LAPIN AMMATTIOPISTO LAPIN LETKA-HANKE www.lapinletka.fi / www.aivansamamulle.fi KUVAUS TOIMINNASTA RAPORTOINTIKAUDELTA 1.1-30.4.2011 NIINHÄN SEN PITÄISI MENNÄ. JA NIIN SE MYÖS USEIN MENEE VALITETTAVASTI. Työssä ja kaikessa elämässä meidän tulisi olla tasavertaisia X- ja Y-kromosomien määrästä riippumatta. Ei ole aivan sama, miten asioihin suhtautuu. Ansaitset saman kuin muutkin. Aivan saman.
1 Oman toiminnan kuvaus toteutuksen onnistuneisuudesta 1a) Horisontaalisen segregaation purkaminen Toimenpiteet eri oppilaitoksissa Yksi keskeinen tavoite HUMAK:in Tornion kampuksella on ollut miespuolisten opiskelijoiden lisääminen yhteisöpedagogi koulutuksessa. Tämän vuoksi markkinointia tähän liittyen on lisätty. Miespuoliset opiskelijatutorit ovat käyneet markkinoimassa tutkintoa varuskunnissa ja ammatillisen toisen asteen oppilaitosten miesvaltaisilta aloilta valmistuville. Lisäksi on suunniteltu ja toteuttu yhteishakumarkkinointi sosiaalisen median kautta. Samalla tuotettiin markkinointiseinä, jota voidaan käyttää messuilla ja erilaisissa tapahtumissa. Miespuolisten hakijoiden määrä lisääntyi edelliseen vuoteen verrattuna yhteishaussa HUMAKin Tornion kampuksella. Kevään AMK yhteishaun aikana hanke toteutti Ystävänpäiväkortti kampanjan. Kaikki Lapissa asuvat, vuonna 1990 syntyneet nuoret saivat kortin. Kortin sisältö kannusti nuoria miettimään miten oman elämänsä aikana on tehnyt valintoja. Lisäksi nuori pystyi lähettämään Ystävänpäivänkortin, jossa hän sai tarjota ystävälleen ammattia. Kortin saanut ohjattiin Lapin Letkan nettisivuille tutustumaan rohkean valinnan tehneisiin. Rovaniemen, Kemi Tornion ja Humanististen ammattikorkeakoulujen Lapin Letkan koordinaattorit tuottivat tähän liittyen materiaalia nettisivuille. Lisäksi korttia jaettiin lappilaisille muille nuorille helmikuun alussa eri tilaisuuksissa. Työvoimapoliittiset koulutukset Heti alkuvuodesta käynnistyi Rovaniemellä toteutettava valmentava koulutus Naisia talonrakennusalan tehtäviin. Koulutuksen järjestää LAO. Kevään aikana suunniteltiin, kilpailutettiin, markkinointiin ja käynnistettiin nopealla aikataululla myös kaivosalan eri tehtäviin valmentava koulutus naisille. Koulutuksen järjestää Lapin ammattiopiston Sodankylä instituutti. Molempien koulutusten kohdalla Lapin Letka osallistui infotilaisuuksiin ja piti tasa arvokoulutuksen koulutuksen järjestäjän henkilöstölle. Koulutusten osallistujille on suoritettu aloituskysely. 1b) Tasa arvosuunnittelun kehittyminen Oppilaitosten toiminnalliset tasa arvosuunnitelmat Lapin ammattiopiston tasa arvosuunnittelua on kehitetty toteuttamalla tasa arvosuunnitelmassa määriteltyjä toimenpiteitä. Tasa arvoon liittyvistä toimenpiteistä laadittiin hyväksytyn suunnitelman mukaisesti toimintaohjeet henkilöstön eri toimijoille, joiden työnkuvaan tehtävät kuuluivat. Alkuvuodesta 2011 toimintaohjeita on käyty läpi Apeko ja Tykepa tiimien ja viestintätyöryhmän kanssa. He ovat käynnistäneet toimenpiteet omalta osaltaan. Syksyllä 2011 käynnistetään loput suunnitelmassa määritellyt toimenpiteet. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehtiin keväällä 2010 Webropol kysely sukupuolten välisestä tasa arvosta sekä opiskelijoille että henkilökunnalle. Edellä mainitun kyselyn tulokset ovat olleet pohjana laadittaessa tasa arvosuunnitelmaa. Lisäksi on hyödynnetty erilaisia RAMKin tilastoja mm. hakeneista ja keskeyttäneistä sukupuolinäkökulmasta. Tasa arvosuunnitelman tavoitteena on koota tarkoituksenmukaiset tavat, jotka edistävät tasa arvoa Rovaniemen ammattikorkeakoulussa.
Yhtenä tavoitteena oli myös henkilökunnan ja opiskelijoiden tasa arvotietoisuuden lisääminen Rovaniemen ammattikorkeakoulussa. Eräänä toimenpiteenä oli, että henkilökunnalle kerrottiin Webropol kyselyn tulokset. Tämä tapahtui maaliskuun henkilökuntakokouksessa. Henkilökunnan keskuudessa kyselyn tulokset aiheuttivat vilkasta keskustelua ja pohdintoja siitä, miten tasa arvoa RAMK:ssa voisimme yhdessä kehittää ja viedä eteenpäin. RAMKin tasa arvosuunnitelma on valmis kommentoitavaksi kesään mennessä ja sen jälkeen tasaarvosuunnitelma lähtee ns. lausuntokierrokselle, jolloin henkilökunta ja opiskelijat voivat ottaa kantaa ja mahdollisesti tuoda uusia kommentteja ja lisäyksiä tasa arvosuunnitelman luonnokseen. Koulutuskuntayhtymä Lappian tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman osalta on sovittu vs. hallintojohtaja Pertti Liljan kanssa, että sosionomiopiskelija Sirpa Jokelainen Klemetti tekee osana opinnäytetyötään tasa arvokyselyn koulutuskuntayhtymän henkilöstölle. Tämän kyselyn tulosten perusteella päivitetään Lappian tasa arvosuunnitelmaa. Sallan kunnan koulutoimessa on jatkettu työtä oppilaitosten tasa arvosuunnitelman parissa. Ajanjakson aikana varmistui myös kunnan henkilöstöpoliittisen tasa arvosuunnitelman päivittämisen aloittaminen. Lapin Letka hanke on ollut tukena Rovaniemen ammattikorkeakoulun toiminnallisen tasaarvosuunnitelman laadintaprosessissa ja on osallistunut Peräpohjolan Opiston ja Sallan koulutoimen vastaaviin prosesseihin. Lapin Letka hanke on jakanut näiden neljän eri oppilaitoksen tasaarvotyöryhmien kokouksissa tasa arvosuunnitelmatyössä havaittuja hyviä käytäntöjä ja kokemuksia sekä konsultoinut. Henkilöstöpoliittiset tasa arvosuunnitelmat Rovaniemen koulutuskuntayhtymän henkilöstöpoliittisen tasa arvosuunnitelman päivittämisestä on tehty päätös YT toimikunnassa kevään aikana. Yt toimikunta toimii kuntayhtymän tasaarvotyöryhmänä. Hanke järjesti koulutuksen toimikunnalle henkilöstöpoliittisesta tasaarvosuunnitelmasta. Kuntayhtymän työntekijöille tehtyyn työolobarometriin lisättiin muutama kysymys sukupuolten välisestä tasa arvo ja taustamuuttujaksi otettiin sukupuoli. Työolobarometrin tulokset toimivat tasa arvosuunnitelman pohjana. Lisäksi palkanlaskennassa on aloitettu palkkakartoituksen laatiminen. Lapin kesäyliopiston toiminta kuntien tasa arvosuunnittelun edistäjänä on ollut onnistunutta. Keväällä 2011 on valmistunut hankkeen vaikutuksesta lakisääteiset tasa arvosuunnitelmat Posiolle ja Sodankylään, joista ne ovat aikaisemmin puuttuneet. Ylitorniossa ja Savukoskella suunnitelmaa laaditaan parhaillaan. Ennen hanketta Lapissa oli 9 kuntaa, jotka eivät olleet käynnistäneet tasaarvosuunnittelua nyt enää 3 (Muonio, Utsjoki ja Pelkosenniemi). Muonion ja Utsjoen kanssa yhteistyötä on viritelty kevään aikana. Lisäksi hanke on käynyt esittelemässä tasa arvosuunnittelua Sallassa ja Ranualla, jonka vaikutuksesta kunnissa aiotaan päivittää tasa arvosuunnitelmat ja heille järjestetään tasa arvokoulutusta. Hanke on myös tukenut Rovaniemen kaupungin tasa arvotyötä osallistumalla työryhmän kokouksiin. Lappilaisten kuntien tasa arvosuunnitelmissa on asetettu tavoitteita segregaation purkamiseen. Segregaatiota on myös pyritty purkamaan lisäämällä erityisesti kuntien tasa arvotyöryhmien tietoisuutta asiasta. Tilaisuuksissa on tuotu esille myös hankkeessa tuotettua tutkimustietoa ja käsitelty ajankohtaisia tasa arvokysymyksiä. Valtavirtaistamisesta on hyviä esimerkkejä; tasaarvotyöryhmänä toimii jo olemassa oleva työryhmä ja tasa arvosuunnitelmien toimenpiteitä
esimerkiksi työhyvinvoinnin osalta yhdistetään työpaikoilla muutenkin menneillään oleviin työhyvinvointihankkeiden toimintaan. 1c) Tutkimustiedon avulla käytännön menetelmiä Lapin yliopiston tutkimus Yliopistossa on jatkettu investointiavustus tutkimusta. Tutkimus valmistui huhtikuussa ja sen keskeisin tulos liittyi käytäntöihin, joiden myötä naisten yritykset jäävät tuen ulkopuolelle. Investointiavustusten myöntöperusteet kytkeytyvät EU ohjelmiin ja niiden tulee olla yhteensopivia ohjelmien toimintalinjojen kanssa. Lisäksi Suomen kilpailulainsäädännöstä johtuen toimialan rakenne määrittää mahdollisuudet rahoitukseen. Täydellisen kilpailun markkinoilla, joilla on monta tuottajaa ja monta ostajaa, toimivilla on heikot mahdollisuudet saada tukea. Kilpailulainsaadännöstä johtuen monopolituottajilla on hyvät mahdollisuudet saada tukea. Tästä syystä tuen saannin ehdoksi alueella muodostuu alueella kilpailun puuttuminen, ei niinkään liikeidean uutuus. Näistä reunaehdoista ja rakenteista johtuen naisten yritykset (kauppa, sosiaali ja terveys, kauneusala) jäävät tuen ulkopuolelle, sillä ne ovat pieniä ja kilpailu alalla on vahvaa. Toinen rakenteellinen tekijä, joka määrittää naisten ja miesten toimintamahdollisuuksia on se, että työllistämiseen tähtäävä julkinen työllisyysperusteinen investointiavustus on lain mukaan rajattu ainoastaan seuraaviin tarkoituksiin: rakentaminen, kunnossapito, perusparannus, laajentaminen, rakenteellisesti uudelleen järjestäminen tai muu investointi. Yliopistossa on myös selvitetty segregaatiota kuvaavien tilastojen olemassaoloa. Sukupuolen mukaan tehtyjä tilastoja löytyy muun muassa tilastokeskuksen sivustoilta n. 200 kappaletta koskien työelämää, työttömyyttä, palkkoja, koulutusta, ammatteja uravalintoja. Alueen ja sukupuolen mukaan tehdyt tilastot ovat harvinaisempia. Jatkossa keskitytään saamaan ja tuottamaan näitä lisää. Yliopisto on selvittänyt muun muassa sukupuolen mukaista segregaatiota TOL 2002 ja TOL 2008 mukaisesti sekä analysoinut niiden eroavaisuuksia ja seuraamuksia. Alustavan havainnon mukaan uusi toimialaluokitus häivyttää sukupuolten välistä työelämän segregaatiota. Tähän vaikuttaa muun muassa se, että nykyisessä (TOL 2008) toimialaluokituksessa on yhdistetty työllistäviä, vahvasti sukupuolen mukaan segregoituneita toimialoja yhdeksi laajaksi toimialaksi. Lapissa perinteisesti ja TOL 2002: n mukaisesti suurin työllistäjä on ollut naisvaltainen terveydenhuolto ja sosiaaliala. Uuden toimialaluokituksen mukaisesti sukupuolen ja alueen yhdistävää tietoa alasta ei ole enää saatavilla. Tämä vaikeuttaa alueen naisvaltaisimman ja työllistävimmän alan seuraamista segregaation purkamisen näkökulmasta. Analyysi tulee jatkumaan vielä seuraavalla maksatuskaudella. Molemmat kevään aikana tehdyt tutkimukset ovat esimerkkejä siitä, kuinka rakenteisiin liittyvällä niin sanotulla sukupuolineutraalilla toiminnalla on sukupuolten mukaisia seuraamuksia. Molemmat rakenteisiin liittyvät käytännöt määrittelevät sukupuolten paikkoja ja toimintaa hierarkisoimalla toimialoja (vertikaalinen segregaatio) sekä häivyttämällä horisontaalisen segregaation näkyvyyttä tilastoinnin keinoin. Lappia opetuksen ja T&K&I yhdistäminen hanketoiminnassa Lapin Letkalle on tekeillä kaksi opinnäytetyötä, sosionimiopiskelija Sirpa Jokelainen Klemetin opinnäytetyö Lappian tasa arvosuunnitelman kehittämisestä tasa arvokyselyn pohjalta ja niin ikään sosiaalialan opiskelijoiden Anni Lauhikarin ja Liisa Ylevän opinnäytetyö, jossa tekniikan naisopiskelijat ja sosiaali ja terveysalan miesopiskelijat kuvittavat digitarinoilla omaa vähemmistöasemaansa toisen sukupuolen valtaamalla koulutusalalla. Opinnäytetyöt valmistuvat syksyllä 2011.
Mies lähihoitaja selvitys Alkuvuoden aikana kirjoitettiin selvityksen toista väliraporttia, jossa tuodaan esille toisen työssäoppimisen jakson keskeisimmät havainnot sukupuolinäkökulmasta. Työssäoppimisen paikat sijoittuvat pääasiassa vanhustenhoidon tehtäviin. Kevään aikana kerättiin myös aineisto kolmannen TOP jakson osalta. Tutkimusapulaisena toimi Marjaana Peltola, joka opiskelee Lapin yliopistossa sosiologiaa. Peltola on aikaisemmalta ammatiltaan lähihoitaja, joten hanke sai hyvää tutkimusapua. Peltola mahdollisesti käyttää kerättyä aineisto myös omassa opinnäytetyössään. Mies lähihoitajana selvitys kartuttaa tietoa niukasti tutkitusta aiheesta, miehestä lähihoitajana ja yleisemminkin miehestä hoiva alalla. Aihetta tarkastellaan sukupuolinäkökulmasta kahdentoista miesopiskelijan, työssäoppimisen paikkojen työntekijöiden sekä asiakkaiden näkemysten kautta. Aineistona toimivat kaikille kohderyhmille tehtävät kyselyt sekä opiskelijoiden kohdalla toteutettavat ryhmäkeskustelut. Selvityksen tavoitteena on löytää vastauksia seuraaviin kysymyksiin: o Kaivataanko hoiva alalle miehiä? o Jos kaivataan, niin mihin tehtäviin erityisesti? o Mitä lisäarvoa miehet mahdollisesti tuovat hoivapalveluiden tuottamiseen? o Mikä merkitys miehillä on naisvaltaisessa työyhteisössä? o Ja miten miesopiskelijat itse kokevat asemansa hoiva alan tulevana ammattilaisena? Selvitys toteutetaan meneillään olevan lähihoitajakoulutuksen neljän työssäoppimisen jakson yhteydessä ja viimeinen raportti valmistuu 2012 vuonna. Naisjohtajat syynissä selvitys Lapin kesäyliopistosta valmistui selvitys siitä, mikä on tällä hetkellä naisjohtajien osuus Lapin kunnissa ja kuntayhtymissä. Selvityksen kohteena on nimenomaan kuntien ja kuntayhtymien johtoryhmiin kuuluvien henkilöiden sukupuoli sekä heidän hallinnon ala, joka kertoo työskentelevätkö naiset ja miehet perinteisesti omalle sukupuolelle tyypillisten alojen johtajina. Selvityksen tuloksia peilataan viimeisen kahden vuoden aikana tehtyihin rekrytointeihin: kuinka paljon naisia ja miehiä on ylipäätään hakenut johtotehtäviin ja kuinka suuri osuus valituksi tulleista on naisia ja miehiä. Selvityksen perustella voidaan todeta, että miehet ovat enemmistönä Lapin kuntien (58 %) ja naiset Lapin kuntayhtymien (52 %) johtoryhmissä. Vaikka naisia ja miehiä on kohtuullisen tasaisesti johtoryhmissä, voidaan naisten osuutta johtotehtävissä kuitenkin pitää pienenä suhteutettuna naisten osuuteen kuntien ja kuntayhtymien työntekijämääristä. Lapin kuntien johtoryhmään kuuluvien naisjohtajien osuus (42 %) on pienempi kuin naistenjohtajien osuus kunnissa valtakunnallisesti (54 %). Ero ei silti välttämättä tarkoita sitä, että Lapin kuntien johtoryhmissä olisi naisia muuta maata vähemmän, sillä naisjohtajien valtakunnalliseen lukuun on laskettu myös muut kuin johtoryhmään kuuluvat johtohenkilöt ja mitä korkeammalle hierarkiassa noustaan, sitä pienempi naisten osuus tyypillisesti on. Valtakunnallisesti tarkasteltuna naisten osuus Lapin kuntien johtoryhmään kuuluvista henkilöistä on hyvä, sillä naisten osuus kaikista johtotehtävistä toimivista on vain kolmannes. Lapin kunnista naisjohtajia on eniten johtoryhmässä Kittilässä ja Muoniossa, joissa on myös naiskunnanjohtajat. Naisia toimii Lapissa kunnanjohtajina selvästi harvemmin kuin muissa johtoryhmätasoisissa tehtävissä. Johtotehtävät ovat muutenkin jakaantuneet vahvasti sukupuolen mukaan sekä kunnissa että kuntayhtymissä. Miesten osuus on suhteettoman suuri hierarkian
yläpäässä, kuntien ja kuntayhtymien johtajissa ja toisaalta naiset ja miehet työskentelevät korostuneesti omalle sukupuolelle tyypillisten alojen johtajina. Lapin kunnissa kaikki tekniset johtajat ovat miehiä, sosiaali ja sivistysjohtajista puolestaan enemmistö on naisia. Kuntayhtymien johtoryhmistä naisten osuus on keskimääräistä suurempi naisvaltaisessa terveydenhuollossa, jonka johtoryhmiin kuuluvista hoitajista ja ohjaajista kaikki ovat Lapissa naisia. Selvityksessä tuli ilmi, että miehet ovat hakeneet naisia useammin kuntien johtotehtäviin. Johtotehtäviin hakeneista 58 % oli miehiä ja 42 % naisia. Jakauma on lähes sama kuin kuntien johtoryhmien sukupuolijakauma tällä hetkellä. Kunnanjohtajaksi miehet pyrkivät selvästi naisia useammin, mutta sivistys ja kehittämisjohtajaksi hakeneista noin puolet oli naisia ja puolet miehiä. Naisten osuus tehtävään valituksi tulleista on hieman hakeneiden naisten osuutta suurempi (47 %). Kaiken kaikkiaan naisten osuuden nousu johtotehtävissä vaatisi kuitenkin lisää naishakijoita. Erityisesti kunnan ja kuntayhtymien johtajiksi tarvittaisiin lisää naishakijoita. Miesten asema johtotehtävissä näyttää tällä hetkellä vakaalta hakijoiden sukupuolijakauman perusteella. Miestyöntekijöitä tarvittaisiin kuitenkin muillekin hierarkian tasoille kuin johtoon. Miehiä kaivattaisiin erityisesti esimerkiksi hoiva alalle lieventämään työntekijäpulaa. Vastaavasti naisia tarvittaisiin tekniselle puolelle sekä työntekijöiksi että johtotehtäviin. Sukupuolten työnjaon purkamisen vaikuttaisi myönteisesti muun muassa sukupuolten palkkaeroihin, työmarkkinoiden joustavuuteen sekä työviihtyvyyteen ja motivaatioon. Kysymys kuntien ja kuntayhtymien johtotehtävien sukupuolijaosta on myös tasa arvokysymys ja itsessään tärkeä. Kärjistäen voidaan kysyä, onko oikein, että miehet päättävät ja johtavat kuntia, joissa etupäässä naiset työskentelevät? Oikeudenmukaisuusnäkökulmasta olisi mielenkiintoista selvittää myös sitä, miten nais ja miesjohtajien koulutustausta, palkka ja budjettivastuu eroavat toisistaan. Entäpä mitä valta merkitsee naisille ja miehille? Miehet eivät ole johdossa vain virkamiespuolella, vaan myös kunnallispolitiikassa. Lapin kuntien luottamuselimissä nuijan varressa olevista kolme neljäsosaa on miehiä. Valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajien kohdalla luku laskee viidennekseen. Voidaan edelleen kysyä, miten naisia saadaan lisää kuntien johtotehtäviin ja miehiä hierarkian eri tasoille? Miestyöntekijöiden määrän kasvu kuntien ja kuntayhtymien palveluiden tuotannon kannalta olisi myös asiakkaiden etu, sillä miesnäkökulma toisi lisää vaihtoehtoja asiakaspalveluun ja monipuolistaisi sitä. 1d) Valtavirtaistaminen Valtavirtaistaminen oppilaitoksissa Hanke järjesti vuosittaisen tasa arvokoulutuksen osatoteuttajalleen Humakille. Koulutus oli edellisen koulutuksen jatkokoulutus aiheesta sukupuolisensitiivisyys opetus ja ohjausyössä. Tähän koulutukseen osallistuivat myös tutoropiskelijat. Hanke järjesti vuosittaisen tasa arvokoulutuksen myös osatoteuttajalleen Peräpohjolan opistolle. Koulutuksessa keskusteltiin heidän tasa arvokyselynsä alustavista tuloksista ja peilattiin niitä muiden oppilaitosten vastaaviin tuloksiin.
Lapin ammattiopiston tuotantoalojen opetuksesta vastaavalla henkilökunnalle järjestettiin huhtikuussa koulutus, jossa käsiteltiin seksuaalisen häirinnän eri muotoja ja annettiin välineitä puuttua ko. asiaan. Kouluttajana toimi Juhani Tarkkonen. Lapin ammattiopistossa on jatkettu opetussuunnitelman yhteisen osan tekemistä. Opetussuunnitelmaan tulee oma erillinen asiakokonaisuus koulutuksellista tasa arvoa ja yhteisöllisyyttä vahvistavasta toiminnasta sekä sukupuolten välinen tasa arvo integroidaan mukaan myös muihin opetussuunnitelman osiin. Lapin Letka hanke vieraili Lahdessa Valtava ohjelmaan kuuluvan Tassu hankkeen luona ja osallistui samalla Winter Wunder Park tapahtumaan pyörittämällä tasa arvorulettia. Lapin yliopistossa pidettiin luento maaliskuussa Investointiavustus tutkimuksesta Sosiologipäivillä Tampereella. Lisäksi maaliskuussa Lapin yliopistossa on pidetty luento Segregaatio ja sukupuoli tutkimuksen keskeisinä käsitteinä. Huhtikuussa luennossa keskityttiin Segregaatio ja tasa arvotyö hankkeissa. Valtavirtaistaminen kuntien ja kuntayhtymien työssä Rovaniemen koulutuskuntayhtymässä järjestettiin keväällä toisen kerran uusille työntekijöille Tervetuloa taloon päivä, jossa Lapin Letkan oli mukana perehdyttämässä työntekijöitä sukupuolten väliseen tasa arvoon. Maaliskuussa hanke piti Tasa arvo Lapissa Aivan Sama Mulle puheenvuoron Pohjois Suomen rakennerahastotoimintaa rahoittavien viranomaisten järjestämässä teemapäivässä Rovaniemellä. 1e) Yleisen tasa arvotietoisuuden lisääminen Oppilaitoksissa Lapin Letka hanke osallistui tasa arvoruletin kanssa Lapin ammattiopiston Avointen ovien tapahtumaan, joka on suunnattu nuorten ammatillisesta koulutuksesta kiinnostuneille. Ystävänpäivänä Ramkin opiskelijakunta Camoksen toimesta järjestettiin tasa arvotapahtuma Rantavitikan kampuksella. Tapahtuman huipentuma oli tasa arvoruletti, jota saattoivat pyörittää sekä opiskelijat että opettajat, ja ketä onni suosi, niin palkinto odotti. Ramkissa on lisätty myös tiedottamista Lapin Letka hankkeessa tapahtuvasta toiminnasta. Koulutusalojen tiimeissä on kerrottu Lapin Letka hankkeen ajankohtaisista asioista. Lisäksi on pyydetty henkilökunnalta kommentteja RAMK:n tasa arvosuunnitelmaan. Kemi Tornion kansainvälisille opiskelijoille järjestettiin tasa arvoon ja yhdenvertaisuuteen, monikulttuuriseen yhteisöön sekä sukupuolirooleihin seksuaaliterveyteen liittyvä koulutus joulukuun 2010 ja helmikuun 2011 välisenä aikana. Seksuaaliterveydenluennot valmisteltiin CDS hankkeessa (http://elgg.mcampus.fi/cds). Ryhmiä oli neljä ja kukin ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Aikaa tunteihin kului yhteensä 6h. Ensimmäisten tuntien alussa tutustuimme ryhmäläisiin spectro korttien avulla. Tuntien sisältökuvaus oli seuraavanlainen teemoittain: Tasa arvo ja yhdenvertaisuus, monikulttuurinen yhteisö ja
sukupuoliroolit sekä maskuliinisuus ja feminiinisyys meissä. Teemojen tarkemmat sisällöt ja käytännön toteutus on kuvattu kohdassa 7. Hyvät käytännöt. Kemi Tornion amk:n opiskelijat järjestivät maaliskuussa Lappian tiloissa taiteiden ilta tapahtuman, johon Letka hanke osallistui kahdella työpajalla. Toinen niistä oli Liisa Ihmemaassa valokuvastudio, joka sisustettiin Ihmemaaksi Tim Burtonin Liisa Ihmemaassa elokuvan hengessä. Elokuvassa nuori nainen emansipoituu etsimään omaa tietään vastoin yleisiä normeja ja sovinnaisia tapoja. Valokuvastudiossa esitettiin Burtonin elokuvaa ja katsojat saivat valita elokuvan teemaan liittyvää rekvisiittaa ja tulivat kuvatuksi studiossa haluamassaan roolissa. Valokuvastudiota markkinoitiin kävijöille seuraavasti: Et saa elää miellyttäen muita. Päätöksen on oltava yksin sinun, sanoo Valkoinen kuningatar Liisalle Ihmemaassa. Vanhemmat toivovat, perinteet vaativat, kulttuuri puristaa, koulu odottaa, ammattiura ajaa hiomaan särmät ja sopeutumaan sopivaan muottiin. Entä jos tuletkin siksi, joka olet, elät omannäköistäsi elämää ja teet valintasi itse? Leiki kuvan verran Liisaa. Putoa kaninkoloon ja matkaa omaan Ihmemaahasi! Toinen Letkan työpajoista oli tasa arvopeliluola, jossa pyöritettiin Tasa arvorulettia, joka oli lainassa Rovaniemeltä. Peliluolaan kävijät houkuteltiin näin: TASA ARVORULETTI. Asetatko panokset randomilla vai strategialla? Onko tasa arvo riskibisnestä? Onko pelissä työura tai omat arvot? Kuinka paljon lasikatto kestää? Tule pelaamaan arvoista ja tasa arvosta! Päätähuimaavat palkinnot! Tasa arvoruletti herätti paljon keskustelua kävijöiden keskuudessa. Illan tapahtumiin osallistui paljon myös kv. opiskelijoita, joille ruletin tasa arvoväittämät käännettiin toimintahetkellä englanniksi. Lapin Letka toteutti kevään eduskuntavaalien alla tasa arvovaalikoneen lappilaisille kansanedustajaehdokkaille. Asiasta julkaistiin tiedotteita ja yhteenveto. Myös Lapin Kansan ja Pohjolan Sanomien nettisivuilla oli kahden viikon ajan bannerit, joiden kautta lappilaiset pääsivät katsomaan tasa arvovaalikoneen tuloksia. Lisäksi hanke järjesti maaliskuussa Kemissä tasaarvovaalipaneelin, johon kutsuttiin mukaan edustajat kaikista niistä puolueista, jotka olivat asettaneet Lapissa ehdokkaita. Tilaisuudessa oli edustettuna kahdeksan puoluetta. Vaalipaneelissa käsiteltiin sukupuolten väliseen tasa arvoon liittyviä kysymyksiä niin valtakunnallisesti kuin alueellisesti. Kuulijakunta koostui pääasiallisesti Kemi Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoista ja tilaisuudesta oli ilmoitus paikallisessa lehdessä. Lapin Letka hanke osallistui Lapin ammattiopiston oppilaskunnan järjestämään Laskiais torstai tapahtumaan toteuttamalla tasa arvoaliaksen opiskelijoille. Naistenpäivänä Rovaniemellä järjestettiin Hullu akka tilaisuus, jossa pohdittiin naiseuden pimeitä puolia Mia Malmin ja Marjut Kuusiston alustusten pohjalta. Hullu Akka tilaisuus oli niin suosittu, että Kauppayhtiön tilaan jouduttiin hakemaan lisää tuoleja. Letka hanke oli yhtenä toteuttajana Kemi Tornio amk:n Hyvinvointifoorumissa huhtikuussa. Hyvinvointifoorumi oli avoin tilaisuus sosiaali ja terveysalan toimijoille ja opiskelijoille. Päivän aikana esiteltiin taidepainotteisia ja voimavaraistavia sosiaalialan työmenetelmiä. Letka hanke piti foorumissa luennon valokuvien käytöstä ja työpajan voimauttavasta valokuvasta. Oppimateriaalit Tasa arvosuunnittelu Valion Oulun tehtaalla video on editoitu ja julkaistu. Videolla Valion tehtaan luottamusmies Ritva Tolonen kertoo, miten heidän organisaatiossaan tasa arvosuunnitelman
tekeminen lähti käyntiin ja mitä hyötyä siitä on ollut koko työyhteisölle. Video on nähtävissä http://www.lapinletka.fi/pages/tietoa tasa arvosta/tasa arvosuunnitelma.php. Hankkeessa on suunniteltu yhdessä Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Kemi Tornion ammattikorkeakoulun, Peräpohjolan Opiston ja Tornion Humakin kanssa tasa arvon verkkokurssia, jota voidaan tarjota toisen asteen ja ammattikorkeiden valinnaisena kurssina. Kurssi otetaan käyttöön syksyllä 2011. Lapin Letka hanke on suunnitellut tasa arvomateriaalia opettajien käyttöön. Materiaalin avulla on tarkoitus esimerkiksi rohkaista nuoria tekemään sukupuolelleen ei perinteisiä ammatinvalintoja. Materiaali tullaan jakamaan kolmeen osaan siten, että se suunnataan erikseen 7 8 9 luokkaisille. Hankkeen ulkopuolisena asiantuntijana toimii Rantavitikan koulun opinto ohjaaja Marke Kangasniemi. Materiaali julkaistaan syksyllä 2011 ja se tullaan jakamaan kaikille yläluokkien opintoohjaajille Lapissa USB tikulla. Tasa arvokampanjat Naistenpäivänä ja tasa arvonpäivänä oli jo perinteen mukaan Lapin Kansassa ja Pohjolan Sanomissa mainokset. Naistenpäivänä mainoksessa mies pohti mistä löytyy naiseuden salaisuus. Tasaarvonpäivänä kuvattiin tyttöjen ja poikien eroja. Ammattikorkeakoulujen yhteishaun alkaessa jaettiin 12 000 Lapin Letka siirtotatuointia siten, että noin 11 000 tatuointia lähetettiin Kemi Tornio ammattikorkeakoulun yleisen markkinointikirjeen mukana ja loput jaettiin erilaisten markkinointitapahtumien yhteydessä. Lapin Letka tatuoinnissa seikkailee omia polkujaan Toke M. Ketola, KT amk:n markkinointihahmo. Markkinointi haluttiin toteuttaa linjassa amk:n yleisen markkinoinnin kanssa, mutta silti kannustaa epätavanomaisiin koulutusvalintoihin. Jo viime vuonna käytössä ollut Salainen tehtävä toteutettiin huhtikuussa Ylitornion 9 luokkien kanssa. 1f) Vertikaalisen segregaation purkaminen Hanke on osallistunut Naisyrittäjien aktivointi teemapäivän suunnitteluun 2 Julkisuus ja tiedottaminen Hankkeen nettisivuja on päivitetty säännöllisesti ja kehitetty edelleen. Nettisivuja on myös hyödynnetty erilaisten kampanjoiden yhteydessä, kuten metsäkonealan markkinoinnissa. Huhtikuun projektiryhmässä sovittiin, että jokainen osatoteuttaja tuottaa jokaisen maksatuskauden jälkeen Lapin Letkan nettisivuille materiaalia omasta toiminnasta. Kevään aikana hankkeen nettisivuilla on ollut 1810 käyntiä ja 1314 eri kävijää. Aivan Sama Mulle facebook sivuja on myös päivitetty säännöllisesti ja jokaista päivitystä käy keskimäärin katsomassa 200 henkilöä. Hanke oli esillä tammikuussa Oulussa kuntien henkilöstöasioista vastaaville suunnatussa työmarkkinaseminaarissa. Hanke pyöritti tasa arvorulettia ja jakoi tasa arvosuunnitteluun liittyviä esitteitä Oulun ja Lapin alueen kuntien työntekijöille ja luottamushenkilöille. Tilaisuudessa sovittiin,
että Lapin Letka hanke on mukana suunnittelemassa vuoden 2012 työmarkkinaseminaaria, joka järjestetään Rovaniemellä. Uutiset ja mielipidekirjoitukset: Tammikuussa Lapin Ammattiopiston Käpyset lehdessä oli juttu LAOn tasa arvosuunnitelman valmistumisesta ja Lapin Kansassa oli uutinen Lapin Letkan työvoimapoliittisesta koulutuksesta, jossa miehet kouluttautuvat lähihoitajiksi. Helmikuussa Lapin Kansa julkaisi uutisen Naisjohtajat syynissä selvityksestä ja Sodankylässä alkavasta naisille suunnatusta valmentavasta koulutuksesta kaivosalalle sekä yleisemmän uutisen seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla. Uutiset saatiin aikaan Lapin Letkan tiedotteiden ja pitämällä yhteyttä toimittajiin. Yhteishaun aikana Laon koulutuksesta oli uutinen Lapin Kansassa, jossa käsiteltiin sitä miten tyttökin pärjää kuljetusalan töissä. Lapin Radio uutisoi maaliskuussa hankkeen tasa arvovaalikoneen tuloksista. Maaliskuun Hullu Akka tilaisuudesta oli Lapin Kansassa seuraavana päivänä uutinen, jossa kerrottiin kuinka tapahtumalle oli sosiaalinen tilaus. Kuriirissa ja Koillissanomissa oli uutiset Posion kunnan tasa arvosuunnitelman valmistumisesta. Nämäkin uutiset saatiin aikaan tiedotteen ja henkilökohtaisen yhteydenoton avulla toimittajaan. Maaliskuussa järjestetystä tasa arvovaalipaneelista oli uutinen Pohjolan Sanomissa. Toukokuussa Lapin Kansa julkaisi uutisen Sodankylässä olleesta Lapin Letkan työvoimapoliittisesta koulutuksesta, josta neljä naista on lähtenyt suorittamaan kaivosalan perustutkintoa ja loput odottavat tuloksia siitä, ovatko päässeet rikastamokoulutukseen. Kevään aikana ei tehty yhtään mielipidekirjoitusta Lapin Letka hankkeessa. Tavoitteena on ollut, että joka kuukausi olisi jotakin tiedotettavaa ulkoisesti. Tässä ollaan kevään aikana onnistuttu hyvin. 3 Ongelmat ja suositukset Hankkeen projektiryhmä kokoontuu kolme tai neljä kertaa vuodessa yhteisiin työkokouksiin, jossa käsitellään tulevia toimia sekä arvioidaan tehtyä työtä. Tämä työskentelytapa antaa jokaiselle toimijalle mahdollisuuden tavata ja keskustella omassa organisaatiossa eteen tulleista tasa arvon onnistumisista ja haasteista. Helmikuun kokouksessa Torniossa käsiteltiin kevään toimintaan ja ulkoisen arvioinnin alustavia havaintoja sekä päätettiin yhteisen verkkokurssin suunnittelusta. Huhtikuun kokouksessa Rovaniemellä keskityttiin ulkoisesta arvioinnista nousseisiin kehittämiskohtiin. Valtavirtaistamisen haasteisiin on kevään aikanakin vielä törmätty, vaikka monella saralla onkin jo saatu asioita erinomaisesti eteenpäin.
Valtavirtaiminen on tasa arvon edistämisen strategia, jolla sukupuolinäkökulma ja tasa arvo sisällytetään kaikkeen toimintaan. Tasa arvon edistäminen ei ole siis mikään erillinen asia, vaan se tulisi sisällyttää kaikkeen toimintaan ja päätöksentekoon. Ihannetilanteessa tasa arvon valtavirtaistaminen on erinomaista valmistelua ja päätöksentekoa. Hankkeen aikana kaikki hanketoimijat ovat pyrkineet edistämään omassa organisaatiossaan tasa arvon valtavirtaistamista. Suurin syy siihen, miksi eteneminen joissakin organisaatiossa on hidasta tai jopa vaivalloista, johtuu tasa arvotiedon puutteesta. Tasa arvoa ei ostata ottaa huomioon, koska oma tieto taito sen suhteen on vaillinaista. Tästä näkökulmasta asia on erittäin ymmärrettävää. Asia korjaantuu sillä, että tasaarvotietoa saadaan laajemman joukon tietoon esimerkiksi koulutuksissa. Toinen valtavirtaistamista hidastanut seikka on se, että monessa organisaatiossa on ns. hakattu kiveen erilaiset työryhmät ja valmistelukoneistot, joihin hankkeen työntekijän on ollut vaikea päästä mukaan. Tässä on auttanut se, että hankkeen työntekijät ovat määrätietoisesti esittäneet toiveet päästä työryhmiin mukaan. Valitettavasti tähän vaikuttaa liian paljon yksittäisen ihmisen omat asenteet tasa arvoon. Ne henkilöt, jotka näkevät tasa arvossa vielä parantamisen varaan, ovat avanneet ovet. Toisaalta taas ne henkilöt, jotka suhtautuvat välillä hyvinkin kriittisesti tasa arvoon, eivät ole ovia aukoneet. Jotta valtavirtaistaminen saadaan etenemään laajemmin, vaatii se yleisen tasa arvotietoisuuden lisäämistä, pinttyneiden asenteiden putsaamista sekä koulutusta. Lapin Letka on pyrkinyt erityisesti koulutuksilla, konsultoinneilla sekä kampanjoilla lisäämään lappilaisten tietoa ja osaamista tasaarvokysymyksissä, jotta valtavirtaistaminen etenisi monissa organisaatioissa. Joissakin Lapin kunnissa ongelmaksi on muodostunut johdon sitoutumattomuus ja kiinnostuksen puute tasa arvotyöhön. Toinen hankaloittava tekijä on ajanpuute. Pienimmissä kunnissa on muitakin lakisääteisiä suunnitelmia tekemättä. Lisäksi koetaan jossakin määrin avuttomuutta edistää tasaarvoa (esim. palkkaus). Suositeltavaa on johdon sitouttaminen, tasa arvon edistämisen tärkeyden osoittaminen, koulutus ja tasa arvotyön liittäminen osaksi työpaikan muuta toimintaa. Yksi ongelma on ollut se, että ohjausryhmän kokouksia on ollut vaikea saada päätösvaltaiseksi. Ohjausryhmän jäsenet ovat omassa työssään erittäin kiireisiä ihmisiä ja sen vuoksi kymmenen ihmisen aikataulujen sovittaminen yhteen on ollut todella haasteellista. Hankkeen näkökulmasta olisi hyvä, jos ohjausryhmän jäseniksi tulisi sellaisia henkilöitä, jotka pystyvät ja ehtivät osallistumaan kolme kertaa vuodessa kokouksiin. 4 Projektin toiminta ja tavoitteiden saavuttaminen Hankkeeseen on tehty tammikuussa paikan päällä tehtävä tarkastus Komission asetuksen (EY) N:o 1828/2006 13 artiklan mukaisesti. Tarkastuspöytäkirjan mukaan Hankkeessa ei todettu mitään huomautettavaa. Hanke on toimittanut tammikuussa Euroopan Komissiolle kuvauksia hankkeessa havaituista hyvistä käytännöistä, jotka liittyvät markkinointiin ja viestintään. Hankkeesta on valmistunut ulkoinen arviointi, josta vastasivat Oulun yliopiston Kajaanin yliopiston keskuksesta Jouni Ponnikas ja Verna Mustonen. Tammikuussa projektiryhmä käsitteli alustavia arviointiraportin huomioita ja merkitsi tiedoksi tulevan aikataulun.
Helmikuussa hallinnoija piti suunnittelukokouksen, jossa käytiin läpi arviointiraporttiluonnosta ja kirjattiin ylös mihin asioihin Hankkeessa pitää keskittyä. Arviointiraporttia käsiteltiin helmikuussa ohjausryhmän kokouksessa, jossa asian esitteli erikoistutkija Jouni Ponnikas. Ohjausryhmän kokouksessa tulleiden huomioiden pohjalta arvioija viimeisteli lopullisen arviointiraportin, joka luovutettiin hallinnoijalle maaliskuun alussa. Hankkeen toimeenpanon onnistumisiksi katsottiin muun muassa se, että jokainen osatoteuttaja on tullut hankkeeseen omien kehittämistarpeidensa pohjalta ja pyrkivät hankkeen toiminta aikana vastaamaan näihin tarpeisiin. Lisäksi toimijoiden välinen yhteistyö on sujuvaa sekä ulkoinen tiedottaminen ja markkinointi tasa arvoasioissa on onnistunut kiitettävästi. Ulkoinen arvioija suositteli toimeenpanoon kehittämiseen muun muassa sitä, että tutkimus pitää saada erottamattomaksi osaksi hanketta ja kehittää edelleen verkostomaista työskentelytapaa sekä laatia tarkemmat sisäiset tiedotussuunnitelmat. Arviointiraportti mainitsi hankkeen tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta tehokkaimmin toteutuneiksi toimiksi muun muassa räätälöidyt koulutukset, työvoimapoliittiset toimet sekä laajemman tasa arvo osaamisen lisääntymisen. Kehittämiskohtia nähtiin olevan siinä, että hankkeen loppuaikana pitää tarkasti määritellä se mihin asiakokonaisuuksiin hankkeessa keskitytään sekä laajentaa tasa arvosuunnittelua erityisesti niihin kuntiin, joista tasa arvosuunnitelmat puuttuvat. Projektipäällikkö ja Liisa Irri pitivät maaliskuussa palaverin, jossa käsiteltiin myös arviointiraporttia. Projektipäällikkö antoi maaliskuun puolessa välin projektiryhmälle tehtävän arviointiraportin johdosta. Jokainen osatoteuttaja laati toimenpiteet, joilla vastataan arviointiraportissa esille tulleisiin huomioihin. Tämä asia käsiteltiin projektiryhmän kokouksessa huhtikuussa. Hanke on kilpailuttanut Hilmassa mainostoimistopalvelut ja kilpailun voitti Focus Flow, joka toimii hankkeen yhteistyökumppanina hankkeen loppuun saakka. Maaliskuussa projektipäällikkö osallistui Varsovassa kumppanuushakumatkaan, jossa oli mukana osallistujia Puolasta, Ruotsista, Suomesta, Saksasta ja Liettuasta. Kahden päivän työseminaareista ei valitettavasti löytynyt yhtään sopivaa KV kumppania. Suurin syy oli se, että mahdolliset tasaarvohankkeet olivat alkamassa syksyllä 2011 alkamassa Puolassa ja Ruotsissa. Hankkeen tavoitteena oli löytää sellainen kumppani, jonka olisi voinut vaihtaa hyviä käytäntöjä segregaation purkamisesta ja tehdä tutustumiskäyntejä sellaisiin oppilaitoksiin, jotka ovat jo onnistuneet tasa arvotyössä. Tämän vuoksi on tehty päätös, ettei hanke hae erillistä KV hanketta emohankkeen kylkeen vaan pyrkii muulla tavoin hoitamaan pienen osan KV yhteistyöstä. Hankkeen vaikutuspiirissä on ollut noin 1021 henkilöä ja on pidetty 48 erilaista tilaisuutta. 5 Projektin innovatiivisuus Kevään 2011 aikana on jatkettu aiemmin tehtyjen innovaatioiden parissa. Väliraportissa 2010 innovaatioiksi on luokiteltu hankkeessa Lapin Letkan toimintamalli, lappilaisten kuntien tasaarvotyönvahvistaminen, tutkimuksen sukupuolivaikutusten arviointi, digitarina sukupuolisensitiivisyyden käsittelyssä, Salainen tehtävä, Tasa arvoruletti ja opetussuunnitelmatyön valtavirtaistaminen.
6 Projektin tasa arvovaikutukset Lapin kesäyliopiston toiminta on edistänyt sukupuolten tasa arvoa kunnissa tasa arvosuunnitelmien laatimisen ja tasa arvokoulutusten avulla. Tähän mennessä on keskitytty tasa arvon toteutumiseen henkilöstön keskuudessa, mutta jatkossa on tarkoitus edistää tasa arvoa myös kuntien palvelutoiminnassa. Lapin ammattiopistossa useat henkilöt osaavat yhdistää tasa arvon mukaan muun muassa kun antavat lehdistölle haastatteluja tai esittelevät talon toimintaa vierailijoille. Lisäksi useat työntekijät osaavat katsoa oman organisaationsa suunnittelu ja päätöksentekokäytäntöjä sukupuolilinssit päässään. Kevään aikana kymmenet pidetyt tilaisuudet ja koulutukset sekä se, että hanke on tavoittanut yli 1000 henkilöä henkilökohtaisesti, on lisännyt lappilaisten osaamista ja ymmärrystä tasa arvoasioissa. 7 Hyvät käytännöt Hanke on aloittanut hyviksi käytännöksi havaittujen toimien tarkempaan mallintamista. Tämän johdosta on tehty yhteistyötä Valtava kehittämisohjelman ja WOMin kanssa. Säännöllinen tiedottaminen ja tiedotteet sekä tiivis yhteydenpito toimittajiin on taannut sen, että Lapin Letkan eri toimet ovat saaneet hyvin tilaa lappilaisissa medioissa. Hanke on tiivistänyt yhteistyötä Tassu hankkeen kanssa siten, että kesän aikana valmistuu hankkeiden yhteinen Tasa arvonaikajana. Hanke on suositellut kuntia käyttämään www.tasa arvokysely.fi palvelua tietojen keräämiseen suunnitelmaa varten. Samoin pidetään hyvinä hankkeen antamia sähköisiä pohjia tilastojen keräämiseen ja suunnitelman laatimiseen. Hyvä käytäntö on myös se, että mahdollisuuksien mukaan tasa arvotyöryhmäksi nimetään jo jokin olemassa oleva ryhmä ja suunnitelma liitetään työpaikan muihin prosesseihin. Yhtenä uutena toimintatapana ja hyväksi käytännöksi on havaittu TOKEMissa annettu koulutus: Monikulttuurinen ja tasa arvoinen opiskeluyhteisö. Koulutuksen seksuaaliterveydenluennot valmisteltiin CDS hankkeessa (http://elgg.mcampus.fi/cds) Ryhmiä oli neljä ja kukin ryhmä kokoontui kaksi kertaa. Aikaa tunteihin kului yhteensä 6h. Ensimmäisten tuntien alussa tutustuimme ryhmäläisiin spectro korttien avulla. Tuntien sisältökuvaus teemoittain: a)tasa arvo ja yhdenvertaisuus Johdatteluna aiheeseen toimi KEKS:stä, Alliansin Globaalikasvatuksen sivustolta peräisin oleva lausahdus: Erilaisuutta ei tarvitse etsiä kaukaa. Teemaryhmässä keskusteltiin erilaisuudesta ja monimuotoisuudesta sekä havainnollistettiin asiaa eroja ja yhtäläisyyksiä harjoituksella, joka löytyy Petmon Erilaisuus sallittu käsikirjasta.
Tasa arvon ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan liittyen kävimme lyhyesti läpi yhdenvertaisuuslain (21/2004) sekä tasa arvolain (609/1986) sisällön. Tämän jälkeen esittelimme Kemi Tornion ammattikorkeakoulun tasa arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman. Suunnitelmassa on määritelty mm opiskelijoiden häirintäyhdyshenkilö. Tunneilla kävimme myös läpi häirintäyhdyshenkilön tehtävät sekä toimintaohjeet häirintätilanteessa. b) Monikulttuurinen yhteisö Tunnit aloitettiin katsomalla Unescon sivuilta löytyvän Reel Intercultural Dialogue lyhytfilmin. Keskustelimme ryhmän kanssa filmiin liittyen mm. yhtäläisyyksistä opiskeluryhmään sekä kansainväliseen opiskeluyhteisöön. Tämän jälkeen puhuttiin kulttuuritaustan merkityksestä arvoihimme, ajatteluumme sekä tapaamme toimia. Kulttuuritaustan merkityksen havainnollistamiseksi tehtiin 5 peruskysymystä tehtävän, jonka pohjana toimi Petmon Erilaisuus Sallittu kirjasta löytyvä esimerkki. Tehtävää varten valmistettiin 5 kysymyspohjaa ja niihin vastauskortit. Tehtävä toteutetaan siten, että kukin valitsee mielestään sopivimman vastausvaihtoehdon vastauskorteista kysymyspohjalle. Kysymykset ja valitut vastauskortit käydään yhteisesti läpi. Kulttuuritausta harjoituksen jälkeen keskusteltiin stereotypioista ja ennakkoluuloista. Mitä ne ovat ja miksi meillä on niitä? Keskusteltiin myös miten ennakkoluuloja voi poistaa ja stereotypioita välttää, omien ennakkoluulojen tunnistamisen kautta. Ennakkoluulojen tunnistamiseen liittyen tehtiin harjoitus, jossa osallistujia pyydetään asettumaan lattialla olevalle viivalle oman mielipiteen mukaan. Viivan toisessa päässä on hyväksyn täysin piste ja toisessa päässä en hyväksy piste. Ohjaaja esittämiin kysymyksiin vastaaminen tapahtuu liikkumalla omaa ajatusta kuvaavaan kohtaan viivalla. Kysymyksiä olivat mm. Mitä mieltä olet, jos opiskelutoverisi oppimisvaikeus vaatii erityisjärjestelyjä opiskelun tueksi?, Mitä mieltä olet, jos ryhmässäsi on mielenterveysongelmainen opiskelija? Miten suhtaudut, jos opiskelutoverisi kertoo olevansa homoseksuaali?, Miten suhtaudut, jos miesopettaja tulee luokkaan pukeutuneena hameeseen?.
Suomalaista opiskelukulttuuria pohdittaessa käytiin läpi Erilaisuus sallittu työelämätietoa maahanmuuttajille sivustolta löytyvää materiaalia. Materiaali on tarkoitettu maahanmuuttajalle suomalaiseen työkulttuuriin perehtymisen tueksi, mutta on pätee myös suomalaiseen opetus ja opiskelukulttuuriin. Materiaaliin tutustumisen jälkeen keskusteltiin ryhmässä seuraavista asioista: Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä oman kulttuurisi ja suomalaisen kulttuurin ja arvojen välillä on? Kuinka säilyttää oma kulttuuri ja itselle tärkeät arvot ja opiskella kuitenkin suomalaiseen opiskelukulttuuriin liittyviä arvoja noudattaen? c) Sukupuoliroolit sekä maskuliinisyys ja feminiinisyys meissä Sukupuolirooleja käsiteltiin ryhmäkeskustelun kautta. Keskustelun herättäjinä käytettiin Spectromodels kortteja, joista kukin valitsi kaksi korttia, toisen kuvaamaan naisen ja toisen miehen roolia omassa kotimaassaan. Keskusteluissa verrattiin opiskelijoiden kotimaissa vallalla olevia sukupuolirooleja suomalaisessa yhteiskunnassa vallitseviin sukupuolirooleihin. Maskuliinisyys ja feminiinisyys meissä teema toteutettiin Alfauroksesta Ultrafeminiiniin kuvasarjalla. Kuvasarja on valmistettu Letka hankkeeseen liittyvään Mies tapahtumaan syksyllä 2010. Ajatuksena on luoda jana kuvista, janan toisessa päässä kaikkein maskuliinisin kuva ja toisessa kaikkein feminiinisin kuva. Tavoitteena on haastaa ryhmä keskustelemaan ja pohtimaan miten maskuliinisuus ja feminiinisyys näyttäytyvät. Muutama esimerkki kuvasarjan kuvista, koko sarja muodostuu 16 kuvasta: Tämän harjoituksen jälkeen keskusteltiin seksuaaliterveyteen liittyvistä asioista. Materiaalin on valmistanut Tarja Lipponen CDS hankkeesta.. Kokemukset ja palautteet; Monikulttuurinen ja tasa arvoinen opiskeluyhteisö. Opiskelijoiden palaute oli positiivista ja opiskelijat kokivat saaneensa hyödyllistä tietoa. Yksi ryhmä toi esille myös sen, että näistä asioista olisi voinut keskustella enemmänkin. Haasteena on saada opiskelijat osallistumaan näille tunneille. Tulevaisuudessa on tärkeää motivoida opiskelijoita tulemaan tunneille tarkemmalla informaatiolla tuntien sisällöstä. Jatkossa aiheen käsittely sisällytetään erilliseen perehdytys kurssiin.