TOIMINTAKERTOMUS 2006
2 Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta sekä edistää toiminnallaan jätteen synnyn ehkäisyä, kierrätystä ja hyötykäyttöä. Oulun Jätehuollon toimialueeseen kuuluu 14 kuntaa, joissa on yhteensä noin 226 000 asukasta. Toiminnallaan Oulun Jätehuolto parantaa asukkaidensa elinympäristöä ja ympäristötietoutta sekä säästää luonnonvaroja. Liikelaitosten lautakunta Varsinaiset jäsenet: Mikko Viitanen (pj), Timo Lindborg (vpj), Patrick Dickson, Kerttu Hakala, Maila Kallinen, Johanna Karjula, Kalevi Lämsä, Juha Silenius, Harriet Urponen Varajäsenet: Jarkko Ekman, Aija Jaako, Petri Luukkonen, Veikko Meriläinen, Juha Räisänen, Heljä Sohlo, Maija Sutela, Martti Turkka, Anu Vihavainen Kaupunginhallituksen edustaja: Tanja Rytkönen-Romppainen Varajäsen: Reijo Sallinen Oulun Jätehuollon toimintaympäristö - Mukana 14 kuntaa - Asukasluku yhteensä n. 226 000 - Toimialueen pinta-ala yhteensä n. 7 926 m 2 - Alueella yli 100 000 kotitaloutta - Toimialueen kunnissa sopimusperusteinen jätteenkuljetus - Kuljetuksia hoitaa 15 yritystä Oulu Waste Management in the year 2006 Oulu Waste Management is a municipal enterprise owned by the city of Oulu. Our operation range covers 14 communities and 226 000 people. Operations reduction and recycling, final disposal and information services are all funded by waste management fees, no tax money is used. Oulu Waste Management had 18 permanent employees in 2006. We also had several summer trainees and temporary employees involved in different projects. Most of the workers are situated at Rusko waste centre, the headquarters of Oulu Waste Management. The amount of household waste treated last year was about 66 thousand tons. We treated over 6 000 tons of biowaste. Recyclable waste including paper, cardboard, glass, plastic and metal were delivered to either Rusko waste centre or the commune recycling points. Over 4 600 tons of recyclable waste was collected, which is almost 14 % more than last year. The environmental impacts of operations are monitored constantly and reported to the regional authorities. Our environmental management system was awarded a certificate in October 2005. The system follows the ISO 14001 -standard. We also started to build the ISO 9001 quality management system at the end of the year 2006. Biogas is pumped from the landfill, which is environmentally important. The amount of energy produced from the gas is annually about 34 500 MWh. The gas is sold for industrial use. In the year 2006, Oulu Waste Management built a microturbine plant, which also provides electricity from the landfill gas. The plant was taken into use in October 2006. The electricity is mostly used for operations in the waste centre.
Johtajan katsaus Kunnallinen jätehuolto on Suomen jätehuollon kivijalka, jonka kestävyys kannattelee myös alan yksityisiä toimijoita. Nyt kivijalkaa on alettu murtaa jätelainsäädäntöä tarkistamalla. Sen käynnistivät kilpailuvirasto ja ympäristöministeriö muutaman jätealan yrityksen painostuksesta. Kaatopaikkojen määrä on ympäristöministeriön aiempien tavoitteiden vastaisesti kääntymässä uudelleen nousuun, mutta rakentajia ovat tällä kertaa suuret yksityiset yritykset. Pienten jäteyritysten tulevaisuus ei näytä valoisalta. Ne eivät kykene rakentamaan kaatopaikkoja, vaan jäävät palkkarengeiksi suuremmilleen tai häviävät olemasta. Kilpailun nimissä ollaan nyt tekemässä sellaista, jonka maksavat lopulta kansalaiset ja ympäristö. Jätteidenkäsittelypaikkojen perustaminen on työn ja tuskan takana, vaikka vahvistetut kaavat ja alueiden aikaisempi käyttö muuta sanoisivat. Tästä ovat esimerkkinä Oulun seudulle suunnitellut jätekeskukset ja jätteenpolttolaitos, joita asukkaat mielellään vastustavat. Olemmeko tulleet niin yltäkylläisiksi, ettemme siedä nähdä tai haistaa mitään jätteisiin viittaavaa kuin korkeintaan lomareissuilla ulkomailla? Jätteet on käsiteltävä jossain kaukana maan korvessa kyllä korpea riittää. Hyväksymmekö yltäkylläisyyden ja korkean elintasomme tuottaman kääntöpuolen jätteiden käsittelypaikoiksi vain koskemattomat erämaat jossain kaukana? Mitähän luonto tuohon sanoisi? Vuosi 2006 oli Oulun Jätehuollolle sekä taloudellisesti että toiminnallisesti menestyksellinen. Tilikauden ylijäämä oli ennätyksellisen korkea. Kaikki suunnitellut investoinnit saatiin toteutettua. Näistä merkittävimmät olivat kompostointilaitoksen esikäsittelyhalli laitteineen ja mikroturbiinilaitos, joka tuottaa kaiken Ruskon jätekeskuksen tarvitsemasta sähköstä. Uuden vaaka-aseman ja Oivapisteen rakentaminen käynnistyi syksyllä 2006. Hanke on lopullisesti valmis kesällä 2007. Kiimingin Välimaan pilaantuneiden maiden käsittelykeskus sai määräaikaisen ympäristöluvan. Oulun Jätehuolto oli mukana suurimpana jäsenenä Pohjois-Suomen jäterenkaassa, joka perustettiin hankintarenkaaksi kilpailuttamaan jätteen energiahyötykäytön. Kilpailuttamisen tuloksena saatiin kaksi tarjousta. Päätöstä hankinnasta ei kuitenkaan ehditty tehdä vuoden 2006 aikana. Jätehuollon neuvonta ja tiedotus jatkoi perinteisillä hyväksi havaituilla latupohjilla. Koululaiset ja opiskelijat olivat edelleen valistuksen pääryhmiä. Jäteopas jaettiin jokaiseen kotitalouteen, ja lisäksi osallistuttiin rakentajamessuille ja nuukuusviikolle. Menneen vuoden aikana Ruskon jätekeskuksessa vieraili yli 70 erilaista ryhmää. Kiitän asiakkaitamme, yhteistyökumppaneitamme ja päättäjiämme hyvästä yhteistyöstä. Oulun Jätehuollon henkilökunnalle kiitos hyvästä työpanoksesta ja jaksamisesta jätehuollon jatkuvassa odotustilassa. Markku Illikainen 3
4 Työntekijät Oulun Jätehuollossa työskenteli vuonna 2006 yhteensä 18 vakinaista työntekijää, joista toimihenkilöitä oli yhdeksän. Projektiluontoisia määräaikaisia työsuhteita oli suunnilleen viiden työvuoden verran. Työllistämistuella palkattuja oli kolme henkilöä kerrallaan. Kesätyöntekijöinä oli koululaisia ja opiskelijoita. Oulun Jätehuollon henkilökunta huolehtii kaikkien 14 kunnan asukkaiden jätteistä. Suurin osa henkilöstöstä työskentelee Ruskon jätekeskuksen käsittely-yksikössä ja toimistossa. Kierrätyskeskuksessa Toppilassa työskentelee kolme vakituista työntekijää ja kaksi tukityöllistettyä kerrallaan. Koulutus Henkilökunnasta viisi aloitti vuonna 2006 ympäristöhuollon ammattitutkintoon tähtäävän koulutuksen, joka jatkuu vuonna 2007. Joulukuussa koko henkilökunta osallistui asiakaspalvelukoulutukseen. Sen lisäksi henkilökunta on saanut koulutusta neuvottelu- ja ensiaputaidoissa sekä alkusammutuksessa. Virkistys Kesäkauden avajaiset järjestettiin Ruskon jätekeskuksen toimiston omalla terassilla kesäkuun alussa. Ruskaretkellä käytiin tällä kertaa Saariselällä, jossa patikoitiin Iisakkipään huipulle. Reissussa vaellettiin kahtena päivänä ja iltaisin saunottiin sekä kokoonnuttiin yhteiselle illalliselle. Pikkujoulua vietettiin Oulun kaupunginteatterissa, jossa käytiin katsomassa Shakespeare Hollywoodissa -näytelmä. Teatterin jälkeen nautittiin yhteinen illallinen. Työhyvinvointia ja -tyytyväisyyden selvitystä jatkettiin Oulun kaupunkiorganisaatiossa toteutetun Kympin kunta -projektin avulla. Vuonna 2006 järjestettiin oma pysäkkipäivä jokaisessa yksikössä, ja lopuksi tulokset käytiin läpi yhteenvetotilaisuudessa. Kympin kunta -pysäkkipäivät jatkuvat vuosittain. Työsuojelu Työsuojelupiiri teki Oulun Jätehuollossa tarkastuksen alkukesästä. Pelastusharjoitus järjestettiin maaliskuussa, ja siihen osallistui koko henkilökunta. Poikkeusolojen valmiussuunnitelma saatettiin ajan tasalle ja työsuojeluohjelma päivitettiin. Oulun Jätehuolto tuki henkilökunnan liikuntaharrastusta osallistumalla kuntosalin käyntikustannuksiin. Henkilökunnalla oli mahdollisuus käydä hieronnassa Oulun Jätehuollon kustannuksella keväällä ja syksyllä. Oulun Jätehuollon henkilöstö 31.12.2006 Henkilöstömenot 2006 Eur Vakinainen henkilöstömäärä 18 Työlomalla olevat työntekijät 1 Tilapäinen henkilöstömäärä 5 Naisia (vakinaiset ja tilapäiset mukaan lukien) 35 % Miehiä (vakinaiset ja tilapäiset mukaan lukien) 65 % Työtapaturmat 5 kpl Työtapaturmista aiheutuneet poissaolot 25 päivää Poissaoloprosentti, kaikki poissaolot (keskiarvo/kk) 4,72 % Naisia 35 % Miehiä 65 % Palkat ja palkkiot 792 480 Eläkekulut 178 991 Muut henkilöstösivukulut 62 313 Työterveyshuolto (korvausluokka 1) 13 932 Henkilöstön työturvallisuus 14 685 Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito 17 910 Henkilöstön hyvinvointi- ja virkistystoiminta 8 086
Laatu- ja ympäristöjärjestelmä Oulun Jätehuollolla on ollut käytössä ISO 14001-standardin mukainen ympäristöjärjestelmä vuodesta 2005. Ympäristöjärjestelmää auditoi akkreditoitu sertifiointiyritys SP Sveriges Tekniska Forskningsinstitut. Lisäksi Oulun Jätehuollossa on aloitettu rakentaa ISO 9001 -mukaista laatujärjestelmää, joka tullaan sertifioimaan loppuvuodesta 2007. Toimintajärjestelmien tavoitteena on negatiivisten ympäristövaikutuksien ennalta ehkäisy ja vähentäminen sekä toiminnan jatkuva kehittäminen. Laatujärjestelmän avulla pyritään takaamaan tuotteiden ja palveluiden hyvä laatu. Ympäristöpäämäärät Oulun Jätehuollon päivitetty ympäristöpolitiikka hyväksyttiin Liikelaitosten lautakunnassa 28.6.2006. Ympäristöpolitiikassa on määritelty merkittävimmät ympäristövaikutukset sekä ympäristötyön tavoitteet. Oulun Jätehuollon ympäristöpäämääriä on loppusijoitettavan jätteen määrän ja haitallisuuden vähentäminen sekä vastuullinen jätteenkäsittelytoiminta. Vastuulliseen jätteenkäsittelytoimintaan liittyen Ruskon jätekeskuksen typpikuormitusta pyritään vähentämään johtamalla vesiä viemäriin aiempaa suuremmalta alueelta kaatopaikan ympäriltä. Alkuvuonna 2006 tehtiin Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskuksen hyväksymät niskaojan siirtotyöt. Uusi niskaoja rakennettiin kaatopaikan koillispuolelle, johon tullaan johtamaan kaatopaikan ympäriltä tulevat vedet. Kaatopaikalta tulevat suotovedet johdetaan tasausaltaan kautta viemäriin. Ympäristövaikutusten tarkkailu Jätteenkäsittelytoiminnan vaikutusta pinta- ja pohjavesiin sekä jätevedenpuhdistamolle johdettaviin suotovesiin tarkkaillaan säännöllisesti. Lisäksi tarkkaillaan kaatopaikkakaasun laatua ja määrää sekä suljetun kaatopaikan jätetäytön sisäisen veden korkeuden tasoa ja lämpötilaa. Välimaan jätteenkäsittelyalueella tarkkaillaan pinta- ja pohjavesiä. Pintavedet Ruskon jätekeskuksen pintaveden laatua tarkkaillaan avoveden aikaan Lopakkaojasta, Laholaisojasta sekä kaatopaikan yläpuolella olevasta Niskaojasta. Lopakkaojassa sijaitsevalla jatkuvatoimisella mittauspisteellä tarkkaillaan ojan virtaamaa, lämpötilaa, ph-arvoa, sähkönjohtokykyä, ammoniumtyppipitoisuutta sekä -kuormitusta. Lisäksi pintavesistä otetaan kuusi kertaa vuodessa näytteet, joista tutkitaan fysikaalis-kemiallisia suureita sekä kerran vuodessa raskasmetalleja. Kaatopaikan vaikutukset ovat näkyneet vuosien ajan Kuivasjärveen laskevan Lopakkaojan veden korkeina ravinnepitoisuuksina sekä sähkönjohtavuusarvoina. Lopakkaojan kuormituksen oletetaan vähenevän tulevina vuosina suljetun kaatopaikan maisemointityön ansiosta. Jatkuvatoiminen mittaus on ollut toiminnassa kolmen kesän ajan. Sekä jatkuvatoimisen mittarin että lupaehtojen mukaisten näytteenottojen mittaustulokset osoittavat, että ammoniumtyppikuormitus on laskenut edellisvuodesta. Vuonna 2006 Lopakkaojan alapuolella olevassa Laholaisojassa ei ollut havaittavissa jätekeskuksen vaikutuksia, vaan Laholaisojan veden laatu oli parempi kuin Lopakkaojan havaintopisteillä. 5
6 RUSKON JÄTEKESKUKSESTA JÄTEVEDENPUHDISTAMOLLE JOHDETTU SUOTOVESIMÄÄRÄ m 3 V. 2001-2006 64 350 75 500 107 000 222 300 178 000 171 000 01 02 03 04 05 06 Pohjavedet Pohjaveden tarkkailuputkia on Ruskon jätekeskuksen ympärillä 16 kpl, ja niistä määritetään fysikaalis-kemiallisia suureita, pohjaveden korkeutta sekä raskasmetalleja kerran vuodessa. Jätekeskuksen ympärillä olevan pohjaveden laatu ei ole suuremmin muuttunut useiden vuosien aikana. Jätekeskuksen vaikutukset näkyvät suljetun kaatopaikan läheisyyden ja laajennusalueen pohjoispuolen pohjavesiputkissa heikentyneenä vedenlaatuna. Jätekeskuksen eteläpuolella ei vuonna 2006 havaittu kaatopaikan vaikutuksia pohjaveden laadussa. Suotovedet ja jätetäytön sisäinen vesi Jätevedenpuhdistamolle johdettavien suotovesien määrä väheni edellisestä vuodesta. Oulun kaupungin jätevedenpuhdistamolle johdettiin suotovesiä n. 171 000 m 2. Kaatopaikan suotovesialtaat tyhjennettiin ja tarkastettiin kesällä. Niiden kunto todettiin hyväksi. Suotoveden laatu on ollut lupaehtojen mukaista ja veden raskasmetalli- sekä öljyhiilivetypitoisuudet alittivat viemäriin johtamisluvan enimmäispitoisuudet. Suotoveden typpikuormitus vastasi noin 4 643, fosforikuormitus noin 310, biologinen hapenkulutus (BOD7) noin 723 ja kiintoaine noin 304 asukkaan vuoden jätevesiä. Suljetun kaatopaikan jätetäytön sisäisen veden lämpötilaa ja veden pinnan korkeutta seurattiin kerran kuussa huhtikuusta marraskuuhun. Biokaasu Kaatopaikkakaasua on kerätty Ruskon jätekeskuksesta vuodesta 1997. Jätekeskuksen alueella on kaksi biokaasupumppaamoa, joihin imetään kaasua noin 40 kaasunkeräyskaivosta. Vuonna 2006 rakennettiin kuusi uutta pystykeräyskaivoa. Kaasu hyödynnetään Ruskon jätekeskuksen lisäksi Paroc Oy:llä korvaamassa polttoöljyn käyttöä sekä Oulun Energian välityksellä OYSin keskuspesulassa desinfiointihöyryntuotannossa. Lisäksi siitä saatava sähkö hyödynnetään mikroturbiinilaitoksella. Jätetäytöstä muodostuvan kaasun määrää, lämpötilaa ja koostumusta tarkkaillaan jatkuvatoimisten mittareiden avulla. Biokaasupumppaamoilta mitataan lisäksi viikoittain jokaisen kaasunkeräyskaivon kaasun koostumus. Oulun Jätehuollon seurantatietojen mukaan vuonna 2006 biokaasua pumpattiin noin 7,3 miljoonaa m 3. Biokaasun talteenotolla on merkittävä vaikutus kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Ruskon jätekeskuksen kompostointilaitoksen yhteyteen rakennettiin mikroturbiinilaitos, joka otettiin käyttöön lokakuussa 2006. Mikrotur- TAULUKKO 1 LOPAKKAOJAN Lo2-PISTEEN KESKIARVOTULOKSET 2005-2006 Virtaama Ammonium- Ammonium- Sähkön- ph typpi typpikuormitus johtokyky l/s mg/l kg/d ms/m Jatkuvatoiminen mittaus 19.6. - 24.10.05 9,7 14,8 11,8 57,9 7,8*** Jatkuvatoiminen mittaus 19.6-24.10.06 2,8 8,6* 2,0* 50,0 7,2*** Näytteenotto 2005 (touko-, heinä- ja lokakuu) 16,4** 11,6 17,9 50,8** 7,1 Näytteenotto 2006 (touko-, heinä- ja lokakuu) 14,7* 9,4 5,7 60,0** 6,9 *Ammoniumtypen mittaus vain 21.9.06 asti **Näytteenotto lisäksi kesä-, heinä- ja elokuussa ***ph:n mittaus 27.9.05 asti ***ph:n mittaus ollut pois käytöstä 8.9. - 21.9.06
PUMPATTU BIOKAASUMÄÄRÄ Vuosi Määrä Energia- Vastaa määrä kevyttä polttoöljyä (Nm 3 ) (MWh) (litraa) 1999 4,3 milj. 21 500 2,1 milj. 2000 5,7 milj. 27 656 2,7 milj. 2001 5,7 milj. 27 974 2,7 milj. 2002 5,7 milj. 25 444 2,5 milj. 2003 5,6 milj. 26 135 2,6 milj. 2004 6,1 milj. 31 374 3,1 milj. 2005 6,7 milj. 34 440 3,4 milj. 2006 7,3 milj. 34 638 3,5 milj. Kesästä 2003 biokaasua on kerätty kahden pumppaamon avulla. Poikkeamatilanteet ja reklamaatiot biinilaitos tuottaa kaatopaikkakaasusta Ruskon jätekeskuksessa käytettävän sähkön, minkä lisäksi ylimääräinen sähkö myydään valtakunnan verkkoon. Sähkön- ja vedenkulutus Ruskon jätekeskuksen sähkönkulutus oli viime vuonna 717 856 kwh. Ruskon jätekeskuksen puhtaan veden kulutus laski edellisvuodesta 150 m 3. Ruskon jätekeskuksella käytettiin vettä noin 600 m 3 vuonna 2006. Kirjattuja poikkeamatilanteita raportoitiin Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskukselle ja Oulun seudun ympäristövirastoon 8 kpl. Poikkeamaraportteja tehtiin mm. mahdollisista tulevista hajuhaitoista, suotovesipumppaamon toimintahäiriöstä ja tulipaloista. Kirjattuja reklamaatioita saatiin yhteensä 207 kappaletta, joista - 52 kpl hajuhaitoista - 149 kpl ekopisteiden ympäristön siisteydestä ja keräysastioiden täyttymisestä - 5 kpl palvelun laadusta - 1 kpl pahanhajuisesta vedestä Lopakkaojalla (johtui suotovesipumppaamon toimintahäiriöstä). 7 Haittaeläimet ja hajut Rottakantaa vähennettiin tehomyrkytyksen avulla. Rottia myrkyttivät sekä alan yrittäjät että Oulun Jätehuolto. Myös ampumaseurat hävittivät rottia ampumalla. Lisäksi aliurakoitsijat pyydystivät variksia ja lokkeja 5 x 4 metrin kokoisilla häkeillä ennen pesimäkauden alkua. Lintuinfluenssaa vastaan varauduttiin järjestämällä jalkojen ja käsien desinfiointipiste asiakkaille keväällä 2006. Hajuhaittoja pyrittiin vähentämään rakentamalla uusia biokaasun keräyslinjoja ja tehostamalla kompostointilaitoksen toimintaa. Kesällä 2006 valmistui kompostointilaitoksen esikäsittelylaitteisto, jolla pyritään takaamaan laitoksen toimintavarmuus ja vähentämään huoltoseisokkien määrää. Hajuhaittoja aiheuttivat muun muassa aumakompostointi, jota jouduttiin tekemään laitoksen rakennustöiden aikana, biokaasulinjojen rakentaminen sekä jälkikypsytetyn kompostimullan käyttö kuivan jätepenkan peittämiseen tulipalojen ja pölyämisen ehkäisemiseksi. Reklamaatiot käsiteltiin johtoryhmässä ja niistä annettiin kirjallinen palaute. Ekopisteiden siisteyttä pyrittiin parantamaan rakentamalla lisää suoja-aitoja. Oulun lähialueiden ekopisteillä tyhjennykset on rytmitetty siten, että eri jakeet tyhjennetään eri päivinä. Näin lähialueiden jokaisella ekopisteellä pyritään käymään päivittäin. AMMONIUMTYPPIKUORMITUS (kg/d) 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0,1 0 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 0 1 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 KOKONAISFOSFORIKUORMITUS (kg/d) Ammoniumtyppikuormitus Kokonaisfosforikuormitus
8 Neuvonta ja tiedotus Neuvonta ja tiedotus ovat Oulun Jätehuollossa tärkeässä asemassa. Tehokkaan neuvonnan ja tiedottamisen avulla pystytään vaikuttamaan asenteisiin ja tottumuksiin. Strategian mukaisesti neuvontaa annetaan toimialueen kaikissa kunnissa jätteiden kierrätyksen ja hyötykäytön edistämiseksi. Jäteneuvontaa annetaan puhelimessa, sähköpostitse sekä lukuisissa neuvontatilaisuuksissa kouluissa ja yrityksissä. Erityisesti Internetin kautta tulevat yhteydenotot lisääntyivät vuonna 2006. Internetin kautta tulleista yhteydenotoista suurimmassa osassa kaivattiin jäteneuvontaa, mutta sähköisesti kyseltiin myös ekopisteistä ja hajuhaitoista. Laskiaistiistaina järjestettiin Leinonpuiston oppilaille ulkoilupäivä Ruskotunturilla. Kauniina päivänä laskettiin mäkeä, syötiin eväitä ja paistettiin makkaraa. Oulun Jätehuollon neuvonta ja tiedotus osallistui nuukuusviikoille, ja teemana oli Oppia etelästä. Teeman ympärille rakennettiin näyttely Oulun kaupunginkirjaston ala-aulaan. Pohjois- Pohjanmaan marttojen ja Reilun Kaupan kanssa yhteistyössä järjestetyillä nuukuusviikoilla annettiin neuvoja esimerkiksi vanhojen vaatteiden uudelleenkäytöstä. Oulun Taidekoulu hyödynsi Oulun Jätehuollon kierrätykseen kerättyjä videokasetteja omassa performanssissaan loppukeväällä. Oulun Jätehuolto oli mukana vuoden 2006 Rakentajamessuilla Ouluhallissa kompostiteemalla. Asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia kompostoinnista, ja Oulun Jätehuollon neuvontapiste rakentajamessuilla oli suosittu. Neuvontatilaisuuksia kouluissa ja oppilaitoksissa sekä ympäristökunnissa pidettiin yhteensä 95. Niissä käsiteltiin mm. kierrätystä ja hyötykäyttöä, jätehuollon järjestämistä, jätehuoltomääräyksiä sekä jätteen välttämistä ja ongelmajätehuoltoa. Vuonna 2006 Ruskon jätekeskukseen tutustui puolestaan 70 vierailuryhmää. Julkaisut Vuoden 2006 jäteopas jaettiin toukokuun alussa jokaiseen talouteen koko Oulun Jätehuollon toimialueella. Jäteopas on kasvattanut vuosi vuodelta suosiotaan, ja erityisesti risukupongit ovat oppaassa haluttuja. Erillinen kompostointiopas ja rakennusjätteen lajitteluopas valmistuivat. Rakenna ja lajittele -opasta jaettiin myös Rakentajamessuilla. Motoristiteemalla tehtiin myös ongelmajätehuoltokortteja, joista saa lisätietoa ongelmajätteiden kierrätyksestä. Oulun Jätehuolto oli säännöllisesti mukana teknisen toimialan Teknoset-lehdessä sekä Oulun kaupungin henkilöstölehti Pyörteessä. Oulun Jätehuollon asioista kirjoitettiin usein paikallisiin sanomalehtiin, ja Jätehuollon asioista tiedotettiin myös radiossa ja televisiossa. Ympäristökuntien kuntalehdet tiedottivat Oulun Jätehuollon asioista aktiivisesti.
SYÖVYTTÄVÄ HAITALLINEN SYTTYVÄ YMPÄRISTÖLLE VAARALLINEN MYRKYLLINEN HAPETTAVA Ongelmajätehuolto 9 Kotitalouksien ongelmajätteitä otetaan ilmaiseksi vastaan koko Oulun Jätehuollon toimialueella. Oulun Jätehuolto hoitaa neljääkymmentä ongelmajätteiden vastaanottopistettä yhteistyökumppaniensa kanssa. Lisäksi kotitalouksien ongelmajätteitä kerätään kiertävään keräysautoon syksyisin ja keväisin. Yritysten ongelmajätteet otetaan maksullisina vastaan Ruskon jätekeskuksessa. ONGELMAJÄTTEIDEN MÄÄRIEN KEHITYS/KG 2005-2006 2005 2006 Akut 146 695 168 922 Hapot ja emäkset 202 333 Jäähdytin- ja jarrunesteet 573 635 Loisteputket 6 170 0 Lääkkeet 6 455 6 530 Maalit, liimat, liuottimet 66 407 74 855 Kemikaalit 1 067 2 375 Paristot 7 765 10 799 Torjunta-aineet 372 80 Kiinteät öljyiset jätteet 12 217 13 739 Yhteensä 247 923 278 268 Öljyvesiseos 231 473 393 654 Pilssivesi 19 040 21 540 Öljysäiliöiden puhdistusjäte 12 480 21 770 Öljynerotuskaivojen jäte 233 100 235 420 Yhteensä 496 093 672 384 Ongelmajätteet yhteensä 744 016 950 652 Vuonna 2006 ongelmajätteiden keräyskampanjoita järjestettiin ympäristökunnissa 12 kertaa ja Oulussa 11 kertaa. Kotitalouksien ja yritysten tavanomaisia, kiinteitä ongelmajätteitä otettiin vastaan 278 tonnia. Ongelmajätteiden kasvutavoite oli viisi prosenttia, mikä saavutettiin hienosti: vuonna 2006 ongelmajätteitä kerättiin 12 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Ympäristökunnista ja keräyksistä saatiin noin puolet ongelmajätteistä, loput tulivat oululaisista kotitalouksista ja yrityksistä suoraan Ruskon jätekeskukseen sekä muihin Oulun vastaanottopisteisiin. Sähkö- ja elektroniikkaromun keräys jatkui tuottajayhteisöjen vastuulla. Oulun Jätehuolto keräsi toimialueeltaan yli 1 269 tonnia SEromua vuonna 2006. Edellisvuonna määrä oli 885 tonnia, joten kasvua oli peräti 43 prosenttia. ONGELMAJÄTTEIDEN MÄÄRIEN KEHITYS/KG 2000-2006 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Akut 102 584 94 298 118 791 159 905 138 800 146 695 168 922 Hapot ja emäkset 209 459 904 1 445 1 282 202 333 Jäähdytin- ja jarrunesteet 296 115 2 731 2 101 1 332 573 635 Loisteputket 5 657 5 852 5 547 6 423 7 404 6 170 0 Lääkkeet 2 097 3 862 5 180 4 192 4 316 6 455 6 530 Maalit, liimat, liuottimet 19 036 38 970 49 547 32 820 29 530 66 407 74 855 Kemikaalit 1 746 756 1 020 2 760 1 582 1 067 2 375 Paristot 5 395 3 891 6 773 6 144 11 147 7 765 10 799 Torjunta-aineet 535 420 712 336 346 372 80 Kiinteät öljyiset jätteet 7 019 16 322 20 143 11 979 8 394 12 217 13 739 Yhteensä 144 574 164 945 211 348 228 105 204 133 247 923 278 268 Öljyvesiseos 264 256 178 147 240 240 428 918 289 593 231 473 393 654 Pilssivesi 30 420 10 380 36 040 16 660 420 19 040 21 540 Öljysäiliöiden puhdistusjäte 16 560 12 762 46 368 92 958 32 440 12 480 21 770 Öljynerotuskaivojen jäte 191 540 140 000 227 420 230 600 174 920 233 100 235 420 Yhteensä 502 776 341 289 550 068 769 136 497 373 496 093 672 384 Ongelmajätteet yhteensä 647 350 506 234 761 416 997 241 701 506 744 016 950 652
KIERRÄTYSKESKUKSEN KOLME VUOTTA 2004 2005 2006 134 384 141 343 126 128 Tulot euroina 28 967 31 276 31 225 Maksaneet asiakkaat Toppilan kierrätyskeskus Oulun Jätehuollon toimialueella pyritään hyödyntämään kaikki käyttökelpoinen tavara, ja yksi parhaista paikoista kierrätykselle on Toppilan kierrätyskeskus. Toiminnan tarkoituksena on vähentää kaatopaikalle menevän tavaran määrää. Asiakkaille ja yrityksille tavaran tuonti kierrätyskeskukseen on maksutonta. 10 Kierrätyskeskuksessa vastaanotetaan ja myydään kierrätystavaroita sekä otetaan vastaan kotitalouksien ongelmajätteitä. Kierrätyskeskuksessa toimii myös noutopalvelu, joka hakee käyttökelpoista tavaraa ilmaiseksi asiakkaiden kotoa. Lisäksi asiakkaat voivat hyödyntää maksullista vientipalvelua. Kierrätyskeskuksen pyöräkorjaaja kunnostaa Ruskon jätekeskukseen tuotuja polkupyöriä myyntikuntoon. Viime vuonna kierrätyskeskuksessa kävi yli 30 000 asiakasta, ja vuoden aikana myytiin yhteensä 107 780 tuotetta. Tavaraa myytiin hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Myydyn tavaran keskihinta oli 1,17 euroa ja myyntituloja kertyi yhteensä 126 128 euroa. Kierrätyskeskuksen myyntituloilla katetaan osa Toppilan kierrätyskeskuksen käyttökustannuksista. Kierrätyskeskuksessa myytiin 194 kunnostettua polkupyörää vuonna 2006. Kunnostamattomia pyöriä myytiin yhteensä 23. Edellisvuoteen verrattuna pyöriä myytiin hieman vähemmän. Ilmaista noutopalvelua käytettiin vuoden aikana 612 kertaa, ja vientireissuja oli 121. Kierrätyskeskuksen pakettiauto oli liikkeellä keskimäärin neljä kertaa päivässä. Noutopalveluiden määrä hieman laski edellisvuodesta. Kierrätyskeskuksessa työskenteli vuonna 2006 aikana kolme vakituista ja viisi määräaikaista työntekijää. Kierrätyskeskus työllisti myös harjoittelijoita sekä työkokeilun, kuntouttavan työtoiminnan ja yhdyskuntapalveluksen kautta tulleita. Kesällä kierrätyskeskuksessa työskenteli yhteensä neljä kesätyöntekijää.
Ekopisteet Oulun Jätehuollon toimialueella on yhteensä 59 ekopistettä, joista 25 sijaitsee Oulussa. Ekopisteet on sijoitettu alueelle siten, että kaikilla kuntalaisilla on hyvät mahdollisuudet kierrättää hyötyjätteensä. Kuntalaiset ovat aktiivisia hyötyjätteiden kierrättäjiä, ja erityisesti muovinkeräys on kasvattanut suosiotaan. 11 Ekopisteisiin voi viedä kotitalouksien hyötyjätteitä eli muovia, kartonkia, lasia, pienmetallia ja paperia. Ruskon Oivapisteessä toimii myös kierrätyspiste, johon voi hyötyjätteiden lisäksi palauttaa ongelmajätettä sekä sähkö- ja elektroniikkaromua. Vuonna 2006 hyötyjätteitä kerättiin yhteensä 5 194 tonnia, josta paperin osuus oli 2 506 tonnia. Hyötyjätteissä lisäystä edellisvuoteen oli 12 prosenttia, joten tavoiteltu 15 prosentin kasvu miltei saavutettiin. Kerätyt hyötyjätteet käytetään teollisuudessa raaka-aineina ja energianlähteinä. Esimerkiksi keräyskartongista ja pahvista tehdään paperirullien hylsyjä ja paperista tehdään kartonkia sekä kirjekuoria. Muovi poltetaan energiaksi, ja metalli puolestaan kuljetetaan Kuusakoski Oy:n kautta metalliteollisuuteen. Osa kerätystä lasista päätyy lasivillaksi, mutta sitä on käytetty myös Ruskon jätekeskuksessa erilaisissa rakenteissa korvaamassa kivimursketta. Vuonna 2006 Oulun Jätehuollon alueelle rakennettiin kaksi uutta ekopistettä. Toinen sijaitsee Välivainiolla ja toinen Limingan K-marketin yhteydessä. Ekopisteitä tyhjentää kaikissa Oulun Jätehuollon alueen kunnissa V-P Hiltunen Oy. 5 000 000 4 500 000 4 000 000 3 500 000 3 000 000 2 500 000 2 000 000 1 500 000 HYÖTYJÄTTEET 1996-2006 Energiajäte Keräyskartonki Muovi Pahvi Lasi Paperi Hyötyjätteiden määrä/kg 2005 2006 Energiajäte 549 900 525 070 Keräyskartonki 209 500 229 100 Muovi 371 460 522 060 Pahvi 50 480 66 360 Lasi 557 060 625 380 Paperi 2 040 920 2 506 360 Metalli 874 020 719 320 Yhteensä 4 653 340 5 193 650 1 000 000 500 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Metalli
12 Ruskon jätekeskus Ruskon jätekeskus on suojaviheralueineen 93 hehtaarin laajuinen alue, josta käytössä oleva seka- ja rakennusjätteen kaatopaikka on 5,5 hehtaarin kokoinen. Loppuosa jätekeskuksesta on varattu muille toiminnoille, esimerkiksi hyötyjätepisteelle, ongelmajätteiden varastoinnille, kompostoinnille ja toimistotiloille. Asiakkaita Ruskon jätekeskuksessa käy päivittäin 300 350, mutta keväisin ja syksyisin ruuhkaaikoina asiakkaita voi olla tuhatkin päivässä. Erilliskerätty biojäte kompostoidaan rumpukompostoreissa, ja se kulkeutuu jälkikypsytykseen aumoihin. Vuonna 2006 biojätettä vastaanotettiin 6 439 tonnia. Öljyisten maiden kompostointia varten Ruskon jätekeskuksessa on erillinen kenttä. Kompostoimalla puhdistettua maata voidaan hyödyntää jätekeskuksen omissa maisemointi- ja rakennustöissä. Erilliskerätty muovi ja yrityksistä tuleva energiajäte paalataan jätekeskuksen energiajätehallissa. Metallia otettiin vastaan yhteensä 719 tonnia. Yhteistyössä Kuusakoski Oy:n kanssa tehty kaksivuotinen kiinteistökohtainen metallinkeräyskokeilu päättyi vuoden lopussa. Jätekeskuksen vuosi 2006 Biokaasun talteenottokaivoja rakennettiin kuusi lisää. Kaasukaivot vähentävät tuntuvasti Ruskon jätekeskuksen ympäristöhaittoja. Nyt talteenottokaivoja on yhteensä 40. Lokakuussa 2006 otettiin käyttöön mikroturbiinilaitos. Automatisoidun ja miehittämättömän laitoksen avulla kaatopaikkakaasua voidaan hyödyntää tehokkaammin, ja kaatopaikkakaasun energiasta n. 30 prosenttia voidaan muuttaa sähköenergiaksi. Kompostointilaitoksessa otettiin käyttöön uusi murskain ja rumpuseula. Biojäte kulkeutuu kompostoreihin ensin murskaimen lävitse. Seula puolestaan erottelee biojätteestä muovin ja muut sinne kuulumattomat tuotteet. Sähkö käytetään hyödyksi Ruskon jätekeskuksen alueella, ja ylimääräinen sähkö myydään Oulun Sähkönmyynti Oy:lle, jonka kanssa allekirjoitettiin sopimus syksyllä. Mikroturbiinilaitos oli 400 000 euron investointi. Kesällä 2006 aloitettiin uuden Oivapisteen ja kahden uuden vaa an rakennustyöt. Sosiaalija toimistorakennuksen yhteyteen rakennettiin uudet vaakatilat. Uusia vaakoja testattiin vuoden lopussa, mutta asiakkaille uusi vaakajärjestelmä ja uusi Oivapiste avattiin tammikuussa vuonna 2007.
RUSKON JÄTEMÄÄRÄT 1996-2006 100 000 80 000 60 000 Rakennusjäte Erityisjäte Teollisen toiminnan jäte Biojäte 40 000 20 000 Sekajäte 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 Laajempi infrastruktuurin uudistustyö jatkuu tulevaisuudessa. Vaakojen ja uuden Oivapisteen lisäksi vuonna 2007 valmistuu Ruskon jätekeskukseen johtavalle tielle valokaariportti. Projektit ja kehittämishankkeet Oulun Jätehuolto oli osallisena energiajätteen kilpailuttamiseen tähtäävässä jäterenkaassa. Energiajätteen hyödyntämisestä saatiin tarjoukset kesällä, ja asiasta päätetään vuonna 2007. Välimaan pilaantuneiden maiden väliaikainen ympäristölupa sai lainvoiman, kun Vaasan hallinto-oikeus hylkäsi kaikki luvasta tehdyt valitukset. Ruskon jätemäärät tonneina 2005 2006 Rakennusjäte 25 155 25 124 Erityisjäte 2 470 2 126 Teollisen toiminnan jäte 899 898 Biojäte 6 335 6 439 Sekajäte 60 772 66 667 YHTEENSÄ 95 631 101 254 Oulun Jätehuollon ja Kuusakoski Oy:n kaksivuotinen kiinteistökohtainen metallinkeräyskokeilu päättyi. Metallinkeräyksessä oli mukana neljä tuhatta taloutta. Metallia saatiin talteen kaikkiaan 30 tonnia eli 3 kiloa asukasta kohti. Valtaosa kerätystä metallista oli pakkausmetallia. Kokeiluun oltiin tyytyväisiä. Oulun Jätehuolto oli mukana 12 muun jätelaitoksen kanssa Efekon koordinoimassa jätelaitosten ympäristöraportointihankkeessa, jota päätettiin jatkaa toiseen vaiheeseen vuonna 2007. 13
Yhteistyö kunnissa 14 Oulun Jätehuollon toimialueeseen kuuluu 14 kuntaa. Oulun Jätehuolto vastaa kunnissa muodostuvan jätteen loppusijoittamisesta Ruskon kaatopaikalle. Lisäksi Oulun Jätehuolto järjestää kuntalaisille mahdollisuuden hyötyjätteiden kierrätykseen sekä vastaanottaa kaikkien kuntien kotitalouksien ongelmajätteet. Oulun Jätehuolto huolehtii myös ympäristökuntien jäteneuvonnasta ja tiedottamisesta. Vuonna 2005 toteutettiin sidosryhmätutkimus, jonka tuloksena vuonna 2006 yhteistyötä alettiin kehittää. Kehittämistyössä apuna ovat kuntakäynnit sekä jäteasemien toiminnan seuranta. Oulun Jätehuollon toimialue pysyi vuonna 2006 ennallaan. Uusi ongelmajätteen vastaanottopiste otettiin käyttöön Oulunsalossa, ja Liminkaan rakennettiin uusi ekopiste. Yhteistyössä ovat mukana Hailuoto, Haukipudas, Ii, Kempele, Kiiminki, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulunsalo, Tyrnävä, Utajärvi, Yli-Ii sekä Ylikiiminki. Kuntien asukasluku on 95 000.
Yhteistyökumppanit ympäristökunnissa Hailuodon jäteasema Hailuodon 4H-yhdistys ry Haukiputaan ongelmajätteet Lassila&Tikanoja Oyj Iin jäteasema Iin Jätehuolto Paakkola Oy Kempeleen ongelmajätteet Kempeleen Jätekuljetus Ky Kiimingin ongelmajätteet Ekokem-palvelu Oy Limingan jäteasema Limingan Kierrätys Muhoksen jäteasema PPT Luttinen Oy Oulunsalon ongelmajätteet Oulunsalon kunta Tyrnävän jäteasema Tyrnävän Auto ja Sähkö Utajärven jäteasema Jätehuolto T. Kerola Yli-Iin jäteasema Iin Jätehuolto Paakkola Oy Ylikiimingin jäteasema Ylikiimingin 4H-yhdistys ry 15 Kuntien jäteasemat Oulun Jätehuollon yhteistyökunnissa toimii kahdeksan jäteasemaa. Jäteasemilla otetaan maksutta vastaan koti- ja maatalouksien hyötyja ongelmajätteitä sekä pieniä määriä jäteöljyjä. Asemille voi viedä myös satunnaisesti pieniä kuormia esimerkiksi remontoinnissa syntynyttä sekajätettä. Lisäksi jäteasemat vastaanottavat sähkö- ja elektroniikkaromua. Jäteasemille kertyneet jätteet kuljetetaan edelleen Ruskon jätekeskukseen. Kuntien ekopisteet Ympäristökuntien alueella on 34 ekopistettä. Pisteisiin voi viedä kotitalouksien hyötyjätteitä eli muovia, paperia, kartonkia, lasia ja pienmetallia. Pahvia puolestaan otetaan vastaan jäteasemilla. Ongelmajätteet Ympäristökunnissa ongelmajätteet otetaan yleensä vastaan jäteasemilla. Niissä kunnissa, joissa jäteasemaa ei ole, ongelmajätehuollosta vastaavat paikalliset yritykset tai muut urakoitsijat. Näihin kiinteisiin vastaanottopisteisiin tuotiin viime vuonna yhteensä 105 tonnia kiinteitä ongelmajätteitä. Jäteöljyä tuotiin yhteensä 12,2 tonnia. Kiinteiden ongelmajätepisteiden lisäksi Oulun Jätehuolto järjestää ympäristökunnissa keväisin ja syksyisin keräyksiä, joihin asukkaat voivat tuoda ongelmajätteitään. Keräyksiä järjestettiin viime vuonna 12. Kiinteitä ongelmajätteitä kerättiin yhteensä 33 tonnia ja jäteöljyä 37,2 tonnia. Eniten keräyksiin tuotiin kotitalouksista maaleja, jäteöljyjä ja auton akkuja. Ympäristökuntien ekopisteet sijaitsevat keskeisillä paikoilla taajamissa, huoltoasemien, isojen kauppojen tai koulujen yhteydessä.
TULOSLASKELMA yksikkö = euro 31.12.2006 31.12.2005 Liikevaihto 8 509 224,80 7 854 163,24 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot 48 826,98 49 712,44 Tuet ja avustukset kunnalta 88 519,51 100 709,31 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat 178 193,56 227 280,25 Palvelujen ostot 2 216 087,93 2 394 281,49 2 206 034,17 2 433 314,42 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 792 480,87 776 640,15 Henkilöstösivukulut Eläkekulut 178 990,59 183 428,61 Muut henkilöstösivukulut 62 312,84 1 033 784,30 59 457,04 1 019 525,80 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 1 029 459,92 1 005 835,30 Liiketoiminnan muut kulut 3 219 185,36 3 108 996,91 Liikeylijäämä (-alijäämä) 969 860,22 436 912,56 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 84 142,29 29 997,18 Muut rahoitustuotot 2 328,31 2 928,85 Muut rahoituskulut 118,84 86 351,76 0,00 32 926,03 Ylijäämä (alijäämä) ennen satunnaisia 1 056 211,98 469 838,59 Ylijäämä (alijäämä) ennen varauksia 1 056 211,98 469 838,59 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 298 150,90 300 698,78 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 354 362,88 770 537,37 16
TASE VASTAAVAA yksikkö = euro 31.12.2006 31.12.2005 PYSYVÄT VASTAAVAT Aineelliset hyödykkeet Rakennukset 870 080,85 527 451,77 Kiinteät rakenteet ja laitteet 3 568 669,80 4 283 276,13 Koneet ja kalusto 448 241,50 236 472,77 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 343 740,44 444 324,58 Sijoitukset Muut saamiset 1 376,03 1 376,03 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 30 000,00 30 000,00 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 1 050 074,72 1 002 477,46 Siirtosaamiset 9 318,66 13 796,71 Rahat ja pankkisaamiset 6 681 623,05 5 396 879,96 VASTAAVAA YHTEENSÄ 14 003 125,05 11 936 055,41 VASTATTAVAA 31.12.006 31.12.3005 OMA PÄÄOMA Peruspääoma 2 018 255,11 2 018 255,11 Muut omat rahastot 1 006 725,55 848 384,93 Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 2 181 541,55 1 411 004,18 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 1 354 362,88 770 537,37 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET Poistoero 1 802 363,60 2 100 514,50 Vapaaehtoiset varaukset 714 600,47 714 600,47 17 PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 3 149 793,37 2 649 793,37 VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat kunnalta 270 603,30 270 603,30 Lyhytaikainen Ostovelat 1 258 983,97 832 650,79 Muut velat 115 431,75 190 731,63 Siirtovelat 130 463,50 128 979,76 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 14 003 125,05 11 936 055,41
RAHOITUSLASKELMA Liikelaitoksen varsinaisen toiminnan ja investointien nettokassavirta yksikkö = euro 31.12.2006 31.12.2005 Tulorahoitus Liikeylijäämä (-alijäämä) 969 860,22 436 912,56 Poistot ja arvonalentumiset 1 029 459,92 1 005 835,30 Rahoitustuotot ja -kulut 86 351,76 32 926,03 Muut tulorahoituksen korjauserät 494 025,33 2 579 697,23 1 495,45 1 477 169,34 Investoinnit Investointimenot -1 776 692,59-587 852,42 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 14 000,00-1 762 692,59 0,00-587 852,42 Toiminnan ja investointien nettokassavirta 817 004,64 889 316,92 Rahoitustoiminnan kassavirta Antolainauksen muutokset Antolainaamisen lisäys -535,08 Oman pääoman muutokset Muut oman pääoman muutokset 158 340,62 210 753,97 Muut maksuvalmiuden muutokset Saamisten muutokset kunnalta 11 023,08-50 886,20 Saamisten muutokset muilta -54 142,29-379 953,75 Korottomien velkojen muutos 352 517,04 309 397,83 200 558,42-230 281,53 Rahoitustoiminnan nettokassavirta 467 738,45-20 062,64 Rahavarojen muutos 1 284 743,09 869 254,28 Rahavarojen muutos Rahavarat 31.12. 6 681 623,05 5 396 879,96 Rahavarat 1.1. 5 396 879,96 1 284 743,09 4 527 625,68 869 254,28 18
LIITETIEDOT yksikkö = euro TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1. - 31.12.2006 TASEEN LIITETIEDOT 31.12.2006 1. Tuotot 2006 Käyttöomaisuus ja muut pitkäaikaiset sijoitukset 2006 Jätemaksutulot 7 683 494,65 Biokaasun myyntitulot 558 608,00 Hyötyjätteiden käsittelytulot 127 015,27 Kierrätyskeskustulot 140 106,88 Liiketoiminnan muut tuotot 48 826,98 Tuet ja avustukset, työllistettyjen palk. 88 519,51 Tuotot yhteensä 8 646 571,29 2. Henkilöstökulut Maksetut palkat 792 480,87 Henkilöstösivukulut 241 303,43 Henkilöstökulut yhteensä 1 033 784,30 3. Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot yhdystilistä 84 142,29 Muut rahoitustuotot 2 328,31 Muut rahoituskulut -118,84 Korvaus peruspääomasta Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 86 351,76 Aineelliset hyödykkeet Rakennukset Poistamaton hankintameno 1.1. 527 451,77 Lisäykset tilikaudella 416 545,72 Poistot tilikaudelta 73 916,64 Poistamaton hankintameno 31.12. 870 080,85 Kiinteät rakenteet ja laitteet Poistamaton hankintameno 1.1. 4 283 276,13 Lisäykset tilikaudelta 95 434,56 Poistot tilikaudelta 810 040,79 Poistamaton hankintameno 31.12. 3 568 669,80 Koneet ja kalusto Poistamaton hankintameno 1.1. 236 472,77 Lisäykset tilikaudella 357 271,12 Poistot tilikaudella 145 502,39 Poistamaton hankintameno 31.12. 448 241,50 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Tunnusluvut (%) 2006 Liikevoitto 5,56 Voitto rahoituserien jälkeen 5,98 Omavaraisuusaste 70,48 Sijoitetun pääoman tuotto ROI 5,73 Oman pääoman tuotto ROE 5,93 Poistamaton hankintameno 1.1. 444 324,58 Lisäykset tilikaudella 1 703 577,84 Vähennykset tilikaudella 804 161,98 Keskeneräiset 31.12. 1 343 740,44 Muut omat rahastot Rahasto 1.1. 848 384,93 Lisäykset tilikaudella 158 340,62 Rahasto 31.12. 1 006 725,55 Vapaaehtoiset varaukset Investointivaraukset 1.1. 714 600,47 Investointivarauksen purkaminen kaatopaikka 0,00 Investoinivaraukset 31.12. 714 600,47 Pakollinen varaus Kaatopaikan jälkihoito 1.1. 2 649 793,37 Lisäykset tilikaudella 500 000,00 Vähennykset tilikaudella Kaatopaikan jälkihoito 31.12. 3 149 793,37 19 Pakollisessa varauksessa 500 000 vakuus kaatopaikan ympäristöluvasta ympäristökeskukselle. Välimaan kaatopaikan pilaantuneiden maiden käsittelyalueen 30 000 vakuus ympäristökeskukselle.
postiosoite PL 67, 90015 OULUN KAUPUNKI toimisto Ruskonniityntie 10, 90630 OULU puhelin (08) 5584 3952 faksi (08) 5584 3999 sähköposti etunimi.sukunimi@ouka.fi Internet www.ouka.fi/jatehuolto Ruskon jätekeskus osoite Ruskonniityntie 10, 90630 OULU Toppilan kierrätyskeskus osoite Paakakatu 2, 90520 OULU puhelin (08) 5584 3966 Turbiiniryhmä Kalevaprint