Hyvinvointia työstä
Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti
Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla ymmärretään? Millaista tietoa ja taitoa työhyvinvoinnin kehittämiseksi työpaikoilla tarvitaan? Haastateltu pääasiassa suuria yrityksiä (N 15) eri toimialoilta: teollisuus (9), terveyspalvelut (3), taiteet, viihde ja virkistys (2), koulutus (1) Haastateltu työhyvinvoinnista vastaavia henkilöitä
1. Mitä työhyvinvointi on? Laaja kokonaisuus Liittyy turvallisuuteen Osaaminen Työkyvyn ylläpitäminen Työterveyshuollon toiminta Liittyy ilmapiiriin Varhaisen tuen malli Suunnitelmallista Liittyy johtamiseen Yksilön vastuu Pitkäjänteistä arjen työtä Työsuojelu tukee (n=15) 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 kpl Lähde: Ravantti, Pääkkönen 2012. Työhyvinvoinnin tilannekuva, käsikirjoitus
2. Tärkeimmät työhyvinvoinnin osatekijät
3. Mitä tehty työhyvinvoinnin nimissä? Työterveyshuolto Varhaisen välittämisen malli TYKY/ ASLAK Tapaturmat Sairaspoissaolot Yhteistoiminta Henkilöstökyselyt Riskiarviointi Työn uudelleen järjestely Kehityskeskustelu Liikunta Ergonomia Hyvinvointitapahtumat Henkinen tuki Esimiesvalmennukset (n=15) 0 2 4 6 8 10 12
4. Työhyvinvoinnin organisointi/ suunnitelmat organisoitumiseksi Alle puolet oli organisoinut toimintansa, myös johtaja läsnä Yli puolet ei suunnitellut organisoitumista Pieni osa harkitsi työhyvinvointitoimikuntaa 5. Järjestetty työhyvinvoinnin koulutus Puolet oli järjestänyt koulutusta Kouluttajana useimmin työterveyshuolto Sisältö esimieskoulutus, EHS-passi, Työhyvinvointikortti, varhaisen tuen-malli
6. Työhyvinvoinnin kannattavuus ja mittaaminen Kaikki haastatellut (15) uskoivat työhyvinvointitoiminnan olevan yritykselle kannattavaa Kannattavuus oli usein uskomus ja sen mittaamisen todettiin olevan vaikeaa 11 vastasi mittaavansa hyvinvoinnin tilaa Henkilöstökyselyt, sairauspoissaolokustannukset ja työkyvyttömyysmaksuluokat Perusteita tuottavuudelle oli vaikeaa löytää Uusien mittaamisen tapojen tarve nousi ilmeiseksi
7. Keinot pitää kiinni hyvistä työntekijöistä ja työuran jatkumisesta? 1. hyvän työyhteisö / hyvä johtaminen 2. työn houkuttelevuus 3. hyvä työterveyshuolto 4. palkkaus ja hyvät työedut 5. työympäristö 8. Työhyvinvointi työntekijän/ työpaikan/ Suomen kilpailukyvyn kannalta? Ei näyttäydy työpaikan kannalta yhtä hyödyllisenä kuin työntekijälle ja kansallisesti Ketjuuntuu osaksi muuta toimintaa, laki luo toimintaan hyvän perustan
8 & 9. Työhyvinvointiin kytkeytyvä hyvä ajattelu ja huonot kokemukset Työhyvinvointiin liittyvä myönteinen ajattelu ei noussut erityisesti esille Osin tuntematon alue, määrittelyä myös tehty vähemmän myönteisten kokemusten kautta miten siirtää tietoa parhaiten työyhteisöjen käyttöön? Kolmasosalla huonoja kokemuksia ns. turhista tutkimuksista/ hankkeista, jolloin hyötyjä ei ole saatu integroitua käytäntöön Ylimmän johdon sitoutumattomuus kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemiseen Haasteena luottamuksessa ilmenevät puutteet
10. Työterveyshuollon rooli työhyvinvoinnin vaikuttajana Kaikki vastanneet (15) pitivät työterveyshuoltoa erittäin tärkeänä vaikuttajana työhyvinvoinnissa Roolia kuvattiin kumppaniksi, ohjaajaksi, tukijaksi, auttajaksi, asiantuntijaksi Tiiviin yhteistyön merkitys ilmeni useissa vastauksissa Erityisen tärkeäksi koettiin työterveyshuollon aktiivisuutta ja jalkautumista yrityksiin
Yhteenveto tilannekuvasta 1/2 Yritykset edustavat pääasiassa suuria yrityksiä, joka ilmenee myös työhyvinvoinnin käsitteen ymmärryksessä ja toteuttamisen tavoissa. Työhyvinvointi nähtiin vahvasti yhteistoiminnaksi tulee huomioida työhyvinvointiin liittyvissä työkaluissa, malleissa ja palvelutarjonnassa. Yrityksen tuloksellisuus ei noussut työhyvinvoinnin käsitteen ymmärryksistä esille puute on merkittävä sellaisten ratkaisujen luomiseksi, joissa halutaan vaikuttaa kohderyhmän tärkeimpänä pitämään arvoon. Tulee johdonmukaistaa ja kokonaisvaltaistaa työhyvinvoinnin käsitettä (liiketoiminnan tavoitteet).
Yhteenveto tilannekuvasta 2/2 Tukea kaivattiin erityisesti uusissa mittaamisen tavoissa, mutta myös olemassa olevien mittareiden tuntemusta tulee lisätä. Tulee lisätä erityisesti työhyvinvointiin liittyvää myönteistä ajattelua. Tulee luoda kokonaiskuva työhyvinvointitoiminnasta ja siitä seuraavista hyödyistä, jotta ei ylimitoitettuja odotuksia. Tulee lisätä ymmärrystä työhyvinvoinnin merkityksestä suhteessa yrityksen nykytilanteeseen, tulevaisuuteen ja toimintaympäristöön haasteineen. Tulee lisätä tuntemusta työhyvinvoinnin arvosta tuottavuuden kehittämisvälineenä ja sen strategisesta vahvuudesta.