VARHAISERITYISKASVATUKSEN VAIKUTUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN TOIMINNAN SÄÄTELYYN JA OPPIMISEEN Tutkimusryhmä: Eira Suhonen, Alisa Alijoki, Mari Nislin, Marja Syrjämäki ja Jonna Kesäläinen Kasvatustieteellinen tiedekunta
Tutkimushankkeen keskeiset teemat Varhaiserityiskasvatus Erityispedagogiset interventiot ja menetelmät Erityisopetuksen merkitys varhaisessa puuttumisessa Inklusiivinen oppimisympäristö varhaiskasvatuksessa Työhyvinvointi
Osahankkeet I ja II Tutkimushankkeen ensimmäisessä osahankkeessa, vuosina 2012-2015, seurattiin lasten kehityspolkuja erityisryhmissä (segregoituja ryhmiä 4, integroituja erityisryhmiä 20, jatkossa mukana vain integroidut ryhmät). Lisäksi arvioitiin ryhmien varhaiserityiskasvatuksen laatua sekä kartoitettiin menetelmiä ja interventio-ohjelmia, joita ryhmissä toteutettiin. Toisessa osahankkeessa, vuosina 2016-2018: Erityislastentarhanopettaja tavallisessa päiväkotiryhmässä: erityistä tukea tarvitsevien lasten kehityksen ja oppimisen tukeminen inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa (24 ryhmää) ja erityislastentarhanopettajan toimenkuvaa päiväkodeissa.
Lasten kehitys, oppiminen ja leikki integroiduissa erityisryhmissä ja eltoryhmissä FT, Dosentti, Eira Suhonen Väitöskirjatutkija, Jonna Kesäläinen Kasvatustieteellinen tiedekunta
TUTKIMUKSEEN OSALLISTUVAT LAPSET Elto-malli Erityisryhmät lapsia yhteensä 84 297 tyttöjä 24 122 poikia 60 167 päätös erityisen tuen tarpeesta 73 121 diagnoosien tiivistys kielelliset vaikeudet 31 säätelytaitojen vaikeudet 37 monivammaisuus 9 kielelliset vaikeudet 38 säätelytaitojen vaikeudet 57 monivammaisuus 26 vertaislapset 168 vanhempien koulutustausta yliopisto tai ylempi AMK äidit 32% isät 28% opistoaste/amk äidit 18% isät 20% ammattikoulu äidit 24% isät 21% ei jatkokoulutusta äidit 11% isät 13% yliopisto tai ylempi AMK äidit 29% isät 22% opistoaste/amk äidit 25% isät 19% ammattikoulu äidit 20% isät 25% ei jatkokoulutusta äidit 9% isät 14% lapsia mukana mittauksissa 1. mittaus 69 2. mittaus 69 3. mittaus 27 1. mittaus 255 2. mittaus 170 3. mittaus 38
LASTEN KOGNITIIVINEN JA KIELELLINEN KEHITYS SEKÄ LEIKIN MUODOT KOGNITIIVISET TAIDOT 1. MITTAUS 2. MITTAUS 3. MITTAUS Integroidut ryhmät Integroidut ryhmät Integroidut ryhmät e-lapset (19) e-lapset (17) e-lapset (21) ka 5.43 ka 5.24 ka 5.80 kh 2.47 kh 2.68 kh 4.03 vertaislapset (16) vertaislapset (16) vertaislapset (17) ka 9.46 ka 9.05 ka 10.80 kh 1.95 kh 1.76 kh 1.88 Elto-mallin lapset (22) ka 7.20 kh 1.88 Elto-mallin lapset (25) ka 8.73 kh 2.53 Elto-mallin lapset (27) ka 10.37 kh 2.95 SANAVARASTO Integroidut ryhmät e-lapset (16) ka 5.50 kh 2.00 vertaislapset (10) ka 10.20 kh 3.82 Integroidut ryhmät e-lapset (15) ka 5.00 kh 2.30 vertaislapset (16) ka 9.56 kh 2.58 Integroidut ryhmät e-lapset (16) ka 6.94 kh 3.73 vertaislapset (14) ka 10.43 kh 2.87 Elto-mallin lapset (27) ka 5.70 kh 1.88 Elto-mallin lapset (24) ka 6.92 kh 2.65 Elto-mallin lapset (27) ka 7.52 kh 3.25 YHTEISLEIKKI Integroidut ryhmät e-lapset (21) ka 3.14 kh 1.34 vertaislapset (17) ka 3.99 kh 1.01 Integroidut ryhmät e-lapset (17) ka 3.35 kh 1.48 vertaislapset (17) ka 4.51 kh.52 Integroidut ryhmät e-lapset (15) ka 3.77 kh 1.41 vertaislapset (14) ka 4.79 kh.33 Elto-mallin lapset (25) ka 3.11 kh.92 Elto-mallin lapset (26) ka 3.88 kh.62 Elto-mallin lapset (26) ka 4.20 kh.81
Kognitiivisten taitojen kehittyminen Tarkasteltaessa taitojen kehittymistä lapset jaettiin kolmeen ryhmään (tässä esityksessä lyhenteet ): elto-lapset e-lapset integroitujen ryhmien erityistä tukea saavat lapset vertaislapset integroiduissa ryhmissä olevat lapset, joilla ei ole erityisen tuen tarvetta elto-lasten ja vertaislasten tulokset eivät eronneet tilastollisesti merkitsevästi toisistaan e-lasten tulokset erosivat vertaislasten tuloksista (p<.001) e-lasten tulokset erosivat elto-lasten tuloksista (p=.001) Johtopäätös: integroiduissa erityisryhmissä e-lasten kognitiiviset taidot olivat heikommat kuin elto-lapsilla ja vertaislapsilla
Kielellisten taitojen kehittyminen Sanavarasto-testistä vertaislapset suoriutuivat kaikissa kolmessa mittauspisteessä tilastollisesti merkitsevästi paremmin kuin erityisen tuen tarpeessa olevat lapset. vertaislapset e-lapset p<.05 vertaislapset elto-lapset p =.001 Elto-lasten ja e-lasten välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa sanavarasto-testistä suoriutumisessa.
Leikin kehittyminen Leikkikäyttäytymisen-mittarista tarkastelimme tässä yhteydessä erityisesti yhteisleikin kehittymistä. Toistomittauksen tulos osoittaa, että vertaislasten yhteisleikki lisääntyi tilastollisesti merkitsevästi enemmän suhteessa e-lasten (p<.05) ja elto-lasten yhteisleikkiin (p<.05). Kuitenkin, kun mittauskertoja tarkasteltiin kutakin erikseen, tulokset osoittivat, että lasten väliset erot yhteisleikissä vähenivät tarkastelujakson aikana.
Esiopetusikäiset lapset Esiopetusikäisillä kognitiiviset taidot alkumittauksessa eltolapsilla (N30) olivat paremmat tulokset kuin integroitujen ryhmien e-lapsilla (N26) (p<.05) Toisessa ja kolmannessa mittauksessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja Kielellisissä taidoissa ja yhteisleikissä esiopetusikäisillä elto lapsilla ja e-lapsilla ei ollut tuloksissa tilastollisesti merkitseviä eroja Johtopäätös: e-lapset hyötyivät saamastaan opetuksesta saavuttamalla elto-lasten tasoa, joiden taidot myös lisääntyivät esiopetusvuoden aikana
LASTEN KEHITYKSEN TUKEMINEN VARHAISERITYISKASVATUKSEN / INKLUSIIVISEN VARHAISKASVATUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖISSÄ Alisa Alijoki, FT, Yliopistonlehtori Marja Syrjämäki KM, Yliopisto-opettaja, Väitöskirjatutkija VARHAISKASVATUKSEN JA VARHAISERITYISKASVATUKSEN TUTKIMUSRYHMÄ Helsingin yliopisto
Tutkimuksessa kartoitettiin lasten kehityksen tueksi käytettäviä menetelmiä 1. VARHAISERITYSKASVATUKSEN LAATU JA LASTEN KEHITYS JA OPPIMINEN INTEGROIDUISSA ERITYISRYHMISSÄ HELSINGISSÄ - 24 ryhmää, joista 20 integroitua - yleisimmät tuen tarpeet kielellisellä alueella ja lasten säätelytaidoissa - kyselyaineisto kaikista osallistuneista ryhmistä 2. ERITYISLASTENTARHANOPETTAJA TAVALLISESSA PÄIVÄKOTIRYHMÄSSÄ: ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN KEHITYKSEN JA OPPIMISEN TUKEMINEN INKLUSIIVISESSA VARHAISKASVATUKSESSA - eltoryhmät : 24 ryhmää - kyselyyn vastasi 20 erityislastentarhanopettajaa
ENSIMMÄINEN OSAHANKE Interventio perustuu johonkin lasta koskevaan kehityskäsitykseen ja / tai tiettyyn teoriaan tai erityispedagogisen tutkimukseen (Hautamäki, 2009) Yleinen pedagoginen menetelmä menetelmät ja toimintatavat, joita yleisesti käytetään lapsiryhmissä ja jotka tukevat luonnostaan lapsen kehitystä (Alijoki, 2006)
ENSIMMÄINEN OSAHANKE Menetelmät Interventiot AAC-menetelmät Yleiset pedagogiset menetelmät Erityispedagogiset ohjelmat Erityispedagogiset Interventiot Pedagogiset menetelmät Pedagoginen sensitiivisyys Toistuvat toiminnat KUVIO 1 Erityislastentarhanopettajien mainitsemien menetelmien luokittelu
TULOKSIA / ENSIMMÄINEN OSAHANKE enemmän yleisiä pedagogisia menetelmiä kuin varsinaisia interventioita kielellisen kehityksen tukemiseen suunnattuja menetelmiä oli eniten
TOINEN OSAHANKE Kysyttiin erikseen interventioita ja yleisiä / muita pedagogisia menetelmiä: Erityispedagogisilla menetelmillä ja interventioilla tarkoitetaan erilaisia lapsen tai lapsiryhmän kanssa toteutettavia ohjelmia tai muita oppimistuokioita, joita toteutetaan säännöllisesti. Muilla toimintatavoilla / pedagogisilla menetelmillä tarkoitetaan arjessa toteutettavia pedagogisia ratkaisuja tai toimintamalleja (esim. lapsia tervehditään henkilökohtaisesti kätellen aamuisin, lasten kanssa käytetään kuvia/viittomia).
TULOKSIA / TOINEN OSAHANKE INTERVENTIOT, SÄÄNNÖLLISET OPPIMISTUOKIOT JA MUUT PEDAGOGISET MENETELMÄT kielellinen kognitiivinen motorinen emotionaalinen sosiaalinen 0 10 20 30 40 50 60 70 interventiot säännölliset oppimistuokiot muut
Interventiot Kieli (Kili, Suujumppa, Kuttu, Kielellisen tietoisuuden harjoitukset) Kognitiivinen (Aistiharjoitukset, Kuttu) Motorinen (Kili, Psykomotoriikka, Vuorovaikutusleikki, Kadonnut avain, Suupoppi) Sosiaalinen ja vuorovaikutus (Vuorovaikutusleikki, Askeleittain, Eläinleikki, Piki) Emotionaalinen (Vuorovaikutusleikki, Askeleittain, Kadonnut avain, Piki, Nallekortit) Säännölliset oppimistuokiot Kieli (Kielikerho, Kerhot, Sadutus, Esiopetus) Kognitiivinen (Opetuskeskustelut, Kynätehtävät) Motorinen (Jumppa, Motoriikkakerho, Pelit, Liikuntaleikkikoulu ) Sosiaalinen ja vuorovaikutus (Satuhieronta) Emotionaalinen (Draama, Muskari, Mielipeili)
Muut pedagogiset menetelmät Kieli (kuvien käyttö, viittomat, verbalisointi, kielellinen tietoisuus) Kognitiivinen (oppihetket, verbalisointi, ohjaaminen ) Motorinen (sisällä liikkuminen, ohjaaminen, ulkona liikkuminen, siirtymät) Sosiaalinen ja vuorovaikutus (verbalisointi, vertaisvuorovaikutus, mallittaminen, myönteisyys) Emotionaalinen (aikuinen-lapsi vuorovaikutus, verbalisointi, ohjaaminen, kuvien käyttö) - eniten erilaisia interventioita KIELELLISEN ja KOGNITIIVISEN kehityksen, - eniten säännöllisesti oppimistuokioita MOTORISEN kehityksen ja - eniten muita pedagogisia menetelmiä EMOTIONAALISEN kehityksen alueilla
MUUT PEDAGOGISET MENETELMÄT
POHDINTAA Tutkimushankkeen ensimmäinen vaihe toi esiin yleisten pedagogisten menetelmien suuren osuuden lapsen tukemisessa Toinen vaihe vahvisti tämän tuloksen Erityisesti ilahdutti huomio oppimisympäristön ja vuorovaikutuksen tiedostamisesta lapsen kehityksen tuen elementtinä Inklusiivisessa varhaiskasvatuksessa on keskeistä tuen tarpeiden tunnistaminen ja tarpeisiin vastaaminen sekä yleisten pedagogisten että erityispedagogisten elementtien kautta tärkeää tukea ja vahvistaa lapsen toimintamahdollisuuksia vertaisryhmässä (Alijoki et al. 2016)
ARVIOINTIA JA POHDINTAA KOKO TUTKIMUSHANKKEESTA Onko varhaiserityiskasvatuksen järjestämistavalla merkitystä lasten kehitykseen? Voiko sitä tutkia? Mitä ovat interventiot ja menetelmät varhaiskasvatuksessa? Ovatko varhaiserityiskasvatuksen interventiot ja menetelmät siirrettävissä varhaiskasvatukseen? Onko tarpeellista, että meillä on erilaisia malleja järjestää lasten varhaiserityisopetus MILLAINEN VARHAISERITYISKASVATUS LÄHTEE LASTEN TARPEISTA?