Naantalin kaupungin sekä Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntien YHDISTYMISSOPIMUS

Naantalin kaupungin sekä Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntien

1 LÄHTÖKOHDAT JA YLEISET EDELLYTYKSET 1.1 Yhdistymissopimuksesta ja yhdistymisestä päättäminen 1.2 Yhdistymisen tavoitteet 1.3 Yhdistymisen edellytysten toteutuminen Naantalin kaupungin, Merimaskun kunnan, Rymättylän kunnan ja Velkuan kunnan valtuustot (osapuolet) hyväksyvät kukin osaltaan, että muodostettaessa laajentuva kunta liittämällä Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kunnat Naantalin kaupunkiin, noudatetaan hallinnon ja palvelujen järjestämisessä tätä yhdistymissopimusta. Tämä sopimus on kuntajakolain 9 :n tarkoittama hallinnon ja palvelujen järjestämissopimus. Sopimus on voimassa kuntajakolain 9 :n mukaisesti kolmen (3) vuoden ajan kuntajaon voimaantulosta lukien. Osapuolet ilmaisevat yhteisen tahtonsa luoda sopimusaikana yhtenäinen kuntakokonaisuus, jossa eri asukasryhmät ja kunnan alueet saavat mahdollisimman oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun. Yhdistymisen tavoitteet on kirjattu selvitysraportin lukuun 8. Kunnanvaltuustot toteavat, että kuntien yhdistyminen täyttää jokaisen kuntajakolain 3 :ssä säädetyistä kuntajaon neljästä yleisestä edellytyksestä: edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta. 1.4 Yhdistymisen toteutuminen Tämän sopimuksen mukainen kuntajaon muutos toteutuu valtioneuvoston päätöksellä liittämällä Merimaskun kunta, Rymättylän kunta sekä Velkuan kunta Naantalin kaupunkiin 1.1.2009 lukien. Laajentuvan kunnan nimi on Naantali. Kunta pitää kaupunki-nimityksen. Kaupungin vaakuna on nykyinen Naantalin kaupungin vaakuna. Kaupunginhallitus päättää liittyvien kuntien kuntavaakunoiden käyttöperiaatteista. Lakkautettavien kuntien omaisuus sekä velat ja velvoitteet siirtyvät laajentuvalle kunnalle. 1

2 DEMOKRATIA JA KUNTALAISTEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUDET 2.1 Selvitystoimikunta 2.2 Järjestelytoimikunta 2.3 Seurantatoimikunta Valtuustojen kuntaliitospäätösten jälkeen liitosvalmistelutyötä johtaa nykyinen selvitystoimikunta kunnes järjestelytoimikunta on asetettu. Järjestelytoimikunnan tehtävänä on huolehtia kunnan hallinnon järjestämistä koskevista valmistelutehtävistä siihen saakka, kunnes vaalien tulos on vahvistettu ja kunnanhallitus on valittu. Järjestelytoimikunnan jäsenmäärä on enintään 15 ja henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten valinnassa turvataan liittyvien kuntien kannalta alueellinen ja poliittinen edustavuus. Uusi kaupunginhallitus nimeää seurantatoimikunnan ensimmäisen valtuustokauden ajaksi tehtävänään erityisesti seurata, miten yhdistymissopimuksen mukaiset palvelujen järjestämisperiaatteet toteutuvat. 2.4 Laajentuvan kaupungin luottamushenkilöorganisaatio 2.4.1 Valtuusto 2.4.2 Kaupunginhallitus 2.4.3 Tarkastuslautakunta 2.4.4 Lautakunnat Uuden kunnan valtuustoon valitaan kuntalain 10 :n mukaisesti 43 valtuutettua. Kaupunginhallituksessa on 11 jäsentä. Kaupunginhallituksessa on kaksi jaostoa; yleisjaosto ja kaupunkisuunnittelujaosto, joissa kummassakin on 7 jäsentä. Tarkastuslautakunnassa on 9 jäsentä. Lautakunnat ja niiden jäsenmäärät ovat: tekninen lautakunta, 11 jäsentä kaavoitus- ja ympäristölautakunta, 11 jäsentä rakennuslautakunta, 9 jäsentä satamalautakunta, 9 jäsentä 2

koulutuslautakunta, 11 jäsentä kulttuurilautakunta, 9 jäsentä vapaa-aikalautakunta, 9 jäsentä sosiaali- ja terveyslautakunta, 11 jäsentä saaristolautakunta, 11 jäsentä. Henkilöstön edustus toimielimissä jatkuu Naantalin nykyisten käytäntöjen mukaisesti. Uutena lautakuntana perustetaan saaristolautakunta, joka toimii ensisijaisesti valmisteluelimenä. Lautakunnan toimivalta ratkaistaan johtosäännössä. Saaristolautakunnan toimialana ovat saaristo- ja maaseutuasiat, maaseutu- ja saaristomatkailun kehittäminen, saariston yhteysalus- ja lauttaliikenne, maaseudun ja saariston kehittämishankkeet sekä ohjelmaperusteinen yhteistyö paikallistahojen ja hankerahoittajien kanssa. Kehittämishankkeissa ja niiden rahoituksessa otetaan kaikki alueet samoin perustein tasapuolisesti huomioon. Lautakunnan jäsenmäärä jakautuu alueittain seuraavasti: Naantali 5, Merimasku 2, Rymättylä 2 ja Velkua 2. Kaupunginhallituksen, sen jaostojen ja lautakuntien kokoonpanossa turvataan ensimmäisen valtuustokauden ajan liittyville kunnille satamalautakuntaa ja saaristolautakuntaa lukuun ottamatta vähintään yhteensä 2 paikkaa lautakuntaa kohti. 3 HENKILÖSTÖ Kuntajaon muutos katsotaan henkilökunnan kannalta kuntajakolain 13 :n mukaiseksi liikkeenluovutukseksi. Yhdistyvien kuntien ja kuntayhtymän vakinaisilla viranhaltijoilla sekä työntekijöillä, joilla on toistaiseksi voimassa oleva työsopimus, on kuntajakolain 13 3 momentin mukainen viiden vuoden irtisanomissuoja taloudellisista tai tuotannollisista syistä. Tämä irtisanomissuoja kestää vuoden 2013 loppuun saakka. Lakkaavien kuntien päävirassa olevat vakinaiset viranhaltijat tai pysyväisluonteisessa työsopimussuhteessa olevat työntekijät siirtyvät Naantalin kaupungin palvelukseen myöhemmin tarkemmin sovittaviin virkatai työsuhteisiin entisin palvelussuhteen ehdoin. Kuntien yhdistymisessä tarkastellaan ja kehitetään organisaatiota toiminnallisista lähtökohdista. Kuitenkin pääosa kuntien henkilöstöstä jatkaa nykyisissä toimipaikoissaan ja nykyisissä tehtävissään työn peruskuvankin säilyessä lähes ennallaan. Tehtävien uudelleen järjestelyjä tarvitaan lähinnä hallinnon sektorilla. Suunnitelma ja päätökset laajenevan Naantalin kaupungin henkilöstöjärjestelyistä tehdään viimeistään 31.8.2008. Maksussa olevia henkilökohtaisia harkinnanvaraisia lisiä ei 3

lakkauteta sillä perusteella, että henkilön tehtävät kuntaliitoksen vuoksi olennaisesti muuttuvat. Niille henkilöille, jotka eivät voi jatkaa nykyisissä tehtävissä, varataan tilaisuus esittää omat toivomuksensa työtehtävästään. Todellisen eläkepoistuman selvittämiseksi ja töiden uudelleen järjestelyn turvaamiseksi liitosvalmistelujen alkuvaiheessa selvitetään 31.5.2008 mennessä eläköitymishalukkuus niiden henkilöiden osalta, joilla henkilökohtaiseen eläkeikään on aikaa 2 vuotta. Henkilöstön palkat harmonisoidaan ylöspäin siten, että työn vaativuudeltaan samaa tehtävää tekevät työntekijät saavat samansuuruista palkkaa. Tämä harmonisointi tehdään 31.12.2011 mennessä. Laajentuvassa kunnassa turvataan henkilökohtaisen palkanlisäjärjestelmän eteneminen. Yhdistymisavustusta käytetään palkkojen yhtenäistämiseen. Yhdistymisavustusta varataan myös henkilöstön ja luottamushenkilöiden koulutukseen sekä mahdollisiin henkilöstön eläkejärjestelyihin. Laajentuvan Naantalin kaupungin henkilöstöä koskeva yhteistoiminta järjestetään työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa annetun lain mukaisesti. Vuoden 2008 lopulla perustetaan uuden kunnan yhteistoimintaelin. Henkilöstön hyvinvointiin ja kehittämiseen liittyvät yleiset periaatteet otetaan käyttöön Naantalissa noudatettujen periaatteiden mukaisesti. Vakinaisilla henkilöillä oleva ateriaetu säilyy niin kauan, kun henkilö työskentelee nykyisessä sijoituspaikassa. Yhdistyvien kuntien kunnanjohtajien siirtämisestä uuteen kuntaan on säädetty erikseen kuntajakolain 15 :ssä. Liitoskuntien kunnanjohtajat siirtyvät Naantalin kaupungin hallintoon erikseen sovittaviin tehtäviin entisin palvelussuhteen ehdoin. Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kunnat sekä terveyskeskuskuntayhtymä irtisanovat mahdolliset paikalliset virka- ja työehtosopimukset päättymään viimeistään 31.12.2008 ja uusia paikallisia virka- ja työehtosopimuksia ennen yhdistymistä ei tehdä muutoin kuin yhteisestä sopimuksesta. 4 PALVELUTAVOITTEET JA PALVELUJEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET 4.1 Tavoitteet Kuntaliitoksen yhteydessä tarkastellaan ennakkoluulottomasti kaikkia toimintoja. Parhaat käytännöt kustakin kunnasta hyödynnetään kuntaja palvelurakenneuudistuksen tavoitteiden mukaisesti. 4

Taloudellisuutta, tehokkuutta ja tuottavuutta parannetaan yhdistämällä resurssit, poistamalla hallinnon päällekkäisyyksiä, selkiyttämällä henkilöstön työnjakoa ja vahvistamalla työntekijöiden erityisosaamista sekä vahvistamalla kaupungin asemaa työnantajana. 4.2 Hallintopalvelut 4.2.1 Keskushallinto Ylin päätöksenteko sekä hallintopalvelut keskitetään. Tällaisia keskitettäviä palveluita ovat mm.: arkisto-, taloushallinto- ja henkilöstö- yms. hallintopalvelut, IT-palvelut mukaan lukien puhelinpalvelut. Tämä tarkoittaa Naantaliin liittyvien kuntien hallintopalveluiden hallittua purkamista osittain jo ennen kuntaliitoksen voimaantuloa. Maantieteellisen etäisyyden vuoksi esim. nykyisten kunnantalojen tai kirjastojen yhteyteen perustetaan palvelupisteet, jotka auttavat kuntalaisia saamaan palvelua, vaikka alueen oma hallinto onkin purettu. Palvelupisteiden henkilöstö työskentelee omien toimialojensa alaisuudessa yhteispalveluperiaatteen mukaisesti. 4.2.2 Maankäytön suunnittelu, maapolitiikka ja tonttitarjonta Nykyisten kuntien taajamia ja maaseutua saaristoineen kehitetään kuntien yleiskaavoihin perustuen. Tavoitteena on luoda hallitulla kasvulla hyvää yhdyskuntarakennetta, joka turvaa asuinmahdollisuudet ja nykyisten palveluiden säilymis- ja kehittymisedellytykset. Tavoitteena on turvata väestö- ja työpaikkatavoitteiden edellyttämä tonttivaranto. Maankäytönsuunnittelu ja yleiskaavoitus keskitetään kaupunginhallituksen / kaupunkisuunnittelujaoston alaisuuteen. Asemakaavoituksen valmistelusta vastaa kaavoitus- ja ympäristölautakunta. Tavoitteena on rakennusjärjestysten yhdenmukaistaminen sopimuskauden päättymiseen mennessä alueelliset eroavaisuudet huomioon ottaen. Ennen sopimuskauden alkua liittyvissä kunnissa tehtävät maankäyttösopimukset muotoillaan Naantalin mallin mukaisesti. Kaavoitusta jatketaan kuntien taloussuunnitelmiin 2007-2009 sisältyvien kaavoitusohjelmien tai erikseen tehtyjen kaavoituspäätösten pohjalta. Kaavasuunnittelussa käytetään omien henkilöresurssien lisäksi ostopalvelua. Maankäytön suunnittelua varten varataan riittävät resurssit. 5

Lähtökohtana on, että kunnan omistamien maiden ohella voidaan asemakaavoittaa myös yksityisten omistamia maita sopimusperusteisesti. 4.2.3 Maaseutuviranomaispalvelut ja saaristoasiat 4.2.4 Matkailu 4.2.5 Metsänhoito 4.2.6 Joukkoliikenne Maaseutuviranomaispalvelut yhdistetään. Rymättylän nykyinen viranhaltija hoitaa koko alueen tehtävät jatkossa. Sivuvastanottopisteet järjestetään tarpeen mukaan. Palvelu käsittää myös neuvonnan sekä maaseutuelinkeinojen kehittämistä. Perustettavan saaristolautakunnan toimialana ovat saaristo- ja maaseutuasiat, maaseutu- ja saaristomatkailu, saariston yhteys- lauttaliikenne, kehittämishankkeet ja ohjelmaperusteinen yhteistyö paikallistahojen ja hankerahoittajien kanssa. Matkailutoiminnan markkinointi ja kehittäminen kuuluu Naantalin Matkailu Oy:lle. Saaristolautakunnalla on erityinen rooli saaristo- ja maaseutumatkailun kehittämisessä. Metsät hoidetaan osana kaupungin omaisuutta metsänhoitoyhdistyksen tekemän suunnitelman mukaan. Joukkoliikennepalvelut mukaan lukien asiointipalveluliikenne ja koulukuljetukset suunnitellaan ja kilpailutetaan keskitetysti ympäristöviraston johdolla. Tavoitteena on turvata toimivat ja tasapuoliset maaseudun yhteydet sekä aikaansaada runkoväylille myös suoria työmatkaliikenneyhteyksiä nykyisten kuntakeskusten ja Turun välille. Seutulipun hinta määräytyy vyöhykkeittäin. Yhteysalusta korvaavaa liikennettä järjestetään Velkualla. Mikäli Velkuan saarten liikennesuunnitelma toteutuu, uusi kunta sitoutuu ajamaan hanketta eteenpäin ja osallistuu käyttökustannuksiin vähintään 20 %:lla, vuodessa, n. 30 000 euroa vuodessa. 4.2.7. Satamatoiminta Satamalautakunnan vastuulla on Naantalin yleinen satama. Liittyvien kuntien satamat tulevat teknisen hallinnon hoidettavaksi. 6

4.3 Sosiaali- ja terveyspalvelut Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tuotetaan koko kaupungin alueella asiakaslähtöisesti ja joustavasti. Tämä saavutetaan yhdistämällä nykyinen kansanterveystyön kuntayhtymä ja sosiaalitoimi. Kuntayhtymän ja sosiaalitoimen yhdistämisen tavoitteena on kokonaistaloudellisuuden ja palvelujen parantaminen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää, että toimialalla on kokonaisvastuullinen johtaja. Viraston esittely- ja muut hallintokysymykset ratkaistaan johtosäännöllä. Kuntayhtymän ja sosiaalitoimen yhdistämisprosessi on suunniteltava huolellisesti ja vaatii myös resursseja. Uudelleen organisoinnissa voidaan selvittää mahdollisuudet sosiaali- ja terveystoimen työryhmän esittämän elämänkaarimallin toteuttamiseen sekä mm. Raision hyvät käytännöt palvelujen tuotteistamisessa. Valtuuston välitön ohjausmahdollisuus näiden palvelujen järjestämiseksi voidaan parhaiten turvata kuntaliitoksella. Puitelain 5 :ssä säädetty perusterveydenhuollon ja siihen kiinteästi liittyvien sosiaalitoimen palvelujen asukasraja vähintään noin 20 000 asukasta täyttyy kuntaliitoksen kautta. Lakiin on kirjattu poikkeamismahdollisuus saaristoisuuden perusteella. Rymättylä ja Velkua ovat saaristokuntia ja Merimaskuun kuuluu saaristo-osia. Nykyisten tarpeiden mukaiset lähipalvelut tulevat säilymään eri alueilla. Sosiaalityön lähipalveluja täydennetään kaupungin erityisasiantuntijapalveluilla mm. psykologi, lastensuojelun erityisosaaminen ja perhetyö sekä moniammatillinen tiimityö. Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluina säilyvät: asumispalvelut, vanhusten laitoshoito kotihoito (kotipalvelu ja kotisairaanhoito) lasten päivähoito lapsiperheiden kotipalvelu neuvolatoiminta (äitiys- ja lastenneuvola, kouluterveydenhuolto ja iäkkäiden terveysneuvonta) lähisosiaalityö perustason terveydenhoitajan ja yleislääkärin vastaanotto hammashoito. Velkualla lähipalvelut hankitaan toistaiseksi nykykäytännön mukaisesti ostopalveluna (Palvelukeskus Velkuan Kummeli ry) lääkäripalveluja ja sosiaalityöntekijää lukuun ottamatta. Mahdolliseen investointiin varaudutaan vuosina 2009 2011, tarveselvityksen ja huonetilaohjelman valmistumisen jälkeen. 7

Merimaskun vanhusväestön laitoshoidon ja avohuollon kehittämistarpeet selvitetään vuoden 2008 loppuun mennessä. Mahdollisesti tarvittaviin investointeihin varaudutaan vuosina 2009 2011. Merimaskulaisten osalta jatketaan toistaiseksi yhteistyötä Askaisten vanhainkodin kuntayhtymän kanssa. 4.3.1 Erikoissairaanhoito ja kehitysvammaisten erityishuollon tehtävät 4.3.2 Ympäristöterveydenhuolto 4.4 Sivistys- ja vapaa-aikatoimen palvelut 4.4.1 Hallinto ja tukipalvelut 4.4.2 Perusopetus 4.4.3 Lukio Hoidetaan nykyisen VSSHP:n kuntayhtymän ja siihen mahdollisesti fuusioitavan VSEHP:n toimesta, joihin po. kunnat kuuluvat jatkossakin. Tuotetaan isäntäkuntamallilla Raision ja muiden kuntien yhteistoimintana. Johtaminen ja palveluiden tilaaminen keskitetään. Keittiö- ja siivousalan henkilökunta siirtyy Naantalin ympäristötoimen alaisuuteen. Ostopalvelua Velkualla jatketaan. Kuntien yhdistyminen luo nykyistä paremmat mahdollisuudet yhteiseen kehittämistoimintaan kun hallinnon voimavaroja voidaan yhdistää. Koulujen sisäinen hallinto hoidetaan pääosiltaan samaan tapaan kuin nytkin. Erityisopetuksen ja oppilashuollon tehtäväkentän ja viranhaltijamäärän kasvaessa näiden tehtävien palvelujen järjestämistä ja koordinointia on tarkasteltava erikseen. Yhtenäisen perusopetuksen idea saadaan myös paremmin toteutettua kun kaikki alakoulut ja yläkoulut ovat saman hallinnon alla. Kuntien yhdistyttyä opetussuunnitelmat yhtenäistetään. Myös kuntien koulutoimen arviointijärjestelmät sovitetaan yhteen. Kuntien yhdistäminen ei vaikuta nykyisen kouluverkon ylläpitoon vaan toiminta jatkuu samoissa toimipisteissä kuin nykyisinkin. Kuntien yhdistyminen ei sinällään vaikuta lukiokoulutukseen lähivuosina. Naantalin lukion ollessa jo nyt myös Merimaskun ja Rymättylän 8

4.4.4 Ammatillinen peruskoulutus 4.4.5 Kirjastopalvelut 4.4.6 Kansalaisopisto 4.4.7 Kulttuuripalvelut 4.4.8 Nuorisopalvelut Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntien lukio, ei Velkuan opiskelijamäärillä ole vaikutusta lukiokoulutuksen määrälliseen järjestämistarpeeseen. Ammatillisesta peruskoulutuksesta vastaa Raision seudun koulutuskuntayhtymä. Kuntaliitos ei vähennä toimipisteiden määrää. Velkuan osalta sopimus Raision kanssa puretaan, jolloin kirjastonhoitajan palvelut järjestetään Velkuan toimipisteeseen omana toimintana. Kuntien yhdistymisellä ei ole Naantalin, Merimaskun ja Rymättylän kuntien kansalaisopistotoimintaan taikka toimipisteisiin vaikutusta, toiminta jatkuu nykymuodossaan nykyisissä toimipisteissä kysynnän mukaisena. Velkualla kuntaliitos merkitsee irtautumista nykyisestä kuntayhtymästä ja opistotoiminnan järjestämistä Naantalin opiston toimesta. Paikallisten juhlien ja tapahtumien järjestelyistä ovat kuntien asukkaat kantaneet suuren vastuun ja kunnat ovat avustaneet näitä tilaisuuksia osallistumalla järjestelyjen kustannuksiin. Toiminnan säilyminen on tärkeää jatkossakin ja sitä tuetaan. Tilojen vuokrat ja avustuspolitiikka yhtenäistetään. Musiikkiopiston toimintaan yhdistyminen ei sinänsä vaikuta muutoin kuin, että oppilaiden tasa-arvo alueella koulutukseen pääsyn suhteen paranee kun se ei enää ole kiinni kunnan varaamista oppilaspaikoista. Myös velkualaiset pääsevät hyödyntämään musiikkiopiston palveluita. Kunnissa on musiikkileikkikoulutoimintaa. Toiminta järjestetään jatkossakin lähipalveluna, mutta Naantalin musiikkiopiston alaisuudessa. Museotoimintaa jatketaan olemassa olevissa toimipisteissä. Nuorisotyötä toteutetaan lähipalveluna. Nuorisotilat alueilla turvataan. Henkilöstön osalta muodostetaan selkeämpiä tehtäväkokonaisuuksia vastuuhenkilöille. Tarkoituksena on, että Juuret ja siivet hankkeen käynnistämä alueellinen yhteistyö jatkuu edelleen. 9

4.4.9 Liikuntapalvelut 4.5 Tekniset palvelut 4.5.1 Hallinto 4.5.2 Kadunpito ja yleiset alueet, venelaiturit 4.5.3 Viheryksikkö 4.5.4 Vesihuolto 4.5.5 Kiinteistöjen hoito Liikuntajärjestöjen avustuspolitiikka yhtenäistetään. Liikuntapaikkojen ylläpitoa jatketaan omana työnä ja voidaan jatkaa myös ostopalveluna tai yhteistyönä seurojen kanssa. Liikuntapaikat alueilla säilytetään. Johtaminen ja palveluiden tilaaminen keskitetään. Nykyistä hoidon ja kunnossapidon toimintamallia jatketaan täydennettynä Naantalin tukitoimilla, joita ovat asiantunteva kilpailutusosaaminen ja päivystys. Yksityisteiden hoidossa tiekuntien avustamista jatketaan. Kaavaalueilla olevat yksityistiet Naantalin kaupungin nykyisellä alueella hoidetaan kaupungin toimesta. Osa avustuksesta voidaan antaa työnä (esim. tiekarhu). Tekninen lautakunta toimii tielautakuntana. Vierasvene- ja kotisatamapaikat alueilla säilytetään. Niitä hoidetaan ja ylläpidetään omana toimintana tai ostopalveluna. Toiminta keskitetään kaupungin nykyisen viheryksikön alaisuuteen. Naantalin vesilaitos hoitaa ja kehittää vesihuoltoa osana normaalia toimintaa. Turun Seudun Vesi Oy:n vesivarauksissa on huomioitu tulevat vesitarpeet. Velkuan vesihuolto Maskun kautta turvataan. Jätevesien johtaminen ja käsittely vaatii seudullisen ratkaisun ja oman alueellisen suunnitelman. Johto keskitetään. Kiinteistöjen hoitohenkilöstö säilyy paikallisella tasolla. 10

4.5.6 Ruokapalvelut 4.5.7 Puhdistuspalvelut 4.5.8 Kiinteistönmuodostus ja rekisterinpito 4.5.9 Rakentamisen lupa- ja ohjauspalvelut 4.5.10 Ympäristönsuojelu 4.5.11. Alueellinen pelastustoimi 4.6 Satama Ruokapalveluiden johtaminen ja tilaamisvastuu keskitetään. Puhdistuspalveluiden johtaminen ja tilaamisvastuu keskitetään. Rymättylässä, Merimaskussa ja Velkualla maanmittauslaitos hoitaa tilauksesta kaikki maanmittausasiat. Naantalissa on oma maanmittausosasto. Kuntaliitoksen jälkeen omaa toimintaa lisätään suunnitelmallisesti. Tämä edellyttää asian selvittämistä erikseen. Johto keskitetään. Rakentamisen lupa- ja ohjauspalveluja annetaan myös lähipalveluna. Erityistä huomiota kiinnitetään sähköisten palveluiden kehittämiseen. Toiminta keskitetään. Rymättylän ja Velkuan osalta ostopalvelu lopetetaan. Merimaskun osalta rakennustarkastajan ja ympäristönsuojelutehtävät erotetaan. Toimintaan varataan riittävät resurssit. Edesautetaan alueellisten palo- ja pelastustoimen yksiköiden säilymistä. Kuntaliitoksella ei ole vaikutusta Naantalin yleisen sataman toimintaan. 5 YHDISTYMISESTÄ AIHEUTUVAT MUUT JÄRJESTELYT 6 TALOUDEN HOIDON PERIAATTEET Naantalin kansanterveystyön kuntayhtymä puretaan 1.1.2009 lukien. Omaisuus, varat, velvoitteet ja henkilöstö siirtyvät laajentuvalle kunnalle tämän sopimuksen periaatteiden mukaisesti. Kunnat noudattavat voimassaolevia toiminta- ja taloussuunnitelmiaan. Jos jostakin välttämättömästä syystä syntyy tarve tehdä suunnitelmasta poikkeava investointi, niin asiasta tulee erikseen sopia selvitys- tai jär- 11

7 YHDISTYMISAVUSTUSTEN KÄYTTÖ Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan jestelytoimikunnassa. Säännös ei koske Naantalin yleistä satamaa eikä liiketoimintaa. Merimasku voi toteuttaa jo ennen sopimuksen voimaantuloa taloussuunnitelman ulkopuolelta tulevan Kirkonkylän ranta-alueen lisälaiturin. Tavoitteena on, että yhdistymisajankohtana taseiden osoittama ylijäämien määrä on vähintään samalla tasolla kuin 2006 tilinpäätöksissä ja että korollisen vieraan pääoman määrä ei oleellisesti poikkea vuoden 2008 lopun suunnitellusta tasosta sellaisena kuin se on ollut vahvistettaessa ensikertaisia toiminta- ja taloussuunnitelmia vuodesta 2007 eteenpäin. Tulorahoituksen perusteita ei muuteta ennen yhdistymistä tai mikäli muutetaan, tavoitteena on yhtenäistäminen kohti yhdistymissopimuksessa kuvattua tavoitetta. Veroprosentteja ei lasketa ennen yhdistymistä. Kunnat sitoutuvat olemaan antamatta takauksia, jotka eivät liity suoraan omaan toimintaan. Laajentuvan kaupungin tuloveroprosentti säilytetään kilpailukykyisellä tasolla muihin vastaaviin kaupunkikeskuksiin ja maakunnan kuntien keskitasoon verrattuna, kuitenkin siten, että turvataan palvelujen järjestämissuunnitelman mukaisesti palvelut. Laajentuvan kaupungin alueella noudatetaan perusteiltaan yhteistä taksa- ja maksupolitiikkaa. Liittymismaksuissa ja taksoissa otetaan huomioon myös aiheuttamisperiaate. Kunnissa noudatettavat eri lakien nojalla annetut säännöt ja kunnallisten maksujen taksat, kuten jätehuolto-, rakennusvalvonta-, maaaineslupa- ja vesi- ja jätevesimaksut tarkistetaan kuntajakolain 31 :n mukaisesti viipymättä uutta kuntajakoa vastaaviksi. Palvelujen järjestämissuunnitelman mukaisesti kuntaliitoksella tavoitellaan palkka- ja muiden kustannusten säästöä. Laajentuva kaupunki saa kuntien yhdistymisavustusta kolmena (3) vuotena yhteensä 7 020 000. Kaikilla kuntaliitoskunnilla on merkittävä määrä investointihankkeita sisällytetty taloussuunnitelmiin, joiden mukaisesti kunnat toimivat liitokseen saakka. Yhdistymisavustuksella vähennetään ensisijaisesti suunniteltujen tai suunnittelukauden jälkeen toteutettavaksi aiottujen hankkeiden aiheuttamaa velkaantumistarvetta. 12

8 SOPIMUKSEN VOIMAANTULO Naantalin, Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan Avustukset kohdennetaan lisäksi erityisesti hankkeisiin, joilla parannetaan laajentuvan kunnan sisäisiä liikenne- ja kulkuyhteyksiä yhdessä valtion kanssa tai omin toimin. Rahoilla edistetään myös palvelujen järjestämissuunnitelman mukaisesti palvelujen tasapuolista saatavuutta kunnan eri osa-alueilla. Saariston ja alueen erityisten matkailumahdollisuuksien kehittämiseen osoitetaan yhdistymisavustuksesta osa käytettäväksi hankerahoituksena. Saariston kehittämistä ohjataan erillisellä saaristo-ohjelmalla. Osa avustuksesta käytetään henkilöstön palkkaerojen tasoittamiseen ja liitokseen liittyviin henkilöstön ja hallinnon kehittämistarpeisiin. Sopimuksen liitteinä on esimerkinomaisesti koottuja liittyvien kuntien talous- ja muissa suunnitelmissa kirjattuja hankkeita, joihin yhdistymisavustusta voidaan normaalin budjettirahoituksen lisäksi kohdentaa. Investointitarpeisiin sitoutuminen on määritelty sopimuksen luvussa 4, Palvelutavoitteet ja palvelujen järjestämisen periaatteet. Sopimus sitoo Naantalin kaupunkia sekä Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kuntia kuntajaon muutospäätöksestä lähtien sen voimaantuloon saakka ja sen jälkeen Naantalin kaupunkia kuntajaotuksen voimaantulosta kolmen (3) vuoden ajan. Tämä sopimus tulee voimaan kun Naantalin kaupunginvaltuusto sekä Merimaskun, Rymättylän ja Velkuan kunnanvaltuustot ovat sopimuksen hyväksyneet. Mikäli Velkuan kunnanvaltuusto päättää olla hyväksymättä tätä sopimusta, tulee se kuitenkin voimaan sopimuksen hyväksyneiden kolmen muun sopijakunnan osalta. Naantalin kaupunginhallitus sekä Merimaskun ja Rymättylän kunnanhallitukset tekevät Velkuan mahdollisesta poisjäämisestä aiheutuvat tekniset muutokset tähän sopimukseen ja palvelujen järjestämissuunnitelmaan. Sopimuksen täytäntöönpano edellyttää, että valtioneuvosto tekee päätöksen sopimuksessa tarkoitetun kuntajaon muutoksesta. Ellei valtioneuvosto tee sanottua päätöstä, sopimus raukeaa. Sopijapuolten on tehtävä tämän sopimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä päätös elokuun 2007 loppuun mennessä uhalla, että sopimus muutoin raukeaa sen kunnan osalta, joka ei tee asiassa päätöstä. Uuden kunnan valmistelu käynnistetään välittömästi valtuustojen päätösten jälkeen. Vastuu suunnittelun ja valmistelun etenemisestä on ensi vaiheessa nykyisellä valmisteluryhmällä ja selvitystoimikunnalla. kun- 13

nes valtioneuvoston päätökseen perustuva järjestelytoimikunta on asetettu. LIITE Hankeluettelo 14

1 Yhdistymissopimuksen liite Yhdistymisavustuksen käyttö. Liittyvien kuntien investointiluettelot. Merimasku Merimaskussa yhdistymissopimuksen kohdassa yhdistysavustuksen käyttö tarkoitettuja investointihankkeita vv. 2009-2011 ovat mm.: 1. Taloussuunnitelmaan vuodelle 2009 merkityt investointihankkeet, kuten: - Koulun lähiliikuntapaikan kaukalovarasto ja pukukoppi 35 000 - Vanhusten vuokratalon peruskorjaus 300 000 - Koulun piha-alueen ja kaava-alueiden katujen asfaltoinnit 70 000 - Kaava-alueiden kevyen liikenteen väylä 40 000 - Kalasataman uusi liittymä Rymättyläntielle 90 000 - Mäntylänrinteen kaava-alueen kunnallistekniikka 250 000 2. Merimaskun vanhusväestön laitoshoidon ja avohuollon kehittämistarpeet selvitetään vuoden 2008 loppuun mennessä. Mahdollisesti tarvittaviin investointeihin varaudutaan vv. 2009-2011 (teksti sisältyy palveluiden järjestämissuunnitelmaan). 3. Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaiset haja-asutusalueiden vesi- ja viemäriverkostojen rakentamishankkeet vv. 2010-2011. Kunnanvaltuusto hyväksyy suunnitelman ohjeellisena syksyllä 2007. Näitä hankkeita ovat mm.: - Kukolaisten vesihuoltoverkosto v. 2010 110 000 - Jaakkolan alueen sekä Iskolantien ja Varpusuontien alkuosien vesihuoltoverkostot v. 2011 100 000 4. Askaisten yhdysvesijohdon suunnittelu toteutetaan vuonna 2007. Rakentamisajankohtaa ei ole merkitty kunnan suunnitelmiin, mutta hanke tullee ajankohtaiseksi vv. 2010-2011. 5. Tiehankkeet yhdessä tiehallinnon kanssa: - Särkänsalmen sillan sekä sillan ja Merimaskuntien risteyksen välinen kevyen liikenteen väylä - Rymättyläntien ja Merimaskuntien risteyksen liikenneturvallisuutta parantavat toimenpiteet (mm. Rymättyläntien mahdollinen leventäminen kaistoituksilla ja Kalasataman uusi liittymä Rymättyläntielle, joka on merkitty kunnan taloussuunnitelmassa vuodelle 2009 - Taattistenjärventien peruskunnostus ja päällystys

2 Yhdistymissopimuksen liite Rymättylä Rymättylässä yhdistymissopimuksen kohdassa yhdistymissavustuksen käyttö tarkoitettuja investointihankkeita vv. 2009-2011 ovat mm.: 1. Taloussuunnitelmaan vuodelle 2009 merkityt investointihankkeet, kuten: - Venepaikkojen uusiminen ja lisäys, uuden Heinäisten asunto-alueen rakentamista, katujen asfaltointia ja leikkipuiston kunnostusta; 295000. - Vuosittaiseen vesihuollon verkoston uusimiseen ja peruskorjaukseen; 65.000. - Määräraha 5-6 atk-työaseman ja tarvittavien oheislaitteiden uusimiseen vuosittain; 10000. 2. Rymättylän päivähoidon kehittämistarpeet huomioidaan päivähoitopaikoissa ja henkilöstöresursseissa 2008-2009 (talousarvion 2007 tekstiperustelut = ryhmäperhepäivähoito) - Ryhmäperhepäiväkodin hankintaan varaudutaan viimeistään 2009. 3. Vesihuollon kehittämissuunnitelman mukaiset haja-asutusalueiden vesi- ja viemäriverkostojen rakentamishankkeet on valtuusto hyväksynyt ohjeellisena 26.5.2005: - Taipaleen asemaava-alueen liittäminen viemäriin v. 2005-2008 (viivästyntyt; konsultin arvioima kokonaiskustannus 810000 ). - Viemäröinnin laajentaminen Kauppilan alueelle v. 2009 (75000 ). - Viemäröinti Monolan alueelle v. 2012- (30000 ) - Metsäpoikon asemaakaava-alueen viemäröinti ja siirtoviemäri 2012- (270000 ). - Jne. 4. Tiehankkeet yhdessä tiehallinnon kanssa: - Kunta on viime vuosina lukuisissa yhteyksissä korostanut, että meneillään olevan Mäensyrjän mutkien oikaisun jälkeen on Rymättyläntien liikenneturvallisuutta parannettava kevyenliikenteen onnettomuusriskien ja ajoneuvoliikenteen kohtaamisonnettomuusriskien vähentämiseksi erityisesti kapealla ja mäkisellä tieosuudella Poikon taajamasta Rymättylän kirkolle (mäensyrjän mutkiin). Tieosuus 2,7 km. > Kevyen liikenteen väylä ja maantien päällystys. Velkua Velkuassa yhdistymissopimuksen kohdassa yhdistysavustuksen käyttö tarkoitettuja investointihankkeita vv. 2009-2011 ovat mm: 1. Taloussuunnitelmaan vuodelle 2009 merkityt investointihankkeet: - Saarten liikenneyhteyksien kehittämiseen 100 000 euroa. Suunnitelma ja kokonaiskustannukset valmistuvat merenkulkulaitoksen, Varsinais-Suomen liiton ja Velkuan kunnan yhteistyönä kesän 2007 aikana.

3 Yhdistymissopimuksen liite 2. Velkuan vanhustenhuollon, vapaa-ajan ja liikuntapalvelujen kehittäminen/kummelin laajennus. Arvioitu kustannus 500 000 euroa. Tarkempi kustannusarvio ja suunnitelma tehdään vuoden 2007 loppuun mennessä. 3. Teersalon asemakaava-alueen kunnallistekniikan toteuttaminen 300 000 euroa vuodelle 2010.