa on varmistettava, että niissä on tai niihin rakennetaan toimiva padotussulku. Vesijohdon talohaaroihin asennetaan tonttien rajoilla sulkuventtiilit. Taloista tulee nykyisin mahdollisesti salaoja- ja muita kuivatusvesiä nykyiseen jätevesiviemäriin, näitä vesiä pyritään mahdollisuuksien mukaan johtamaan uuteen hulevesiviemäriin, mikäli se on korkojen puolesta mahdollista. Nykyisiä talojen putkiyhteyksiä ei saa tukkia tai poistaa käytöstä, ennekuin ollaan varmoja uusista toimivista putkiyhteyksistä. Sähköyhtiöllä tulee maakaapelointia katualueelle, katualueelle voi tulla myös muita kaapeleita. Kaapeloinneista ja asennusaikatauluista on sovittava ko. toimijoiden kanssa. Maarakennusurakkaan sisältyviä varsinaisia töitä ovat: - rakennusalueen tarkastus ennen rakennustöitä - urakka-alueella tarpeelliset suojaustyöt, kuten maakaapelit, putkistot ja puusto - urakka-alueella tarpeelliset raivaustyöt - urakka-alueen rajat on esitetty kartoilla - nykyisen asfalttipäällysteen poisto kaduilta - urakoitsija kuljettaa asfalttijätteen pois kustannuksellaan valitsemaansa luvalliseen paikkaan läjitykseen tai hyötykäyttöön - työalueelta suojaan siirrettävät laitteet ja rakennelmat sekä laatoitukset - tien pohjan kaivu päällysrakennekerrospaksuuden edellyttämään leveyteen ja syvyyteen 3
- tyyppipoikkileikkauksen mukaisten päällysrakennemateriaalien ja eristeen hankinta ja asennus sekä tiivistys - jätevesiviemäröinnin rakentaminen, putket, kaivot, tarkastusputket ja yhteet - vesijohtojen rakentaminen, putket, liitokset ja sulkuventtiilit - hulevesiviemäröinnin rakentamien, putket, kaivot ja yhteet - putkien kaivannot, asennusalusta, alku- ja lopputäytöt, tarvittaessa arinarakenteet (kiviaines- tai teräslevysarina) - työaikaiset ohituspumppaukset tai väliaikaiset vedenjakelujärjestelmät - kaivantojen kuivanapito ja luiskaus tai tukeminen - kaivettava ylijäämä maa-aines kuljetetaan tilaajan osoittamalle läjitysalueelle - nykyisten katualueilta käytöstä pois jäävien betonisten jätevesiviemärikaivojen kansistojen ja kaivojen poistaminen - tonttien sakokaivot poistetaan tarvittavilta osin - nykyisten käytöstä pois jäävien betonisten jätevesiviemäriputkien tukkiminen tai rikkominen, kun uusi putki on saatu toimintaan - vanhojen palopostien poistaminen - alueen katujen ja ympäristön rakentaminen suunniteltuun korkeustasoon - rumpuputket - asfalttipäällysteen rakentaminen - pihakadun korotusten betonilaatoitukset ja reunatuet - kaivojen ja putkien puhdistaminen - vesijohtojen huuhtelu, painekokeet ja vesinäytteet - tarvittavien suoja- ja varausputkien asentaminen tilaajan osoittamiin paikkoihin - työalueen reunoilla viheraluetyöt, multaaminen ja nurmetus - työalueen siistiminen ja viimeistely - liikennemerkkien asennus, nykyiset liikennemerkit asennetaan uudelleen - Asutuskadun korotetun osuuden merkintä - liikennemerkit ja tienviitat - suojatiemaalaukset - valaisimien jalustojen asennus - kaapelointien aputyöt - tiiveys- ja kantavuusmittaukset - työmaamittaukset ja tarkepiirustukset Päällysrakennekerrokset tiivistetään Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, osa 1, väylät ja alueet, 2010 (InfraRYL 2010) ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti. Urakoitsija toimittaa ennen rakennustyön aloitusta tutkimustulokset käytettävästä murskatusta kiviaineksesta (rakeisuuskäyrät). Täydellistä sitovaa määräluetteloa ei ole, liitteenä on ohjeelliset katukohtaiset määräluettelot (2.1 2.7), jotka ovat avuksi urakkalaskentaa varten. Urakoitsija laskee lisäksi itse tarvikkeet ja muut materiaalit tästä työselostuksesta ja suunnitelmapiirustuksista. Kaivuja päällysrakennemateriaalien määrät lasketaan lisäksi poikkileikkauspiirustuksista. Putkikaivantojen massamääriä laskettaessa on huomioitava syvät kaivut ja loivat luiskat. Tarjouksessaan urakoitsijan on huomioitava työtapa- ja tarvikemenekki sekä tilan ahtaudet katualueilla. Työalueena on kapeat katualueet ja kaivannot muodostuvat syviksi, mikä on otettava huomioon jo urakkalaskentavaiheessa kaivumassojen ja työturvallisuuden osalta. 1.4 Tekniset vaatimukset Hankkeen yleiset tekniset vaatimukset ja kelpoisuuden osoittaminen on esitetty Rakennustieto Oy:n julkaisuissa: - InfraRYL 2010, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 1 Väylät ja alueet - InfraRYL 2006, Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, Osa 2 Järjestelmät ja täydentävät osat. Rakennusosien ja tuotanto-osien sisällöt on kuvattu Rakennustieto Oy:n julkaisussa: 4
INFRA 2006 Rakennusosa- ja hankenimikkeistö, Määrämittausohje, versio 2.1. Rakennuskohteen työt tehdään tämän työkohtaisen työselostuksen mukaan sekä noudattaen muita sitä varten laadittuja työselostuksia ja piirustuksia, rakentamista koskevia yleisiä työselityksiä ja normaalimääräyksiä, lakeja, asetuksia sekä rakentamista ja työturvallisuutta valvovien viranomaisten antamia ohjeita ja määräyksiä. Tämän työselostuksen lisäksi noudatetaan seuraavia ohjeita ja määräyksiä: Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL r.y.: - Maahan ja veteen asennettavat kestomuoviputket, RIL77-2005 - Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, InfraRYL 2006 - Pohjarakennusohjeet, RIL121 - Putkikaivanto-ohje, RIL194 Suomen kuntatekniikan yhdistys: - Katusuunnittelun ja rakentamisen ohjeet, KATU 2002 Työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot PANK ry: Asfalttinormit 2011. Liikennejärjestelyistä ilmoitetaan poliisi- ja pelastusviranomaiselle. Liikennejärjestelysuunnitelman tekeminen ja hyväksyttäminen tienpitäjällä kuuluu urakoitsijalle. 2. YHTEISET TYÖT 2.1 Työmaan hallinto 2.1.1 Rakennuttaja Nimi: Sotkamon kunta, tekninen toimiala Osoite: Markkinatie 1 88600 Sotkamo5 Yhteyshenkilö: Harri Helenius Puhelin: 0447502491 Faksi: 08-61558120 Sähköposti: harri.helenius@sotkamo.fi 2.1.2 Rakennuttaminen ja valvonta Yhteyshenkilö: Erkki Tervo Puhelin: 0447502113 Faksi: 08-61558120 Sähköposti: erkki.tervo@sotkamo.fi Yhteyshenkilö: Aarno Konka Puhelin: 0447502325 Sähköposti: aarno.konka@sotkamo.fi 2.1.3 Suunnittelijat Kunnallistekniikka: Ari Hiltunen projektipäällikkö Ramboll CM oy Kauppakatu 13 B 9, 87100 Kajaani 0400-383618 ari.hiltunen@ramboll.fi Antti Korhonen suunnitteluinsinööri antti.j.korhonen@ramboll.fi 5
Katuvalot: Jenna Hyvönen, Pöyry Oy 2.1.4 Katselmukset 2.1.4.1 Alku- ja loppukatselmus Ennen työn aloittamista pidetään alkukatselmus ja rakentamisen valmistuttua loppukatselmus sekä muut katselmukset urakkaohjelman mukaisesti. Katselmuksissa todetaan työalueen kunto sekä työalueella ja rakennustyön todennäköisellä vaikutusalueella olevan kasvillisuuden, rakennusten, rakenteiden ja laitteiston kunto sekä sovitaan niitä koskevista toimenpiteistä. Aloituskatselmuksessa sovitaan työalueet ja varastointialueet. Katselmuksista laaditaan pöytäkirja. 2.1.4.2 Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava riskialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma. Räjäytystä ja louhintaa tulee mahdollisesti Sarakadun alkupäässä, mikäli uudet putket eivät mahdu vanhaan louhittuun kanaaliin. 2.1.5 Luvat Hankkeen toteuttaminen ei vaadi lupia. 2.2 TOIMINNAN JÄRJESTELY 2.2.1 Liikennejärjestelyt ja suojaustoimenpiteet Työaikaisen liikenteen järjestely kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsijan tulee määrätä henkilö, joka vastaa työnaikaisista liikennejärjestelyistä. Urakoitsija laatii työvaihekohtaiset liikenteenohjaussuunnitelmat ja hyväksyttää ne rakennuttajalla. Liikenteenohjaussuunnitelmia tulee päivittää ja työmaalla on oltava joka hetki päivitetty ja tilaajan hyväksymä liikenteenohjaussuunnitelma. Katutyöt on tehtävä siten, että liikenteelle muodostuisi mahdollisimman vähän haittaa. Kadut ja kevyen liikenteen väylät on pidettävä liikennöitävänä rakennustöiden aikana. Liikennöinti tonteille on oltava mahdollista koko urakan ajan. Työaikaisen liikenteen järjestelyissä noudatetaan seuraavia julkaisuja: Liikenne tietyömaalla, TIEH 2200057-09 Liikennejärjestelyt katualueella tehdään Suomen kuntatekniikan yhdistyksen julkaisun Tilapäiset liikennejärjestelyt katualueella mukaisesti. 2.2.2 Väliaikainen vedenjakelu Käytössä olevia vesijohtolinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä tai vesijohtolinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen edustajan oltava mukana. Urakoitsijan on hyväksytettävä väliaikaisen vedenjakelun toteutustapa rakennuttajalla. Urakoitsijan on vähintään 1 vrk aikaisemmin ilmoitettava vesijohtolinjojen sulkemisesta kiinteistöjen omistajille. Nykyisen ja uuden runkovesijohdon liitostyöt aiheuttavat katkoksia veden jakeluun. Liitostöiden ja käyttökatkosten toteutuksessa on huomioitava, 6
että runkovesijohdon kautta tulee vesi kirkonkylälle. Työn toteutus on suunniteltava kunnan vesilaitoksen henkilökunnan kanssa ja ajoitettava niin, että katkoksista aiheutuu mahdollisimman vähän haittaa. 2.2.3 Työnaikaiset viemäriveden ohipumppaukset Käytössä olevia viemärilinjoja ei saa sulkea ilman valvojan lupaa. Liitostöitä tehtäessä tai viemärilinjoja suljettaessa on vesihuoltolaitoksen edustajan oltava mukana. Urakoitsijan on hyväksytettävä ohipumppauksen toteutustapa rakennuttajalla. Urakoitsijan on vähintään 1 vrk aikaisemmin ilmoitettava viemärilinjojen sulkemisesta kiinteistöjen omistajille. Ohipumppauksia yritetään vähentää väliaikaisilla putkiyhteyksillä nykyisistä kaivoista uusiin rakennettuihin putkilinjoihin. 2.2.4 Töiden yhteensovittaminen Pääurakoitsija huolehtii eri urakoitsijoiden töiden ja työvaiheiden yhteensovittamisesta. 2.3 TYÖMAAN HUOLTO 2.3.1 Työturvallisuus ja terveydenhuolto Urakoitsija laatii työturvallisuussuunnitelman ja hyväksyttää se tilaajalla. Työturvallisuuden osalta noudatetaan erillistä turvallisuusasiakirjaa. Turvallisuusasiakirja perustuu valtioneuvoston asetukseen rakennustyön turvallisuudesta (VNa)205/2009. Urakoitsija suunnittelee ja toteuttaa työskentelyalueen rajaavat suoja-aitaukset ja muut suojarakenteet, jotka ovat tarpeen ulkopuolisten henkilö- tai omaisuusvahinkojen välttämiseksi. 2.4 MAASTOTUTKIMUKSET JA LAADUNVALVONTA 2.4.1 Maastotutkimukset Suunnitelmissa on käytetty N-2000 korkeusjärjestelmää. Tasokoordinaattijärjestelmä on ETRS-GK28. Suunnitelmissa on käytetty kunnan tarkemitattuja verkostokarttoja, katualueiden kartoituksia ja tonttialueilla maanmittauslaitoksen laserkeilausaineistosta tehtyä pintamallia. 2.4.2 Maaperätutkimukset Kohteessa ei ole tehty maaperätutkimuksia. Maaperä alueella on hienoa hiekkaa, silttiä ja syvemmällä mahdollisesti silttimoreenia. Sarakadun alueella on todennäköisesti kallio paikoin lähellä maanpintaa. 2.4.3 Työnaikaiset mittaukset Urakoitsija huolehtii kaikista työn läpiviemiseen tarvittavista mittauksista. Työn yhteydessä ei saa tuhota alueella olevia rajamerkkejä. Urakoitsijan tulee ennakkoon todeta rakennuttajan asettaman valvojan kanssa mitkä rajamerkit tuhoutuvat tai ovat vaarassa tuhoutua suunnitelmien johdosta. Muut ennakkoon toteamattomat tuhotut rajamerkit urakoitsija on velvollinen korvaamaan. Urakoitsija tarkistaa liittymispisteiden (mm. vesijuoksujen) korkeudet ennen rakennustöiden aloittamista. Ennen töiden aloittamista urakoitsijan on selvitettävä kaikkien olemassa olevien maanalaisten rakenteiden sijainti ja merkittävä ne maastoon. Suunnitelman maastoon merkitseminen 7
Suunnitelmat toimitetaan dwg-muodossa ennen rakennustyön alkua. Em. dwg-suunnitteluaineisto on N2000-korkeustasossa. DWG-piirustuksista voi urakoitsijan mittausteknikko tms. tehdä kohteeseen sopivan koneohjausmallin. Katujen ja putkitustöiden mittaukset: Jäte- ja hulevesiviemäreiden, kaivojen sekä vesijohtojen sijainti sekä korkeustiedot ilmenevät kartoista ja pituusleikkauksista sekä dwgsuunnitteluaineistosta. Merkitseminen päällysrakenteen tekoa varten: Tiedot päällysrakenteen tekemistä varten saadaan pituusleikkauksista ja tyyppipoikkileikkauksesta sekä DWG-suunnitelmakarttaaineistosta, joka on 3D-muodossa. Muilta osin noudatetaan InfraRYL 2010 2.4.4 Mittaukset ja tarkepiirustukset Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja toimittaa mittaustiedoston rakennuttajalle. Tarkemittausformaatti ja mittaustietojen kooditus sovitaan rakennuttajan kanssa. Mittaukset tehdään kohtien 31100.5, 31200.5 ja 31300.5 mukaisesti. 10000 MAA-, POHJA- JA KALLIORAKENTEET 11000 OLEVAT RAKENTEET JA RAKENNUSOSAT 11100 Poistettava, siirrettävä ja suojattava kasvillisuus Hyötypuun hakkuu Hyötypuuksi kelpaamaton puusto, kannot, pensaat ym. aluskasvillisuus, metsänkaatojätteet ja raivausjätteet kuljetetaan luvalliselle kaatopaikalle. Urakoitsija vastaa hävityksestä. Kasvillisuuden suojaus Olemassa olevan kasvillisuuden suojauksessa noudatetaan InfraRYL kohtaa 11113. Tarvittavista suojaustoimenpiteistä sovitaan tarkemmin työn aloituskatselmuksessa. 11200 Poistettava, siirrettävät ja suojattavat rakenteet Katualueella olevat vanhat käytöstä poistuvat betonisten viemärikaivojen yläosat ja tonttien sakokaivojen yläosat puretaan ja toimitetaan asianmukaiseen hyötykäyttöön tai luvalliselle kaatopaikalle. Urakoitsija huolehtii vastaanottomaksuista. Postilaatikkoryhmät ja tarvittaessa aidat siirretään rakennustyön ajaksi pois työalueelta. Tonttien pihatien liittymien mahdolliset laatoitukset siirretään pois työalueelta ja asennetaan lopuksi takaisin paikoilleen. Siirrettävät ja suojattavat järjestelmät Suunnitelma-alueella olevien nykyisten vesi- ja viemärijohtojen sekä kaukolämpölinjojen likimääräinen sijainti on esitetty suunnitelman mukana olevissa kunnan putkistokartoissa ja suunnitelmakartoissa. Urakoitsija selvittää muut alueella mahdolliset olevat kaapelit ja johdot. 11400 Poistettava, siirrettävä maa- ja pengerrakenteet 11410 Poistettavat pintamaat Urakka-alueelta rakenteisiin kelpaamattomat tai muuten ylimääräiset massat siirretään ylijäämämaan läjitysalueille. Massojen käsittely, poiskuljetus läjitysalueelle ja tasaus läjitysalueelle kuuluvat urakoitsijalle. 8
11420 Poistettavat päällysrakenteet Purettavien kestopäällystettyjen teiden/katujen ja liittymien päällyste kuuluu urakoitsijalle. Urakoitsija vastaa kustannuksellaan puretun asfaltin toimittamisesta kierrätykseen tai ympäristöviranomaisen hyväksymään paikkaan. Rantakujalta, Pirttikujalta ja Sarakadun alkupäästä on asfaltti poistettu ja ne ovat nykyisin murskepinnalla. Muilla urakkaalueen kaduilla on huonokuntoisen asfalttipäällyste, jonka poistaminen kuuluu urakkaan. Poistettavat asfalttimäärät on esitetty määräluetteloissa. 13000 PERUSTUSRAKENTEET 13300 Arinarakenteet Putkistojen rakentamisessa arinarakenteiden tarpeellisuus todetaan rakennustyön yhteydessä. Arinarakennetyypit on esitetty kappaleissa 13310 ja 13340. Mikäli työn aikana ilmenee maalajin osalta poikkeavuutta suunnitelmiin verrattuna, on oltava yhteydessä rakennuttajan nimeämään valvojaan arinan tarpeellisuuden määrittämiseksi. Arinarakenne valitaan rakennuspaikan pohjaolosuhteiden perusteella. 13300 Kiviainesarinat Tarvittaessa kosteilla alueilla tai maaperän häiriintymisestä johtuen putket perustetaan 300 mm paksun kiviainesarinan varaan. Arina tehdään murskeesta (0-32 mm). Materiaali ei saa olla jäässä. Kiviainesarina ympäröidään suodatinkankaalla N3. Tyyppikuva kiviainesarinasta on kuvassa 13310:K3. Tarvittaessa pehmeiköllä syvälle tulevan jätevesiviemäriputken alla voidaan käyttää teräslevyarinaa, kuva 13340:K1. Mikäli hienoainespitoinen pohjamaa häiriintyy kaivun yhteydessä, korvataan se kitkamaatäytöllä. Siirryttäessä perustamistavasta toiseen, kalliolta heikosti kantavalle maapohjalle sekä liikenneväylien alituskohdille tehdään liittymäkohtaan epätasaisten painumien eliminoimiseksi siirtymärakenne. 10000 POHJARAKENTEET 11000 Suojaukset ja eristykset 11100 Putkijohtojen ja rumpujen lämmöneristykset Lämpöeristys rakennetaan suunnitelman tyyppipoikkileikkauksessa osoitettuun syvyyteen ja leveyteen (7,2 m). Lämpöeristeenä käytetään 80 mm paksuista suulakepuristettua polystyreenieristelevyä (XPS 300, esim. Finnfoam), jonka kuivairtotiheys on vähintään 35 kg/m3. Eristeen mitat ilmenevät suunnitelmapiirustuksista (tyyppipoikkileikkauksessa). Putkilinjoilla kadun eristerakenteen ulkopuolella käytetään tarvittaessa 50 mm paksuista lämpöeristettä, mikäli putki joudutaan asentamaan lähelle maanpintaa. 9
14300 Kuivatusrakenteet Kaduille rakennetaan hulevesijärjestelmällä, ritiläkansikaivot sijoittuvat sivuojan pohjalle. Rantakujan ja Pirttikujan hulevesiviemäröinnin purkuputki johdetaan Salmelantien sivuojan kautta läheiseen vesistöön. Asutuskadun ja Koulukadun puoleisessa päässä hulevesiviemärin purku johdetaan nykyiseen Siltapolun ojaan/puroon. Sarakadun suunnasta tuleva hulevesiviemäri ja sivuojat johdetaan myös em. Siltapolun ojaan. 14311 Aluesalaojat Salaoja on rakennettava, vaikkei sitä suunnitelmassa olisikaan esitetty kohtiin, joissa rakennustyön aikana esiintyy voimakasta pohjaveden virtaamista tai pintavesien suotautumista tien rakennekerroksiin. Salaojaputkien asennustyöt tehdään InfraRYL 2010 14311.3 mukaisesti. Työssä käytetään 110 SN8-luokan putkia. 14320 Salaojan kaivot ja tarkastusputket Salaojan tarkastuskaivot ovat 400 mm sakkapesällisiä muovikaivoja. Salaojaputket johdetaan uusiin hulevesikaivoihin tai syviin sivuojiin. Salaojilla kuivatetaan tien päällysrakennetta. Salaojaputken alle ja ympärille asennetaan salaojasepeli. 14330 Avo-ojat ja uomat Katujen kuivatus- ja pintavesien johtaminen hoidetaan pääosin mataliin sivuojiin rakennetavilla ritiläkantisilla hulevesikaivoilla. Oja muotoillaan ympäristöön soveltuvaksi ja hulevesikaivojen sekä rumpujen kohdalla niihin viettäväksi. Pihateiden kohdille rakennetaan tarvittaessa nykyisenlaiset rumpuputket. Hulevesiviemäreiden purkuputkien laskuojat kaivetaan tai perataan niin pitkälle, ettei vesi jää seisomaan putken päähän. 14340 Rummut Työssä käytetään SN8-luokan putkia, rumpuputkien koot selviävät työnaikana. Rumpuja tulee pihatieliittymiin. Asutuskadun suunnittelun pihakatuosuuden alittava nykyinen betonirumpu (pit. 18 m) uusitaan sujuttamalla sen sisään 400 M muoviputki, pituus 20 m. Ennen rumputarvikkeiden tilausta ja työn aloitusta mitataan nykyisen rumpuputken sisähalkaisija ja valitaan sujutusta varten sopivan kokoinen uusi putki. Tehdään putkien välitäytön tiivistys ja rummun päät kivetään sekä perataan ojaa n. 10 metriä molempiin suuntiin. Rummut perustetaan InfraRYL 2010 kohdan 14340.3 mukaisesti. Kuva 14340: K5. 16000 MAALEIKKAUKSET JA KAIVANNOT 16100 Maaleikkaukset Hyviä kaivumaita ja nykyisiä tien päällysrakennemateriaaleja voidaan käyttää kadun luiskatäyttöihin ja putkikaivantojen lopputäyttöihin, mikäli ne täytettävät sille asetetut vaatimukset. 10
Ylimääräiset rakentamiseen kelpaamattomat kaivumaat kuljetetaan tilaajan esittämälle läjityspaikalle (Nivun läjtysalue tai Vuokatti). Vuokatissa hyviä maita voidaan käyttää latupohjien rakentamiseen. Katujen pohjilta ja putkikaivannoista kaivettavat ja lähtevät kaivumassamäärät lasketaan liitteenä olevista suunnitelmapoikkileikkauksista. Massamäärien laskennassa huomioidaan kadun päällysrakennekerrospaksuuden edellyttämät kaivut ja jv- hv- ja vjputkikaivantojen kaivut sekä talohaarat. Putkikaivannot ovat paikoin syviä ja luiskakaltevuudet on tehtävä loiviksi ja turvallisiksi. Määräluettelossa on annettu ohjeellisia massamääriä, joita urakoitsija voi käyttää apuna tarjousta tehdessään. 16200 Maakaivannot Kaivantosuunnitelma Urakoitsija tekee kaivantosuunnitelman. Kohteessa tulee 2,5-3.7 metriä syviä putkikaivantoja. Kaivantojen luiskakaltevuudet on tehtävä alla olevien ohjeistusten mukaisiksi. Kaivannon teossa noudatetaan työsuojeluhallituksen ohjetta "Kapeat kaivannot". Tukemattoman kaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa 16210.3 ja tuetun kaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa 16300.3. Noudatetaan InfraRYL 2010. Mittavaatimukset Putkien, kaivojen, laitekaivojen ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto tehdään siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 400 mm:n etäisyydelle. Liikakaivua sekä leveys- että syvyyssuunnassa on vältettävä. Kaivannon alaosa kaivetaan varovaisesti, jotta alapuolista maaperää ei tarpeettomasti häiritä. Valmiiksi kaivettu kaivannon pohja tasoitetaan ja siitä poistetaan kivet ja lohkareet. Kaivumaiden käsittely Kaivumaat on sijoitettava siten, etteivät ne aiheuta kaivannon seinämän sortumista eivätkä putoa kaivantoon tai vaaranna työturvallisuutta. Pohjavedenpinnan alentaminen Viereisen Pirttijärven vesipinnan korkeudet N2000 tasossa ovat seuraavat: ylin vesipinta Hw + 138.66, kesän purjehduskauden vesipinta +138.14 ja alin vesipinta +136.36. Suunnittelua varten ei ole asennettu pohjavesiputkia eikä havaittu varsinaista pohjaveden pintaa. Pohjaveden arvioidaan olevan lähellä viereisen vesistön vesipintaa. Urakoitsijan on varauduttava kaivannon kuivana pitämiseen ja mahdolliseen tilapäiseen pohjavedenpinnan alentamiseen. Vaikka kaivantojen pohjalle ei varsinaisesti vettä tulisikaan, on maaperä kosteaa ja helposti häiriintyvää. Varsinkin keväällä lumien sulamiskauden jälkeen maaperä on kosteaa ja lumisen talven jälkeen pohjavedenpinta voi olla ylhäällä. Huomioitava kaivannon luiskien turvalliset kaltevuudet. 17000 KALLIOLEIKKAUKSET, KAIVANNOT JA TUNNELIT Kalliolouhinta Sarakadun Salmelantien puoleisen pään tontilla on kallion pinta näkyvissä ja on todennäköistä, että Sarakadun nykyiset putket ovat ainakin osalla matkaa kallioon louhitussa kanaalissa. Sarakadun uusi viemäröinnin linjaus on suunniteltu lähelle nykyisiä putkia ja/tai nykyisten tilalle, jolla pyritään välttämään kallion louhintaa ja /tai rikkomista. Kallion 11
tullessa haitalle pyritään ensisijaisesti rikkomaan kalliota. Sarakadun jv-putket voidaan rakentaa kaivoväleittäin myös nykyisten putkien tilalle, jolloin tarvitaan ohipumppauksia, mutta mahdolliset louhinnat vähenevät tai jäävät kokonaan pois. Mikäli kalliolouhintaa esiintyy, noudatetaan InfraRYL 2010. Räjäytyssuunnitelma Mikäli kalliota esiintyy ja joudutaan louhimaan, niin urakoitsija laatii räjäytyssuunnitelman InfraRYL 2010 mukaisesti. Kalliokaivannon vähimmäismitat on esitetty InfraRYL 2010:n kohdassa 17210.4. Mittavaatimukset Putkien, kaivojen, palopostien ja muiden laitteiden kohdalla kaivanto tehdään siten, että kaivannon seinämät tulevat vähintään 400 mm:n etäisyydelle. Tonttiliittymien kohdalla louhinta ulotetaan vähintään 2 metriä putken päättymisestä tontille päin. Räjäytys- ja tärinäkatselmukset Ennen räjäytystöiden ja muiden tärinää aiheuttavien töiden aloittamista on suoritettava riskialueella katselmus, jonka perusteella laaditaan tärinämittaussuunnitelma. Louhintamäärät Kohteessa ei ole tehty pohjatutkimuksia ja kallion esiintymistä ei ole varmaa tietoa, mutta todennäköisesti kalliota ja ylisuuria kiviä joudutaan rikkomaan pienemmäksi ainakin Sarakadun alueella. Määräluettelossa on arvioitu kallion louhintamäärä ja isot kivet. 18000 PENKEREET, MAAPADOT JA TÄYTÖT 18100 Penkereet Putkikaivannon pengerrystä ei tule. 18300 Kaivantojen täytöt 18310 Asennusalusta Kaivannon pohjalle, massanvaihto- tai pengertäytteen päälle tai arinan päälle tehdään putken seinämän pinnasta mitattuna vähintään 150 mm:n paksuinen asennusalusta. Toimilaitteet, kuten kaivot ja venttiilit perustetaan aina asennusalustalle. Asennuskerros tiivistetään 90 % tiiviysasteeseen. Perusmaa ja asennusalusta eivät saa olla jäässä. Asennusalusta tehdään rakeisuusvaatimukset täyttävästä murskeesta # 0 16, paksuus 150 mm. Jätevesi- ja hulevesiviemärilinjoilla ja liikennöitävällä alueella kaivannon pohja tasataan ja käytetään asennusalustaa, SrM tai KaM # 0 16, paksuus 150 mm. Asennusalustan alta poistetaan kivet, jotka voivat vahingoittaa putkea. Asennusalustan materiaali ei saa sisältää lunta eikä jäätä. Kalliokaivannossa ja kivisessä maaperässä putki perustetaan vähintään 150 mm paksun asennusalustan varaan, joka on kallio- tai soramursketta # 0 16 (KaM tai SrM). Kun olosuhteet ovat sellaiset, että asennusalustan hienoaines voi jäätyä, tasauskerros tehdään sepelistä tai sorasepelistä, jonka suurin raekoko on ohjeiden mukainen ja josta 12
puuttuvat alle # 8 mm:n rakeet. Venttiilit, kaivot ja yms. toimilaitteet perustetaan aina asennusalustan varaan. PN-10 luokan yhteen hitsatut paineputket perustetaan liikennealueiden ulkopuolella perusmaan varaan, mikäli pohjamaa täyttää asennusalustalle asetetut vaatimukset. Urakoitsija varmistaa, että kaivannon pohja täyttää asennusalustalle asetetut rakeisuusvaatimukset. Perusmaa voi olla rakeisuusvaatimukset täyttävää hiekkaa, soraa, hiekka- tai soramoreenia, savea tai silttiä. Perusmaan kivettömyys on varmistettava koko asennusalustan ja alkutäytön osalta. 18300 Alkutäyttö Putkien alkutäyttö tehdään SrM tai KaM # 0 16 murskeesta, joka täyttää putkentasauskerrosmateriaalille esitetyt vaatimukset ja tiivistetään vaadittuun tiiviyteen. Alkutäyttömateriaalin on täytettävä samat vaatimukset mitä asennusalustamateriaalinkin. Ennen täyttöä tarkastetaan, että putket ovat vahingoittumattomat, oikeilla paikoillaan ja oikein asennettu. Kaivannossa mahdollisesti oleva lumi ja jää poistetaan. Alkutäyttömateriaali asennetaan kaivantoon varovasti, tasaisesti putkien molemmille puolille. Täytön ensimmäinen vaihe tehdään lapiotyönä tai muilla sellaisilla menetelmillä, etteivät putket siirry paikaltaan tai vaurioidu. Alkutäyttömateriaalia sullotaan putkien alle ja sivuille siten, ettei putkien korkeusasema muutu. Ensimmäinen täyttökerros tehdään enintään putken puolivälin korkeuteen. Täytekerroksen tulee olla putken molemmilla puolilla täytön eri vaiheissa likimain samalla korkeudella. Alkutäyttö ulotetaan vähintään 300 mm, ylimmän putken yläpuolelle. 18330 Lopputäyttö Lopputäyttö tehdään täyttömateriaalilla, joka on tiivistämiskelpoista ja vastaa routimisominaisuuksiltaan kaivannosta poistettua kivetöntä materiaalia. Liikennöitävällä alueella lopputäyttö ulotetaan liikennealueen rakennekerrosten alapintaan. Huomioidaan, että tässä kohteessa tulee syviä putkikaivantoja ja päällysrakennekerroksessa käytetään routaeristelevyä. Tuetun kaivannon lopputäyttö tehdään tukirakenteiden poistamisen edetessä siten, ettei kaivanto pääse sortumaan, tiivistetty kaivantotäyte löyhtymään tai putket siirtymään. 20000 PÄÄLLYS- JA PINTARAKENTEET Kantavuusvaatimukset on esitetty tyyppipoikkileikkauksessa. 21000 PÄÄLLYSRAKENTEEN OSAT Päällysrakenteiden rakennekerrokset ja eristeet ilmenevät suunnitelman tyyppipoikkileikkauspiirustuksista. Rantakujalla, Pirttikujalla, Koulukadulla, Asutuskadulla ja Sarakadulla käytetään samanlaista kadun poikkileikkausta ja rakennekerroksia. Siltapolun kevyen liikenteen reitillä parannetaan väylän kantavuutta (mursketta 300 mm) ja päällystetään asfaltilla (lev.3,0 m). Siltapolun nykyinen murske/sorapinta muotoillaan ja tarvittaessa poistetaan liika hienoaines. Muotoilun jälkeen levitetään murske ja tiivistetään. 13
21100 Suodatinrakenteet 21110 Suodatinkerrokset Suodatinkerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista ja tehdään katuluokan ja pohjan kantavuusluokan mukaan. Suodatinkerroksen materiaali on hiekkaa. Suodatinkerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010 kuvassa 21110:K1 esitetyt rakeisuusvaatimukset. Suodatinkerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Urakoitsija tekee mittaukset omalla kustannuksellaan 21110 Suodatinkankaat Suodatinkerroksen ja pohjamaan väliin asennetaan käyttöluokan N 3 mukainen suodatinkangas. Suodatinkankaiden materiaali ja asentaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. 21200 Jakavat kerrokset, eristys- ja välikerrokset 21210 Jakavat kerrokset Jakavan kerroksen paksuus ilmenee suunnitelmista ja tehdään katuluokan ja pohjan kantavuusluokan mukaan. Jakavan kerroksen materiaali on mursketta # 0-55. Jakavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21210:K3 tai K4 esitetyt rakeisuusvaatimukset. Jakavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Urakoitsija tekee mittaukset omalla kustannuksellaan. 21300 Kantavat kerrokset 21310 Sitomattomat kantavat kerrokset Kantavan kerroksen materiaali on M # 0-55 ja kantavan yläosa M # 0-32. Kantavan kerroksen materiaalin on täytettävä InfraRYL 2010:n kuvassa 21310:K3 esitetyt laatu- ja rakeisuusvaatimukset. Kantavan kerroksen mittavaatimukset ja laaduntoteaminen InfraRYL 2010 mukaisesti. Kantavasta kerroksesta tehdään 2 levykantavuuskoetta tai Heavy-Loadman-pudotuskoetta jokaista alkavaa 50 katumetriä kohti rakennuttajan määräämistä kohdista. Urakoitsija tekee em. mittaukset omalla kustannuksellaan. Kantavuusmittausten tulokset on välittömästi esitettävä työmaan valvojalle. 21400 Päällysteet ja pintarakenteet 21410 Asfalttipäällysteet Ajoväylän päällysteen materiaalina käytetään Ab 16/120 tyyppipoikkileikkauspiirustusten mukaan. Päällystöiden ajankohta on sovittava tilaajan kanssa. Ennen päällystystyön aloittamista tehtävien töiden osalta noudatetaan InfraRYL 2010 vaatimuksia ja työohjeita. 14
21430 Betoniset pintarakenteet Asutuskadun korotetulla osuudella (välillä Koulukatu-Tiilitörmäntien liittymä) käytetään jalkakäytävällä ja hidasteessa mustaa, valkoista ja harmaata betonikiveä. Betonikivenä käytetään isoa sauvakiveä 278 x 138 x 80. Korotetun osuuden betonikivipäällysteen asennuksessa käytetään asennushiekkaa. Hidasteen betonikivipäällysteessä käytetään maakosteaa asennusbetonia, jonka sementtimäärä on vähintään 250kg/m 3. Kiviaineksen raekoko on 0-8 mm. Betonikivien asennus ja väritys on seuraavanlainen: molempiin päihin korotusta tulee suojatien merkintä musta/valkoisilla kivillä, muuten korotus tehdään harmailla kivillä. Väritys tarkennetaan tilaajan kanssa vielä ennen materiaalien tilausta. Asutuskadun Oikokadun päässä on v. 2018 rakennettu korotettu suojatie, jonka reunan kohdalta alkaa Asustuskadun kaivu ja rakentaminen. Korotuksen pään viisteen laatoitus jätettiin edellisessä urakassa tekemättä. Suojatien korotuksen laatoitus rakennetaan tässä urakassa valmiiksi. Korotuksen viiste tehdään musta/valkoisilla betonilaatoilla ( 5 m2). 22100 REUNATUET 22110 Upotettava betoninen reunatuki Reunatukea tulee Asutuskadun korotettavan ja laatoitettavan osuuden reunatueksi. Reunatukena käytetään upotettavaa betonista reunatukea (170 x 300 x 1000), reunatuen yläpinta tule laatoituksen kanssa samaan tasoon. Reunatuki asennetaan betoniin siten, että se tukeutuu koko pituudeltaan ja leveydeltään huolellisesti sullottuun, maakosteaan betoniin. Maakostean betonin sementtimäärä on 250 kg/m³. Kiviaineksen raekoko on 0-8 mm. Suojatien kohdalla reunakivi upotetaan ajoradan pinnan tasoon InfraRYL 2010 kuvan 22110:K3 mukaisesti. Tällä suunnittelualueella ei tule muita uusia reunakiviä, kuin korotetulle pihakatuosuudelle mutta mikäli nykyisiä olemassa olevia reunakiviä joudutaan irrottamaan, niin asennetaan ne entiselle sijalleen. 23000 KASVILLISUUSRAKENTEET 23211 Kylvönurmikot Teiden luiskien kasvualusta tehdään maisemanurmi 1 kasvualustan mukaisesti 50 mm paksuna. Tiehallinnon vakiosiemenseosta kylvetään 2 kg/aari. 23320 Metsitykset Ei tule. 30000 JÄRJESTELMÄT 31000 VESIHUOLLON JÄRJESTELMÄT Vesihuollon maarakennustyöt tehdään lukujen 13300, 16200, 17210 ja 18300 mukaisesti. 31100 JÄTEVESIVIEMÄRIT 31100.1 Jätevesiviemärin materiaalit 31100.1.1 Jätevesiviemäriputket 15
Nykyinen jätevesiviemärilinja Nykyiset v. 1960-luvulla rakennetut 225 B jätevesiviemärit pidetään toiminnassa siihen asti, kunnes uusi valmistuu ja on otettu käyttöön. Urakoitsija sopii tilaajan kanssa, mitkä osuudet uudesta valmistuvat toimintakuntoon ja vanha betoniviemäri voidaan sen jälkeen poistaa käytöstä ja kaivannosta. Kadun- ja putkistojen rakentaminen vaiheistetaan niin, että valmiita ja hyväksyttyjä putkiosuuksia voidaan ottaa käyttöön. Rakennustyössä joudutaan paikoin tekemään väliaikaisia putkiyhteyksiä nykyisten ja uusien kaivojen välille. Mahdollisten käyttöön jäävien vanhojen betonisten jv-kaivojen kannet nostetaan suunniteltuun kadunpinnan tasoon. Nostossa käytetään betonikaivojen muovisia halk. 600 mm teleskooppi saneerauskansistoja ja valurautakansia 40 tn. Paineviemärit rakennetaan PN 10 luokan putkista. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan suurempia kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 17 (PE 100) putkia. Putkiosuuksissa, jotka ovat halkaisijaltaan yhtä suuria tai pienempiä kuin 50 mm käytetään seinämäsarjan SDR 11 (PE 80) putkia. Linjoissa käytettävä putkikoko ilmenee suunnitelmista. Paineviemärissä tulee olla merkintänä ruskea raita putken kyljessä. Viettoviemäriputkena käytetään PVC- tai PP- muoviputkea, luokka SN8. Käytettävät putkikoot ilmenevät suunnitelmista. 31100.1.2 Tarkastus- ja jätevesikaivot sekä putket Viemärin tarkastuskaivoina tonttien rajoilla käytetään 400/315 ja runkolinjalla 560/500 mm PEH -muovisia teleskooppikaivoja suunnitelmien mukaisesti. Risteyskaivoina käytetään 800/500 kaivoja. Kaivojen kansistojen lujuusluokan tulee olla katualueella 40 t ja katualueen ulkopuolella 25 t. Tonteilla nykyiseen talosta tulevaan putkeen liityttäessä asennetaan liitokseen tai sopivaan kohtaan tarkastusputki. Nykyiset pihoilla sijaitsevat sakokaivot jäävät pois käytöstä. Pätkäsujuttamalla saneerattuihin putkilinjoihin mahdollisesti tarvittavat/asennettavat uudet kaivot asennuksineen on urakoitsijan tilattava saneerauksen tehneeltä sujutusurakoitsijalta. Urakoitsija tekee kaivojen tilausta varten kaivokortit. JV-VIEMÄRÖINTI Rantakujan, Pirttikujan ja Koulukadun uudet jv-viemärit liitetään Salmelantien liittymissä oleviin kaivoihin. Asutuskadun jv-viemäri liitetään Oikokadun liittymän lähellä olevaan jvkaivoon ja Asutuskadun toisessa päässä rakennettavaan Koulukadun viemäröintiin. Sarakadun uusi jv-viemäröinti liitetään Salmelantien puolisessa päässä saneerattuun jv-kaivoon. Asutuskadun ja Tiilitörmäntien liittymän suuntaan tehdään jv-viemärin valmius jatkoa varten. Sarakadulla tehdään valmiudet Ylikadun suuntaan ja Asutuskadun loppuosuudella Takakadun liittymän suuntaan. Uusissa runkoviemärin kaivoissa on 200 M runkoputken lähtö- ja tuloyhteet sekä 160 M tai 110 M talohaarojen tulot suunnitelmapiirustuksissa esitetyn mukaisesti. Tonttien rajoille rakennetaan 400/315 kaivot. Tonttikaivoina voidaan käyttää ns. pro-kaivoja, joissa on valmiina 160 M tai 110 M lähtöyhde ja tuloyhteet. Rivi- ja kerrostaloliittymissä käytetään 160 M tulo- ja lähtöyhteitä ja putkia. Taloista tulevat nykyiset muovi- tai betoniputket liitetään talokohtaisesti tonttikaivoon tai kaivon vieressä putkeen. Talojen nykyiset sakokaivot poistuvat käytöstä ja uuden ja nykyisen taloputken liitokseen asennetaan 200 M tarkastusputki. Huomioidaan betoni- ja muoviputkien liitos/supistusyhteet. 16
Putket ja kaivomäärät on esitetty ohjeellisissa määräluetteloissa. Urakoitsija tekee kaivojen tilausta varten kaivokortit. Kaivoissa huomioidaan putkien loivat kaadot ja tulo- ja lähtöyhteiden korot. Talohaarat rakennetaan 110 M putkilla. Väliaikaisissa putkiyhteyksissä käytetään tilanteeseen sopivia putkia ja yhteitä. 31100.2 Asennusalusta Viettoviemärilinjat perustetaan asennusalustan varaan luvun 18310 Asennusalusta mukaisesti. Venttiilit, kaivot ja yms. perustetaan aina asennusalustan varaan. Putket, kaivot ja toimilaitteet perustetaan murskearinalle pituusleikkauksissa esitetyillä linjaosuuksilla kohdan RYL13300 Arinarakenteet mukaisesti. Jos kaivantojen pohja muilla linjaosuuksilla osoittautuu heikosti kantavaksi, perustetaan putket (ja asennusalustat) arinarakenteen varaan kohdan 13300 Arinarakenteet mukaisesti. 31100.3 Jätevesiviemärin rakentaminen 31100.1.2 Jätevesiviemäriputken asentaminen Oikokadun pohjatutkimustietojen perusteella alueen maaperä on hienoa silttistä hiekkaa, hienoa hiekkaa ja silttimoreenia. Kaivannon kuivanapito Kaivanto on pidettävä niin kuivana, että kaivannossa tehtävät työt voidaan asianmukaisesti suorittaa ja materiaalit tiivistää vaadittavaan tiiveyteen. Tarvittaessa alennetaan pohjavettä ennalta laaditun suunnitelman mukaisesti. Maa-aineksia sisältävää vettä ei työn aikana saa johtaa jo rakennettuihin putkistoihin. Talvityöt Kylmän sään aikana estetään kaivannon pohjan jäätyminen joko tekemällä loppukaivu välittömästi ennen putkiasennusta tai käyttämällä sopivia suojaustoimenpiteitä. Samoin tulee estää kaivannon seinämien jäätyminen kaivannon ylimmän putken laenkorkeutta alempaa. Alkutäyttöön käytettävä maa/kiviaines ei saa jäätyä. Asennus Putket asennetaan siten, että ne tukeutuvat koko pituudeltaan tiivistettyyn asennusalustaan. Putkien välisen vaakasuoran etäisyyden tulee olla vähintään 200 mm. Putken etäisyyden kaivoista tai muista rakenteista tulee olla vähintään 100 mm. Pystysuoran vapaan etäisyyden risteävään johtoon tulee olla vähintään 100 mm ellei suunnitelmissa ole esitetty muuta. Paineviemärit liitetään yhteen hitsaamalla joko käyttäen sähköhitsausmuhvia tai puskuhitsausta. Putkihitsauksessa tulee käyttää hitsaustyöhön koulutettua henkilökuntaa. Tonttijohdot Jätevesiviemärin tonttijohdot rakennetaan runkoviemäristä tontin rajalle tulevaan uuteen tarkastuskaivon kautta sakokaivolle saakka, jossa nykyinen talosta tuleva putki liitetään 17
uuteen viemäröintiin, eli sakokaivoja ei enää käytetä. Sakokaivon korvaavaan liitoksen asennetaan muovikaivo tai 200 M tarkastusputki. Omakotitalojen uusien tonttijätevesiviemärin koko ja materiaali on 110 PVC-SN8 putkea. Rivitalojen ja kerrostalojen tonttiviemärin koko on 160 PVC-SN8 putkea. Kalliolouhinta ulotetaan 2 metriä putken päättymisestä tontille päin. Putkien peittosyvyys Paineviemärien peittosyvyyden on lumen suojaamilla alueilla oltava vähintään 1,8 m. Alueilla, joilla lumi liikenteen, kunnossapidon tai muun syyn takia poistetaan, on peittosyvyyden oltava vähintään 2,3 m. Mikäli putket asennetaan kalliokaivantoon, peittosyvyyden oltava vähintään 2,3 m. Paineviemärien asennussyvyys on edellä mainitun mukainen, ellei suunnitelmissa ole muuta mainittu. Viettoviemärit asennetaan suunnitelmien mukaiseen syvyyteen. Runkoviemärin suunniteltu syvyys määräytyy nykyisten runkoputkien ja talohaarojen perusteella. 31100.3.2 Tarkastuskaivojen ja -putkien asentaminen Noudatetaan InfraRYL 2006. 31100.3.7 Liitoksen tekeminen olemassa olevaan viemäriin Viettoviemärin liitokset tehdään InfraRYL 2006 mukaisesti. Paineviemärien haarojen liitoksissa toiseen paineviemäriin käytetään Y-haaraa. Viemärit liitetään rakennettuihin viemäreihin suunnitelmissa esitetyissä kohdissa. 31100.3.9 Pumppaamot Uusia jätevedenpumppaamoita ei rakenneta. 31100.4 Valmis jätevesiviemäri Noudatetaan InfraRYL 2006. 31100.5 Vaatimustenmukaisuuden osoittaminen 31100.5.1 Jätevesiviemärin vaatimustenmukaisuuden osoittaminen Johtotöiden laadunvalvonta Urakoitsija laatii laatusuunnitelman ja hyväksyttää sen tilaajalla. Jätevesiviemärin sijainnin toteaminen Urakoitsija tekee tarkemittaukset ja toimittaa mittaustiedoston rakennuttajalle. Tarkemittaukset tehdään InfraRYL 2006 mukaisesti. Viettoviemärin tiiviyden toteaminen Uudet viettoviemäriosuudet TV-kuvataan. Kuvauksesta tehdään pöytäkirja ja kuvaus tallennetaan videonauhalle. Pöytäkirja ja videonauha tai sen kopio luovutetaan tilaajalle. TV-kuvaus suoritetaan julkaisun Viemäreiden ja vesijohtojen TV-kuvauksen teettämisohjeet (Vesi- ja viemärilaitosyhdistys, Helsinki 1998) mukaan. Paineviemärin tiiviyden toteaminen Tiiveyskoe tehdään kaikille uusille paineviemäriosuuksille InfraRYL 2006 kohdan 31100.5.1.3 mukaisesti. 18