Vehkakankaan 2. kaupunginosan korttelin nro 13 sekä puiston asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako

Vehkakankaan 2. kaupunginosan korttelin nro 13 sekä puiston asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kuva 1: Kaavamuutoksen tarkastelualue Asemakaavamuutoksen selostus AKM 907 (ehdotus) kaavaselostus täydentyy kaavaprosessin edetessä LIEKSAN KAUPUNKI Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto Maankäyttö/Kaavoitus 28.4.2014

2 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Alueen nimi: Kunta: Kaupunginosa: Entiset korttelit ym. Uudet korttelit ym. Kaavan nimi: Vehkakangas Lieksan kaupunki Vehkakankaan (2.) kaupunginosa Yhdistettyjen asuinkerros- ja rivitalojen korttelialue (AKR), korttelin 13 tontit 3-5 sekä Lieksan kylän tilat Halola rno 77:54 ja Kettula rno 77:56 sekä puistoalue (P) sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue, johon saa sijoittaa vammaisten palvelukeskuksen rakennukset ja niihin liittyvät asunnot (YSA-2) sekä erillispientalojen korttelialue (AO) ja lähivirkistysalue (VL) Honkalampi-säätiön asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Lieksassa 28.4.2014 Laatijan nimi: Martti Piironen maankäyttöpäällikkö Puh. 040 104 4840 martti.piironen@lieksa.fi Kaavasuunnittelu: Reino Hirvonen kaavasuunnittelija Puh. 040 104 4714 reino.hirvonen@lieksa.fi Käyntiosoite: Pielisentie 3 81700 LIEKSA Vireilletulo: Hyväksyminen: Kaavamuutos on käynnistynyt Honkalampi-säätiön hakemuksesta. Lieksan ja Nurmeksen tekninen lautakunta (yhteislautakunta) Lieksan kaupunginhallitus Lieksan kaupunginvaltuusto

3 1.2 Kaava-alueen sijainti Kuva 2: Asemakaavamuutoksen sijainti 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi: Honkalampisäätiön asemakaavamuutos sekä sitova tonttijako Kaavan päätarkoitus: Asemakaavassa alue on yhdistettyjen asuinkerros- ja rivitalojen korttelialuetta (AKR) sekä puistoaluetta (P). Hakemuksen mukaisesti tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että voimassaolevan asemakaavan mukainen yhdistettyjen asuinkerros- ja rivitalojen korttelialueen (AKR) tontit 1-2 muutetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, johon saa sijoittaa vammaisten palvelukeskuksen rakennukset ja niihin liittyvät asunnot (YSA2). Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Honkalampisäätiön palvelukeskuksen peruskorjaamisen sekä uudisrakennuksen suunnittelun ja rakentamisen. Nykyinen palvelukeskus tarjoaa asumismahdollisuuden 12 henkilölle. Peruskorjauksen ja uuden palvelukeskusrakennuksen myötä paikkaluku on 17 henkilöä. Hanke on ARA:n rahoittama. Samalla ajantasaistetaan kaavaa muuttamalla korttelin 13 tontit 3-6 erillispientalojen korttelialueeksi (AO), kuten alue on jo pääosin rakentunutkin. Kerrosala: Väestö: Laajuus: Työpaikat: 2060 ke-m² 20 40 henkilöä 0,9324 ha 10 15 henkilöä

4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 TUNNISTETIEDOT... 2 1.2 KAAVA-ALUEEN SIJAINTI... 3 1.3 KAAVAN NIMI JA TARKOITUS... 3 1.4 SELOSTUKSEN SISÄLLYSLUETTELO... 3 1.5 LUETTELO SELOSTUKSEEN LIITTYVISTÄ ASIAKIRJOISTA... 5 1.6 LUETTELO MUISTA KAAVAA KOSKEVISTA ASIAKIRJOISTA, TAUSTASELVITYKSISTÄ JA LÄHDEMATERIAALISTA... 5 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset... 5 1.6.2 Maakunnalliset selvitykset... 5 1.6.3 Paikalliset selvitykset... 6 2. TIIVISTELMÄ... 6 2.1 KAAVAPROSESSI... 6 2.2 ASEMAKAAVAN PERUSTELUT... 6 2.3 ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN... 6 3. LÄHTÖKOHDAT... 7 3.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA... 7 3.1.1 Alueen yleiskuvaus... 7 3.1.2 Luonnonympäristö... 7 3.1.3 Rakennettu ympäristö... 8 3.1.4 Maanomistus... 8 UIMARANTA-ALUE JA LEIRINTÄALUE OVAT LIEKSAN KAUPUNGIN OMISTUKSESSA. LEIRINTÄALUE ON VUOKRATTU MATKAILUYRITTÄJÄLLE. RAKENNUSPAIKKA ON YKSITYISESSÄ OMISTUKSESSA.... 8 3.2 SUUNNITTELUTILANNE... 9 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 9 3.2.2 Maakuntakaava... 9 3.2.3 Yleiskaava... 9 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava... 9 3.2.5 Rakennusjärjestys... 10 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri... 10 3.2.7 Pohjakartta... 10 3.2.8 Rakennuskiellot... 10 3.2.9 Muut selvitykset... 10 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN TARVE... 10 4.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET... 10 4.3 OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ... 11 4.3.1 Osalliset... 11 4.3.2 Vireilletulo... 11 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely... 11 4.3.4 Viranomaisyhteistyö... 11 4.4 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 12 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet... 12 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET... 14 4.5.1 Vaihtoehdot... 14 4.5.2 Vaikutusten selvittäminen ja valinta... 14 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset... 15 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS... 15 5.1 KAAVAN RAKENNE... 15 5.1.1 Mitoitus... 15 5.1.2 Palvelut... 15 5.2 YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN... 15 5.3 ALUEVARAUKSET... 16

5 5.3.1 Korttelialueet... 16 5.4 KAAVAN VAIKUTUKSET... 16 5.6 KAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET... 16 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 16 7. LÄHDELUETTELO... 16 8. KUVALUETTELO... 17 10. LIITTEET... 17 1.5 Luettelo selostukseen liittyvistä asiakirjoista ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE MUUT LIITTEET (Ympäristö- ja muut selvitykset) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA SITOVA TONTTIJAKO VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA) 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1.6.1 Valtakunnalliset selvitykset - Alueidenkäytön valtakunnalliset tavoitteet; VN:n päätös (2000) ja VN:n päätös 13.11.2008 - Ekologinen verkosto ja kaupunkien maankäytön suunnittelu; Suomen Ympäristö 780 (2005) - Vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita 10 (2006) - Yhdyskuntataloudellisten vaikutusten arviointi kaavoituksessa; Suomen Ympäristö 51 (2006) - Osallistuminen yleis- ja asemakaavoituksessa; Ympäristöhallinnon ohjeita (2007) 1.6.2 Maakunnalliset selvitykset Tätä kaavoitusta osittain sivuavia P-K:n maakuntaliiton julkaisuja: Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) 4.5.2009 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 10.2.2010. Maakuntakaavan 3. vaihe on hyväksytty ympäristöministeriössä. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnistetty. Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea. Pohjois-Karjalan maakuntakaavan tiivistelmä. Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia Maakuntaohjelma POKAT 2006-Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys

6 1.6.3 Paikalliset selvitykset Lieksan kaupunginvaltuuston 1.12.1986 hyväksymä, oikeusvaikutukseton taajamaosayleiskaava. 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessi Kaavamuutos on käynnistynyt Honkalampi-säätiön hakemuksesta. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 mukainen ilmoitus kaavamuutoksen vireilletulosta on ollut Lieksan Lehdessä 22.3.2014 sekä ilmoitustaululla ajalla 26.3. 24.4.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), asemakaavaluonnos selostuksineen sekä valmisteluaineisto on pidetty nähtävillä 26.3. 24.4.2014 välisenä aikana. Samalla on suoritettu valmisteluvaiheen alustava kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavan muutosehdotus on asetettu julkisesti nähtäville 5.5. 3.6.2014 väliseksi ajaksi, sekä kaavaehdotuksesta on pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kuulutus on ollut Lieksan Lehdessä 3.5.2014. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 11.11.2013 89. Kuopion hallinto-oikeus on 27.12.2013 todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 2.2 Asemakaavan perustelut Asemakaavassa alue on yhdistettyjen asuinkerros- ja rivitalojen korttelialuetta AKR sekä puistoaluetta P. Hakemuksen mukaisesti tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asema-kaavaa siten, että voimassaolevan asemakaavan mukainen yhdistettyjen asuinkerros- ja rivitalojen korttelialueen (AKR) tontit 1-2 muutetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, johon saa sijoittaa vammaisten palvelukeskuksen rakennukset ja niihin liittyvät asunnot (YSA-2). Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Honkalampi-säätiön palvelukeskuksen peruskorjaamisen sekä uudisrakennuksen suunnittelun ja rakentamisen. Nykyinen palvelu-keskus tarjoaa asumismahdollisuuden 12 henkilölle. Peruskorjauksen ja uuden palvelukeskusrakennuksen myötä paikkaluku on 17 henkilöä. Hanke on ARA:n rahoittama. Samalla ajantasaistetaan kaavaa muuttamalla korttelin 13 tontit 3-6 erillispientalojen korttelialueeksi (AO), kuten alue on jo pääosin rakentunutkin. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Tämän asemakaavamuutoksen toteuttaminen tapahtuu pääosin Honkalampi-säätiön sekä yksityisten omakotitalotonttien omistajien toimesta. Asemakaavamuutoksen etenemistä seurataan vuosittain kaavoituskatsauksessa.

7 3. LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Kaavamuutosalue sijaitsee Vehkakankaan (2.) kaupunginosassa, ydinkeskustaan on matkaa noin kilometri. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosin jo rakentunut. Suunnittelualue ei ole pohjavesialuetta. Kuva 3. Ilmakuva alueesta.

8 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue on eri vuosikymmeninä rakentunutta omakotitaloaluetta. Alueen rakennuskanta on matalamallisia omakotitaloja. Honkalampi-säätiön palvelukeskus on yksikerroksinen vaaleaksi maalattu rakennus. Suunnittelualueen koillispuolella, Teeritien takana on 1980-luvulla rakennettuja kaksikerroksisia punatiilisiä rakennuksia. Kaakossa, Pielisentien takana on Kaatrakaluston ja Autotalo Laakkosen liikerakennukset. Ajoneuvoliikenne tapahtuu palvelukeskukseen Teeritieltä, omakotitaloihin Pielisentieltä. Katujen kunnossapidosta vastaa Lieksan kaupunki. Vesihuoltoverkoston rakentamisesta ja kunnossapidosta vastaa Lieksan Vesi Oy. Sähkön jakelusta vastaa Pohjois-Karjalan Sähkö Oy. Kaukolämpöverkosta vastaa Lieksan Lämpö Oy. Kuva 4. Tekninen huolto. 3.1.4 Maanomistus Omakotitalo tontit ovat yhtä lukuun ottamatta yksityisessä omistuksessa. Palvelukeskuksen tontti sekä yksi AO-tontti on Lieksan kaupungin omistuksessa. Palvelukeskuksen tontti on vuokrattu Honkalampi-säätiölle. Kadut ja puistot ovat Lieksan kaupungin omistuksessa.

9 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueiden käyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on VN hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008. 3.2.2 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) 4.5.2009 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 10.2.2010. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013. Maakuntahallitus on saattanut maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi17.6.2013. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnissä. 3.2.3 Yleiskaava Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 1.12.1986. Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa. 3.2.4 Voimassa oleva asemakaava Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 6.9.1973.

10 3.2.5 Rakennusjärjestys Lieksan kaupungin nykyinen rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.3.2012. 3.2.6 Tonttijako- ja rekisteri Kortteliin 13 on laadittu tonttijako (vanhentunut). 3.2.7 Pohjakartta Pohjakarttana on käytetty 28.4.2014 päivättyä teknisen viraston Maankäytön laatimaa numeerista karttaa. Pohjakarttaa on täydennetty kaavaprosessia varten. Pohjakartta täyttää 23.12.1999 annetun kaavoitusmittausasetuksen määräykset. Asemakaava on tulostettu mittakaavaan 1:2000. 3.2.8 Rakennuskiellot Alueella ei ole maankäyttö- ja rakennuslain 53 mukaista rakennuskieltoa, mutta korttelialueet ovat MRL 81 :n tarkoittamassa rakennusluvan myöntämiskiellossa. 3.2.9 Muut selvitykset Suunnittelualueelle ei ole katsottu aiheelliseksi laatia erillisiä selvityksiä. 4. ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavamuutoksen tarve Asemakaavassa alue on yhdistettyjen asuinkerros- ja rivitalojen korttelialuetta AKR sekä puistoaluetta P. Asemakaavan muutoksella tutkitaan mahdollisuutta muuttaa asemakaavaa siten, että voimassaolevan asemakaavan mukainen yhdistettyjen asuinkerros- ja rivitalojen korttelialueen (AKR) tontit 1-2 muutetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi, johon saa sijoittaa vammaisten palvelukeskuksen rakennukset ja niihin liittyvät asunnot (YSA-2). Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa Honkalampi-säätiön palvelukeskuksen peruskorjaamisen sekä uudisrakennuksen suunnittelun ja rakentamisen. Nykyinen palvelu-keskus tarjoaa asumismahdollisuuden 12 henkilölle. Peruskorjauksen ja uuden palvelukeskusrakennuksen myötä paikkaluku on 17 henkilöä. Hanke on ARA:n rahoittama. Samalla ajantasaistetaan kaavaa muuttamalla korttelin 13 tontit 3-6 erillispientalojen korttelialueeksi (AO), kuten alue on jo pääosin rakentunutkin. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavamuutos on käynnistynyt Honkalampi-säätiön hakemuksesta. Kaavamuutos ei ole ollut mukana Kaavoituskatsauksessa 2014.

11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslaissa (62 ) edellytetään, että kaavahankkeen osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua mielipiteensä asiasta. Osallisilla tarkoitetaan kaavoitettavan alueen ja sen välittömässä vaikutuspiirissä olevan alueen maanomistajia ja myös niitä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä niitä viranomaisia ja yhteisöjä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeisimpinä osallistujina on pidettävä tässä hankkeessa kaavoitettavan alueen omistajien lisäksi rajanaapurikiinteistöjen ja muiden hankkeen vaikutuspiirissä olevien kiinteistöjen omistajia ja yrittäjiä, lähialueelle sijoittuvien palveluiden käyttäjiä sekä Pohjois- Karjalan Maakuntaliittoa, Pohjois- Karjalan ELY -keskusta, Museovirastoa, PKS Sähkönsiirto Oy:tä ja Lieksan kaupunkia. 4.3.2 Vireilletulo Kaavamuutos on käynnistynyt Honkalampi-säätiön hakemuksesta. Kaavamuutos ei ole ollut mukana Kaavoituskatsauksessa 2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä on laadittu myös asemakaavaluonnos sekä kaavaselostus. Kaavamuutoksen vireille tulosta on kuulutettu kuten kunnalliset kuulutukset kunnassa kuulutetaan. Kuulutus on ollut Lieksan Lehdessä 22.3.2014. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettely Osallisille annetaan mahdollisuus osallistua kaavamuutoksen valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta koko kaavamuutostyön aikana huolimatta siitä, että joitain aikarajoja on esitetty (ns. valmisteluvaiheen kuuleminen). 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Maankäyttö- ja rakennuslain sekä asetuksen 66 :ssä ja 26 :ssä tarkoitettu viranomaisneuvottelu pidetään tarvittaessa Pohjois-Karjalan ELY -keskuksessa.

12 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.4.1.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtioneuvosto on hyväksynyt 30.11.2000 ja joita on tarkistettu 13.11.2008. Tavoitteet koskevat alue- ja yhdyskuntarakennetta, elinympäristön laatua, yhdysverkostoja, energiahuoltoa, luonto- ja kulttuuriperintöä sekä luonnonvarojen käyttöä. 4.4.1.2 Maakuntakaava Suunnittelualue kuuluu Pohjois-Karjalan maakunta-alueeseen. Maakuntakaavan 1. vaihe on hyväksytty 21.11.2005 maakuntavaltuustossa ja vahvistettu 20.12.2007 valtioneuvostossa. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan täydennyksen (2. vaihe) 4.5.2009 ja ympäristöministeriö on vahvistanut sen 10.2.2010. Maakuntavaltuusto on hyväksynyt maakuntakaavan 3. vaiheen kokouksessaan 3.6.2013. Maakuntahallitus on saattanut maakuntakaavan Ympäristöministeriön vahvistettavaksi17.6.2013. Kaava on vahvistettu. Maakuntakaavan 4. vaihe on käynnissä. Kuva 5. Ote maakuntakaavasta.

13 Maakuntakaavamerkinnät ja määräykset 4.4.1.3 Yleiskaavoitus Lieksan taajamaosayleiskaava on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 1.12.1986. Kaava on oikeusvaikutukseton, jota soveltaen noudatetaan ohjeena asemakaavaa muutettaessa. Tässä yleiskaavassa alue on keskustatoimintojen alue C. Kuva 6. Ote taajamaosayleiskaavasta.

14 4.4.1.4 Asemakaavoitus Voimassa oleva asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 6.9.1973. Asemakaavassa alue on yhdistettyjen asuinkerros- ja rivitalojen korttelialuetta (AKR) ja puistoaluetta (P). Kuva 7. Ote voimassa olevasta asemakaavasta. 4.5. ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET 4.5.1 Vaihtoehdot 0. Tilanne ennallaan; eli kaavamuutosta ei tehdä. 1. Asemakaavaa muutetaan kaavaehdotuksen mukaisesti 4.5.2 Vaikutusten selvittäminen ja valinta Asemakaavamuutoksen yhteydessä on selvitetty sen eri vaiheissa MRL 9 :n mukaiset ympäristö-, yhdyskuntataloudelliset-, sosiaaliset-, kulttuuriset- ja muut vaikutukset. Asemakaavamuutoksen vaihtoehdoksi on valittu vaihtoehto 1. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ovat vähäiset, koska alue on jo rakentunut. Vaikutukset näkyvät lähinnä vähäisen uudisrakentamisen yhteydessä. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön ovat vähäiset.

15 Suunnittelualue on vesihuoltolain mukaisesti hyväksytyllä vesihuoltolaitoksen toimintaalueella. Suunnittelualue on kunnallisen viemäri- ja vesijohtoverkoston piirissä. Asemakaavan muutoksella vaikutukset yhteiskuntaan ja yksityiseen talouteen ovat vähäiset. 4.5.3 Suunnitteluvaiheiden käsittely ja päätökset Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu 17.3.2014 ja siihen liittyvä 17.3.2014 päivätty asemakaavaluonnos selostuksineen. Vireille tulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä Lieksan Lehdessä 22.3.2014 ja kuulutus on ollut nähtävänä kaupungin ilmoitustaululla ajalla 26.3. 24.4.2014. Samaan aikaan on suoritettu ns. valmisteluvaiheen kuuleminen (MRL 62 ). Asemakaavan muutosehdotus on asetettu julkisesti nähtäville 5.5. 3.6.2014 väliseksi ajaksi, sekä kaavaehdotuksesta on pyydetty tarpeelliset lausunnot. Kaavamuutos on hyväksytty Lieksan kaupunginvaltuustossa 11.11.2013 89. Kuopion hallinto-oikeus on 27.12.2013 todistanut, että tästä valtuuston päätöksestä ei ole valitettu. Näin ollen valtuuston päätös on tullut lainvoimaiseksi. 5. ASEMAKAAVAN KUVAUS Asemakaavamuutosaluetta on yhteensä 0,9324ha, joka koostuu sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueesta, johon saa sijoittaa vammaisten palvelukeskuksen rakennukset ja niihin liittyvät asunnot (YSA-2) sekä erillispientalojen korttelialueesta (AO) ja lähivirkistysalueesta (VL) 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueen p-ala on 0,2853 ha, rakennusoikeus on 1220 kem² ja suurin sallittu kerrosala on II. Erillispientalojen korttelialueen pinta-ala on 0,5598 ha, tehokkuusluku on e=0,15, yhteenlaskettu rakennusoikeus on noin 840 kem² ja suurin sallittu kerrosluku on II. Puistoaluetta on 0,0873 ha. 5.1.2 Palvelut Kaavamuutoksen alueelle ei sijoitu palveluita, vaan ne on haettava keskustasta. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alue on jo lähes kokonaan rakentunut, joten lisärakentaminenkaan ei vaikeuta ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutumista.

16 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet Kaavamuutosaluetta on yhteensä 0,9324 ha. AO aluetta on yhteensä 0,5598 ha. Tontin 3 pinta-ala on 1407 m², rakennusoikeus on 212 kem² Tontin 4 pinta-ala on 1381 m², rakennusoikeus on 207 kem² Tontin 5 pinta-ala on 1642 m², rakennusoikeus on 246 kem² Tontin 6 pinta-ala on 1170 m², rakennusoikeus on 176 kem² YSA-2 aluetta on 0,2853 ha. Tontin 7 pinta-ala on 2853 m², rakennusoikeus on 1220 kem² Puistoaluetta (VP) on 0,0873 ha. 5.4 Kaavan vaikutukset Kaavan laadinnan yhteydessä MRL 9 :n ja MRA 1 :n vaikutuksia on arvioitu koko kaavoitustyön ajan. Lisäksi asemakaavamuutosta laadittaessa ja vaikutuksia arvioitaessa on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n tarkoittamat yleiskaavan sisältövaatimukset. * työpaikkoihin ja elinkeinotoimintaan vaikutukset arvioidaan jäävän vähäisiksi, joskin rakentamisen aikana rakentaminen työllistää jonkin verran väkeä. * liikenneverkkoon vaikutukset ovat vähäiset * rakennettuun kulttuuriympäristöön ja muinaismuistoihin ei vaikutuksia. * tekniseen huoltoon ei ole olennaisia vaikutuksia. * ympäristönsuojeluun ja ympäristöhäiriöihin vaikutukset jäävät vähäisiksi. * vesistöihin ja vesitalouteen sekä luonnonsuojeluun ei erityisiä vaikutuksia 5.5 kaavamerkinnät ja määräykset 6. ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemakaavan toteutumista ohjaa asemakaavakartan lisäksi tämä kaavaselostus. Asemakaavamuutoksen toteutumista seurataan vuosittain kaavoituskatsauksen yhteydessä. 7. LÄHDELUETTELO Pohjois-Karjalan Maakuntaliiton nettisivut Pohjois-Karjalan ELY -keskuksen nettisivut

17 8. KUVALUETTELO KUVA 1: KAAVAMUUTOKSEN TARKASTELUALUE... 1 KUVA 2: ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SIJAINTI... 3 KUVA 3. ILMAKUVA ALUEESTA.... 7 KUVA 6. TEKNINEN HUOLTO.... 8 KUVA 7. OTE MAAKUNTAKAAVASTA.... 12 KUVA 8. OTE TAAJAMAOSAYLEISKAAVASTA.... 13 KUVA 9. OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA.... 14 10. LIITTEET ASEMAKAAVAN SEURANTALOMAKE (liitetään kaavaehdotukseen) ASEMAKAAVAKARTTA JA MÄÄRÄYKSET POISTUVA KAAVA VASTINELUETTELO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (ERILLINEN ASIAKIRJA)

ASEMAKAAVA (ei mittakaavassa) 18

19

20

21 POISTUVA KAAVA KAAVOITTAJAN VASTINEET (valmisteluvaiheen) Kaavaluonnoksesta ei ole jätetty yhtään muistutusta määräaikaan mennessä. Lausuntoa kaavaluonnoksesta pyydettiin Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolta, Pohjois- Karjalan ELY-keskukselta, PKS Sähkönsiirto Oy:ltä, Museovirastolta sekä Lieksan kaupungin rakennusvalvonta-, ympäristösuojelu- ja terveydensuojeluviranomaiselta. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto toteaa lausunnossaan seuraavasti: - Kaavaluonnos on maakuntakaavan mukainen - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu siten, että se antaa maakunnallisen suunnittelun näkökulmasta riittävät tiedot kaavan vuorovaikutusmenettelystä ja kaavan vaikutuksista - Pohjois-Karjalan Maakuntaliitolla ei ole huomautettavaa valmisteluvaiheen kaavaaineistoon Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaluonnokseen. Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa lausunnossaan: - Kaavan vaikutusten arvioinnissa todetaan, että vaikutukset liikenneverkkoon ovat vähäiset. ELY-keskus kuitenkin pyytää kiinnittämään huomiota ajoneuvoliikenteen lisäksi myös kevyenliikenteen turvallisuuteen - Tonttiliittymät on hyvä osoittaa kaavaan liittymänuolella. Kaavaluonnoksessa Pielisentien varsi ja pääosa Teeritiestä on osoitettu istutettavaksi alueen osaksi

22 Kaavoittajan vastine: Kevyen liikenteen väylät ovat Pielisentien varrella sekä Teeritien päästä lähtevä väylä. Kevyenliikenteen osalta seutu on turvallinen. Liittymänuolta käytetään lähinnä LT-alueiden liittymien osoittamiseen. Tässä suunnitelmassa voisi harkita katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää-merkintää. Liittymät ovat jo muodostuneet, joten kaavoittaja ei ole nähnyt tarkoituksen mukaiseksi käyttää em. kaavamerkintää. Museovirastolla ei ole huomautettavaa kaavasta, eikä kaavan jatkovaiheita tarvitse lähettää Museovirastoon lausunnolle. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaluonnokseen. PKS Sähkönsiirto Oy:llä ei ole huomautettavaa asemakaavamuutosluonnokseen tai osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaluonnokseen. Terveydensuojeluviranomaisella ei ole huomautettavaa kaava-asiakirjoista. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaluonnokseen. Rakennusvalvonta- eikä ympäristösuojeluviranomainen eivät jättäneet lausuntoaan. KAAVOTTAJAN VASTINEET 10.6.2014 (ehdotusvaiheen) Kaavaehdotuksesta ei ole jätetty yhtään muistutusta määräaikaan mennessä. Lausuntoa kaavaehdotuksesta pyydettiin Pohjois-Karjalan ELY-keskukselta. Pohjois-Karjalan ELY-keskus toteaa lausunnossaan: Kaavan tarkoituksena on muuttaa voimassa olevan asemakaavan mukaiset yhdistettyjen asuinkerros- ja rivitalojen korttelialueen (AKR) kaksi tonttia sosiaali- ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YSA-2). Alueelle sijoitetaan vammaisten palvelukeskusten rakennukset ja niihin liittyvät asunnot. Samalla korttelin 13 muu maankäyttö ajan tasaistetaan vastaamaan pääosin jo rakennettua tilannetta. Kaavaluonnoksesta antamassaan lausunnossa 25.4.2014 ELY -keskus on pyytänyt kiinnittämään huomiota ajoneuvoliikenteen lisäksi myös kevyen liikenteen turvallisuuteen sekä osoittamaan tonttiliittymät kaavaan liittymänuolella. Kaavoittaja on vastineessaan todennut, että seutu on kevyenliikenteen osalta turvallinen eikä liittymien osoittaminen ole tarkoituksenmukaista, koska liittymät ovat jo muodostuneet. ELY -keskuksella ei ole kaavaehdotukseen huomautettavaa. Kaavoittajan vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaavaehdotukseen.