Hyväksytty KV 20.12.2010 102 KUNTASTRATEGIA 2011 2015 KARVIAN KUNTA
1 Sisällysluettelo 1 TAUSTA... 2 2 STRATEGIAPROSESSI... 3 3 STRATEGIAN OSA-ALUEET... 3 3.1 Kuntatalous- ja hallinto... 3 3.2 Yhteistyön kehittäminen... 4 3.3 Asuminen... 4 3.4 Elinkeinopolitiikka... 5 3.5 Ympäristö ja maanosto... 5 3.6 Kunnan imago ja kuntamarkkinointi... 6 3.7 Sivistys... 6 3.8 Vapaa-aika... 7 3.9 Tietostrategia... 7 4 TAVOITETILA KARVIA 2015... 8
2 1 TAUSTA Karvian kunnan nykyinen kuntastrategia on laadittu vuosille 2002 2010. Strategiaan kirjattu tavoitetila Karvia 2010 on valtaosiltaan saavutettu osin rohkeillakin poliittisilla päätöksillä. Karvia on vireä, kulttuuriltaan vahva ja perinteitään kunnioittava kunta, jonka viihtyisä, maaseutumainen ja turvallinen elinympäristö tarjoaa asukkailleen hyvät elämän edellytykset. Karvian kunnan vahva talous mahdollistaa hyvien ja kilpailukykyisten palveluiden tuottamisen kuntalaisille, mikä osaltaan lisää kunnan vetovoimaisuutta. Karvia on yrittäjäystävällinen kunta, jossa on merkittävää puu- ja metalliteollisuuden sekä maa- ja metsätalouden osaamista. Myös palvelu- ja matkailuala ovat kehittyneet. Yritystemme tuotteet, palvelut ja osaaminen ovat kansainvälisestikin tunnettuja ja arvostettuja. Kunnan toiminta perustuu aktiiviseen seutukuntayhteistyöhön ja osittain moniseudulliseen yhteistyöhön. (Kuntastrategia 2002 2010) Kunnan talous on vuonna 2010 vakaalla pohjalla ja elinympäristö on säilynyt turvallisena. Palveluita on parannettu mm. yhteispalvelupisteiden perustamisella, Karviatalon laajennuksella, valokuituverkon rakentamisella ja tietysti myös 1.1.2009 aloittaneen Pohjois-Satakunnan peruspalveluliikelaitoksen toiminta-ajatus on nimenomaan tuottaa laadukkaita lähipalveluita kuitenkin kustannustehokkaasti. Keskusta-alueen viihtyisyys on parantunut ja sitä parannetaan edelleen. Karvia on yrittäjäystävällinen kunta, mihin profiloidutaan koko ajan enemmän. Nykyinen kuntajohto tekee aktiivisesti töitä myönteisten, kaikkia osapuolia hyödyttävien suhteiden luomiseksi kunnan ja yrittäjien välille. Kunta pyrkii myös omalta osaltaan tukemaan ja edistämään yrityksien perustamista ja toimintaedellytyksiä, tästä esimerkkinä uusien teollisuustonttien kaavoittaminen sekä valokuituverkon rakentaminen. Työpaikkojen säilyminen ja lisääntyminen ovat kuitenkin elintärkeä edellytys kunnan vireydelle ja väkiluvun pitämiselle vähintäänkin nykyisellään. Etenkin nuorten työllistymiseen on kiinnitettävä huomiota. Kunta on pyrkinyt aktiivisesti edistämään yhteistyötä seutukunnallisesti ja myös sen yli. Tärkeimpänä esimerkkinä voidaan mainita PARAS-lain mukanaan tuomat PoSan ja koulutuskuntayhtymän sekä nuorisotyöpajan perustaminen. Pidämme yhteistyön kehittämistä edelleen merkittävässä asemassa. Kaikkiaan vuosien 2002 2010 strategian useimmat tavoitteet on saavutettu, mm. tuloveroprosenttia ei ole tarvinnut nostaa, lainakanta on saatu lähes nollaan, kunnan henkilöstömäärä ei ole kasvanut jne. Yksi tärkeimmistä tavoitteista on kuitenkin jäänyt saavuttamatta, Karvian kunnan asukasluku ei ole vuonna 2010 3000 asukasta, vaan 2672 asukasta. Tilastokeskuksen vuonna 2002 tekemä ennuste vuodelle 2010 on ollut asukasta 2630. Uutta kuntastrategiaa laadittaessa on jokaisella painopistealueella otettava huomioon selkeänä tavoitteena kunnan väestömäärän laskun pysäyttäminen ja väestömäärän kääntäminen kasvuun. Tilastokeskuksen ennusteen (30.9.2009) mukaan Karvian asukasmäärä vuonna 2015 on 2541 asukasta. Tärkeä tavoite on, että ennuste ei toteudu, vaan väkiluku säilyy vähintään nykyisenä (2672).
3 2 STRATEGIAPROSESSI Kuntastrategian 2011 2015 laadinta aloitettiin valtuustoseminaarilla 6.-.7.9.2010. Seminaarissa mietittiin parityönä ja myös yhdessä strategian keskeisiä painopistealueita, niiden ydinkohtia, ongelmia, tavoitteita ja konkreettisia toimenpide- ja kehitysehdotuksia. Valituista painopistealueista saimme seminaarissa ajankohtaista ja mielenkiintoista tietoa kuntataloudesta Kuntaliiton pääekonomisti Juhani Turkkilalta, työllisyydestä kuntaliiton eritysasiantuntija Erja Lindbergiltä, vuokratalojen kunnostuksen rahoitus- ja avustusmahdollisuuksista asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen ylitarkastaja Hanna Koskelalta sekä perusopetuksen laadullisesta kehittämisestä opetusneuvos Merja Lehtoselta. Seminaariin osallistui lähes koko valtuusto, kunnanjohtaja, kunnansihteeri, koulutoimenjohtaja ja uusi yläkoulun rehtori. Seminaarissa käytiin tuloksellista ja antoisaa keskustelua, jonka pohjalta päädyttiin jatkamaan strategiatyöskentelyä siten, että kunnansihteeri laati seminaarin pohjalta strategiarungon, joka toimitettiin valtuutetuille. Strategiarunkoa tarkennettiin lokakuussa pidetyssä puheenjohtajatyöryhmässä. Tämän jälkeen lopulliset hionnat tehtiin valtuustoseminaarissa 4.11.2010. Strategiarunko annettiin tiedoksi myös lautakunnille, joilla oli mahdollisuus antaa huomautuksia ja ehdotuksia strategiaan. Strategia on kunnanhallituksen hyväksyttävissä marraskuun lopussa ja kunnanvaltuuston hyväksyttävissä joulukuussa 2010. 3 STRATEGIAN OSA-ALUEET 3.1 Kuntatalous- ja hallinto Kunnan hallinnon on oltava ohut ja tehokas, sekä kuntajohdon helposti lähestyttävää. Kuntatalouden kehitystä pyritään ennakoimaan, ja kustannuksia pyritään alentamaan ja toimintaa tehostamaan riittävän aikaisessa vaiheessa ja suunnitelmallisesti. Haasteelliseksi kuntatalouden ennakoimisen tekee valtionosuuksien kehittymisen vaikea ennustettavuus sekä sosiaali- ja terveysmenojen kehittyminen. Tähän liittyen tulee myös kehittää sisäistä kustannuslaskentaa. Menoja voidaan kasvattaa vain erittäin perustellusta syystä, ja esimerkiksi viranhaltijan/ työntekijän eläköityessä uuden työntekijän palkkaamistarve on harkittava perusteellisesti. Ensisijaisesti tehtäviä on pyrittävä järjestelemään uudelleen niin, että tehtävät jaetaan jäljelle jääneelle henkilöstölle. Kunnan lautakuntien toimintaa kehitetään ja sovitetaan yhteen mahdollisuuksien mukaan. Velkamäärä on pidettävä kohtuullisella tasolla, eikä käyttötaloutta (mukaan lukien sosiaali- ja terveyspalvelut) saa rahoittaa lainarahalla. Kunta myy sille toiminnan kannalta tarpeettoman omaisuuden. Kunta pyrkii mahdollisuuksien mukaan siirtämään oman toimintansa pois vuokratiloista kunnan omiin vapautuviin tiloihin. Kuntaa ja kuntalaisia hyödyttävien investointien tekemistä ja tukemista on jatkettava. Investoinnit tehtävä kuitenkin erityisen harkitusti, pyrkien huomiomaan pitkäntähtäimen tarpeet ja muutokset. Vuosikate on
4 pidettävä vuosittain ylijäämäisenä, ja taloutta on seurattava tarkasti. Veroprosentti pyritään pitämään nykyisessä tasossaan. 3.2 Yhteistyön kehittäminen Seutukunnallinen ja sen ylittäväkin yhteistyö on tärkeää, ja sen on oltava avointa. Kun toimintoja hoidetaan yhteistyössä ja mahdollisesti keskitetysti, on tärkeää, että toimintoja keskitetään tasapuolisesti. Karvian kunnan on tehtävä jatkossakin hedelmällistä yhteistyötä muiden näkökannat huomioiden. Yhteistyötä tulee kehittää Pohjois-Satakunnan seutukunnan lisäksi tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan myös Etelä-Pohjanmaan ja Pirkanmaan suuntaan. Kunnan edun mukaista on kehittää mahdollisimman laajat yhteistyöverkot eri suuntiin, yhteistyömahdollisuudet selvitetään kattavasti. Keväällä 2010 Karvian kunnanvaltuusto teki yksimielisen päätöksen jättäytyä vireillä olleen kuntaliitosselvityksen ulkopuolelle. Kunnan yksimielinen näkemys ja tavoite vuoteen 2015 onkin lisätä ja hyödyntää yhteistyötä kuitenkin itsenäisenä kuntana säilyen. Yhteistyötä kehitetään ja hyödynnetään myös kunnan sisällä. Erityisen tärkeää on yhteistyö lukuisten kunnassa toimivien yhdistysten ja yritysten kanssa. 3.3 Asuminen Kiinteistöosakeyhtiö Karvian Vuokrataloilla on 140 asuntoa. Huoneistoja on pääsääntöisesti kunnostettu sisältä, mutta pääosin 70-luvulla rakennettujen kiinteistöjen peruskorjaukset ovat tekemättä. Taloista teetetään kuntokartoitukset, joiden perusteella laaditaan suunnitelma talojen kunnostuksesta. Kunnostussuunnitelman toteuttaminen edellyttää, että kunta järjestää sitä varten rahoituksen. Yhtiön talous on pitkällä aikavälillä saatava kestävälle pohjalle. On kuitenkin erittäin tärkeää, että kunnassa on tarjolla riittävä määrä vuokra-asuntoja. Tällä hetkellä pulaa on etenkin pienistä asunnoista. Mikäli asuntotilanne ei korjaannu esimerkiksi yksityisellä rakentamisella, tulee kunnan pohdittavaksi vuokra-asuntojen rakentaminen. Kunnalla tulee olla tarjolla riittävä määrä kaavoitettuja omakoti- sekä rivitalotontteja. Maaseutuasuminen huomioon ottaen kaavoitettavien tonttien tulee olla riittävän suuria. Rivitalotontteja on kaavoitettava mahdollisimman pian. Tärkeää on, että tontteja on saatavilla myös kyliltä. Tätä kunta edesauttaa jo nyt keräämällä ja välittämällä tietoa myytävistä tonteista. Kaikkiaan tavoitteena on, että kunnassa on tarjolla monipuolisesti erilaisia asumisvaihtoehtoja.
5 3.4 Elinkeinopolitiikka Työpaikkojen säilyttämisen ja lisäämisen kannalta olennaisinta on yrittäjyys ja siihen kannustaminen. Kunnan tulee rohkaista innovatiivisuuteen ja yrittäjyyteen. Kunnan tulee omilla toimillaan tukea työntekijöiden ja työpaikkojen kohtaamista. Toisaalta ongelmana ovat myös kunnan pienet resurssit. Kunnan kehittämiskeskuksen kautta tarjoamien neuvontapalveluiden tulee olla laadukkaita. Etenkin pienet ja keskisuuret yritykset tarvitsevat neuvontaa ja ohjausta myös perustamisen jälkeen. Tärkeä osa yritysyhteistyötä on kunnanjohtajan aktiivinen työpanos. Kunnan on oltava valmis vastaanottamaan paikkakunnalle tulossa olevia, uusia työpaikkoja luovia yrityksiä. Tavoitteena on, että Karvian omat nuoret voisivat työllistyä Karviassa. Kunta pyrkii toimillaan tukemaan nuorten työllistymistä myös maatalouteen. Nuoria tuetaan työllistämään itsensä myös yrittäjyyden avulla. Tätä tukisi kunnan ja yrittäjien yhteistyössä toteutettava yrittäjyyskasvatus peruskoulussa. Nuorisolle tulisi myös järjestää harjoittelupaikkoja, joiden kautta tutustutetaan heidät paikkakunnan yrityksiin. Nuorisotyöpajaa hyödynnetään nuorten työllistämisessä. Työllistämällä saamme nuoret jäämään Karviaan ja perustamaan perheensä tänne. Vain riittävällä asukasmäärällä ja riittävillä verotuloilla pystymme turvaamaan monipuoliset palvelut, niin yrittäjien kuin kunnankin tuottamina. Kunnan sekä yrittäjien ja maatalousyrittäjien välistä vuorovaikutusta pidetään yllä, esim. järjestämällä palavereja kunnanhallituksen ja yrittäjien kesken. Kunnan tulee toimillaan edesauttaa valokuituverkon mahdollisimman tehokasta hyödyntämistä. Kuntaan laaditaan erillinen työllisyysstrategia, joka tullaan myöhemmin liittämään osaksi kuntastrategiaa. 3.5 Ympäristö ja maanosto Keskustan alue on muuttunut viihtyisämmäksi, mutta tavoitteena on edelleen kehittää kirkonkylää ja yleistä katukuvaa viihtyisämmäksi ja siistimmäksi maaseutumaisuus säilyttäen. Kunnan tulee kannustaa kuntalaisia elinympäristömme viihtyisyyden parantamisessa. Kunnan kehittämisessä huomioidaan myös liikenneturvallisuuden parantaminen esimerkiksi kevyenliikenteenväylillä sekä huolehtimalla yleisten liikenneväylien kunnosta. Karvian omia luonnonvaroja käytetään järkevällä ja kuntalaisia hyödyntävällä tavalla. Karvian kunnan kunnanhallituksen johtosäännön mukaan kunnanhallitus päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta kunnalle, noudattaen niitä ohjeita ja määräyksiä, joita valtuusto on mahdollisesti määrärahan myöntäessään antanut. Kunnalla on oltava jatkossakin myynnissä kaavoitettuja tontteja teollisuudelle, rivitaloille sekä omakotitaloille. Kaavoituksessa huomioidaan ehjien, kauniiden maisemakokonaisuuksien säilyminen.
6 Suunnitelmallinen maanhankinta edellyttää, että kunnanhallituksella on mahdollisuus tarvittaessa tehdä nopeitakin päätöksiä maanostosta. Tätä varten tulee varata vuosittain talousarvioon riittävä määräraha kiinteistöjen ostoon kaava-alueelta. Kaava-alueen ulkopuolinen maanhankinta edellyttää valtuuston päätöstä määrärahan myöntämisestä. Kun kyse on merkittävästä maakaupasta, tulee asian valmistelussa olla valtuuston edustus. Tällöin valmisteluun osallistuu kunnanhallituksen lisäksi valtuustoryhmien puheenjohtajat. Kokonaisuudessaan maanhankinnan tulee olla suunnitelmallista, ja on syytä vuosittain esim. kaavoituskatsauksen yhteydessä keskustella valtuustoseminaarissa maanhankintastrategiasta. 3.6 Kunnan imago ja kuntamarkkinointi Kunnan markkinointi suuntautuu ensisijaisesti kunnan ulkopuolisiin tahoihin. Karvia profiloituu ja Karviaa markkinoidaan yrittäjäystävällisenä, luonnonkauniina, turvallisena, palveluiltaan ja kulttuuriltaan monipuolisena kuntana. Valokuituverkkoa nostetaan esiin ja hyödynnetään voimakkaasti kunnan imagon kehittämisessä. Kuntaa markkinoidaan paikkana, jossa on tietoverkkoyhteyksien avulla hyvät mahdollisuudet tehdä etätyötä maaseudun rauhassa. Laajaa kyläkouluverkkoa käytetään kunnan markkinoinnissa hyödyksi. Karvia on vireä, kehittyvä, nuorekas, itsenäinen ja omintakeinen. Kunnan vetovoimaisuutta lisää myös hyvä talous, ja alhainen tuloveroprosentti, johon ei ole korotuspaineita. Kuntaan yritystä suunnitteleville markkinoidaan vetovoimatekijänä sitä, että täällä on saatavilla työvoimaa. Karvian vetovoimatekijöitä tuodaan esiin erilaisissa tapahtumissa (esim. Karviapäivät ja Willin Kansan viikko). Kunnan omaa viestintää kehitetään siten, että kunnasta luodaan positiivinen mielikuva. Kunnan viestintäohje päivitetään vastaamaan nykyistä viestintämaailmaa. 3.7 Sivistys Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen siirryttyä PoSalle on peruskoulutus kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Karviassa on neljä alakoulua sekä yläkoulu. Tavoitteena on kaikkien koulujen säilyminen ja kehittäminen seuraavalla viisivuotiskaudella. Ennusteiden mukaan oppilasmäärä laskee, mutta strategian onnistuessa negatiiviset ennusteet eivät toteudu. Opetuksen laatua kehitetään ja opetuksessa panostetaan opintojen elävöittämiseen, oppilaiden kannustamiseen sekä tasapuoliseen kohteluun. Opetuksen laadun tulee olla riittävä, jotta oppilaat menestyisivät vertailututkimuksissa sekä myös jatko-opinnoissa. Alakouluissa alkanutta profiloitumista tuetaan yläkoulussa. Koulutoimi käyttää opetuksessa hyödykseen yhteistyötä yrittäjien kanssa yrittäjyyskasvatuksen lisäämiseksi etenkin yläkoulussa.
7 Oppilaiden ja lasten hyvinvointi on turvattava ja ongelmiin puututaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kunta tukee tätä toimillaan. Opetuksessa tulee hyödyntää valokuituverkkoa mahdollisimman paljon opetuksen laadun ja monipuolisuuden takaamiseksi. Päivähoidossa painopiste on lapsilähtöisyydessä ja kasvatuskumppanuudessa. Laadukasta päivähoitoa järjestetään kahdessa ryhmäperhepäiväkodissa ja perhepäivähoitajien kotona. Kirjasto tuottaa kuntalaisille laadukkaita ja ajantasaisia palveluita. Kirjasto varautuu mukautumaan uusiin tekniikoihin. 3.8 Vapaa-aika Kunta on rakentanut vapaa-ajan aktiviteettejä varten erinomaisia tiloja, kuten uuden Karviatalon sekä Torron harrastekeskuksen. Nykyisiä tiloja hyödynnetään täysimääräisesti. Liikuntapuolella keskitytään ennen kaikkia ennaltaehkäisevään toimintaan. Työssäkäyville ja ikääntyville suunnatuilla liikuntapalveluilla tuetaan työkyvyn ylläpitoa sekä ikäihmisten toimintakykyä, mikä osaltaan tukee ikäihmisten mahdollisuuksia asua kotonaan mahdollisimman pitkään. Koulujen vapaa- ja loma-ajoille järjestetään lapsille ja nuorille ohjattua liikuntaa sekä muuta toimintaa. Olemassa olevaa kulttuuritarjontaa ylläpidetään ja kehitetään. 3.9 Tietostrategia Tietostrategia on tulevaisuuden vision/päämäärän toteutumiseen tähtäävä toimintasuunnitelma, johon yhteisön jäsenet voivat sitoutua, ja jonka lähtökohtana on nykytila. Tietotekniikan pitää: helpottaa ihmisten työtä helpottaa tiedon saantia ja välitystä sekä kommunikointia varmistaa oikean ajantasaisen tiedon saanti tarvitseville ja päätösten pohjaksi varmistaa tiedon tallentuminen myöhempää käyttöä varten Syksyllä 2010 tehtävän kartoitustyön valmistuttua ryhdytään kunnan tietojärjestelmiä päivittämään harkitusti, suunnitelmallisesti ja vain tarpeen mukaan. Hankinnat keskitetään niin, että mahdolliset tietotekniikkahankinnat kilpailutetaan vuosittain etukäteen yhteisesti. Jokainen hallintokunta voi sen jälkeen tilata tarvitsemansa tekniikan kilpailutuksen tuloksen
8 perusteella. Pyrkimyksenä on yhtenäistää kunnan laite- ja ohjelmistokanta. Henkilökunnalle järjestetään tarpeellinen koulutus lähikoulutuksena. ATK-tukipalvelut kilpailutetaan ja mietitään myös mahdollisuutta toteuttaa tukipalvelut omana toimintana esim. kuntien yhteisen atk-tukihenkilön avulla. Kuntaan nimetään hallinnollinen IT-vastuuhenkilö. Valokuituverkon hyödyntämismahdollisuudet selvitetään ja otetaan käyttöön mahdollisuuksien mukaan. Sähköistä asiointia edistetään ja tuetaan myös kunnan toimesta. 4 TAVOITETILA KARVIA 2015 Vuonna 2015 Karvia on itsenäinen, elinvoimainen ja nuorekas. Kunnan talous on edelleen vakaalla pohjalla eikä lainaa ole otettu käyttötalouden ylläpitoon. Karvia tarjoaa asukkailleen laadukkaat lähipalvelut kuitenkin kustannustehokkaasti. Karvia tunnetaan omaleimaisena ja virkeänä kuntana, jossa on kokoonsa nähden monipuoliset ja laadukkaat palvelut. Karviassa on edelleen aktiivista ja monipuolista liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Karvia on viihtyisä ja maaseutumaisuutensa ja kauniin maisemansa säilyttänyt kunta, joka tunnetaan teollisuuden ja hyvien palveluiden lisäksi monipuolisesta maataloudestaan. Erikoistuneen viljelyn lisäksi Karviassa tuotetaan laatumaitoa ja laatulihaa. Karviassa on lukuisia toimivia erisuuruisia yrityksiä. Väestömäärä säilyy vähintään nykyisenä ja väestön hyvinvointi on parantunut.