Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Samankaltaiset tiedostot
Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Taimikonhoidon perusteet.

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikoiden hirvituhot: tuhojen määrä, hirvikannan koon vaikutus tuhoihin, taimikoiden toipuminen, torjuntakeinot

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Tervasroso. Risto Jalkanen. Luonnonvarakeskus. Rovaniemi. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus. Lapin metsätalouspäivät, Rovaniemi

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Taimikonhoito kitkemällä

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Liite 5 Harvennusmallit

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Korjuujäljen seuranta energiapuun korjuun laadun mittarina. Mikko Korhonen Suomen metsäkeskus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Energiapuukorjuukohteiden tarkastustulokset ja Hyvän metsänhoidon suositusten näkökulma. Mikko Korhonen Pohjois-Karjalan metsäkeskus

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

METKA-maastolaskurin käyttäjäkoulutus Tammela Matti Kymäläinen METKA-hanke

Kuinka aloitan jatkuvan kasvatuksen?

Viljelytaimikoiden kehitys VMI:n mukaan

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Ensiharvennusmännik. nnikön voimakas laatuharvennus

ENERGIASEMINAARI Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Elias Laitinen Energiapuuneuvoja

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Yhteistyö on vahvistanut pohjoisen metsänhoidon tutkimusta mitä uutta edessä

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Luonnonhoidon hankehaku

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Harventamaton hieskoivutiheikkö edullinen energiapuureservi

Suomen metsävarat

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Koneellinen taimikonhoito

Metsätuhojen talousvaikutuksia

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Metsätuhojen talousvaikutuksia

Kestävän metsätalouden. Heikki Vähätalo, viranomaispäällikkö Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskus Oulu

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

METSÄ SUUNNITELMÄ

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

näin saat hyvän taimikon

Metsänhoito. Metsänomistajat

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Julkaistu Helsingissä 29 päivänä huhtikuuta /2013 Valtioneuvoston asetus. riistavahingoista. Annettu Helsingissä 25 päivänä huhtikuuta 2013

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

METSÄ SUUNNITELMÄ

40VUOTISJUHLARETKEILY

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen harvennushakkuun työnjälki. Koneellisen harvennushakkuun tuottavuus -projektin osaraportti

Taimikonhoidon ja ensiharvennuksen tilanne ja tarve

Kuviotiedot Kunta Alue Ms pääpuulaji. Monimuotoisuus ja erityispiirteet C1 Lähimetsä Osin aukkoinen. Monimuotoisuus ja erityispiirteet

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Transkriptio:

Taimikonhoito Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito Tavoitteena luoda sopivalla tiheydellä ja puulajisuhteella edellytykset terveelle puustolle sekä nopealle järeytymiselle Ajallaan tehtynä taimikonhoito parantaa puiden selviytymismahdollisuuksia lumi, hyönteis, sieni ja hirvituhoja vastaan. Oikea aikaisesti tehtynä taimikonhoitoon sijoitetulle investoinnille saadaan paras mahdollinen tuotto Ajallaan tehdyn taimikonhoidon myötä ensiharvennuksen kulut pysyvät pienempinä ja hakkuukertymä kasvaa suuremmaksi Vaikutukset ovat positiivisia myös myöhempiin hakkuisiin Harvennuksissa ja päätehakkuussa saadaan järeämpää, laadukkaampaa ja niiden myötä arvokkaampaa puutavaraa Järeytyminen nopeutuu, jolloin päätehakkuun ajankohta aikaistuu

Työohjeet mäntyvaltaiseen taimikkoon Laatuun tähtäävässä kasvatuksessa työhön ryhdytään mäntyjen ollessa noin 5 7 metrin pituisia, jolloin pahin hirvituhovaihekin on ohitettu Pohjois Suomessa työ aloitetaan usein pari metriä lyhyemmässä taimikossa Tavoitetiheys työn jälkeen on 2000 2200 runkoa hehtaarilla Hirvituhoille alttiilla alueilla voidaan taimikkoa kasvattaa alkuvaiheessa hieman tavallista tiheämpänä, mutta on kuitenkin huolehdittava lehtipuuston perkauksesta kuviolla Hirvet viihtyvät erityisesti lehtipuuston varjostukseen jääneissä mäntytaimikoissa Aikaisin tehty taimikonhoito nopeuttaa mäntyjen järeytymistä, mutta myös heikentää niiden laatua

Työohjeet mäntyvaltaiseen taimikkoon Luontaisesti tai kylvämällä syntyneissä tiheissä taimikoissa taimikonhoito kannattaa tehdä mäntyjen ollessa noin 3 4 metrin mittaisia Näissä yli 6000 tainta hehtaarilla olevissa taimikoissa tavoiteltava tiheys työn jälkeen on 2500 3000 runkoa hehtaarilla Liian tiukkana kasvavassa taimikossa puiden elävä latvus supistuu liikaa, mikä heikentää niiden kasvua sekä altistaa esimerkiksi lumituhoille Suositeltava elävän latvuksen osuus koko männyn pituudesta on 40 %

Työohjeet mäntyvaltaiseen taimikkoon Taimikonhoidossa pyritään mahdollisimman tasaiseen tilajärjestykseen ja jätetään kasvamaan aina laadultaan paras taimi Taimen laatua heikentäviä tekijöitä ovat esimerkiksi kaksihaaraisuus, mutkaisuus, selvä kitukasvuisuus tai muu vioitus Männyntaimen laatua usein myös heikentää joko paksuoksaisuus tai rungosta kasvava poikaoksa. Täydennykseksi taimikkoon voidaan jättää myös rauduskoivuja, mutta niiden määrä puustossa tulisi olla korkeintaan noin 10 % Sopiva sekapuustoisuus lisää metsän monimuotoisuutta ja esim. pihlajia voi jättää harkitusti

Työohjeet mäntyvaltaiseen taimikkoon Raudus ja hieskoivuntaimien erottaminen toisistaan on helpointa tunnustelemalla latvaa sekä tarkastelemalla lehtien muotoa Rauduskoivun latva on selvästi karkea, kun hieskoivulla se on sileä ja pehmeä Myös lehtien muodossa on eroa, hieskoivun lehti on pyöreämpi ja sahalaitakuvio on tasaisempaa kuin rauduskoivulla Valintatilanteessa tulee ehdottomasti suosia rauduskoivua, sillä siitä kasvaa paremmin laadukasta tukkipuuta Jätettävien koivujen olisi hyvä olla kasvatettavia mäntyjä lyhyempiä tai korkeintaan mäntyjen mittaisia

Rauduskoivu Hieskoivu

Runkoluvun määrittäminen Runkoluvun laskeminen on helpointa 4 metrin ympyräkoealalta, jonka määrittämiseen voidaan käyttää esimerkiksi 4 metrin mittaista ongenvapaa Koealalta lasketaan kaikki rungot ja lukumäärä kerrotaan 200:lla, koealoja olisi hyvä mitata n. 4 kpl hehtaarille. Saatu tulos kertoo runkojen lukumäärän yhden hehtaarin alalla Männyntaimikossa tulisi siten taimikonhoidon jälkeen olla 4 metrin ympyräkoealalla 10 11 runkoa

Esimerkkikuvia Eräs männyntaimikko harvennuksen jälkeen Tällä kohteella varhaisperkaus oli tehty noin 10 vuotta aiemmin

Vasemmalla on männyn laatua heikentävä poikaoksa, joka paksun oksan lisäksi aiheuttaa runkoon mutkan. Tällainen vika voi hävitä vielä vuosien saatossa näkyvistä Keskimmäisen kuvan taimella on tapahtunut aikoinaan latvanvaihto ja tästä rungosta ei tule enää kelvollista tyvitukkia Oikealla huonolaatuinen männyntaimi, jossa on runsaasti paksuja oksia. Tällaisia mäntyjä kutsutaan usein räkämännyiksi

Lähdeaineistoa ja kirjallisuutta aiheesta Hyvän metsänhoidon suositukset. 2014. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsäkustannus. Saksa, T., Miina, J. & Uotila, K. 2016. Taimikonhoito tavoitteet, menetelmät ja kustannukset. Metsäkustannus Oy & Luke.