Yleisiä neuvoja ja ohjeiden perusteluja



Samankaltaiset tiedostot
RAKENTAMISTAPAOHJEET KANGASALA 2008 YLEISOHJE

Yleisiä neuvoja ja ohjeiden perusteluja

Yleisiä neuvoja ja ohjeiden perusteluja

Yleisiä neuvoja ja ohjeiden perusteluja

Yleisiä neuvoja ja ohjeiden perusteluja

Yleisiä neuvoja ja ohjeiden perusteluja

Yleisiä neuvoja ja ohjeiden perusteluja

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

Suomelan asemakaava. Rakentamistapaohjeet. A-Insinöörit Suunnittelu Oy. Korttelit

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

SAAREN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

NIINIKANGAS RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELEIHIN:

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS


TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

YLEISTÄ SISÄLLYSLUETTELO. Porvoon kaupunki kaupunkisuunnitteluosasto YLEISTÄ 1. KORTTELIT 3547, reilusti rinteessä

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

RAKENTAMISTAPAOHJEET

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, III VAIHE: HUNAJATIE, VIIKUNATIE JA TAATELITIE kaupunginosan korttelit 16, 18-20

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

e=0.25 I I e=0.30 IIII e= ET 2013-K28432/1 e=0.30 H a Rasiakuja Purnukuja 29 palahti 2008-K609/1

SANTALANTIEN RAKENNUSTAPAOHJEET

IITTI Kirkonkylä RAKENTAMISTAPAOHJE SORRONNIEMI. Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, Helsinki p ,

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 2 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KALLIOIMARTEENTIE

Lappeenrannan kaupunki Rauhan sataman alue Asemakaava, asemakaavan muutos

RAKENTAMISTAPAOHJE (luonnos)

AINOLANVAINIO II RAKENNUSTAPAOHJEET

RAKENTAMISTAPAOHJE

KAANAANMAAN PIENTALOALUEEN POHJOISOSA, II VAIHE, VIINITARHANTIE

Alueella on kaukolämpö. Asuinrakennuksessa on oltava vähintäänkin varaus tulisijalle.

Rakentamistapaohjeet KAANAANMAANTIEN ITÄPUOLI, II VAIHE: ULKOMETSÄNTIE JA ULKOMETSÄNPOLKU kaupunginosan KORTTELIT 11-16

PUROLAN RAKENTAMISTAPAOHJEET KEVÄÄN 2010 PIENTALOTONTTIJAKO

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

KALAJOKI LIITE 7 KOTIPUISTON ASUNTOALUE 1/13 RAKENNUSTAPAOHJE

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

LAAJENNUSALUE

HÄMEENKOSKI VALKINRANTA

SILIKALLIO ITÄ - AK: RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

Rakennustapaohjeet Suttenhaan asemakaava korttelit

ENNEN SUUNNITTELUN ALOITTAMISTA OTTAKAA YHTEYS RAKENNUSTARKASTAJAAN

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

Rakentamistapaohjeet MUSTIKKAMÄKI, 1 VAIHE: OSA MUSTIKKAMÄENTIESTÄ JA KETUNLEIVÄNTIE kaupunginosan korttelit 14, 15, OSA 16 JA OSA 17

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

KOTKA 35. KAUPUNGINOSA SUULISNIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET KORTTELILLE 63, 64 JA OSALLE KORTTELIA 58.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

KAARINA POHJANPELTO II RAKENTAMISTAPAOHJEET. KORTTELIT 5501, 5502, 5530, 5531 ja RAKENTAMISTAPAOHJEET

PUROLAN JA IMPIVAARAN RAKENTAMISTAPAOHJEET

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

RAKENNUSTEN MUOTOKIELI, KOKO JA SIJOITTAMINEN TONTILLE

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

Transkriptio:

Yleisiä neuvoja ja ohjeiden perusteluja Kangasalan postista. Jätehuollosta vastaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy, joka antaa ohjeet jätetelineen sijoituksesta. Suunnittelu Ohjeiden tarkoitus Näiden neuvojen ja ohjeiden tarkoitus on opastaa rakennuttajaa ja suunnittelijaa hyviin suunnitteluratkaisuihin ja antaa asemakaavaa täydentäviä ohjeita rakennusten sijoituksesta ja ulkoasusta. Korttelikohtaiset ohjeet ovat rakennuslautakunnan hyväksymät ja määräyksinä noudatettavat. Suunnittelijan pätevyys Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää suunnittelijoilta koulutusta ja riittävää kokemusta suunnittelualan tehtävistä. Pääsuunnittelija tulee nimetä erikseen. Neuvottelu Suunnitelmaluonnoksista tulee neuvotella hyvissä ajoin ennen rakennuslupahakemuksen jättämistä rakennustarkastajan ja kaavasuunnittelijan kanssa. Tämä nopeuttaa luvan käsittelyä. Tekniset verkostot Vesihuollon ja katujen suunnittelusta vastaa kunnan tekninen keskus. Kangasalan vesi antaa yksityiskohtaiset ohjeet vesihuoltoliittymistä. Sähköliittymästä tulee sopia Vattenfall Oy:n kanssa. Puhelin- ja tietoliikenneverkon rakentamisesta vastaa Elisa Oyj. Postilaatikon sijoittamisesta saa tietoja

Tontin kadunpuoleisen aidan rakentamisesta tulee sopia kortteleittain yhtenäisesti. Aidaksi valitaan mieluusti vapaasti kasvava pensasaita. Rakennuspaikan käsittely Maastonmuotojen huomioonottaminen Toteutuksessa kiinnitetään huomiota aluekokonaisuuteen, lattiakorkeuksien ja tonttien pintojen yhtenäisyyteen ja toisiinsa sovittamiseen. Rakennukset on sovitettava tontille siten, että vältetään maaston leikkaamista ja pengertämistä. Asunnon sisäisillä tasoeroilla voidaan välttää tontin raju muokkaaminen. Yli 1,5 m korkea aita vaatii rakennus- tai toimenpideluvan, ellei sitä ole kaavassa mainittu. Jos päädytään puuaitaan, valitaan katujaksolle yhtenäinen ratkaisu. Puuaitaa voidaan pehmentää köynnöksin. Rakennuksiin liittyvät aidat (terassit ym.) tehdään rakennuksen materiaalien ja värityksin. Istutukset Pensas- ja puuistutuksissa tulisi suosia suomalaisia lajeja ja jaloja lehtipuita. Pihasta saa käyttökelpoisen tilan, kun sijoittaa istutukset tontin reunoille tiiviinä vyöhykkeinä ja jättää keskeisen tilan esim. laatoitetuksi ja nurmikoksi. Näin myös hoito on helpointa. Sisäänkäynti ja liittymä Pääoven tulisi olla helposti löydettävissä, ei autosuojan takana piilossa. Sisäänkäynnin yhteyteen on hyvä rakentaa katoksia, pergoloita tai avokuisteja, joita voi käyttää oleskeluun. Ajoneuvoliittymän tulisi olla leveydeltään 3-4 m, enimmillään 5 m. Liikenneturvallisuuden takia autosuojaan ajo osoitetaan pihan kautta, ei suoraan kadulta. Katuliittymään tulee rakentaa rummut (200 PEH tai betoni). Aitaaminen 2

Naapuriasuntojen korkeusasemia sovitellaan toisiinsa etukäteen. Korkeusasemia määriteltäessä on otettava huomioon katukorkeudet ja pintavesien virtaukset. Tontin kuivatus Katolle ja pihamaalle sekä salaojiin kertyvä vesi on ensisijaisesti imeytettävä omalla tontilla. Tontin pintavesiä voidaan myös johtaa katujen sivuojiin. Kadun ja tontin välisiä sivuojia ei saa täyttää. Rakennusten sijoitus Tontin käytön suunnittelu kokonaisuutena Suunniteltaessa kannattaa piirtää asuintilat ja pihatilat samaan kuvaan, jotta tontin kokonaiskäyttöä voidaan hallita. Tällöin voidaan miettiä, mitä näkyy ikkunoista, mitä on oven edessä, kuinka kuljetaan ulko-oleskelutiloille tai miten huoneet avautuvat eri ilmansuuntiin. Rakennuslupakuvissa asemapiirros esitetään mittakaavassa 1:200. Rakennusten suuntaus Yhteistilaisuuksissa tai naapurien kanssa neuvotellen voidaan sovitella viereisten rakennusten sijoittelua niin, että tärkeimmistä tiloista ja pihoilta saadaan esteettömiä näkymiä arvokkaimpiin maisemiin. Neuvottelu luonnosvaiheessa rakennusvalvonnan kanssa on myös tärkeää. Lattian korkeusasemat 3

sopusuhtaisista muodoista ja neuvokkaista rakenteista, 2000- luvun rakentamiseen taas eivät käy nikkarityyliset lovisahaukset. Rakennusten hahmo Omakotimainen asunto Omakotitalossa, ainakin jos se rakennetaan omien toiveiden ja paikan mukaiseksi, huonekorkeuksia, ikkunoiden suuntausta ja tilojen suhdetta toisiinsa voidaan muotoilla omien tarpeiden pohjalta. Persoonallinen suunnitteluratkaisu saadaan paneutuvalla suunnittelulla. Usein se on myös edullinen ratkaisu, jos sillä voidaan täyttää rakennuttajan erityistoiveet. Ikkunat Kapea rakennusrunko ja läpiavautuvat huoneet hyödyntävät parhaiten paikan ominaisuuksia. Ikkunoiden tulisi olla pystysuuntaisia, korkeita, jotta lapset ja kotieläimet näkevät pihalle. Niillä myös luodaan alueelle modernia ja yhtenäistä ilmettä. Asuinhuoneiden pääikkunoiden tulee olla vähintään 140 cm korkuisia. Yksinkertainen tyylikkyys Julkisivujen pinnoituksessa yksinkertaisuus tarkoittaa mm. yhdensuuntaista laudoitusta. Pieli- ja nurkkalaudoissa ja kaiteissa tulee käyttää yksinkertaisia muotoaiheita. Nykypäivän rakentamistapa ei suosi yksityiskohtien herkkyyttä. Viimeistelyssä kaivataan hienopuusepän tai veneenrakentajan taitoja. Kauneutta pitäisi etsiä 4

Talousrakennusten runkosyvyys saa olla enintään 7 metriä. Talousrakennusten tulee olla päärakennusta matalampi ja runkosyvyydeltään pienempi. Kattokulma voi olla loivempi kuin asuinrakennuksissa, esimerkiksi 1:3. Materiaalit ja väritys Hallittu vaihtelevuus Rakennusten julkisivuissa tulee olla kortteleittain toisiinsa soveltuvat sävyt. Voimakkaita, maisemasta erottuvia sävyjä, kuten sitruunankeltaista tai aniliininpunaista pitää varoa. Ikkunan koko ei vaikuta sen hintaan juuri lainkaan. Huoneen valoisuuteen parinkymmenen sentin korotus vaikuttaa kuin pilven lipuminen auringon edestä. Ikkunoiden tulee kuvastaa rakentamisajankohtaa, niin kuin rakennuksen muutoinkin. Maisema avautuu ikkunoista paremmin ilman ristikoita. Kattomaisema Katto on maisemassa rakennusten hallitseva julkisivu. Materiaaleissa ja värityksessä tulee noudattaa asemakaavan määräyksiä. Katon muodon tulee olla yksinkertainen. Persoonalliset yksityiskohdat Ovissa, ikkunoissa ja sisääntulon yksityiskohdissa voidaan värityksellä ja muotoilulla korostaa asukkaan elämäntapaa - muodoissa tulee kuitenkin karttaa uusvanhaa muotokieltä eli 1800-luvun tyylipiirteitä. Hienostuneet materiaalit Julkisivulaudoituksen tulee olla hienosahattua lautaa. Hirsi tulee kyseeseen vain sillä erityisedellytyksellä, että sitä on käytetty erityisen modernein keinoin. Parvekkeet Parvekkeet tulisi rakentaa rakennuksen pitkälle sivulle. Parvekkeen leveys saa olla enintään kolmannes rakennuksen pituudesta. Parvekkeen kaiteen tulee olla puuta. Jotkin helppohoitoisina markkinoitavat materiaalit saattavat olla kertakäyttöisiä. Muovipinnoitettuja peltejä ei yleensä voi maalata, galvanoituja taas voi. Talousrakennukset 5

Sitovuus Nämä ohjeet on laadittu yhteistyössä kaavoittajan ja rakennusvalvonnan kanssa. Kangasalan rakennusjärjestyksen mukaisesti rakennuslautakunta on hyväksynyt korttelikohtaiset rakentamistapaohjeet päätöksellään 20.2.2008. 6

7. SEMAFORINKUJA JA JUSSILANTIE Tontit sijoittuvat Jussilaan, radan itäpuolelle. Maasto on kumpuilevaa maatalousmaisemaa. Osa tonteista rajautuu metsään, osa peltoon tai Liisanniittyyn, jonka pohjalla kulkee oja. Puisto- ja suojaviheralueet on tarkoitus säilyttää luonnonmukaisina. Asuinrakennusten ja talousrakennusten on muodostettava suojaisa pihapiiri vähentämään radan melua. Meluvallit suojaavat osaa pihasta melulta. Tärinän vuoksi rakennukset on määrätty tehtäväksi kivestä. Jussilantien varteen, tonttien puolelle, rakennetaan kevyen liikenteen väylä. Kunnallistekniikka on alueella valmiina. Jussilantien varressa kaikki tontit on liitettävä jätevesiviemäriin tonttikohtaisilla pumppaamoilla, samoin Semaforinkujan tontit 3 ja 4. Alueella on sadevesiviemärijärjestelmä.

Kortteli 7351 tontit 2-6 Semaforinkuja Kortteli 7350 tontit 1-3 Jussilantie Rakennusten sijoitus Semaforinkuja Asuinrakennusten kerrosluku on II. Tämä mahdollistaa rinteen hyväksi käyttämisen. Asuinrakennuksen päätilat kannattaa suunnata varsinkin tontilla 4 itään ja etelään, sillä korttelin itärajalle rakennetaan meluvalli. Talousrakennukset Talousrakennuksen tulee olla päärakennusta matalampi ja runkosyvyydeltä päärakennusta pienempi. Kattokulmana tulee olla 1:3. Talousrakennukset tulee sijoittaa korttelin 7351 tonteilla 4 ja 5 suojaamaan pihaa radan melulta. Istutukset Peltotontit voi rajata esim. vapaasti kasvavilla kukkivilla pensasistutuksilla sekä puustosaarekkeilla (esim. koivuista, pihlajista, tuomipihlajista). Metsätontteja voi rajata kaduista varjossa tai puolivarjossa viihtyvillä pensailla. Jussilantie Asuinrakennusten kerrosluku on II. Päätilat kannattaa avata ja suunnata Jussilantielle päin, jonne maisema on avoin, sillä tonttien länsirajalla on 3-4 m. korkuinen meluvalli. Rakennukset rakennetaan rakennusalan tien puoleiseen reunaan kiinni. Toteutuksessa kiinnitetään huomio talojen yhtenäiseen riviin, harjan tulee olla Jussilantien suuntainen. Tonttien 2 ja 3 liittymien tulee olla samassa kohdassa. Salaojiin kertyvä vesi on mahdollista johtaa Kangasalan Veden sadevesiviemäriin. Katto Kattokulmaksi on asemakaavassa määrätty 1:2 ja katteenväriksi tumman harmaa. Julkisivut Julkisivumateriaalina tulee käyttää rappausta. Värityksen tulee olla melko voimakas, oheisen valikoiman mukaan.