EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Ulkoasiainvaliokunta 11.5.2011 2011/2032(INI) TARKISTUKSET 1-237 Mietintöluonnos Véronique De Keyser (PE458.744v01-00) demokratiakehitystä edistävästä EU:n ulkopolitiikasta (2011/2032(INI)) AM\866260.doc PE464.795v01-00 Moninaisuudessaan yhtenäinen
AM_Com_NonLegReport PE464.795v01-00 2/125 AM\866260.doc
1 Nadezhda Neynsky Johdanto-osan 1 a viite (uusi) ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lapsen oikeuksista, 2 Nadezhda Neynsky Johdanto-osan 1 b viite (uusi) ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen naisiin kohdistuvan kaikkinaisen syrjinnän poistamisesta, 3 Nikolaos Chountis, Marie-Christine Vergiat Johdanto-osan 3 a viite (uusi) ottaa huomioon 7. kesäkuuta 1989 tehdyn itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan ILO:n yleissopimuksen, Or. fr AM\866260.doc 3/125 PE464.795v01-00
4 Heidi Hautala Johdanto-osan 5 viite ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 21 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 6, 8 ja 21 artiklan, 5 Eduard Kukan Johdanto-osan 5 viite ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 6 ja 21 artiklan, ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2, 6 ja 21 artiklan, 6 Heidi Hautala Johdanto-osan 6 viite ottaa huomioon vuonna 2000 tehdyn AKT EU-kumppanuussopimuksen 9 artiklan, ottaa huomioon vuonna 2000 tehdyn AKT EU-kumppanuussopimuksen 8, 9 ja 96 artiklan, 7 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott PE464.795v01-00 4/125 AM\866260.doc
Johdanto-osan 12 a viite (uusi) ottaa huomioon neuvoston 13. joulukuuta 2010 esittämät päätelmät demokratian tukemisesta EU:n ulkosuhteissa Vuoden 2010 tilanneselvitys ja ehdotus pilottimaiden luetteloksi, 8 Fiorello Provera Johdanto-osan 17 a viite (uusi) ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2011 antamansa päätöslauselman epävakauden aiheuttamista muuttovirroista: EU:n ulkopolitiikan soveltamisala ja tehtävä 1, Or. it 9 Fiorello Provera Johdanto-osan 17 b viite (uusi) ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman köyhyyden vähentämisestä ja työpaikkojen luomisesta kehitysmaissa: jatkotoimet 2 ja 1 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0121. 2 Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0327. AM\866260.doc 5/125 PE464.795v01-00
erityisesti sen 71, 72 ja 73 kohdan, Or. it 10 Véronique De Keyser Johdanto-osan 19 a viite (uusi) ottaa huomioon neuvoston 17. marraskuuta 2009 tekemät päätelmät demokratiakehityksestä EU:n ulkosuhteissa, Or. fr 11 Eduard Kukan Johdanto-osan 21 a viite (uusi) ottaa huomioon 22. kesäkuuta 1993 Kööpenhaminassa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät, 12 Nadezhda Neynsky Johdanto-osan 22 a viite (uusi) ottaa huomioon demokratisoitumista, PE464.795v01-00 6/125 AM\866260.doc
ihmisoikeuksia ja ihmiskauppaa koskevat komission rahoitusvälineet (AENAS, sen seuraaja siirtolaisuutta ja turvapaikkaa koskeva temaattinen ohjelma, MIEUX-ohjelma, EIDHR, ENPI ja TAIEX), 13 Nadezhda Neynsky Johdanto-osan 23 viite ottaa huomioon 15. helmikuuta 2005 julkaistun Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeusasioiden päävaltuutetun toimiston raportin monikansallisten yritysten ja muiden yritysten vastuusta ihmisoikeuksien alalla 1, ottaa huomioon 21. maaliskuuta 2011 julkaistun pääsihteerin erityisedustajan raportin ihmisoikeuksista, monikansallisista yhtiöistä ja muista liikeyrityksistä 1, 14 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott Johdanto-osan 24 viite ottaa huomioon kansainvälisen kaupan avautumisesta ja demokratiasta 25. lokakuuta 2001 antamansa päätöslauselman 2, jossa WTO:ta kehotetaan noudattamaan ILO:n sosiaalisia perusnormeja ja hyväksymään ILO:n päätökset, mukaan lukien sosiaalisten perusnormien vakaviin Poistetaan. 1 A/HRC/17/31, 2011. 2 EYVL C 112E, 9.5.2002, s.326. AM\866260.doc 7/125 PE464.795v01-00
rikkomuksiin liittyvät mahdolliset pakotteet, 15 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott Johdanto-osan 25 viite ottaa huomioon, että Euroopan ulkosuhdehallinto aloitti toimintansa 1. tammikuuta 2011, ottaa huomioon, että komission varapuheenjohtajan / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan virka ja Euroopan ulkosuhdehallinto perustettiin 1. tammikuuta 2011, 16 Heidi Hautala Johdanto-osan A kappale A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin perussopimuksissa ihmisoikeudet ja demokratia vahvistetaan unionin perustaviksi arvoiksi, joita unionin on edistettävä yleismaailmallisina periaatteina, A. ottaa huomioon, että Euroopan unionin perussopimuksissa ihmisoikeudet ja demokratia vahvistetaan unionin perustaviksi arvoiksi sekä unionin ulkoisen toiminnan periaatteiksi ja tavoitteiksi, joita unionin on edistettävä yleismaailmallisina periaatteina, 17 Eduard Kukan PE464.795v01-00 8/125 AM\866260.doc
Johdanto-osan A a kappale (uusi) A a. ottaa huomioon, että demokratialla voidaan parhaiten turvata ihmisoikeudet ja perusvapaudet, kaikkien ryhmien suvaitseminen yhteiskunnassa ja kaikkien yksilöiden yhtäläiset mahdollisuudet, 18 Eduard Kukan Johdanto-osan A b kappale (uusi) A b. ottaa huomioon, että demokraattiset järjestelmät voivat vaihdella muodoltaan ja että demokratiasta on tullut yleismaailmallinen arvo, 19 Eduard Kukan Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että kahdessa Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmassa 3 täsmennetään demokratian perustekijät, B. toteaa, että kahdessa Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmassa 3 täsmennetään demokratian perustekijät, kuten ihmisoikeudet ja perusvapaudet eli yhdistymisvapaus ja rauhanomainen kokoontumisvapaus, ilmaisuvapaus, oikeus osallistua julkisten asioiden hoitamiseen joko suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, oikeus AM\866260.doc 9/125 PE464.795v01-00
äänestää ja asettua ehdolle todellisissa ja säännöllisesti järjestettävissä vapaissa vaaleissa, joissa noudatetaan yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta ja vaalisalaisuutta, joka takaa kansan tahdon vapaan ilmaisun, poliittisten puolueiden ja järjestöjen moniarvoinen järjestelmä, oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen, vallan jako ja oikeuslaitoksen riippumattomuus, julkishallinnon avoimuus ja vastuu sekä vapaat, riippumattomat ja moniarvoiset tiedotusvälineet, 20 Heidi Hautala Johdanto-osan B kappale B. toteaa, että kahdessa Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmassa 3 täsmennetään demokratian perustekijät, B. toteaa, että kahdessa Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmassa 3 täsmennetään demokratian perustekijät, samalla kun niissä vahvistetaan, että kaikkien ihmisoikeuksien ja perusvapauksien edistäminen ja turvaaminen ovat demokraattisen yhteiskunnan perusedellytys, A/RES/55/96 ja A/RES/59/201. 21 Marietta Giannakou Johdanto-osan B a kappale (uusi) PE464.795v01-00 10/125 AM\866260.doc
B a. katsoo, että EU:n liittyminen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn yleissopimukseen vahvistaa eurooppalaista ihmisoikeuksiensuojelujärjestelmää ja tukee EU:n kantaa kolmansiin maihin nähden; Or. el 22 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott Johdanto-osan C kappale C. panee merkille, että neuvoston vuonna 2009 esitetyt päätelmät demokratiakehityksestä EU:n ulkosuhteissa ilmentävät näitä seikkoja, C. panee merkille, että neuvoston vuonna 2009 ja vuonna 2010 esitetyt päätelmät demokratiakehityksestä EU:n ulkosuhteissa ilmentävät näitä seikkoja, 23 Heidi Hautala Johdanto-osan D kappale D. toteaa, että kansalaisoikeuksien sekä sivistyksellisten, taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien keskinäinen riippuvuus ja toisiaan vahvistava vaikutus on nykyään tunnustettu tosiasia ja että demokraattinen hallintotapa on paras keino turvata ne ja edistää köyhyyden poistamista, D. toteaa, että on ratkaisevan tärkeää vahvistaa kansalaisoikeuksien sekä poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien keskinäinen riippuvuus ja toisiaan vahvistava vaikutus ja että vain niiden kaikkien toteuttaminen voi auttaa perustamaan todellisen demokratian, ja että demokraattinen hallintotapa on samanaikaisesti AM\866260.doc 11/125 PE464.795v01-00
korvaamaton rauhanomaisten ja demokraattisten yhteiskuntien rakentamisessa ja vahvistamisessa sekä paras keino turvata ne ja edistää köyhyyden poistamista; ottaa huomioon, että kansalaisyhteiskunnan aktiivinen osallistuminen hallinnon menettelyihin on ratkaisevan tärkeää, mutta se jää liian usein vähälle huomiolle, 24 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott Johdanto-osan D kappale D. toteaa, että kansalaisoikeuksien sekä sivistyksellisten, taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien keskinäinen riippuvuus ja toisiaan vahvistava vaikutus on nykyään tunnustettu tosiasia ja että demokraattinen hallintotapa on paras keino turvata ne ja edistää köyhyyden poistamista, D. toteaa, että kansalaisoikeuksien sekä poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja sivistyksellisten oikeuksien keskinäinen riippuvuus ja toisiaan vahvistava vaikutus on nykyään tunnustettu tosiasia ja että perustuslailliset demokratiat ja demokraattinen hallintotapa, joka perustuu oikeusvaltioon, ovat paras keino turvata ja suojata nämä oikeudet ja mahdollistaa taloudellinen kehitys, 25 Véronique De Keyser Johdanto-osan D kappale D. toteaa, että kansalaisoikeuksien sekä sivistyksellisten, taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien keskinäinen riippuvuus ja toisiaan vahvistava vaikutus D. toteaa, että kansalaisoikeuksien sekä sivistyksellisten, taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien keskinäinen riippuvuus ja toisiaan vahvistava vaikutus PE464.795v01-00 12/125 AM\866260.doc
on nykyään tunnustettu tosiasia ja että demokraattinen hallintotapa on paras keino turvata ne ja edistää köyhyyden poistamista, on nykyään tunnustettu tosiasia ja että demokratia on paras keino turvata ne ja edistää köyhyyden poistamista, Or. fr 26 Eduard Kukan Johdanto-osan D kappale D. toteaa, että kansalaisoikeuksien sekä sivistyksellisten, taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien keskinäinen riippuvuus ja toisiaan vahvistava vaikutus on nykyään tunnustettu tosiasia ja että demokraattinen hallintotapa on paras keino turvata ne ja edistää köyhyyden poistamista, D. toteaa kansalaisoikeuksien sekä sivistyksellisten, taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien keskinäisen riippuvuuden ja toisiaan vahvistavan vaikutuksen ja että demokraattinen hallintotapa on paras keino turvata ne ja edistää köyhyyden poistamista, 27 Ana Gomes Johdanto-osan D kappale D. toteaa, että kansalaisoikeuksien sekä sivistyksellisten, taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien keskinäinen riippuvuus ja toisiaan vahvistava vaikutus on nykyään tunnustettu tosiasia ja että demokraattinen hallintotapa on paras keino turvata ne ja edistää köyhyyden poistamista, D. toteaa, että kansalaisoikeuksien sekä sivistyksellisten, taloudellisten, poliittisten ja sosiaalisten oikeuksien keskinäinen riippuvuus ja toisiaan vahvistava vaikutus on nykyään tunnustettu tosiasia ja että demokraattinen hallintotapa on paras keino turvata nämä ihmisoikeudet ja edistää köyhyyden poistamista, AM\866260.doc 13/125 PE464.795v01-00
28 Véronique De Keyser Johdanto-osan E kappale E. toteaa, että neuvoston hyväksymässä demokratiakehitystä tukevassa toimintaohjelmassa unioni ilmaisi halunsa lisätä antamansa tuen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta, mutta että toteutuksessa on edistytty vähänlaisesti, E. toteaa, että demokratiakehitystä tukevassa toimintaohjelmassaan neuvosto ilmaisi halunsa lisätä antamansa tuen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta, mutta että tältä osin on edistytty vähänlaisesti, Or. fr 29 Eduard Kukan Johdanto-osan E kappale E. toteaa, että neuvoston hyväksymässä demokratiakehitystä tukevassa toimintaohjelmassa unioni ilmaisi halunsa lisätä antamansa tuen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta, mutta että toteutuksessa on edistytty vähänlaisesti, E. toteaa, että neuvoston hyväksymässä demokratiakehitystä tukevassa toimintaohjelmassa unioni ilmaisi halunsa lisätä antamansa tuen johdonmukaisuutta ja tehokkuutta, mutta että toteutuksessa on edistytty vain osittain, 30 Andrzej Grzyb Johdanto-osan F kappale F. toteaa, että unionilla on joukko F. toteaa, että unionilla on joukko PE464.795v01-00 14/125 AM\866260.doc
demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen, demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen poistamalla demokratiakehityksen tukemiseksi EU:n ulkopolitiikasta nykyiset epäjohdonmukaisuudet ja erilainen kohtelu ja välttämällä luomasta uusia epäjohdonmukaisuuksia ja erilaista kohtelua, Or. pl 31 Heidi Hautala Johdanto-osan F kappale F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta AM\866260.doc 15/125 PE464.795v01-00
on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen, ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaa politiikkaa on yhtenäistettävä ja tehtävä tulospainotteisemmaksi ja sen on perustuttava vakioituun menetelmään, jonka tavoitteena on turvata tehokas koordinointi kaikkien unionin ulkoisen toiminnan poliittisten välineiden sekä sopimus- ja rahoitusvälineiden välillä, 32 Eduard Kukan Johdanto-osan F kappale F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen, F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava tehokkaammin ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen siten, että kiinnitetään erityistä huomiota epävakaiden ja konfliktien jälkeisten tilanteiden erityistarpeisiin, 33 Nikolaos Chountis, Marie-Christine Vergiat PE464.795v01-00 16/125 AM\866260.doc
Johdanto-osan F kappale F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen, F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta; katsoo, että mainittuja lausekkeita sovelletaan vain osittain ja että usein taloudelliset intressit asetetaan ihmisten edun edelle; katsoo, että valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen, Or. fr 34 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott Johdanto-osan F kappale F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset ja kumppanuudet, joihin sisältyy ihmisoikeuksia ja demokratian kunnioittamista koskevia lausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen AM\866260.doc 17/125 PE464.795v01-00
(YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen, vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, erikoistuneet rahoitusvälineet, kummihankkeet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen, 35 Ana Gomes Johdanto-osan F kappale F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen, F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen ja edistettävä demokratiaa, ihmisoikeuksia ja kehitystä erottamattomina tavoitteina, 36 Geoffrey Van Orden PE464.795v01-00 18/125 AM\866260.doc
Johdanto-osan F kappale F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan (YTPP) alaiset operaatiot, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen, F. toteaa, että unionilla on joukko demokratian ja ihmisoikeuksien tukemiseen tarkoitettuja välineitä, kuten poliittiset, taloudelliset ja kauppasopimukset, joihin sisältyy ihmisoikeus- ja demokratialausekkeita, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP Plus), poliittinen vuoropuhelu, yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (YUTP) liittyvät toimet, rahoitusvälineet sekä vaalitarkkailutoiminta, mutta valikoimaa on yhtenäistettävä ja lujitettava ja se on mukautettava kunkin maan tilanteeseen, 37 Geoffrey Van Orden Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. katsoo, että EU:n olisi otettava paremmin huomioon valtion yhteiskunnalliset, poliittiset, taloudelliset ja strategiset realiteetit kun se päättää, myönnetäänkö tai perutaanko kauppaetuuksia, kuten GSP Plus, 38 Eduard Kukan AM\866260.doc 19/125 PE464.795v01-00
Johdanto-osan F a kappale (uusi) F a. ottaa huomioon, että EU:n olisi tehostettava demokratiaa koskevien normien ja tekijöiden edistämistä toiminnassaan kansainvälisissä järjestöissä sekä kannustettava edelleen panemaan täytäntöön sitoumukset ja velvoitteet, joista on sovittu foorumeissa, joihin EU:n jäsenvaltiot osallistuvat, 39 Leonidas Donskis Johdanto-osan G kappale G. panee merkille, että vaikka ihmisoikeusja demokratialausekkeita loukataan usein ja vaikka tietyt kolmannet maat eivät noudata sopimuksissa annettuja sitoumuksia, seuraamuksia langetetaan vain poikkeuksellisesti, G. panee merkille, että vaikka ihmisoikeusja demokratialausekkeita loukataan usein ja vaikka tietyt kolmannet maat eivät noudata sopimuksissa annettuja sitoumuksia, seuraamuksia langetetaan vain poikkeuksellisesti sekä EU:n ja sen kumppanuusvaltioiden välillä jo käyttöönotettuja kansainvälisiä sopimuksia, kuten kumppanuus- ja yhteistyösopimuksia, keskeytetään harvoin, vaikka havaittaisiin räikeitä ihmisoikeusrikkomuksia, 40 Heidi Hautala Johdanto-osan G kappale PE464.795v01-00 20/125 AM\866260.doc
G. panee merkille, että vaikka ihmisoikeusja demokratialausekkeita loukataan usein ja vaikka tietyt kolmannet maat eivät noudata sopimuksissa annettuja sitoumuksia, seuraamuksia langetetaan vain poikkeuksellisesti, G. panee merkille, että vaikka ihmisoikeusja demokratialausekkeita loukataan usein ja vaikka tietyt kolmannet maat eivät noudata sopimuksissa annettuja sitoumuksia, seuraamuksia langetetaan vain poikkeuksellisesti; panee merkille, että EU:n kansainvälisten sopimusten laillisesti sitovien ihmisoikeuslausekkeiden valvomiseen ja täytäntöönpanoon liittyy yhä huomattavia haasteita, 41 Nikolaos Chountis Johdanto-osan G kappale G. panee merkille, että vaikka ihmisoikeusja demokratialausekkeita loukataan usein ja vaikka tietyt kolmannet maat eivät noudata sopimuksissa annettuja sitoumuksia, seuraamuksia langetetaan vain poikkeuksellisesti, G. panee merkille, että EU:n seuraamuspolitiikka on tehotonta ihmisoikeus- ja demokratialausekkeiden usein tapahtuvan loukkaamisen torjumisessa ja vaikka tietyt kolmannet maat eivät noudata sopimuksissa annettuja sitoumuksia, seuraamuksia langetetaan vain poikkeuksellisesti, ja katsoo, että tämän välineen käyttö johtaa usein siihen, että EU:n politiikka on puolueellista, Or. fr 42 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott Johdanto-osan G kappale AM\866260.doc 21/125 PE464.795v01-00
G. panee merkille, että vaikka ihmisoikeusja demokratialausekkeita loukataan usein ja vaikka tietyt kolmannet maat eivät noudata sopimuksissa annettuja sitoumuksia, seuraamuksia langetetaan vain poikkeuksellisesti, G. panee merkille, että vaikka ihmisoikeusja demokratialausekkeita loukataan usein ja vaikka tietyt kolmannet maat eivät noudata sopimuksissa annettuja sitoumuksia, seuraamuksia langetetaan vain poikkeuksellisesti tai maita ei aseteta riittävästi vastuuseen, 43 Ana Gomes Johdanto-osan G kappale G. panee merkille, että vaikka ihmisoikeusja demokratialausekkeita loukataan usein ja vaikka tietyt kolmannet maat eivät noudata sopimuksissa annettuja sitoumuksia, seuraamuksia langetetaan vain poikkeuksellisesti, G. panee merkille, että vaikka ihmisoikeusja demokratialausekkeita loukataan usein ja vaikka tietyt kolmannet maat eivät noudata sopimuksissa annettuja sitoumuksia, kyseisten maiden hallitukset joutuvat vastuuseen vain poikkeuksellisesti, 44 Malika Benarab-Attou Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. katsoo, että seuraamukset on valittava oikeudenmukaisella, oikeasuhteisella ja viisaalla tavalla ja että kyseisen maan väestö ei missään tapauksessa saa olla seuraamusten suurin kärsijä, PE464.795v01-00 22/125 AM\866260.doc
Or. fr 45 Maria Eleni Koppa Johdanto-osan G a kappale (uusi) G a. ottaa huomioon, että Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokouksen 18. joulukuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa 63/168 kehotetaan kuolemanrangaistuksen täytäntöönpanon yleismaailmalliseen keskeyttämiseen; ottaa huomion, että kuolemanrangaistusta käytetään yhä rangaistusmenetelmänä monissa valtioissa ja joissakin tapauksissa myös alaikäisiin, 46 Nikolaos Chountis Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että unioni harjoittaa tällä alalla todellista kannustinpolitiikkaa uudistusten helpottamiseksi, mutta kannustinten tarjoamia mahdollisuuksia ei poliittisista syistä täysin hyödynnetä; toteaa, että periaatteessa ei ole rakenteellisia esteistä sille, että demokratiakehityksen tukemiseen käytetään ulkoisia rahoitusvälineitä, Poistetaan. Or. fr AM\866260.doc 23/125 PE464.795v01-00
47 Heidi Hautala Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että unioni harjoittaa tällä alalla todellista kannustinpolitiikkaa uudistusten helpottamiseksi, mutta kannustinten tarjoamia mahdollisuuksia ei poliittisista syistä täysin hyödynnetä; toteaa, että periaatteessa ei ole rakenteellisia esteistä sille, että demokratiakehityksen tukemiseen käytetään ulkoisia rahoitusvälineitä, H. toteaa, että unioni harjoittaa tällä alalla todellista kannustinpolitiikkaa uudistusten helpottamiseksi, mutta kannustinten tarjoamia mahdollisuuksia ei poliittisista syistä täysin hyödynnetä ja erityisesti, koska EU:n laajuisesti ei tiedosteta tai olla yksimielisiä siitä, miten tärkeitä demokratian ja ihmisoikeuksien kunnioittamisen edistäminen ovat muille painopistealueille; toteaa, että periaatteessa ei ole rakenteellisia esteistä sille, että demokratiakehityksen tukemiseen käytetään ulkoisia rahoitusvälineitä, 48 Malika Benarab-Attou Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että unioni harjoittaa tällä alalla todellista kannustinpolitiikkaa uudistusten helpottamiseksi, mutta kannustinten tarjoamia mahdollisuuksia ei poliittisista syistä täysin hyödynnetä; toteaa, että periaatteessa ei ole rakenteellisia esteistä sille, että demokratiakehityksen tukemiseen käytetään ulkoisia rahoitusvälineitä, H. toteaa, että unioni harjoittaa tällä alalla todellista kannustinpolitiikkaa uudistusten helpottamiseksi, mutta kannustinten tarjoamia mahdollisuuksia ei poliittisista tai taloudellisista syistä tai liian usein tiettyjen EU:n jäsenvaltioiden etujen suojelemiseksi täysin hyödynnetä; toteaa, että periaatteessa ei ole rakenteellisia esteistä sille, että demokratiakehityksen tukemiseen käytetään ulkoisia rahoitusvälineitä, Or. fr PE464.795v01-00 24/125 AM\866260.doc
49 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että unioni harjoittaa tällä alalla todellista kannustinpolitiikkaa uudistusten helpottamiseksi, mutta kannustinten tarjoamia mahdollisuuksia ei poliittisista syistä täysin hyödynnetä; toteaa, että periaatteessa ei ole rakenteellisia esteistä sille, että demokratiakehityksen tukemiseen käytetään ulkoisia rahoitusvälineitä, H. toteaa, että unioni harjoittaa tällä alalla todellista kannustinpolitiikkaa, jolla voidaan vaatia ihmisoikeus- ja demokratialausekkeiden noudattamista uudistusten helpottamiseksi, mutta kannustinten tarjoamia mahdollisuuksia ei ole täysin käytetty; toteaa, että periaatteessa ei ole laillisia esteistä sille, että demokratiakehityksen tukemiseen käytetään ulkoisia rahoitusvälineitä, 50 Véronique De Keyser Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että unioni harjoittaa tällä alalla todellista kannustinpolitiikkaa uudistusten helpottamiseksi, mutta kannustinten tarjoamia mahdollisuuksia ei poliittisista syistä täysin hyödynnetä; toteaa, että periaatteessa ei ole rakenteellisia esteistä sille, että demokratiakehityksen tukemiseen käytetään ulkoisia rahoitusvälineitä, H. toteaa, että unioni harjoittaa tällä alalla todellista kannustinpolitiikkaa uudistusten helpottamiseksi, mutta kannustinten tarjoamia mahdollisuuksia ei poliittisista syistä täysin hyödynnetä, vaikka ei ole rakenteellisia esteitä sille, että demokratiakehityksen tukemiseen käytetään koordinoidusti ulkoisia rahoitusvälineitä, Or. fr 51 Eduard Kukan AM\866260.doc 25/125 PE464.795v01-00
Johdanto-osan H kappale H. toteaa, että unioni harjoittaa tällä alalla todellista kannustinpolitiikkaa uudistusten helpottamiseksi, mutta kannustinten tarjoamia mahdollisuuksia ei poliittisista syistä täysin hyödynnetä; toteaa, että periaatteessa ei ole rakenteellisia esteistä sille, että demokratiakehityksen tukemiseen käytetään ulkoisia rahoitusvälineitä, H. toteaa, että unioni harjoittaa tällä alalla todellista kannustinpolitiikkaa uudistusten helpottamiseksi, mutta kannustinten tarjoamia mahdollisuuksia ei poliittisista syistä täysin hyödynnetä; toteaa, että ei ole rakenteellisia esteistä sille, että demokratiakehityksen tukemiseen käytetään ulkoisia rahoitusvälineitä, 52 Véronique De Keyser Johdanto-osan H a kappale (uusi) H a. katsoo, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen väline on keskeinen unionin politiikassa, koska se keskittyy toimiin, joita ei voida toteuttaa kahdenvälisillä yhteistyövälineillä, Or. fr 53 Eduard Kukan Johdanto-osan I kappale I. ottaa huomioon, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä I. ottaa huomioon, että demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta rahoitusvälineestä PE464.795v01-00 26/125 AM\866260.doc
rahoitetaan Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntien (EU EOM) toimintaa, joka on demokratian alan vuorovaikutuksen keskeinen väline, mutta valtuuskuntien suositusten seuranta ja täytäntöönpano on usein laiminlyöty, rahoitetaan Euroopan unionin vaalitarkkailuvaltuuskuntien (EU EOM) toimintaa, joka on demokratian lujittamisen alalla vuorovaikutuksen keskeinen väline, mutta valtuuskuntien suositusten seuranta ja täytäntöönpano on usein laiminlyöty, 54 Véronique De Keyser Johdanto-osan J kappale J. toteaa, että tilanne on saattanut johtua kumppanimaiden hallitusten poliittisen tahdon puutteesta kuin myös komission ja jäsenvaltioiden kyvyttömyydestä muuntaa suositukset erityisiksi tukiohjelmiksi, joilla olisi tuettava etenkin demokratiaan siirtymässä olevien maiden vasta valittuja parlamentteja, J. toteaa, että tilanne on saattanut johtua EU:n vaalitarkkailun kohdemaiden hallitusten poliittisen tahdon puutteesta kuin myös komission ja jäsenvaltioiden kyvyttömyydestä muuntaa suositukset erityisiksi tukiohjelmiksi, joilla olisi tuettava etenkin vasta valittuja parlamentteja, Or. fr 55 Véronique De Keyser Johdanto-osan J a kappale (uusi) J a. toteaa, ettei sillä vieläkään ole käytettävissään riittävän yksityiskohtaisia tutkimuksia, joiden avulla se voisi arvioida unionin ja sen jäsenvaltioiden demokratian antaman tuen laajuutta; katsoo, että tämä johtuu osittain avoimuutta, asiakirjojen saatavuutta ja kuulemista koskevista kysymyksistä, joita AM\866260.doc 27/125 PE464.795v01-00
neuvosto ei vielä ole ratkaissut, Or. fr 56 Fiorello Provera Johdanto-osan J a kappale (uusi) J a. katsoo, että ainoa keino saada paikallisväestöille todellinen demokratia sekä saavuttaa aito ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja aidosti paremmat talousnäkymät on soveltaa täysimääräisesti ehdollisuusperiaatetta; toteaa, että tämä periaate olisi määriteltävä yhdessä edunsaajamaiden kanssa ja kuullen tiiviisti hallituksia ja kansalaisyhteiskuntaa sekä ottaen asianmukaisesti huomioon paikallisväestöjen todelliset tarpeet, Or. it 57 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott Johdanto-osan J a kappale (uusi) J a. ottaa huomioon, että vaikka poliittiset puolueet ja vapaasti ja oikeudenmukaisesti vaaleilla valitut parlamentit ovat keskeisen tärkeitä kaikille demokratioille ja demokratiakehitykselle sekä sen tukemiselle ja toteuttamiselle, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevassa eurooppalaisessa rahoitusvälineessä ei ole vielä otettu huomioon näiden tekijöiden PE464.795v01-00 28/125 AM\866260.doc
merkittävyyttä, 58 Nadezhda Neynsky Johdanto-osan J a kappale (uusi) J a. ottaa huomioon, että YK:n uuden tasa-arvoyksikön (UN Women) työ on ratkaisevan tärkeää, kun tuetaan naisten panosta ja osallistumista demokratisoitumiseen, 59 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott Johdanto-osan J b kappale (uusi) J b. ottaa huomioon, että EU:n toimielinten kesken vallitsee laaja yksimielisyys demokratian moniulotteisuudesta ja monitahoisuudesta sekä pitkäkestoisuudesta, mutta komissio ja jäsenvaltiot eivät ole ottaneet koko vaalisykliä huomioon suunnitellessaan ja toteuttaessaan demokratiaa tukevia toimenpiteitä, 60 Nadezhda Neynsky AM\866260.doc 29/125 PE464.795v01-00
Johdanto-osan J b kappale (uusi) J b. ottaa huomioon, että maissa, jotka käyvät läpi demokratisoitumista, naiset ja pienet lapset ovat erityisen alttiita ihmiskaupalle myös prostituutiotarkoituksessa, 61 Nikolaos Chountis, Marie-Christine Vergiat -1 a kohta (uusi) -1. muistuttaa kansojen luovuttamattomasta itsemääräämisoikeudesta ja oikeudesta valita oma poliittisen, taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen muotonsa ulkopuolisten siihen puuttumatta; Or. fr 62 Fiorello Provera 1 kohta 1. katsoo, että vain demokratian kehittyminen kolmansissa maissa voi luoda edellytykset unionin kanssa kehitettäville tasapainoisille ja legitiimeille kumppanuuksille, joissa otetaan huomioon molempien osapuolten tarpeet 1. katsoo, että vain demokratian kehittyminen kolmansissa maissa voi luoda edellytykset unionin kanssa kehitettäville tasapainoisille, aktiivisille ja legitiimeille kumppanuuksille, joissa noudatetaan edunsaajamaiden voimaannuttamisen periaatetta mutta jotka perustuvat myös PE464.795v01-00 30/125 AM\866260.doc
ja edut; tavoitteisiin, selkeisiin etenemissuunnitelmiin ja yhdessä avunantajamaiden kanssa niiden saavuttamiselle asetettuihin edellytyksiin sekä vertailuarvoihin ja tiukkoihin vastuuvelvollisuutta koskeviin vaatimuksiin; Or. it 63 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott 1 kohta 1. katsoo, että vain demokratian kehittyminen kolmansissa maissa voi luoda edellytykset unionin kanssa kehitettäville tasapainoisille ja legitiimeille kumppanuuksille, joissa otetaan huomioon molempien osapuolten tarpeet ja edut; 1. katsoo, että vain perustuslailliset demokratiat, jotka perustuvat oikeusvaltioon, voivat luoda perustan unionin ja kolmansien maiden välisille rakenteellisille, tasapainoisille ja legitiimeille kumppanuuksille, joissa otetaan huomioon myös molempien osapuolten tarpeet ja edut; 64 Eduard Kukan 1 kohta 1. katsoo, että vain demokratian kehittyminen kolmansissa maissa voi luoda edellytykset unionin kanssa kehitettäville tasapainoisille ja legitiimeille kumppanuuksille, joissa otetaan huomioon molempien osapuolten tarpeet ja edut; 1. katsoo, että vain demokratian lujittaminen kolmansissa maissa voi luoda edellytykset unionin kanssa kehitettäville tasapainoisille, legitiimeille ja tasaarvoisille kumppanuuksille, joista molemmat osapuolet hyötyvät; AM\866260.doc 31/125 PE464.795v01-00
65 Véronique De Keyser 1 kohta 1. katsoo, että vain demokratian kehittyminen kolmansissa maissa voi luoda edellytykset unionin kanssa kehitettäville tasapainoisille ja legitiimeille kumppanuuksille, joissa otetaan huomioon molempien osapuolten tarpeet ja edut; 1. katsoo, että vain demokratian kehittyminen kolmansissa maissa voi luoda edellytykset unionin kanssa kehitettäville tasapainoisille kumppanuuksille, joissa otetaan huomioon molempien osapuolten tarpeet ja edut; Or. fr 66 Nikolaos Chountis, Marie-Christine Vergiat 1 kohta 1. katsoo, että vain demokratian kehittyminen kolmansissa maissa voi luoda edellytykset unionin kanssa kehitettäville tasapainoisille ja legitiimeille kumppanuuksille, joissa otetaan huomioon molempien osapuolten tarpeet ja edut; 1. katsoo, että vain demokratian kehittyminen kolmansissa maissa voi luoda edellytykset unionin kanssa kehitettäville tasapainoisille ja legitiimeille kumppanuuksille, joissa otetaan huomioon väestön tarpeet ja edut; Or. fr 67 Eduard Kukan 1 a kohta (uusi) PE464.795v01-00 32/125 AM\866260.doc
1 a. korostaa, että vuoropuheluun ja kuulemiseen perustuvat kumppanuudet parantavat demokratiakehityksen omaksumista ja demokraattista hallintotapaa koskevia tekijöitä; kehottaa kaikkia EU:n toimielimiä käyttämään näitä eri vuoropuheluja yhtenäisemmin, johdonmukaisemmin ja koordinoidummin; 68 Marietta Giannakou 1 a kohta (uusi) 1 a. katsoo, että EU:n roolia "pehmeän vallan käyttäjänä" kansainvälisessä järjestelmässä voidaan vahvistaa vain, jos ihmisoikeuksien suojelu on sille todellinen prioriteetti sen kolmansia maita koskevassa politiikassa; Or. el 69 Nikolaos Chountis, Marie-Christine Vergiat 1 a kohta (uusi) 1 a. huomauttaa, että EU:n ihmisoikeuspolitiikka on asianmukaisella tavalla yhdenmukaista vasta sitten, kun AM\866260.doc 33/125 PE464.795v01-00
jäsenvaltiot itse ovat aidosti sitoutuneet kunnioittamaan ihmisoikeuksia; Or. fr 70 Heidi Hautala 1 a kohta (uusi) 1 a. katsoo, että EU ei ole tähän mennessä onnistunut kehittämään tehokasta ja uskottavaa ihmisoikeuksia ja demokratiaa koskevaa politiikkaa kolmansiin maihin nähden eikä tässä mielessä ole ollut johdonmukainen vaatiessaan demokraattisia uudistuksia; 71 Fiorello Provera 2 kohta 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta, koska siltä puuttuvat selkeät ehdot ja koska se ei ole estänyt muuttovirtoja yhteisöistä, jotka eivät tarjoa realistisia tulevaisuudennäkymiä paikallisesti; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että PE464.795v01-00 34/125 AM\866260.doc
pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia, joka perustuu myös ehtoihin, jotka määritellään yhdessä edunsaajamaiden kanssa kansalaisyhteiskuntaa kuullen ja väestön todellisten tarpeiden perusteella ja joilla varmistetaan demokratiatavoitteiden saavuttaminen ja paremmat taloudelliset näkymät koko väestölle; Or. it 72 Heidi Hautala 2 kohta 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja erityisesti laittoman maahanmuuton torjuntaan ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; katsoo siksi, että sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja epätasa-arvon torjuntaa koskevasta kysymyksestä on tehtävä unionin ulkopolitiikan tärkeä tavoite, sillä se on korvaamaton tekijä, kun kehitetään rauhanomaista, vaurasta ja demokraattista yhteiskuntaa; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia ja edistämään liikkuvuutta; AM\866260.doc 35/125 PE464.795v01-00
73 Eduard Kukan 2 kohta 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan sisäiseen ja paikallisesti omaksuttavaan demokratiakehitykseen sekä kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; 74 Alexander Graf Lambsdorff, Marietje Schaake, Edward McMillan-Scott 2 kohta 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen 2. huomauttaa, että Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään, kokonaisvaltaiseen ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; PE464.795v01-00 36/125 AM\866260.doc
perustuva demokratia; 75 Andrzej Grzyb 2 kohta 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; painottaa samalla, että eteläisen Välimeren maissa meneillään olevilla poliittisilla muutoksilla ei saa vähentää EU:n sitoumusta itäiseen ulottuvuuteen; Or. pl 76 Ana Gomes 2 kohta 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista AM\866260.doc 37/125 PE464.795v01-00
epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; epäoikeudenmukaisuutta ja korostaa, että "turvallisuus vastaan demokratia" on väärä vastakkainasettelu, sillä inhimillistä turvallisuutta ei voi olla yhteiskunnassa, jossa ei ole demokraattista ja vastuullista hallitusta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia, joka kunnioittaa oikeusvaltion periaatetta sekä perustavanlaatuisia ihmisoikeuksia ja vapauksia; 77 Malika Benarab-Attou 2 kohta 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; katsoo, että EU:n on kannustettava luomaan ympäristö, joka osaltaan edistää demokraattisen yhteiskunnan kehitystä; Or. fr PE464.795v01-00 38/125 AM\866260.doc
78 Nikolaos Chountis 2 kohta 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet, että taloudelliset edut asetetaan väestön etujen edelle ja että väärään turvallisuuden ja vakauden käsitteeseen keskittyvä ajattelumalli on rajallinen, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; Or. fr 79 Véronique De Keyser 2 kohta 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuusriskeihin ja vakausintresseihin keskittyvän politiikan rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella AM\866260.doc 39/125 PE464.795v01-00
ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; Or. fr 80 Cristian Dan Preda 2 kohta 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole vähentänyt köyhyyttä; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen hyötyjä ei ole jaettu oikeudenmukaisesti; korostaa tarvetta muuttaa toiminnan painotusta niin, että pyritään todella vakiinnuttamaan omaehtoiseen, kestävään ja kansaa hyödyttävään kehitykseen perustuva demokratia; Or. fr 81 Laima Liucija Andrikienė 2 kohta 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on tapahtunut, sen 2. huomauttaa, että eteläisen Välimeren ja koko Lähi-idän maiden tapahtumat ovat osoittaneet turvallisuuteen ja vakauteen keskittyvän ajattelumallin rajallisuuden, sillä se ei ole poistanut köyhyyttä ja sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta; panee merkille, että jos talouskehitystä on PE464.795v01-00 40/125 AM\866260.doc