Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta

Laukaan asuntomessualue Valon Herra Muuramen Paavalinvuori ja Vuorenlahti Jyväskylän seudun asumiskatsaus 2018 Jyväskylän kaupunki Laukaan kunta Muuramen kunta 17.1.2019 Jyväskylän Lutakko

Jyväskylän seudun asumiskatsaus Katsauksessa esitetään tietoa Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen asumiseen ja rakentamiseen liittyvistä ilmiöstä. Katsauksen tarkoituksena on tuottaa tietoa asumisen seudullisista ilmiöistä suunnittelun ja päätöksenteon tueksi sekä luottamushenkilöille että kaupunki- ja kuntaorganisaatioissa toimiville virkamiehille ja suunnittelijoille. Katsauksessa on esitetty tietoa menneestä kehityksestä, tunnistettu asumisessa ja asuinrakentamisessa havaittavia trendejä sekä ennakoitu tulevaa. Tarkastelun aikajakso on pääasiassa vuodesta 2010-2017. Lisäksi verrataan nykyistä tilannetta edelliseen asumiskatsaukseen tietoihin. Joitakin lukuja on voitu päivittää jo vuoden 2018 tiedoilla. Jyväskylän seudun asumiskatsaus on laadittu Jyväskylän kaupungin sekä Muuramen ja Laukaan kuntien yhteistyönä. Nykymuodossaan asumiskatsaus laadittiin ensimmäisen kerran vuonna 2017, jota on käytetty tämän asumiskatsauksen pohjana. Asumiskatsausta on tarkoitus laatia vuosittain. Sisältöä teemoitetaan ja fokusoidaan tarpeen mukaan eri vuosina. Tiettyjä teemoja, kuten rakentamista seurataan, kuitenkin vuositasolla myös jatkossa. Katsaus pohjautuu Locus-paikkatietojärjestelmään tallennettuihin rakennus- ja huoneistorekisteri-, rakennuslupa- ja väestötietoihin sekä Tilastokeskuksen asumista ja väestö koskeviin tietokantoihin. Lisäksi on käytetty hyödyksi ARAn ARAKIRE-rekisteriä. 2

UURAINEN LAUKAA HANKASALMI JYVÄSKYLÄ, LAUKAA, MUURAME: Osuus koko seudun väestöstä ja asuntokannasta noin 92 % PETÄJÄVESI JYVÄSKYLÄ 91,6 % MUURAME TOIVAKKA 8,4 % Muu seutu - Hankasalmi, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen: Osuus koko seudun väestöstä ja asuntokannasta noin 8 % 3

Seudullisen asumiskatsauksen teemat VÄESTÖN KEHITYS 2010-2017 Väestömäärän kehitys ja kasvun nopeuden muutos 2010-luvulla? Seudun väestönkasvun dynamiikka? Luonnollisen väestönlisäyksen, kuntien välisen muuttoliikkeen ja maahanmuuton merkitys Syntyvyyden trendi seudulla? ASUNTOKANNAN RAKENTEEN MUUTOS 2010-2017 JA ASUNTOTUOTANTO Asuntokannan jakautuminen talotyypin, hallintamuodon ja huoneluvun perusteella? Pientalotuotanto? Pientalorakentamisen määrä, luovutetut pientalotontit, myönnetyt rakennusluvat ASUNTOKUNNAT 2010-2017 Seudun asuntokuntien keskikoon muutos? Pienten asuntokuntien määrän kasvu kerrostaloissa? Asuntokuntien määrän ja keskikoon muutos VUOKRAMARKKINAT JA ARA- ASUMINEN Vuokrahintojen kehitys? Hintojen kehitys huoneistotyypeittäin, ARAasuntojen ja vapaarahoitteisten hintojen ero, yksiöiden hintakehitys 2010-luvulla Väestöennuste 2025 ja väestönkasvun näkymät tulevaisuudessa? Kerrostalorakentamisen buumi ja asuntotuotannon fokusoituminen pieniin asuntoihin? Kerrostalorakentamisen määrä ja valmistuneet asunnot huoneistokoon mukaan Stabiili rivitalotuotanto? Uudistuotanto ja sen sijoittuminen seudulla? Seudun ARA-tuotanto? 4

Väestön kehitys 2010-2017 5 Kävelykadun ihmisvilinää Jyväskylässä Merja Huovelin

Väestömäärän kehitys vuosina 2010-2018: Kasvua yhteensä yli 12 000 asukasta. Suhteellinen kasvu suurinta Muuramessa. Osuus seudun väestöstä 2018 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Muutos 2010-2018 Muutos 2010-2018 % 11 % 6 % Jyväskylä 130 816 132 062 133 482 134 658 135 780 137 368 138 850 140 188 141 414 10 598 8,1 % Laukaa 18 142 18 286 18 481 18 588 18 709 18 865 18 970 18 978 18 929 787 4,3 % Muurame 9 256 9 438 9 569 9 572 9 700 9 791 9 941 10 097 10 169 913 9,9 % 83 % Seutu 158 214 159 786 161 532 162 818 164 189 166 024 167 761 169 263 170 512 12 298 7,8 % Vuosittainen muutos 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Keskimäärin/ vuosi 2010-2018 Jyväskylä 1 193 1 246 1 420 1 176 1 122 1 588 1 482 1 338 1 226 1 310 Laukaa 167 144 195 107 121 156 105 8-49 106 Jyväskylä Laukaa Muurame Osuus seudun väestönkasvusta 2010-2018 Muurame 25 182 131 3 128 91 150 156 72 104 Seutu 1 385 1 572 1 746 1 286 1 371 1 835 1 737 1 502 1 249 1 520 7 % 7 % Vuoden 2018 tiedot ovat tilastokeskuksen ennakkotietoja. Jokainen seudun kunta on kasvanut vuosittain 2010-2017. Vuonna 2018 väestönkasvu on ollut kuitenkin seudulla 2010-luvun hitainta. Laukaassa vuonna 2018 väestö pieneni ensi kertaa 2010-luvulla. Myös Muuramessa ja Jyväskylässä väestönkasvu on ollut 2010-luvun vuosittaista keskimääräistä kasvua hitaampaa. Vuosina 2010-2017 Muuramen väestönkasvu on ollut seudulla suhteellisesti suurinta. Väestö jakautuu kunnittain samassa suhteessa edelliseen asumiskatsaukseen tietoihin (2010-2016) verrattuna: Jyväskylässä asuu yli 4/5 koko seudun väestöstä. Laukaan osuus seudun väestönkasvusta 2010-luvulla on pienentynyt hieman 2010-2016 tarkastelujaksoon verrattuna. Vuoden 2018 kasvusta 98 % sijoittuu Jyväskylään. Lähde: Tilastokeskus: Väestörakenne: Väestö alueittain 2010-2017. Väestön ennakkotilasto 2018. 87 % Jyväskylä Laukaa Muurame 6

Seudun kuntien väestönkasvun muutos vuosittain Seudun kasvu hidastunut viime vuosina 2 000 1 800 1 600 1 385 1 400 1 249 1 200 1 226 1 193 1 000 800 600 400 167 200 25 72 0-49 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018-200 Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Trendi Vuosittainen väestönkasvu 2010-luvun kasvun huippuvuosi 2015 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Jyväskylä 0,95 % 1,08 % 0,88 % 0,83 % 1,17 % 1,08 % 0,96 % 0,87 % Laukaa 0,79 % 1,07 % 0,58 % 0,65 % 0,83 % 0,56 % 0,04 % -0,26 % Vuonna 2017 seutu kasvoi yli 1200:lla. Väestönkasvun nopeus on hidastunut Jyväskylässä ja Laukaassa 2015 vuoden jälkeen. Muuramessa kasvu on ollut tasaisempaa. 2018 on ollut seudun väestönkasvun hitain vuosi. Vuoden 2010-2018 väestönkasvun trendi on nouseva Jyväskylässä ja Muuramessa. Kaikki kunnat ovat kasvaneet vuosittain 2010-2017. Koko seudun väestö kasvaa vuosittain keskimäärin vajaalla prosentilla. 2015 huippuvuoden jälkeen kasvun vauhti on hidastunut. Koko seudun kehitys seuraa Jyväskylän kehitystä, sillä yli 85 % seudun väestönkasvusta on sijoittunut 2010-luvulla Jyväskylään. Muurame 1,97 % 1,39 % 0,03 % 1,34 % 0,94 % 1,53 % 1,57 % 0,71 % Seutu 0,99 % 1,09 % 0,80 % 0,84 % 1,12 % 1,05 % 0,88 % 0,75 % Lähde: Tilastokeskus: Väestörakenne: Väestö alueittain 2010-2017, Väestön ennakkotilasto 2018. 7

Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Väestönmuutoksen eri osatekijöiden vaikutus väestönkasvuun vuosina 2010-2018: Kuntien välisen nettomuuton osuus kasvusta on lisääntynyt ja luonnollisen väestönlisäyksen osuus pienentynyt. 2010-2016 2017 2018 2010-2016 2017 2018 2010-2016 2017 2018 2010-2016 2017 2018 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 11% 10% 7% 23% 23% 41% 38% 46% 47% 66% 71% 66% 60% 89% 100% * 100% * Luonnollinen väestönlisäys Kuntien välinen nettomuutto Nettomaahanmuutto * Laukaassa 2017-2018 ainoastaan luonnollinen väestönlisäys oli väestönkasvun osatekijöistä positiivinen. 59% 31% 28% 54% 52% 26% 23% 22% 25% 17% 19% 23% 7% 8% 8% 1% Kuntien välinen nettomuutto = kuntien välisen tulomuuton ja kuntien välisen lähtömuuton erotus Nettomaahanmuutto = maahanmuuton ja maastamuuton erotus Luonnollinen väestönlisäys = syntyneiden enemmyys kuolleiden määrään nähden eli syntyneiden enemmyys Laukaassa ja Muuramessa osuudet perustuvat Jyväskylää huomattavasti pienempiin väestönmuutoksiin, joten vuosittainen vaihtelu on suurta. Laukaassa kasvu on selvästi muita seudun kuntia enemmän sidoksissa luonnolliseen väestönlisäykseen. 2017-2018 kuntien välinen nettomuutto oli Laukaassa negatiivinen ja nettomaahanmuutto pysyi lähes samana. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Vuonna 2018 luonnollisen väestönlisäyksen osuus kuitenkin kasvoi. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen merkitys on selvästi aikaisempia vuosia pienempi. Varsinkin 2017-2018 luonnollisen väestönlisäyksen osuus kasvusta pieneni huomattavasti. Samalla kuntien välisen nettomuuton merkitys on kasvanut. Jyväskylän luonnollisen väestönlisäyksen pienentyminen näkyy myös koko seudun viime vuosien osuuksissa. Viime vuonna kolmannes seudun väestönkasvusta tuli kuntien välisestä nettomuutosta. Nettomaahanmuuton osuus vaihtelee vuosittain, mutta sen osuus 2010-luvun kasvusta on hieman yli viidenneksen. Lähde: Tilastokeskus: Kaikki väestönmuutokset alueittain 2016-2017 ja Väestömuutosten ennakkotiedot 2018 8

Syntyneiden lukumäärä vuosittain 2 500 2 069 2 000 1 708 1651 1 500 1377 1 000 500 256 188 105 86 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Jyväskylä Laukaa Muurame Koko seutu Vuonna 2017 syntyvyys oli kaikissa seudun kunnissa keskimääräistä pienempi; lapsia syntyi seudulle 275 vähemmän kuin 2010-luvulla keskimäärin ja 418 vähemmän kuin vuonna 2010. Koko seudun syntyvyys ei ole kasvanut vuoden 2014 jälkeen. Vuodesta 2014 eteenpäin syntyvyys on kasvanut seudulla vain edellisvuonna Muuramessa. 2010-luvulla syntyvyys on laskenut suhteellisesti eniten Laukaassa ja vähiten Muuramessa. Jyväskylässä syntyneiden määrä kattaa yli 83 % seudun syntyvyydestä. Jyrkin lasku syntyvyydessä on tapahtunut vuoden 2015 jälkeen. Seudun syntyvyys laski kuitenkin edellisvuotta enemmän vuonna 2016. Syntyvyys on vähentynyt seudulla viidenneksellä vuodesta 2010. Laukaassa syntyi vuonna 2017 yli neljänneksen vähemmän lapsia kuin vuonna 2010 Syntyneiden muutos-% 2010-2017 Jyväskylä -19,4 % Laukaa -26,6 % Muurame -18,1 % Koko seutu Lähde: Tilastokeskus: Elävänä syntyneet 2010-2017 alueittain -20,2 % Syntyvyys vuosina 2010-2017: Syntyvyys ei ole noussut yhdessäkään kunnassa vuoden 2014 jälkeen lukuun ottamatta Muuramen pientä kasvua viime vuonna 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Jyväskylä 1 708 1 714 1 668 1 581 1 588 1 570 1 445 1377 1581 Laukaa 256 226 246 260 273 239 236 188 240 Muurame 105 119 112 17 111 106 83 86 104 Koko seutu 2 069 2 059 2 026 1 948 1 972 1 915 1 764 1651 1 926 Huippuvuodet lihavoitu. 2010-2017 keskiarvon yläpuolella KESKI-MÄÄRIN / VUOSI 2010-2017 9

Väestöennuste vuoteen 2025: muutos vuosina 2017-2025, väestön määrä vuonna 2025 ja suhteellinen muutos LAUKAA Alle 16-vuotiaat: + 96 (4703): +2,1 % 16-64-vuotiaat: - 2 (10 769): <0,0 % Yli 64-vuotiaat: + 745 (4 345): +20,7 % KOKO VÄESTÖ: + 839 (19 817): +4,4 % JYVÄSKYLÄ Alle 16-vuotiaat: -961 (22 610): -4,1 % 16-64-vuotiaat: + 5 279 (97 090): +5,7 % Yli 64-vuotiaat: + 5 694 (30 500): +23,0 % KOKO VÄESTÖ: + 10 012(150 200): +7,1 % Väestömäärän ennakoidaan kasvavan seudulla yhteensä yli 11 000 asukkaalla vuoteen 2025 mennessä. Tällöin Laukaan väkiluku on noin 20 000, Jyväskylän noin 150 000, Muuramen yli 10 000 ja koko seudun yli 180 000. Suhteellinen kasvu ennakoidaan nopeimmaksi Jyväskylässä. Laukaassa ja Muuramessa väestön on ennustettu kasvavan yhtä nopeasti. Koko seudun väkiluku kasvaa vuoteen 2025 mennessä 6,7 % Väestöarvion pohjana on Tilastokeskuksen trendiennuste, joka osoittaa mihin suuntaan väestömäärä kehittyy jos kehitys jatkuu nykyisellään. Jyväskylän osalta väestöennustetta on tarkistettu toteutuneeseen kehitykseen peilaten, sillä mm. kokonaisväestönkasvu on ollut ennakoitua suurempaa. Laukaan ja Muuramen osalta on käytetty Tilastokeskuksen ennustetta. Vuoden 2017 Tilastokeskuksen toteutumaa ja ennustetta vertaamalla, Laukaan väestökasvu on arvioitu 88 asukasta suuremmaksi ja Muuramen väestönkasvu päinvastoin 128 asukasta pienemmäksi. MUURAME Alle 16-vuotiaat: - 83 (2 292): -3,5 % 16-64-vuotiaat: +45 (6 086): +0,7 % Yli 64-vuotiaat: + 483 (2 164): +28,7 % KOKO VÄESTÖ: + 445 (10 542): +4,4 % Laukaassa lapsimäärän ennakoidaan kasvavan, kun taas Muuramessa ja Jyväskylässä määrän ennakoidaan pienenevän noin 3-4 %. Työikäisten määrässä suurimman suhteellisen kasvun ennakoidaan kohdistuvan Jyväskylään. Muuramessa työikäisten määrän ennakoidaan kasvavan vain vähän ja Laukaassa pysyvän ennallaan. Ikääntyvien määrä kasvaa kaikissa kunnissa merkittävästi: Suhteellisesti eniten Muuramessa, mutta myös Jyväskylässä kasvun arvioidaan olevan lähes neljänneksen. Myös Laukaassa yli 64-vuotiaiden osuus kasva yli viidenneksellä. Lähde: Tilastokeskus: Väestöennuste 2017 iän mukaan alueittain 2017-2040 + Jyväskylän kaupungin väestöarvio Väestöllisen huoltosuhteen kannalta väestörakenne on tällä hetkellä suotuisin Jyväskylässä 66 % väestöstä on työikäisiä. Laukaassa vastaava prosenttisosuus on 57 % ja Muuramessa 60 %. 10

Yhteenveto Väestö ja muuttoliike 2010-2017/2018 Jyväskylässä asuu yli 4/5 koko seudun väestöstä. Kuntien osuudet koko seudun väestöstä ovat pysyneet lähes samana edelliseen katsaukseen (2016) verrattuna. Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen väestömäärä on kasvanut 2010-luvulla yli 12 000 asukkaalla. Vuonna 2018 seutu on kasvanut yli 1200 asukkaalla. Vuoden 2018 väestönkasvu seudulla on ollut koko 2010-luvun hitainta. Muuramen väestönkasvu on ollut seudun kunnista suhteellisesti suurinta ja on seudun ainoa kunta, jonka väestönkasvu on nopeutunut 2015 jälkeen. Laukaan 2010-luvun väestönkasvusta yli 2/3 selittyy luonnollisella väestönlisäyksellä. Muuramen väestönkasvu pohjautuu suurelta osin kuntien väliseen muuttovoittoon. Jyväskylässä luonnollisen väestönlisäyksen osuus väestökasvusta on pienentynyt merkittävästi viime vuosina. Nettomaahanmuuton osuus seudun 2010-luvun väestönkasvusta on noin viidenneksen. 2017 vuoden syntyvyys oli kaikissa seudun kunnissa pienempää kuin 2010-luvulla keskimäärin. Jyväskylässä ja Laukaassa vuosi 2017 oli syntyvyyden suhteen 2010-luvun heikoin vuosi. Muuramen syntyvyys pysyi lähes ennallaan. Koko seudun syntyvyys ei ole kasvanut vuoden 2014 jälkeen. Lapsia syntyi seudulle 275 vähemmän kuin vuonna 2010-luvulla keskimäärin. Seudun väestö kasvaa ennusteen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä 6,7 % (11 296). Ikääntyvän väestön osuus kasvaa merkittävästi kaikissa seudun kunnissa; vuonna 2025 seudun väestöstä yli viidennes on yli 64-vuotiaita. Alle 16-vuotiaiden määrä seudulla vähenee. 11

Asuntokanta 2017 Eri aikakausien rakennuskerrostumaa Laukaassa

Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä Asuntokanta talotyypin mukaan vuosina 2015 ja 2017: Suurin osa seudun asuntokannasta kerrostaloissa. Kerrostalojen osuus on kasvanut. 2017 2015 2017 2015 2017 2015 2017 2015 24 % 25 % 29 % 30 % 13 % 13 % 58 % 58 % 66 % 66 % 14 % 14 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo Muu rakennus (liike-, toimisto- ym.) Asuntokanta huoneluvun mukaan vuosina 2015 ja 2017: Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Kehyskunnissa huoneistokokojakauma on tasaisempi kuin Jyväskylässä. 2017 2015 18 % 17 % 35 % 36 % 22 % 22 % 62 % 61 % 18 % 19 % 56 % 54 % 20 % 20 % 14 % 14 % 22 % 22 % 11 % 12 % 10 % 11 % 1 % 1 % 3 % 3 % 1 % 1 % 1 % 1 % Lähde: Tilastokeskus: Asunnot talotyypin mukaan 2015/2017 Muuramen ja erityisesti Laukaan asuntokanta on hyvin pientalopainotteista. Jyväskylässä asuntokannasta suurin osa on kerrostaloissa. Yli puolet seudun asukkaista asuu kerrostaloissa. Pientalojen osuus on vajaan kolmanneksen ja rivi- ja ketjutalojen noin 14 %. 2010-luvulla kerrostalojen osuus asuntokannasta on noussut seudulla 3 %-yksikköä. Samalla erillisten pientalojen osuus on pienentynyt 2 %- yksikköä. Rivitaloissa ei ole tapahtunut merkitsevää muutosta 2010- luvulla. Edellisen asuntokatsauksen lukuihin verrattuna (2015) asuntokannassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta: Kerrostalojen osuus on hieman kasvanut ja pientalojen vähentynyt. Tämä selittynee Jyväskylän kerrostalotuotannon kasvulla. Jyväskylän asuntokannasta hieman yli puolet on yksiöitä tai kaksioita. Yleisin huoneistotyyppi on kaksio. Muuramen ja Laukaan asuntokannat ovat huoneluvun mukaan tarkasteltuna hyvin samantyyppisiä ja jakaumaltaan tasaisia: Lähes puolet asunnoista on vähintään neljän huonetta sisältäviä. Koko seudulla noin puolet asunnoista on yksiöitä tai kaksioita. 2017 2015 2017 2015 2017 2015 9 % 23 % 10 % 23 % 8 % 21 % 8 % 22 % 17 % 34 % 16 % 34 % 21 % 25 % 21 % 24 % 20 % 25 % 22 % 1 % 22 % 1 % 24 % 2 % 20 % 24 % 23 % 2 % 22 % 16 % 12 % 22 % 16 % 12 % 1 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1 h 2 h 3 h 4 h 5h+ Tuntematon Lähde: Tilastokeskus: Asunnot huoneistotyypin mukaan 2015/2017 Asuntokannan huoneluvuissa ei myöskään ole merkittävää muutosta edellisen asumiskatsauksen lukuihin. Missään huoneluvun luokassa ei ole yli yhden prosenttiyksikön eroa. Myös 2010-luvulla huonelukujen suhde on pysynyt lähes samanlaisena. Viime vuosina Jyväskylään on kuitenkin rakennettu paljon yksiöitä ja kaksioita, joka ei toistaiseksi vielä näy merkittävästi koko seudun asuntokannan rakenteessa. Kokonaisuudessaan seudun asuntokanta koostui vuonna 2017 yli 92 500 asunnosta. 13

2015 2017 Seutu Muurame Laukaa Jyväskylä Asuntokanta hallintamuodon mukaan vuosina 2015 ja 2017 Muiden vuokra-asuntojen kuin arava- tai korkotukivuokra-asuntojen osuus kasvanut. 2017 2015 16 % 17 % 3 % 3 % 8 % 7 % 26 % 23 % 27 % 28 % 20 % 21 % Muuramen ja Laukaan asuntokanta on vahvasti omistusasuntopainotteista. Jyväskylässä hallintamuodot jakautuvat tasaisemmin, jossa vuokra-asuminen ja osakeasunnot ovat suurimmat hallintamuodot. 2017 2015 2017 2015 2017 2015 9 % 10 % 10 % 14 % 15 % 2 % 17 % 6 % 8 % 8 % 2 % 3 % 6 % 3 % 12 % 9 % 9 % 8 % 7 % 7 % Seudun asuntokanta hallintamuodon ja huoneistotyypin mukaan vuonna 2015 ja 2017 Pienet asunnot suurelta osin vuokrakäytössä. 15 % 15 % 20 % 23 % 21 % 20 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % Arava- tai korkotukivuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Muu vuokra-asunto Omistaa asunnon osakkeet Omistaa talon 5h+ 4h 3h 2h 1h 5h+ 4h 3h 2h 1h 12 % 14 % 32 % 34 % 29 % 61 % 62 % 32 % 85 % 22 % 85 % 93 % 93 % 23 % 12 % 47 % 13 % 42 % 33 % 31 % 26 % 26 % 16 % 15 % 1 % 1 % 58 % 58 % 2 % 4 % 5 % 2% 2 % 51 % 51 % 4 % 4 % 2% 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 1% 1% 4% 4% 4% 4% 7 % 9 % 11 % 7 % 8 % 11 % 4 % 5 % 4 % 5 % 25 % 26 % Omistus Arava- tai korkotukivuokraasunto Muu vuokra-asunto Asumisoikeusasunnot Muu tai tuntematon hallintaperuste Kasvavana ilmiönä asuntorakentamisessa ovat olleet sijoittajavetoiset vuokra asunnot. Samalla myös ARA-asuntojen määrä on vähentynyt. Tämä näkyy asuntojen hallintamuodon kehityksessä: Arava ja korkotukivuokra asuntojen osuus on pienentynyt edelleen ja vastaavasti muiden eli vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen osuus asuntokannasta on kasvanut 3 prosenttiyksikköä edelliseen katsaukseen verrattuna. Vuonna 2010 Arava ja korkotukivuokra asuntojen osuus oli 20 % ja muiden vuokra-asuntojen 17 %. Asumisoikeusasuntojen osuus asuntokannasta on edelleen pieni vain 3 % seudun asuntokannasta. Muuramessa asumisoikeusasuntojen osuus jää vuonna 2017 alle 1 %. Asunnon huoneluvun ja hallintamuodon välillä on selvä yhteys. Kaikista seudun yksiöistä vain 12 % on omistusasuntoja. Mitä suurempi huoneluku sitä suurempi omistajuuden osuus, ja vastaavasti mitä pienempi asunto sitä suuremmalla todennäköisyydellä se on vuokra-asunto. Pienten omistusasuntojen osuus on vähentynyt vuodesta 2015. Seudun yksiöistä lähes ¾ on vuokra-asuntoja. Lähde: Tilastokeskus: Asunnot huoneistotyypin ja hallintaperusteen mukaan 2015/2017 14

Asuntotuotanto 2010-2017 Luhtiasumista Jyväskylässä

Valmistuneet asunnot 2010-2018: Vuosi 2018 asuntotuotannoltaan ennätysvuosi Jyväskylässä 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 2 111 2 004 1 173 1 047 88 58 38 49 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2018 Jyväskylä Laukaa Muurame Seutu Myönnetyt uusien asuntojen rakennusluvat 2010-2018 3 000 2 500 2 000 1 500 1 000 500 0 1 403 1 088 96 154 73 70 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Jyväskylä Laukaa Muurame 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Jyväskylä 1 047 1 097 1 176 1 115 1 092 1 168 1 372 1 655 2 004 Laukaa 88 118 85 121 50 94 47 55 58 Muurame 38 99 87 75 54 50 113 63 49 Seutu 1 173 1 314 1 348 1 311 1 196 1 312 1 532 1 773 2 111 Vuosina 2010-2018 seudulle on valmistunut keskimäärin 1445 asuntoa/vuosi ja 2010-luvulla yli 13 000 asuntoa. Kunnittain/vuosi: Jyväskylään 1296 Laukaaseen 80 Muurameen 70 Asuntotuotannon vuosittain kasvu on nopeutunut seudulla joka vuosi 2014 jälkeen. Etenkin Jyväskylään valmistui selvästi keskimääräistä enemmän asuntoja. Laukaan ja Muuramen asuntotuotanto on pysynyt noin 50-120 asunnon välillä koko 2010-luvun. Jyväskylän osuus kokonaisasuntotuotannosta oli 2018 lähes 95 %. Se on edellisiä vuosia suurempi osuus. Jyväskylän asuntotuotanto oli edellisvuonna 2010-luvun suurinta. Rakennuslupien määrä saavutti huippunsa seudulla vuonna 2017 ja palasi lähemmäksi 2010-luvun keskiarvoa 2018. Muuramessa myönnettiin enemmän uusien asuntojen rakennuslupia 2018, kuin yhtenäkään aikaisempana vuonna 2010-luvulla. 16

Seudun uudistuotanto - 2015 vuoden jälkeen valmistuneet asuinrakennukset, asunnot ja asuinkerrosala (1.1.2015-12.12.2018). 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 1177 2015- valmistuneiden rakennusten ja asuntojen lukumäärä talotyypeittäin 6591 120 4473 774 775 495 91 148 310 418 31 9 97 3 20 1 3 Rakennuksia Asuntoja 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 2015- rakennettujen asuinrakennusten kerrosala k-m² 19 361 20 613 35 532 43 921 133 362 267 838 KERROSALA 287 2 689 Muut kerrostalot Rivitalot Luhtitalot Kehitysvammaisten hoitolaitokset Yhden asunnon talot Kahden asunnon talot Asuntolat, vanhusten palvelut. Ketjutalot Kaikista vuoden 2015 jälkeen rakennetuista asuinrakennuksista noin 66 % on yhden asunnon rakennuksia. Kuitenkin kerrostaloihin sijoittuu noin lähes 75 % kaikista valmistuneista asunnoista. 2015- valmistuneiden rakennusten kokonaiskerrosalan osuudet kunnittain 7 % 7 % Myös rakennetusta asuinkerrosalasta noin puolet sijoittuu kerrostaloihin. Yhden asunnon talojen osuus on noin neljännes. Yli 85 % uudistuotannon kokonaiskerrosalasta sijoittuu Jyväskylään. 86 % Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2018 Jyväskylä Laukaa Muurame 17

2015 jälkeen rakennettujen asuinrakennusten kerrosalan sijoittuminen seudulla Seudulla on valmistunut 2015 jälkeen lähes 1 200 asuinrakennusta, yli 6 500 asuntoa ja yli 500 000 k-m² asuinkerrosalaa. Mannisenmäki Savela-Kuokkala- Kangas Uuden kerrosalan perusteella uudisrakentamisen tiheimmät kohteet ovat Savela-Kuokkala-Kangas kolmion sisällä sekä Länsi- Palokalla erityisesti Mannisenmäki. Kerrosalan sijoittumisen perusteella tärkeimmät kasvusuunnat > uudisrakentamisessa 2015 eteenpäin ovat olleet Palokka sekä Keljonkangas/Muurame ja koillissuunnassa Laukaantien varsi. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2018 18

Asuntotuotanto 2017 talotyypeittäin Muurame ja Laukaa pientalopainotteisia, Jyväskylässä vahva kerrostalotuotanto 100 % 75 % 50 % 81 % 10 % Jyväskylä 65 % 9 % 15 % 15 % Laukaa 71 % 14 % Muurame 86 % 76 % 1 % Seutu Pientalot Rivitalot Kerrostalot Asuntolat, vanhusten palvelutalot. Muut Asuntojen jakautuminen talotyyppeihin 2010-luvulla 15 % 76 % 9 % 2017 vuoden asuntotuotannossa korostuu kerrostaloasuminen. Seudun 2010-luvun kerrostalojen osuus asuntotuotannosta seudulla on ollut keskimäärin 68 %. Seudun 2017 asuntotuotannosta yli 3/4 on sijoittunut kerrostaloihin. Kerrostalotuotanto on keskittynyt lähes kokonaan Jyväskylään. Kerrostalojen osuus on kasvanut vuodesta 2013 lähtien. Samalla pientalojen osuus on laskenut vuodesta 2011. Rivitalojen osuus nousi vuonna 2017 ensimmäistä kertaa vuoden 2012 jälkeen. 25 % % 28 % 8 % 15 % 9 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Pientalot Rivitalot Kerrostalot Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2017 19

ARA-tuotanto seudulla 600 500 400 300 200 100 0 71 55 159 279 124 126 Alkava ARA-tuotanto* seudulla 2013-2017 132 316 159 42 2013 2014 2015 2016 2017 31.10.2018 Jyväskylä Normaalit vuokra-asunnot Erityiskohteet Asumisoikeusasunnot Alkavan ARA-tuotannon jakautuminen kohdetyyppeihin 36 % 22 % 43 % Erityiskohteet Normaalit vuokraasunnot Asumisoikeusasunnot 131 119 173 15 28 263 *Ei sisällä 10-vuoden korkotuella ja takauslainalla rakennettuja kohteita Lähde: ARA - Alkava ARA-tuotanto kunnittain 31.12.2017 ja Alkava ARA-tuotanto 2018 kasvukeskuksissa Kuvaajan luvut ovat lähes 99 % Jyväskylän tuotantoa, sillä 2013-2017 Muuramessa ei ollenkaan alkavaa tuotantoa ja Laukaassa yhteensä 27 erityiskohteiden asuntoa (2014 ja 2016). 2018 tieto on saatavilla vain Jyväskylästä. Erityisryhmien asuntojen määrä on kasvussa myös valtakunnallisesti. ARA-rakentaminen on vähentynyt seudulla 2014-2017. Vuonna 2017 ei valmistunut yhtään normaalia ARA - vuokra-asuntoa ja tuotanto oli huomattavasti pienempi kuin aikaisempina vuosina. Samalla kuitenkin asumisoikeusasuntojen tuotanto oli tarkastelujakson korkein. Valtakunnallisesti rajoitusten alainen ARA-tuotanto laski hieman vuonna 2017 vuoteen 2016 verrattuna. 2018 ARA-tuotanto tulee olemaan seudulla vuotta 2017 suurempaa ja erityisesti erityiskohteita. 31.10.2018 alkavan ARAtuotannon määrä oli Jyväskylässä hieman alle 300. 20

Pientalorakentaminen 2010-2017 Sääksvuoren pientalomiljöötä

Valmistuneet pientaloasunnot 2010-2017: Pientalorakentamisessa kasvua edellisvuodesta. Paritalorakentaminen kasvussa. 300 250 Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan alueelle vuosittainen pientalotuotannon määrä on vähentynyt vuoden 2010 huippumäärästä lähes puoleen. 200 150 100 50 0 220 65 50 32 30 35 21 24 6 2 4 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Yhden asunnon talot: Jyväskylä Laukaa Muurame Valmistuneet pientaloasunnot 2010-2016, jakautuminen kunnittain: Jyväskylän osuus kasvanut. Paritalojen asunnot: Jyväskylä Laukaa Muurame 116 Jyväskylä on menettänyt osuuttaan pientalorakentamisen kohdekuntana, mutta suurin osa pientaloista rakennetaan edelleen Jyväskylään. Jyväskylän osuus seudun pientalokannasta kasvoi selvästi vuonna 2017. Myös Laukaassa valmistuneiden pientaloasuntojen määrä on vähentynyt 2010-luvulla. Muuramessa määrä on hieman kasvanut, jota selittää etenkin viime vuosien kasvanut paritalorakentaminen. 2016 Jyväskylä Muurame Laukaa 28 % 17 % 55 % 2017 15 % 21 % 64 % Vuonna 2017 seudulla valmistuneista pientaloasunnoista 30 % oli paritaloasuntoja. Paritaloasuntojen vuotuinen kasvu lisääntyi 2017 myös Jyväskylässä. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2017 22

Myönnetyt uusien asuntojen pientaloluvat 2010-2017: Myönnettyjen pientalojen lupien määrä kasvanut vuodesta 2014 asti 300 250 200 268 220 Pientalorakentamisessa on havaittavissa elpymisen merkkejä. Etenkin Jyväskylässä myönnettyjen pientalolupien määrä kääntyi kasvuun vuonna 2015. Viimevuonna lupien kasvu oli koko 2010-luvun nopeinta. 150 100 50 0 72 50 53 45 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Jyväskylä Laukaa Muurame Paritalojen asuntojen osuus 2017 luvun pientalolupien asunnoista on lähes 40 %. Vajaa kolmannes kaikista vuoden 2017 pientalojen asuntoluvista on Jyväskylän paritaloja. Muuramen pientalolupien kasvu näyttää pysähtyneen 2017. Sen sijaan Laukaassa pientalotuotannon määrä kasvoi vuoden 2016 matalimmasta vuodesta. Pientalolupia (asuntoja) on myönnetty 12.11.2018 mennessä Jyväskylässä 175, Laukaassa 36 ja Muuramessa 35. Näyttää siltä että vuoden 2018 myönnettyjen lupien määrä tulee olemaan lähellä 2017 tasoa. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennusluparekisteri 2017 23

Kerrostalorakentaminen 2010-2017 Kerrostaloasumista Jyväsjärven äärellä Lutakossa

Valmistuneet kerrostaloasunnot 2010-2017: Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä kasvussa. Rakennukset 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Asunnot 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 0 Seudun merkittävimmät uusien kerrostaloasuntojen tihentymät 16,7 % Kangas 22,8 % 48,7% Jyväskylä rakennukset Laukaa rakennukset Muurame rakennukset Seutu rakennukset Jyväskylä asunnot Laukaa asunnot Muurame asunnot Seutu asunnot 10,0 % Keskimäärin seudulle on valmistunut 901 kerrostaloasuntoa / vuosi. Kunnittain: Jyväskylään 842 (keskimäärin 31 rakennusta / vuosi) Laukaaseen 8 (keskimäärin 1 rakennusta / 3 vuotta) Muurameen 9 (keskimäärin 1 rakennusta / 3 vuotta) 2010-luvun kerrostalotuotanto on keskittynyt 98 %:sti Jyväskylään. Valmistuneiden kerrostaloasuntojen määrä on ollut kasvussa ja vuonna 2017 valmistui huomattavasti keskimääräistä enemmän kerrostaloasuntoja 2017 valmistui sekä ennätysmäärä kerrostaloja (46) että ennätysmäärä kerrostaloasuntoja (1340) 1,8 % 25 25 Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2017

Vuosina 2010-2017 valmistuneet kerrostaloasunnot seudulla huoneistokoon mukaan Vuonna 2017 ennätysmäärä valmistuneita yksiöitä. Kerrostalokaksioiden määrän kasvu oli 2017 vuosikymmenen nopeinta. Toisaalta Asuntoja Asuntojen osuus myös yksiöiden määrän kasvu oli lähes 800 2 % 5 % 4 % 2 % 4 % 2 % 1 % 2 % 100 % yhtä jyrkkää. Kaikissa 14 % 17 % 16 % 90 % 700 22 % huoneistokokoluokissa valmistui 2017 22 % 27 % 25 % 29 % 80 % enemmän asuntoja kuin 2016. 600 Kolmioiden ja sitä suurempien asuntojen 70 % 39 % osuus on pysynyt lähes samana vuoteen 500 36 % 38 % 60 % 2016 verrattuna 400 300 200 100 0 46 % 51 % 17 % 39 % 33 % 37 % 39 % 44 % 22 % 41 % 34 % 46 % 43 % 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kerrostalokaksioiden osuus on kasvanut hieman edellisvuodesta samalla kun kolmioiden osuus on vähentynyt. 1h % 2h % 3h % 4h+ % 1h 2h 3h 4h+ 1h 2h 3h 4h+ 16 % 35 % 38 % 19 % 2 % 2 % 2016 44 % 2017 43 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Vuonna 2017 valmistuneista kerrostaloasunnoista 82 % oli yksiöitä tai kaksioita. Alimmillaan pienten asuntojen osuus on ollut vuonna 2011 yhteensä 68 %. Vuoden 2009 laman vaikutukset näkyvät vuoden 2010 asuntotuotannossa, jolloin valmistui prosentuaalisesti jopa enemmän yksiöitä ja kaksioita vuoteen 2016 verrattuna, mutta kokonaisasuntotuotanto-määrä oli tuolloin huomattavasti pienempi. Muuramessa ja Laukaassa valmistuneiden kerrostaloasuntojen osuus on ollut seudun 2010-luvun kerrostaloasuntotuotannosta alle 2 %. Seudulliset luvut kuvastavat siis lähinnä Jyväskylän kerrostalotuotantoa. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2017 26

Valmistuneiden asuinkerrostalojen kerrosala 2010-2018 k-m² 100 000 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 33 000 30 000 20 000 10 000 0 57 100 61 700 40 400 54 800 62 000 64 700 1 800 1 400 1 900 3 500 2 000 79 400 86 400 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 Jyväskylä Laukaa Muurame 2018 oli 2010-luvun seudun kerrostalorakentamisen huippuvuosi tuotetun kerrosalan perusteella. Merkittävämpiä uudiskohteita ovat olleet esimerkiksi Mannisenmäki ja Kangas, jotka kattavat kolmanneksen koko 2017 jälkeen rakennetusta seudun asuinkerrosalasta. Myönnetyt kerrostaloluvat ovat kasvaneet 2013 vuodesta asti. Eniten lupia 2010-luvulla myönnettiin 2017. Näyttää kuitenkin siltä, että vuonna 2018 kasvu tasaantuu ja jää 2017 huippuvuotta pienemmäksi. Myönnetyt kerrostaloluvat* 2010 2017: Kerrostaloasuntojen lupamäärä jatkoi kasvuaan. Vuonna 2017 ennätysvuosi Jyväskylässä ja Laukaassa. 2 500 2 000 2212 1 500 Jyväskylä 1 000 673 Laukaa Muurame 500 0 21 48 0 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 *Mukana myös vanhusten palvelutaloja Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennusluparekisteri 2017 27

Rivitalorakentaminen 2010-2017 Rivitaloasumista rantaraitin varrella Jyväskylässä

Valmistuneet rivitaloasunnot 2010-2017 Seudun rivitalotuotannossa kasvua ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen Asunnot 200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Keskimäärin seudulle on valmistunut 120 rivitaloasuntoa/vuosi. Kunnittain: Jyväskylään 103 (keskimäärin 21 taloa/vuosi) Laukaaseen 7 (keskimäärin 1 taloa/vuosi) Muurameen 11 (keskimäärin 3 taloa/vuosi) Rakennukset Jyväskylä asunnot Laukaa asunnot Muurame asunnot Seutu asunnot Jyväskylä rakennukset Laukaa rakennukset Muurame rakennukset Seutu rakennukset 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Seudun merkittävimmät uusien rivitaloasuntojen tihentymät LÄNTINEN PALOKKA HAUKKALA KANGASVUORI HALSSILA KESKUSTA KUOKKALA KELJONKANGAS MUURAME LEPPÄVESI Äijälänjoen ympäristö 2010-luvun rivitaloasuntotuotannosta noin 86 % on kohdistunut Jyväskylään, 9 % Muurameen ja 5 % Laukaaseen. Jyväskylän osuus on noussut edellisvuodesta selvästi. Vuoden 2015 jälkeen rakennettujen rivitalojen sijoittuminen on keskittynyt vahvasti erityisesti läntisen Palokan alueella mutta myös Keljonkankaalle sekä Äijälänjoen lähiympäristöön. Vuoden 2016 pohjavuodesta rivitalorakentaminen on selvästi noussut 2017. Vuonna 2017 valmistui toiseksi eniten rivitaloja-asuntoja koko 2010-luvulla (144 kpl). Lähde: Jyväskylän kaupungin, Lähde: Muuramen Jyväskylän ja kaupungin, Laukaan Muuramen ja Laukaan kuntien kuntien rakennus- ja rakennus- huoneistorekisterit ja huoneistorekisterit 2017 2017 29 29

Asuntokunnat 2010-2017 Muuramen keskustaa

Seudun asuntojen pinta-ala m²/henkilö Pinta-ala henkilöä kohden on noussut kaikissa kunnissa 42,0 Asumisväljyys henkilöä kohden on kasvanut kaikissa seudun kunnissa koko 2010-luvun. 41,0 41,1 40,50 40,0 40,50 39,20 39,10 39,0 39,0 38,0 37,80 37,0 36,70 36,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Jyväskylä Laukaa Muurame Koko maa Seudun asuntojen pinta-ala m²/asuntokunta Jyväskylän asuntokunnat asuvat koko maan keskiarvoa ahtaammin Jyväskylässä asutaan selvästi ahtaammin kuin Muuramessa ja Laukaassa. Laukaan asumisväljyys on vastaa koko maan keskiarvoa. Muuramessa asutaan väljemmin kuin koko maassa keskimäärin Pinta-ala asuntokuntaa kohden Laukaan ja Muuramen osalta on noussut hienoisesti koko 2010- luvun. Kasvu näyttäisi kuitenkin hidastuvan 2016 jälkeen. 100,0 95,0 90,0 85,0 80,0 75,0 96,4 94,2 81,2 73,3 99,3 96,7 81,4 72,6 Jyväskylä Pintaala/asuntokunta, m2 Laukaa Pinta-ala/asuntokunta, m2 Muurame Pintaala/asuntokunta, m2 Koko maa Pintaala/asuntokunta, m2 Jyväskylän, samoin kuin koko maan, asuntokuntien asumisväljyys on pienentynyt kahtena edellisenä vuonna, vaikka henkilöä kohden pinta-ala on noussut. Tätä selittänee se, että suurin osa viimevuosien asuntokuntien kasvusta on ollut yhden hengen asuntokuntia, joista lähes yhtä suuri osa on sijoittunut kaksioihin kuin yksiöihin. 70,0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot 2017 31 31

Seudun asuinkerrostalojen asuntokuntien kehitys 2010-luvulla Yhden hengen asuntokuntien kasvu on ollut selvästi muita asuntokuntia nopeampaa 2010-30 000 luvulla. Muiden kokoluokan asuntokuntien 27 247 25 000 määrät ovat kasvaneet huomattavasti 22 733 vähemmän, pysyneet lähes samana tai pienentyneet. 20 000 15 000 10 000 12 072 13 152 5 000 2 806 2 785 1 852 1 877 0 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 1 henkilö 22733 23140 23506 23820 24260 24911 25940 27247 2 henkilöä 12072 12281 12536 12556 12800 12986 13143 13152 3 henkilöä 2806 2775 2764 2867 2865 2790 2850 2785 4+ 1852 1816 1817 1818 1831 1891 1881 1877 Yhden hengen asuntokuntien jakautuminen ikäluokittain seudulla 23,0 % 21,0 % 19,0 % 17,0 % 15,0 % 13,0 % 11,0 % 9,0 % 7,0 % 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 1 henkilö 2 henkilöä 3 henkilöä 4+ - 24 25-34 35-44 45-54 55-64 65-74 75 - Lähde: Tilastokeskus, Asunnot ja asuinolot 2017 Vuonna 2017 kerrostalojen yhden hengen asuntokuntien määrä on kasvanut 1 307:lla. Koko 2010-luvun aikana vastaava luku on 4 514. Vuonna 2017 kerrostalojen yhden hengen asuntokunnat kattavat yli 60 % koko seudun asuntokunnista. Vastaava osuus kahden hengen asuntokunnilla on noin 30 %. Kahden hengen asuntokuntien määrä kerrostaloissa on kasvanut 2010-luvulla 1080:lla. Kolmen ja neljän hengen asuntokuntien määrä on vähentynyt 2010-luvulla. Koko 2010-luvun asuntokuntien kasvusta (~5 600 asuntokuntaa) noin 81 % on yhden hengen ja noin 18 % kahden hengen asuntokuntien kasvua. 98,8 % 2010-luvun asuinkerrostalojen asuntokuntien kasvusta on keskittynyt Jyväskylään. Alle 34-vuotiaat kattavat 2017 noin 34 % seudun yhden hengen asuinkerrostalojen asuntokunnista. Vuodesta 2005 eniten on kuitenkin noussut 65 74-vuotiaiden. 32 32

Vuoden 2013 jälkeen asuinkerrostaloissa yksin asuvien määrä kasvanut nopeasti 6,0 % Erilaisten asuntokuntien vuosittainen muutosprosentti seudulla 2010-luvulla Kerrostaloissa yksin asuvien määrä on kasvanut nopeammin kuin kaikkien asuntokuntien tai kaikkien kerrostaloasuntokuntien määrä. Yhä useampi asuu siis yksin kerrostaloissa. 5,0 % 4,0 % 5,0 % Kerrostaloissa yksin asuvien kasvu on nopeutunut vuodesta 2013 lähtien. 3,0 % 2,0 % 1,0 % 1,4 % 1,2 % 1,8 % 2,8 % 2,0 % Yksin kerrostaloissa asuvien osuus on kasvanut seudulla 2010-luvulla noin 20 %, samalla kun kerrostaloasuntokuntien määrä on noussut noin 14 % ja kaikkien asuntokuntien hieman yli 10 %. 0,0 % 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Kaikki asuntokunnat Kaikki asuntokunnat asuinkerrostaloissa Yhden hengen asuntokunnat asuinkerrostaloissa Seudulla yhden hengen asuntokuntien kasvusta kaksioihin sijoittuu lähes yhtä iso osuus asuntokunnista kuin yksiöihin. Lähde: Jyväskylän kaupungin, Muuramen ja Laukaan kuntien rakennus- ja huoneistorekisterit 2017 33

Vuokramarkkinat 2010-2017 Jyväskylän Lutakko

Neliöhintojen kehitys seudulla /m² Jyväskylän yksiöiden neliöhinnat selvästi muita neliöhintoja korkeampia Huoneistojen neliöhinnat ovat kasvaneet koko 2010-luvun. Kaksioiden neliöhintojen 16,0 kasvu hidastui hieman 2016 edellisvuosiin 15,64 verrattuna, mutta jatkoi 2010-luvun 15,0 keskimääräistä kasvuvauhtia 2017. 14,0 13,0 12,0 11,0 10,0 9,0 8,0 7,0 12,59 10,11 9,26 8,76 8,08 7,39 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Jyväskylä Yksiöt Jyväskylä Kaksiot Jyväskylä Kolmiot+ Alle 20 000 asukasta Yksiöt Alle 20 000 asukasta Kaksiot Alle 20 000 asukasta Kolmiot+ Neliöhinta 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 Jyväskylä Yksiöt 12,59 12,88 13,28 13,70 14,19 14,71 15,13 15,64 Kaksiot 10,11 10,39 10,76 11,09 11,62 12,07 12,16 12,44 Kolmiot+ 9,26 9,56 9,79 10,14 10,75 11,17 11,07 11,21 Alle 20 000 asukasta Yksiöt 8,76 9,15 9,54 9,81 10,02 10,41 10,77 10,88 Kaksiot 8,08 8,33 8,62 8,86 9,06 9,3 9,55 9,63 Kolmiot+ 7,39 7,62 7,88 8,06 8,29 8,5 8,68 8,88 12,44 11,21 10,88 9,63 8,88 Kaksioiden, kolmioiden ja alle 20 000 kuntien yksiöiden neliöhintojen suhteiden kehitys noudattelee toisiaan sekä 20 000 asukkaan kaupungeissa että Jyväskylässä. (Kuntakohtaista vuosittaista tietoa ei ole saatavilla, kuin suurimmille kaupungeille). Jyväskylän yksiöiden neliöhinnat ovat kasvaneet kuitenkin tasaisesti riippumatta suurempien asuntojen hintojen vaihtelusta: 2016 vuoden hitaamman kasvun vaihe kaksioissa ja kolmioissa, ei vaikuttanut yksiöiden neliöhintojen nousuun. Kaksioiden ja kolmioiden välinen hintaero on 2010-luvulla vaihdellut Jyväskylässä välillä 0,83-1,23 /m² Yksiöiden ja kaksioiden välinen hintaeron vaihtelu on taas merkittävästi suurempi: 2,38-3,20 /m² Lähde: Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat 35

135 130 125 120 115 110 105 100 18,00 17,00 16,00 15,00 14,00 13,00 12,00 11,00 10,00 9,00 8,00 Yksiöiden vuokraindeksin kehitys 2010-luvulla 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 3. neljännes ARA Alle 20 000 asukasta Jyväskylä Yksiöiden neliövuokran ( /m²) kehitys 2010-luvulla Alle 20 000 asukasta 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 3. neljännes Vapaarahoitteinen Jyväskylä ARA Jyväskylä Alle 20 000 asukasta Vapaarahoitteinen Jyväskylä Alle 20 000 asukasta Vuokraindeksi = Suhdeluku, jossa 2010 = 100 Yksiöiden vuokra ovat nousseet 2010-luvulla joka vuosi. Vuoden 2018 loppuun mennessä alle 20 000 asukkaan kaupunkien ja Jyväskylän vapaarahoitteisten yksiöiden indeksit ovat lähes samat. Alle 20 000 asukkaan kaupungeissa ARAasuntojen sekä vapaarahoitteisten asuntojen indeksin nousu on ollut Jyväskylää nopeampaa vuoteen 2016 asti. ARA-asuntojen osalta joidenkin vuosien tiedot puuttuvat. ARA-asuntojen ja vapaarahoitteisten asuntojen välinen neliöhintojen kehitys on kasvanut lähes samassa suhteessa koko 2010-luvun. Alle 20 000 kaupunkien neliövuokrien kehitys näyttäisi hidastuvan 2017-2018. Vapaarahoitteisten yksiöiden neliöhinta on kasvanut Jyväskylässä 2010- luvulla 8.11.2018 mennessä noin 25 % Lähde: Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat 36

Uudiskohteiden vuokrahinnat seudulla 18,0 16,0 14,0 12,0 10,0 8,0 6,0 4,0 2,0 0,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0,0 17,1 Uusien (alle 1v) vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen neliöhinnat /m² (Asuntojen.hintatiedot.fi: 18.12.2018) 13,1 11,0 12,7 Jyväskylässä vuokrattavana olevien uudiskohteiden (2017-2019) neliöhintojen ( /m²) esimerkkejä (Oikotie.fi lokakuu 2018, Vuokraovi.fi joulukuu 2018) 18,7 19,0 17,5 20,0 12,7 13,1 2017 (55kpl) 2018 (59 kpl) 2019 (31 kpl) 10,9 9,8 16,5 11,2 19,0 9,7 9,5 1h 2h 3h+ 1h 2h 3h+ 1h 2h 3h+ Jyväskylä Muurame Laukaa Oikotie.fi uudiskohteiden neliöhintojen keskiarvo Vuokraovi.fi uudiskohteiden neliöhintojen keskiarvo Tilastokeskuksen vuokrien neliöhinnan keskiarvo Jyväskylässä (2018 arvo 3.neljännes) Jyväskylän uudet yksiöt selvästi muiden seudun kaupunkien yksiöitä kalliimpia. Myös muut huoneistokoot ovat Jyväskylässä selvästi kalliimpia. Kaksioiden ja yksiöiden välinen hintaero on suurempi kuin kaksioiden ja kolmioiden kaikissa kunnissa. Uudiskohteiden vuokrat ovat selvästi kaikkien vuokra-asuntojen keskiarvoa korkeampia. Vuonna 2018 valmistuneiden esimerkkiasuntojen vuokrat olivat keskimäärin 19-20 /m², kun kaikkien Jyväskylän vuokraasuntojen neliöhinnan keskiarvo oli 2018 3. neljännekselle 13,1 /m². Laukaassa ja Muuramessa ei ollut otoshetkellä vuokrattavissa 2017-2019 valmistuneita vuokraasuntoja esimerkkisivustoilla. 37

Keskimääräiset vuokra-asuntojen neliöhinnat seudulla 2018 3. neljännes. (Asuntojen.hintatiedot.fi:n otoksen lukumäärä suluissa) LAUKAA: ARA: 10,6 /m² (478) Vapaarahoitteiset: 9,6 /m² (412) JYVÄSKYLÄ: ARA: 12,08 /m² Vapaarahoitteiset: 14,0 /m² Muuramessa ja Laukaassa ARA-asuntojen keskimääräinen neliövuokra on vapaarahoitteisia asuntoja suurempi, kuten muissakin alle 20 000 asukkaan kaupungeissa koko 2010-luvun. (Vapaarahoitteisten keskiarvo 2010-luvulla: 8,7 /m² ja ARA-asuntojen keskiarvo: 9,0 /m². Jyväskylässä vapaarahoitteisten vuokraasuntojen neliöhinnat ovat selvästi ARAasuntojen neliöhintoja korkeampia. Ero on suurempi kuin kertaakaan aikaisemmin 2010-luvulla. MUURAME: ARA: 10,7 /m² (300) Vapaarahoitteiset: 10,0 /m² (148) Lähde: Jyväskylä: Tilastokeskus: Asuntojen vuokrat. Laukaa ja Muurame: asuntojen.hintatiedot.fi 38

ARA-asumisen sijoittuminen Kortepohjan opiskelijasumista

Loppuyhteenveto

Yhteenveto Seudullinen asumiskatsaus Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen väestömäärä on kasvanut 2010-luvulla yli 12 000 asukkaalla. Tulevaisuudessa seudun haasteena on ikääntyvä väestö. Kerrostalorakentaminen on kasvanut seudulla merkittävästi viime vuosina, etenkin Jyväskylässä. Pientalotuotannossa on elpymisen merkkejä ja yhä useampi asuu yksin kerrostaloissa. 2018 oli seudun asuntotuotannon huippuvuosi, mutta sen odotetaan pienenevän lähivuosina. Vuokra-asuntojen hinnat ovat nousseet tasaisesti koko 2010-luvun. Erityisesti yksiöiden hinnat ovat suurempiin asuntoihin verrattain korkealla. Jyväskylän seudun asumiskatsaus on jatkossa tarkoitus tuottaa vuosittain. Sisältöä teemoitetaan ja fokusoidaan tarpeen mukaan eri vuosina. 41 41