Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ohjelma



Samankaltaiset tiedostot
1. YKSIKKÖTASON TOIMENPITEET Yksikön kirjaa oman suunnitelman osana yksikön toimintasuunnitelmaa

Lappeenrannan kaupungin kasvatusja opetustoimen tieto ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Dynamo-koulutus Omat laitteet oppimisessa

Perusopetuksen ja lukioiden tieto- ja viestintätekniikka Sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikkaselvitys 23.4.

Tieto- ja viestintätekniikka opettajan arjessa. Espoon kaupunki, suomenkielinen opetus

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

KARKKILAN OPETUSTOIMEN TVT-STRATEGIA

ETÄOPETUS KOUVOLAN SEUDUN AMMATTIOPISTOSSA. - TVT - strategia

Isoverstaan didaktiset kärjet levitykseen -hanke. Päätösseminaari

Ilmajoen kunnan perusopetuksen tieto ja viestintätekniikan strategia vuosille

1. Yhteystiedot * Etunimi. Sukunimi. Matkapuhelin. Sähköposti. Postitoimipaikka. Organisaatio. Kunta

Kansallinen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma. Virtuaaliopetuksen päivät 2010 Kaisa Vähähyyppä OPH

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän tieto- ja viestintätekniikan (TVT) strategia

Helsingin kaupunki Esityslista 3/ (6) Opetuslautakunta OTJ/

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen TVT-suunnitelma

KOHTI UUTTA OPPIMISTA - VANTAAN TABLETTI-HANKINTA JA SEN HYÖDYNTÄMINEN OPPIMISESSA

TAHTO. Tueksi Oppimisessa. Koulutoimenjohtaja Esa Santakallio, Pedagoginen suunnittelija Heini Majaranta Riihimäen kaupunki

Porilainen tapa toimia

Tietoyhteiskuntaosaamista kouluille Selänteellä. TVT osaamiskartoituksen tuloksia

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

1 Tieto- ja viestintäteknologian opetuskäytön tavoitteet Yhteiset tavoitteet Peruskoulun tavoitteet Lukion tavoitteet...

Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Koulujen opettajista % Tukipalvelut. TVT-taidot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Espoon kaupunki Pöytäkirja 102. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN KÄYTTÖ EUROOPASSA JA SUOMESSA ja vähän ops:sta myös. Opetusneuvos Jukka Tulivuori HYOL:n syyspäivät

Koulutus ja tietoyhteiskunta vuoteen 2020 mennessä

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Katsaus koulujen tekniikkahankintoihin mitä hankitaan, miksi hankitaan ja kuka päättää mitä hankitaan? MKKO HORILA

Pedagogiset iltapäivät

Antti Ekonoja

Nakkilan kunnan M -suunnite lma alkae n. Oppimisympäristö antaa mahdollisuuden ja innostaa oppimaan ajasta ja paikasta riippumatta.

Pedagogiset iltapäivät

ehipsu Jyväskylässä Merja Hautakangas Teijo Paananen päiväkodin johtajat ehipsu- koordinaattorit

Auran yhtenäiskoulun tieto- ja viestintätekniikan suunnitelma

eops ja TVT-taidot perusopetuksen tulevassa opetussuunnitelmassa

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN SUUNNITTELU JA TVT Mistä työvälineet ja oikea lähestymistapa tarkoituksenmukaiseen tekemiseen? Done. Differently.

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (7-9 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Selänne Anne Moilanen, rehtori, Laanilan yläaste

DIDAKTISET KÄRJET NOUSUUN ISOVERSTAASSA HANKKEEN OPETTAJIEN OSAAMISEN KARTOITUS

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

LIITE 2. PERUSOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖJEN NYKYTILANNE JA OPETTAJIEN VALMIUDET RAPORTTIIN LIITTYVIÄ TAULUKOITA JA KUVIOITA

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Opetuslautakunta OTJ/

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

Ropeka. Taustakysymykset

Antti Ekonoja

Tervetuloa! Arjen tietoyhteiskuntahanke Koulumestarin koulussa

Tietostrategia Päivitetty

Lukio ja sähköiset ylioppilaskirjoitukset Tieto- ja viestintätekniikka selvitys 2014

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta

Tieto- ja viestintätekniikan strategian toimeenpanosuunnitelma OULUN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULU

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS 2011

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

ALUEELLINEN TVT - HANKE Tieto- ja viestintätekniikka opetuksen ja oppimisen tukena Harri Luttinen

Avauspuheenvuoro. Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Uusi peruskoulu -visiotyöpaja

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

Opetushenkilöstö Punkaharju

Kemin peruskoulut ja Lukio käyttävät Linux-järjestelmää. Antti Turunen ICT-asiantuntija

KYLÄSAAREN KOULUN TIETOSTRATEGIA

#DigCompOrg ja #HAMK Työkalu oppilaitoksen digikyvyn kehittämiseen ja arviointiin

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Tilaisuuden avaus. VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT , Helsinki, Messukeskus. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

MITEN LUKIO SIIRTYY DIGIAIKAAN? Simo Veistola Rehtori, toimitusjohtaja FT, MBA

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Suomalaisen koulun kehittäminen

OPETTAJIEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIKAN OPETUSKÄYTTÖ TAMPEREEN PERUSOPETUKSEN KOULUISSA

TVT-SUUNNITELMA ALAVUDEN PERUSOPETUKSEEN JA LUKIOLLE (ver )

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

OPS Minna Lintonen OPS

Opetussuunnitelmakysely - Oppilaat OPS-kysely, yhteenveto/kaikki koulut

Tvt:n opetuskäytön koulutuksen ja tuen suunnittelu opetushenkilökunnalle Esimerkki TieVie-koulutuksessa tehdystä kehittämishankkeesta

Pihlavan koulun tietostrategia 2008

Lite SVOL 1/ , 3 Dno 22/ /2016. Kirkkonummen sivistystoimen tieto- ja viestintätekniikkastrategia

TOIMINNAN HAVAINNOINTI. Kysely Orimattilan ja Myrskylän perusopetuksen opettajille syksyllä 2015

Turun normaalikoulun tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön strategia

Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma

ICT-toimintasuunnitelma

PUDASJÄRVEN KAUPUNGIN KOULUJEN ICT-STRATEGIA

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Kansainvälinen liiketoiminta Digitalisaatio ja digitaaliset oppimisympäristöt. Pepe Vilpas

JOENSUUN NORMAALIKOULUN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNOLOGIAN STRATEGIA

Tulevaisuuden tietoyhteiskuntataidot

HYVINKÄÄN PERUSOPETUKSEN TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN SUUNNITELMA

Helsingin kaupungin opetuksen digitalisaatio-ohjelma vuosille (Koulutuksen ja oppimisen digistrategia)

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

DIGITAALISEN OPPIMATERIAALIN KÄYTTÖ JA SAATAVUUS, mitä, mistä ja miten. Ella Kiesi Opetushallitus

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

Ilmastovastuun oppimisen kysely 2019

Sipoon koulutoimen tietostrategia

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

ITSEARVIOINTI JA LAADUNHALLINTA HAAPAJÄRVEN KÄYTÄNTEITÄ. Sivistysjohtaja Veijo Tikanmäki

Transkriptio:

Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ohjelma - lyhennelmä nykytila tavoitellut päämäärät ja suunnitelma siitä, kuinka ne saavutetaan. Forssan kaupungin Sivistys- ja tulevaisuuspalveluiden toimiala

NYKYTILANNE TVT-OHJELMAN TOTEUTTAMISESTA Toimialaan kuuluu yhdeksän tulosaluetta, jotka ovat kaikki Sivistys- ja tulevaisuuslautakunnan alaisuudessa. Lautakunta on vahvistanut tahtotilan TVT-asioiden hoitamisesta. Opetus ja oppiminen TVT:n mahdollisuuksia hyödyntäen on toimialan painopistealue. Toimialan johto on sitoutunut edistämään TVT:aa. Yksiköiden esimiehet edistävät TVT:n käyttöä ja uuden kokeilua omissa yksiköissään. Talousarvioita hallinnoi toimialan IT-yksikkö, päätösvalta on sivistysjohtajalla. Pääpaino työssä on ollut arjen ongelmien ratkaisemisessa, laitteistohankinnat on tehty kootusti ja pedagogisesti perustellusti, ylläpito on keskitetty, ohjelmistojen hankinnoilla ja kouluttamisella on tuettu kokonaisuutta. Uusi Kasvatuksen ja opetuksen TVT-ohjelma perustuu kaupunkistrategiaan "Forssa - koko elämän väärtti" ja sen visioon "Järkivihreä Forssa". Se tukee uutta vuonna 2016 käyttöön otettavaa esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmaan ja sen toteuttamista. Tieto- ja viestintätekniikkaa käsitellään ohjelmassa opetuksen kohteena, oppimisen välineenä, opetuksen järjestämisen työkaluna sekä viestinnässä. FORSSAN SIVISTYS- JA TULEVAISUUSTOIMIALAN TVT-KÄYTÖN VISIO Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään vaivattomasti ja laaja-alaisesti opetuksen ja oppimisen välineenä sekä toimialan kaikissa prosesseissa työskentelyvälineenä. Tieto- ja viestintätekniikan avulla opiskelijat yhdessä ja yksin löytävät, prosessoivat, oppivat ja jakavat tietoa. Opetus- ja kasvatushenkilökunnalla sekä opiskelijoilla on hyvät ja monipuoliset tieto- ja viestintätekniset taidot ja he ovat motivoituneita tekniikan käyttäjiä. Kaikilla on tarvittavat tietoyhteiskunnan kansalaisvalmiudet. Forssa on piirikunnallinen edelläkävijä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä mm. tukemalla keihäänkärkitoimintaa ja juurruttamalla hyviä käytänteitä koko toimialueelle. INFRASTRUKTUURI, LAITETEKNIIKKA JA OHJELMISTOT Tietoverkoista, laitteista, TVT -palveluista ja niiden kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa pääosin toimialan ITyksikkö. Lisäksi kehitetään seutukunnallisesti IT-infraa, toimintatapoja ja pedagogisia ratkaisuja. Toimialan yksiköissä on käytössä sekä kaupungin että koulujen hallintoverkko ja opetusverkko. Opetusverkkoa käytetään ATK-luokissa Linux-pohjaisella ratkaisulla ja langattomasti mobiililaitteilla. Opiskelijoiden mahdollisuus käyttää omia laitteita oppitunneilla vaihtelee: omilla mobiilidatayhteyksillään opiskelijat pääsevät internettiin, langattoman verkon käytön mahdollisuudet vaihtelevat kouluittain. Ohjelmissa on pyritty yhdenmukaiseen linjaan, yhteisiin hankintoihin ja koottuun tukeen varhaiskasvatuksesta lukioon. Käytössä olevia oppimisalustoja ovat mm. Wilma, Peda.net, Forssa.fi, Meitinfoge.fi ja Vornetti. Työasemien perusasennukseen kuuluu valikoima työkaluohjelmia. Hallintoverkossa on henkilö- ja taloushallintoon liittyviä palveluita. Vornetti (intranet) tukee kaupungin tiedottamista ja hallinnointia, peda.net (intranet/ekstranet) opetustyötä ja pedagogiikkaa. 2

Langattomien verkkojen toimintaa parannetaan ja turvataan. Perusvarustuksena yksiköissä on kuituliittymä ja langaton verkko. Siirrytään verkossa toimivien ns. pilvipalveluiden käyttöön, jota kautta mahdollistuvat sähköposti (myös oppilaille), tallennustila ja työvälineohjelmistot. Erityisesti huomioidaan verkkojen kehittäminen oppilaita varten BYOD (Bring Your Own Device) periaatteella. Omien laitteiden käyttämisen toimintakulttuuria edistetään ja oppilaiden laitteiden lataus mahdollistetaan. Opetustilat varustetaan ajantasaisilla IT- ja AV-laitteilla, joilla opettaja voi paikasta riippumatta käyttää verkkoa. Kannettaville laitteille järjestetään turvalliset säilytystilat ja latauspisteet. Panostetaan ensisijaisesti opiskelijoiden käytössä olevien tietokoneiden ja tablettien määrään ja saatavuuteen. luku on peruskouluissa 3,2 ja lukiossa 2,8 oppilasta/kone. Lukiolla tavoitteena on saavuttaa jopa 1:1 malli hyödyntämällä kaupungin laitteiden lisäksi oppilaiden omia laitteita. Kehitetään lukion laite- ja verkkoinfrastruktuuria sähköisiin yo-kirjoituksiin. Kaupungin tasolla kehitetään ja edistetään etäopetus- ja etäkokousjärjestelmien käyttöä. Oppimisalustoihin ja ohjelmistoihin kirjaudutaan yhdellä kirjautumisella (Single Sign On). Opettajalla on käytössä selainpohjaisesti toimivat ohjelmistot. Opetuksen palveluihin päästään laitteesta tai paikasta riippumattomasti. Käytetään verkossa yhteisöllisen oppimisen välineitä ja yhteisiä työskentelytilanteita, joiden käyttöön henkilöstöä perehdytetään. TYÖASEMAT, MOBIILIT, TABLETIT sekä AV-LAITTEET Hallintoverkossa on noin 250 työasemaa. Siirrymme kohti leasing-mallia, jossa koneiden kierto on 3 tai 4 vuotta. Atk-luokkien laitteet (noin 280) ovat toteutettu ulkoistetulla Linuxilla, thin/fat-clientteinä, joka mahdollistaa kustannustehokkaan laite- ja käyttäjähallinnan. Lisäksi toimialalla on käytössä noin 200 tablettia. Osa laitteista on hankittu omaksi (hankerahoitus), osa on leasing-laitteita. Oppimisessa hyödynnetään viimeisintä esitystekniikkaa. Erilaisia työasemia ja mobiiliratkaisuja on riittävä määrä. Lisätään oppilaiden omien mobiilien laitteiden käyttöä (BYOD). VERKKOSIVUKARTTA Forssa.fi Peda.net Wilma Meitin Foge Kaupungin viralliset kotisivut, joilta löytyy eri palveluista perustieto. Yksiköiden varsinaiset kotisivut, joilla kukin yksikkö esittää haluamiansa teemoja ja aiheita. Julkinen tiedotus- ja osallistumisväylä oppilaille, kodeille ja kouluille/päiväkodeille sekä väylä opetuksen verkkopalveluihin; ylemmillä luokilla opiskelun väline. OmaTila oppilaan itsenäiseen käyttöön. Virallinen yhteydenpitoväline huoltajien/oppilaiden ja päiväkodin/koulun välillä. Opettajien työväline. Toimii internetin yli kaikkialta. Wilma lukee suoraa tiedot Primuksen oppilashallintojärjestelmästä ja Kurre-työjärjestysohjelmasta. Alakoulun oppilaiden kirjautumisen käyttöönottoa valmistellaan. Lasten oma forssalainen sivusto. Tuo esiin tapahtumia, harrastuksia ja kerhoja, toimii näyttely- ja esittelytilana. 3

ProConsona Vornetti Varhaiskasvatuksen palveluiden hallinto-ohjelma. Koko kaupungin henkilökunnan intranet. TILARATKAISUT Laitteet on sijoitettu tiloihin sekä opetuksen tarpeet että kiinteistön tarjoamat mahdollisuudet huomioiden; laitteet ovat mahdollisimman tehokkaasti ja joustavasti opiskelijoiden ja opettajien käytössä. Uusien oppilaitoskiinteistöjen suunnittelussa ja vanhojen peruskorjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota nykyaikaisten yhteisöllistä oppimista tukevien muunneltavien oppimisympäristöjen rakentamiseen. Tilojen suunnittelu lähtee pedagogisista tarpeista ja TVT on oleellinen osa uusia opiskeluympäristöjä. TOIMINTAKULTTUURI JA PEDAGOGISET MALLIT Nykyisen oppimiskäsityksen mukaiset menetelmät lisäävät oppimisen mielekkyyttä ja laatua. TVT:aa käytetään opiskelijan aktivointiin ja yhteisölliseen tuottamiseen, aika- ja paikkariippumattomasti. Tietotekniikkaa opiskellaan osana oppimisprosessia opetussuunnitelman sisältöjä käsiteltäessä. Jokainen opiskelija saa opiskeluaikanaan tarvittavat tiedot ja taidot tieto- ja viestintätekniikassa. TVT kuuluu jokaisen opettajan opetukseen. Varhaiskasvatuksessa tietotekniikkaa käytetään lasten kehitysvaiheeseen sopivalla tavalla leikinomaisesti. Tiedottamisessa hyödynnetään sähköpostin ohella uusia verkkovälineitä. Opiskelijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää sosiaalisen median palveluita. Tablettilaitteiden ja älypuhelimien kanssa toimivien e-oppimateriaalien käyttöä lisätään suunnitelmallisesti. Hyödynnetään uuden oppimiskäsityksen mukaista sähköistä opetusmateriaalia. Rakennetaan ajanmukainen e-oppimateriaalikokonaisuus, joka kattaa kaikki oppiaineet ja vuosikurssitasot. Materiaalilinkkejä ja pedagogisia vinkkejä kerätään peda.nettiin. Henkilöstöä perehdytetään hankittuihin materiaaleihin. TVT-osaamista ja kokemuksia TVT:n käytöstä jaetaan; kukin saa tarvitsemansa taidot täydennyskoulutuksen ja vertaistuen avulla. Oppilaitokset käyttävät kyselyohjelmistoja laatuarvioinnissa ja toiminnan kehittämisessä. Rekrytoinnissa huomioidaan TVT-osaaminen. Uudet opettajat osallistuvat TVT-perehdytykseen. TEKNISET JA PEDAGOGISET TUKIPALVELUT Koulujen hallinto- ja oppilasverkosta sekä laitteista vastaa toimialan IT-yksikkö, johon kuuluu järjestelmäasiantuntija, pedagoginen asiantuntija sekä mikrotukihenkilö. Yhteydenotot sähköpostilla niko.sutinen@forssa.fi. IT-yksikkö koordinoi toimintaa sivistystoimen IT-johtoryhmän kanssa. Kouluilla AV-vastaavat sekä kiinteistönhoitajat vastaavat AV-laitteista. TVT-vastaavan rooli on pääosin pedagoginen. Pedagogiseen asiantuntijaan otetaan yhteyttä, kun vertaistuen apu riitä. Tukipyynnöt tehdään sähköpostitse otsikolla "TUKIPYYNTÖ" osoitteeseen pekka.nurminen@forssa.fi. Järjestelmän laajentaminen varhaiskasvatukseen. 4

KEHITYSTYÖ JA TÄYDENNYSKOULUTUS Innovatiiviset pedagogiset mallit ovat usein lähtöisin onnistuneista kehittämishankkeista. Varhaiskasvatuksessa pilottiyksikkönä on toiminut päiväkoti Augustinan Mestarit. Perusopetuksessa pilotointia on tehty monessa yksikössä. Edellytyksenä on kehittämiseen sitoutunut henkilöstö. Järjestetään täydennyskoulutusta, osin hankkeiden kautta. Hankkeita etsitään suunnitelmallisesti ja fokusoidusti. Lisäksi pidetään huolta kaupungin omasta kehittämistyöstä. Pilottiyksiköt saavat tarvitsemansa varusteet. Jokainen opettaja osallistuu TVT-täydennyskoulutukseen vähintään joka toinen lukuvuosi. Koulutuksen aihe ja laajuus sovitaan esimiehen kanssa kehityskeskustelussa. TVT-OHJELMAN ARVIOINTI JA PÄIVITTÄMINEN TVT-ohjelman toteutumista sekä tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön yleistä tilaa kartoitetaan kyselyillä henkilökunnalta joka toinen vuosi (2016, 2018 jne.) 6. ja 9. luokan oppilailta joka toinen vuosi (2017, 2019 jne.) TietoTiikerit (kasvatuksen ja opetuksen laajapohjainen työryhmä, joka mittaa, arvioi ja visioi TVT-toimintaa) valmistaa kyselyt ja analysoi niiden tulokset. TietoTiikerit seuraa TVT-ohjelman ajanmukaisuutta ja toteutumista. Ryhmä päivittää tarvittaessa ohjelmaa vuosittain. HENKILÖKUNTAA HAASTETAAN Käytän opetuksessani säännöllisesti, monipuolisesti ja tarkoituksenmukaisesti tieto- ja viestintätekniikkaa sekä nykyaikaisia AV-laitteita, ja hyödynnän sähköisiä oppimateriaaleja ja verkkoaineistoja kaikkien opiskelijoiden kanssa. Suunnittelen opetustani siten, että opiskelijat voivat hyödyntää oppilaitoksen laitteita tai omia laitteitaan opiskelussa. Valmistelen omaa oppimateriaalia sähköisiin ympäristöihin ja hyödynnän yhteisön voiman ja yhteisölliset välineet suunnittelen ja laadin materiaalia yhteistyössä kollegoiden ja asiantuntijoiden kanssa. Varmistan, että opiskelijani käyttävät oppimistilanteissa tietotekniikkaa aktiivisesti ja yhdessä sekä saavat tarvittavat tietotekniikkataidot jatko-opintoja ja tulevaisuuden työelämää varten. 5