Pyhimyksiä ja kuolemanrangaistuksia Tiesitkö tämän ystävänpäivästä? Alkaa olla taas se aika vuodesta, kun joka puolella näkee sydämiä ja suklaata. Ensi viikon torstaina 14.2. niin pariskunnat kuin sinkutkin eri puolilla maapalloa viettävät ystävänpäivää. Ystävänpäivän juurten uskotaan juontavan 200-luvun Roomaan, jossa rakkauden ja avioliittojen suojeluspyhimys, Pyhä Valentinus, levitti rakkauden sanomaa. Tarinan mukaan Valentinus ajatteli, että sotimisen sijaan sotilaille olisi parasta mennä rakkaidensa luokse. Kehotettuaan sotilaita jättämään armeijan Valentinus sai kuolemanrangaistuksen. Pyhä Valentinus kuoli 14. helmikuuta, ja päivä on nimitetty hänen kunniakseen. Englannin kielessä päivä kulkee nimellä Valentine s Day, kun taas Suomessa se tunnetaan nimellä ystävänpäivä. Suomeksikin se on käännetty nimellä Valentinen päivä, mutta ystävänpäivä on paljon käytetympi nimike. Ystävänpäivänä nimipäiviään viettävät Tino, Voitto ja Valentin, jotka nimistäkin päätellen ovat selkeästi liitoksissa Valentinen päivään. Saksassa ystävänpäivästä käytetään nimeä Valentinstag, Espanjassa el Día de San Valentin, Hollanissa Valentijnsdag ja Ranskassa Saint Valentin. Nämä kaikki nimet ovat peräisin Valentinuksesta. Ruotsissa ystävänpäivä kulkee nimellä Alla hjärtans dag, tarkoittaen kaikkien mielitiettyjen päivää, joka nimitykseltään eroaa monesta muusta, mutta juhlana se on samankaltainen.
Toinen usein ystävänpäivään liitetty hahmo on Amor, joka tunnetaan myös nimellä Cupido. Amor on roomalaisessa mytologiassa esiintyvä rakkauden jumala, ja hänen äitinsä on rakkauden jumalatar Venus. Amor on usein kuvattu rakkauden nuolia ampuvaksi pikkupojaksi, ja hän tulee esille nimenomaan rakkaustarinoissa. Vaikka päivää vietetäänkin ympäri maailmaa rakastavaisten juhlana, suomalaiset ovat sen ristineet ystävänpäiväksi. Ystävänpäivästä on tullut suomalaisille nimenomaan juhla, jossa juhlistetaan ystävyyttä ja muistetaan lähimmäisiä korteilla ja muilla välittämisen eleillä. Ystävänpäivää juhlistetaan monin eri tavoin eri kulttuureissa, ja se on toisissa paikoissa paljon suurempi juhlapäivä kuin muualla. Kaikkialla kyseistä juhlaa ei ole omistettu ystäville tai Pyhän Valentinuksen muistamiselle, vaan nimenomaan rakastavaisille ja rakkauden juhlistamiselle. Etelä-Koreassa ystävänpäivää juhlitaan todellakin koreasti. Ystävänpäivä on omistettu siellä nimenomaan miehille, kun naiset ostavat kumppaneilleen ja läheisilleen lahjoja. Vastavuoroisesti seuraavassa kuussa vietetään toista ystävänpäivää, joka kulkee nimellä White Day, jolloin miehet puolestaan muistavat läheisiään. Myös Japanissa ystävänpäivää vietetään samalla tavalla kahtena erillisenä juhlapäivänä. 14.2. on myös todella suosittu päivä naimisiinmenolle, koska sitä pidetään vuoden romanttisimpana päivänä. Vietä sinäkin lempeää ystävänpäivää, äläkä unohda muistaa lähimmäisiäsi kivoilla yllätyksillä! Lähteet: http://www.tunturisusi.com/amor/amor.htm https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/tiesitko-taman-ystavanpaiv
asta-lue-miksi-tanaan-juhlitaan/3194940#gs.npe7lcee https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/04/ystavanpaiva-142 https://www.ef.fi/blog/language/ystavanpaiva-ympari-maailmaa/ https://www.tridindia.com/blog/how-to-say-happy-valentines-day -in-different-languages-translate-valentines-day/ Päänsärkyä, suolisto-ongelmia ja muistivaikeuksia näin stressi vaikuttaa kehoon Stressin kanssa kipuilevat useat ja pahimmillaan se voi jopa lamaannuttaa ihmisen, kirjoittaa Marika Metsovuori. Stressi koskettaa meitä kaikkia. Nykyajan maailmassa käsite stressistä on noussut jokaisen arkipäivään ja myös tietoisuus liiallisesta kuormituksesta on kasvanut. Stressi vaikuttaa moneen asiaan, ja liiallinen stressi vaikeuttaa monia kognitiivisia toimintojamme ja voi jopa lamauttaa täysin. Moni lukiolainen stressaa aivan liikaa ylioppilaskirjoituksista ja seuraavan vuoden tapahtumista ja myös siitä, kuinka paljon tehtävää on, mutta mitään ei oikein tunnu saavan aikaiseksi. Usein stressi on myös alitajuista, emmekä välttämättä tiedosta olevamme täysin uupuneita. Tämän vuoksi myös monet psykosomaattiset oireet saatetaan liittää johonkin aivan toiseen asiaan, vaikka niiden perimmäinen syy on usein liiallinen stressi ja omien psyykkisten voimavarojen ylittyminen.
Stressi siis vaikuttaa kognitiivisiin toimintoihimme. Stressaantuneen on vaikea havainnoida ympäristöään, ja hän kiinnittää helposti huomion omiin sisäisiin kokemuksiinsa, jolloin ajattelu ei ole yhtä laaja-alaista tai tehokasta kuin rentoutuneen ja positiivisen yksilön. Omiin sisäisiin kokemuksiin takertuminen vie myös paljon voimavaroja ja vaikuttaa siihen, millaisina ihmisinä ympärillämme olevat meidät näkevät. Omia ongelmiaan jatkuvasti pohtivat eivät jaksa välittää toisten vaikeuksista ja tuhoavat samalla mahdollisuuksiaan tuntea merkityksellisyyttä ja tarpeellisuutta. Pitkäaikaisen stressin on myös todettu tuhoavan hippokampuksen soluja, mikä johtaa pitkällä aikavälillä muistivaikeuksiin. Tämä johtuu kortisolin liikaerittymisestä. Kortisolilla on myös monia muita negatiivisia vaikutuksia kehoomme, kuten immuniteettiin, aineenvaihduntaan ja suoliston hyvinvointiin. Stressaantunut ei myöskään kykene ratkaisemaan ongelmia rakentavasti eikä hän ole luova tai tuottelias. Stressaantuneen ihmisen on vaikea keskittyä ja hänen tarkkaavaisuutensa on niin hajaantunut lukuisten ajatusten kesken, että hänen suorituskykynsä laskee voimakkaasti. On kuitenkin huomattava, että lyhytaikainen eustressi eli hyvälaatuinen stressi parantaa suorituskykyä ja edistää sekä fyysisiä että psyykkisiä voimavaroja lisäämällä elimistön adrenaliinipitoisuutta. Toisaalta stressin jatkuessa pitkään veren kortisolipitoisuus nousee, mikä vaikuttaa juuri negatiivisesti hippokampukseen, työmuistiin, sydän- ja verenkiertoon sekä jopa hengityselimistöön. Jotkut sanovat, että stressi on elämän suola, ja toki elämässä täytyy olla myös haasteita, mutta nykyajan maailmassa aivan liian moni ylisuorittaa ja tuhoaa itseään liialla kuormituksella. Nykyajan maailmassa vaikeinta on se, etteivät stressitekijät välttämättä koskaan häviä. Ihminen ei ole rakennettu niin, että hän sietäisi pitkäkestoista stressiä, vaan siitä seuraa aina uupumus. Stressiä onkin opittava käsittelemään
positiivisella tavalla ja korostettava haasteiden merkitystä mielekkäälle elämälle. Myös asenne omaa elämäntilannetta kohtaan voi auttaa sen hyväksymisessä ja näin laskea stressiä tai ainakin nostaa sen sietokykyä. Stressiä ei välttämättä aina edes huomaa. Moni stressaantunut tuntee itsensä jatkuvasti väsyneeksi, hänen on vaikea saada asioita tehtyä ja hän alkaa kontrolloimaan kaikkea. Stressi aiheuttaa myös suolisto-ongelmia, päänsärkyä ja erilaisia kiputiloja, jopa hermokipuja. Jos stressi on jatkunut tarpeeksi pitkään, mikään ei enää tunnu miltään. Myös asiat, joiden kuuluisi rentouttaa, tuottavat vaikeuksia eivätkä paranna olotilaa kuin ehkä hetkellisesti. Stressaantunut usein myös kyseenalaistaa oman ihmisarvonsa ja hänen itsetuntonsa on usein matala. Hän on ahdistunut ja ärsyyntyy pienistäkin asioista. Kun stressi jatkuu tarpeeksi pitkään, yksilö saattaa masentua tai lamaantua, sillä hän ei tunne omaavansa kontrollia omasta elämästään. Ihmisen onkin erityisen tärkeää tuntea olevansa läsnä stressinaiheuttajat omassa elämässään, jolloin myös koetaan jollain tavalla merkityksellisiksi. On myös todettu, että tietyt persoonallisuustyypit altistavat stressille. Ne, jotka pyrkivät tekemisessään täydellisyyteen ja ovat muita tunnollisempia ja ahkerampia, myös stressaavat enemmän. Onkin tärkeää tunnistaa omat rajansa ja oppia elämään itseään kunnioittaen. Tämä on tietysti helpommin sanottu kuin tehty. Uskon, että myös jatkuva yksinäisyys on suuri stressinaiheuttaja monelle. Läheisissä ihmissuhteissa puhutaan mieltä painavista asioista eivätkä ne siten jää kuormittamaan mieltä. Myös yhteisöllisyyden ja suvaitsevuuden on todettu laskevan stressihormonien määrää, sillä yksilön ollessa hyväksytty, hänen ei myöskään tarvitse suorittaa jatkuvasti tulevansa hyväksytyksi. Vaikka persoonallisuuttaan ei tarvitse tai voikaan muuttaa, on opittava elämään omien rajojensa sisällä. Moni ylisuorittaja elää tarkoituksella yli omien voimavarojensa, sillä hetkellisesti tämä onnistuukin ja voi
olla tuottoisaakin, mutta pidemmän ajan kuluessa oma hyvinvointi on osattava asettaa kaiken muun edelle. Omalle elämälle on myös helpompaa löytää tarkoitus, jos sitä oppii arvostamaan. Kaikilla on omat selviytymiskeinonsa stressistä. Moni rentoutuu liikkumalla, toiset luovalla toiminnalla, toiset puhumalla tuntemuksistaan. Onkin tärkeää oppia oma tapansa hoitaa itseään, vaikka se on vaikeaa ja vie aikaa. On pohdittava, mikä saa meidät ylisuorittamaan ja vaatimaan itseltämme niin paljon. Monia stressaantuneita ei kuitenkaan kiinnosta oma hyvinvointi. He näkevät sen usein menestymistä toisarvoisempana asiana eivätkä jaksa kiinnittää huomiota väsymykseen. Jokainen varmaan tietää, mihin tämä johtaa. On myös muistettava, että stressi kuormittaa koko elimistöä, sekä fyysisesti että psyykkisesti. Koska stressi on myös fyysinen rasitustila, kehomme voimavarat kuluvat nopeasti loppuun, jos psyyke on samanaikaisesti kuormittunut. Myös sosiaaliset suhteet saattavat kärsiä stressin seurauksena, sillä väsyneenä ei jaksa olla vuorovaikutuksessa ja moni stressaantunut kokee alemmuudentunnetta ja itsearvostuksen laskua, mikä voi saada heidät vetäytymään toisten seurasta. Ystävyys, itselle tärkeiden asioiden tekeminen ja lepo kuitenkin parantaa olotilaa ja tekee elämästä taas vähän siedettävämpää. Olkaa siis kaikki yhdessä, auttakaa toisianne, nauttikaa elämästä ja kunnioittakaa itseänne! Vuosi 2018: kohtaamisia, poliittisia menetettyjä
artisteja ja internetdraamaa Vuodet vierivät, mutta aina sattuu ja tapahtuu. Politiikassa kuhisee, joku kaatuu punaisella matolla, musiikkivideo räjäyttää internetin, luonnonkatastrofi järkyttää, kulunut meemi korvataan uudella. Samat kaavat toistuvat, mutta jokainen vuosi on erityinen. Nyt on aika hyvästellä vuosi 2018. Ja mikä olisikaan parempi keino päästää irti menneestä, kuin käydä läpi, mitä oikein tapahtui niin hyvässä kuin pahassakin. POLITIIKKA Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin tapaaminen Singaporessa 12.6. Vladimir Putinin presidenttinä. valinta neljännelle kaudelleen Venäjän Helsingin huippukokous 16.7., jossa Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat. Sauli Niinistö valittiin toiselle virkakaudelleen. Pohjois-Korean johtaja ja Etelä-Korean presidentti tapasivat Korean demilitarisoidulla alueella, ja maiden suhteet parantuivat sitten Korean sodan. Suostumus2018 kansalaisaloite allekirjoituksen rajan. ylitti vaaditun Eritrea ja Etiopia solmivat vuosikymmenen sotatilan. rauhan päättäen EU:n tekijänoikeusuudistus kuohunta. Brett Kavanaughin nimittämisestä. ja artikla oikeuskäsittely 13:sta korkeimpaan 50 000 kahden aiheutunut oikeuteen
Intia kumosi säädöksen laittomuudesta. homoseksuaalisten EU tiukensi henkilötietojen lainsäädäntöä. käsittelyä suhteiden säätelevää Puolassa pidetyssä ilmastokokouksessa päästiin sopuun Pariisin ilmastosopimuksen säännöistä. Yhdysvalloissa järjestettiin mittavia mielenosoituksia (March for Our Lives) aseiden rajoittamisesta. Saudi-Arabia salli naisille ajo-oikeuden maailman viimeisenä maana. Kiina muutti perustuslakiaan sallien presidentille enemmän kuin kaksi kautta. Brexitissä ei vieläkään varmuutta. TAPAHTUMAT Prinssi Harryn ja Meghan Marklen häät 19.5. Kalifornian metsäpalot sekä hämmennys presidentti Trumpin kommenteista metsän haravoinnista Suomessa. Kreikan maastopalot surmasivat lähes 100 ihmistä. Venäläisen agentin ja hänen tyttärensä myrkytys Lontoossa, minkä vuoksi venäläisiä diplomaatteja karkoitettiin ympäri maailmaa. Facebookin skandaali luovuttamisesta. käyttäjätietojen keräämisestä ja Algerian ilmavoimien kone syöksyi maahan 11.4. ja 257 ihmistä sai surmansa. Talviolympialaiset Etelä-Koreassa.
Hurrikaani Florence Yhdysvalloissa. Cardi B:n ja Nicki Minajin välinen draama. Alkoholilainsäädännön lieventäminen ja alkoholijuomien saapuminen ruokakauppoihin. vahvempien Pandat Lumi ja Pyry saapuivat Suomen Ähtäriin Kiinasta. Tsunami Indonesiassa. Amos Rex -taidemuseo avattiin Helsingin Lasipalatsissa. Ensimmäisen maailmansodan päättymisestä sisällissodasta kului 100 vuotta. sekä Suomen Euroviisut ja israelilaisen Nettan voitto kappaleella Toy. Justin Bieberin ja Hailey Baldwinin avioituminen. Helsinki Pride-kulkueesta yleisötapahtumista koskaan. tuli yksi Suomen suurimmista Venäjä otti haltuunsa kolme ukrainalaista alusta sekä niiden miehistön Kertsinsalmella ja Ukraina julisti maahan poikkeustilan. HENKILÖT Denis Mukwege sekä Nadia Murad saivat Nobelin rauhanpalkinnon ihmisoikeustöidensä vuoksi. Mark Zuckerberg joutui sekä Yhdysvaltain kongressin eteen kuultavaksi Facebookin tietovuodoista sekä useiden meemien ja salaliittoteorioiden uhriksi. Jaana Pelkosen puku äänestettiin Linnan juhlien kauneimmaksi. Elon Musk lähetti Tesla Roadster auton koelentona avaruuteen.
Aaro Veli Väinämö Niinistö, presidenttiparin ensimmäinen lapsi, syntyi. Erikoistutkija Robert Mueller ja aikuisviihdetähti Stormy Daniels ovat olleet suuren mediahuomion kohteena Yhdysvaltain politiikassa. Jari Sillanpää jäi huumeskandaalin alle. XXXTentacion (Jahseh Dwayne Ricardo Onfroy) sekä Mac Miller (Malcolm James McCormick), kaksi yhdysvaltalaista rapartistia, kuolivat. Stephen Hawking, brittiläinen kosmologi, kuoli maaliskuussa. teoreettinen fyysikko ja Avicii (Tim Bergling), ruotsalainen elektronisen musiikin tuottaja, kuoli yllättäen huhtikuussa. Aretha Franklin, yhdysvaltalainen soul-, rhythm & blues- ja gospel-laulaja, kuoli elokuussa. Hanna-Riikka Siitonen, suomalainen näyttelijä ja laulaja, kuoli heinäkuussa. George H. W. Bush, Yhdysvaltain 41. presidentti, kuoli marraskuussa. Stan Lee, yhdysvaltalainen sarjakuvien käsikirjoittaja ja toimittaja, kuoli marraskuussa. INTERNETILMIÖT Kohu Japanin itsemurhametsässä Logan Paulin kuvaamasta videosta, jossa hän kuvaa ruumista. Tanaconin epäonnistuminen. Shane Dawsonin dokumenttisarja Jake Paulista.
Kauneustubettajien välinen draama. Taistelu YouTuben tilatuimmasta kanavasta Pewdiepien ja TSeries:in välillä. Donald Trumpin sekä Kanye Westin järjettömät twiitit. YouTubettajien KSI:n ja Jake Paulin nyrkkeilyottelut. Eminemin ja Machine Gun Kellyn välinen rap beef. Kylie Jennerin lapsi Stormi sekä Khloe Kardashianin lapsi True syntyivät. Baby Shark tanssi nousi valtavaksi ilmiöksi ympäri maailman. Fortnite-peli sekä siihen kuuluvat tanssiliikkeet saavuttivat valtavan suosion ja synnyttivät paljon meemejä. SUOMEN MENESTYS URHEILUSSA Talviolympialaisista 6 mitalia: Krista Pärmäkoski 3, Iivo Niskanen 1, Enni Rukajärvi 1 ja Naisleijona 1. Paralympialaisista kolme mitalia. Kimi Räikkönen voitti F1-kilpailun ensimmäistä kertaa vuoden 2013 jälkeen. Salibandyn MM-kisoista kultaa. Taitoluistelun Grand Prix kisat järjestettiin Suomessa. Pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti voitti kaksi kultaa EMkisoissa. Cheerleadingin Euroopan mestaruuden voitto. ELOKUVAT & SARJAT
Avengers: Infinity War Black Panther Jurassic World: Fallen Kingdom Bohemian Rhapsody The Nun Deadpool 2 A star is born A Quiet Place BlacKkKlansman Queer Eye The Haunting of Hill House MUSIIKKI Cardi B, Bad Bunny, J Balvin I like it Marshmello, Bastille Happier Ariana Grande thank u, next DJ Snake, Selena Gomez, Ozuna, Cardi B Taki Taki Halsey Without Me Maroon 5, Cardi B Girls Like You Dynoro, Gigi D Agostino In My Mind Lady Gaga, Bradley Cooper Shallow Drake In My Feelings
Lil Peep, XXXTENTACION Falling Down Kanye West, Lil Pump I love it K-391, Alan Walker, Julie Bergan, SEUNGRI Ignite Pyhimys Jättiläinen Alma Cowboy Eino ja Aapeli Jouluralli Evelina Sun Vika Paperi T Paniikki SANNI Jacuzzi Jenni Vartiainen julkaisi nimeltään Monologi. pitkästä aikaa uuden albumin Antti Tuisku jäi määrittelemättömän pitkälle tauolle. Cheekin jäähyväiskonsertti ja uran päättäminen. YouTube Rewind 2018 Mitä tapahtui? Vuoden lopussa ihmisillä on tapana muistella kulunutta vuotta sen hyviä ja huonoja puolia ja sitä, miten se on muuttanut elämää. Niin on myös YouTubella ollut tapana jo vuodesta 2010 lähtien. Tänä vuonna se ei mennyt ihan nappiin. Mitä ihmettä tapahtui? Mikä meni pieleen? YouTube Rewind on videoreferaatti palveluun liittyneistä
tapahtumista, suosituimmista trendeistä, videoista ja tubettajista eli YouTube-videoiden tuottajista vuoden ajalta. Tai sitä sen ainakin pitäisi olla. Joulukuun kuudentena päivänä YouTuben oma kanava YouTube Spotlight julkaisi vuoden 2018 Rewind-videon, joka suorastaan räjähti suosiosta. Tai epäsuosiosta? Siinä missä Justin Bieberin Baby-video on kahdeksan vuoden aikana kerännyt eniten dislikeja eli alaspäin peukutuksia koko alustalla, tämän vuoden Rewind, ironisesti, rikkoi vihatuimman videon ennätyksen yli 14 miljoonalla dislikella vain kuudessa päivässä. YouTube Rewind 2018: Everyone Controls Rewind on ristiriitainen nimi videolle. Se antaa vaikutelman, että kaikki voisivat kontrolloida kyseisen videon sisältöä ja näin osin saammekin. Mutta pääosan päättää kuitenkin itse YouTube ja sen valitut tubettajat. Toisin sanoen saamme vain YouTuben valitsemat trendit ja kanavat. Ajan myötä palvelun käyttö on yleistynyt ja sen sisältöä on rajoitettu. Koska YouTube haluaa Rewindille suuren yleisön, videoon on valittu lapsiystävällisimmät trendit, joilla on paikattu vuoden epäsoveliaat kohokohdat. Esimerkiksi Japanin itsemurhametsän ja Logan Paulin sijaan metsässä nähdään Fortnite-tanssiesitys kuolleiden kanavien esittämänä. Youtube esittelee videolla myös monipuolisuuttaan muun muassa ASMR:lla, animaattoreiden osilla ja K-Popilla, joista kaksi on maailmanlaajuisesti erittäin suosittuja. Rewindissä on myös kohtaus, jossa tubettajat luettelevat ihmisiä, jotka oikeasti ansaitsisivat olla videossa, ja pitävät hetken aasialaiselle edustukselle viihteessä ja kaikille naisille. Tätä seuraa pahamaineinen kohtaus, jossa luetaan kommentteja. Näissä kommenteissa ei ole käyttäjänimiä eikä edes profiilikuvia, yksityisyyden suojelemiseksi, mutta ne mainitsevat suurimman osan Rewindissä esiintyneistä trendeistä. Sattumaa?
Miksi sitä vihataan niin paljon? Mitä siinä sitten olisi pitänyt olla? Tämä on kuitenkin subjektiivinen asia. Monet tuntuvat vain hyppäävän trendijunan mukaan ja antavan sille dislikeja, koska sen vihaaminen on suosittua ja coolia. Yleinen mielipide on, että se ei juurikaan sisältänyt koko YouTube-vuotta, vaan vain Fortnite-tanssiliikkeitä ja vähemmän ajankohtaisia asioita palveluun liittyen. Video jättää katsojan pohtimaan muun muuassa seuraavia kysymyksiä: miksi Twitch-striimaaja on videossa ja vain eniten tilatun YouTubekanavan omistaja koko sivustolla ei saa edes videoihinsa mainoksia tai kunnioitusta YouTubelta? Miten jalkapallo liittyy YouTuben vuoteen? Miksi vain naisten saavutuksille pitäisi pitää hetki, kun maapallolla on miehiäkin? Me kaikki tiedämme, ettei Will Smith olisi halunnut Fortnitea videoon. Loppujen lopuksi YouTube Rewind 2018 -videosta on tullut mielenkiintoinen pala sivuston historiaa ja merkittävä meemien lähde. Video yritti haukata enemmän kuin se pystyi tiivistämällä koko vuoden myös YouTuben ulkopuolelta. Mutta ehkä YouTube oppii tästä jotain, ja ensi vuoden Rewind on parempi. Tai toisin päin. Kaamosmasennuksen musiikin voimin karkotus Sydän sykkii vähän tavallista nopeammin. Heiluttelen varpaita, hengitän syvään. Esiintymisiä on kertynyt vuosien varrella, mutta silti jännittää aina vähän. Lavalla on valokeila, johon minun tulisi kävellä. Vilkaisen kaveriani, joka hymyilee rohkaisevasti. Juontaja poistuu lavalta. Se on merkki. Hengitän syvään ja kävelen lavalle. Koulun hälinä vaimenee. Esitys alkaa.
Kaamoksen karkottajaiset on Järvenpään lukiossa muodostunut perinne, jonka polkaisivat käyntiin musiikinopettaja Marita Tapper sekä sen aikainen äidinkielen opettaja Aino Härkönen jo 15 vuotta sitten. Pimeyttä ja sen mukana tulevaa alakuloa haluttiin piristää, ja näin sai alkunsa Art Cafe, jonka nimi myöhemmin muutettiin Kaamoksen karkottajaisiksi. Alkuaikoina tapahtumassa oli mukana myös sketsejä sekä muita ohjelmanumeroita, mutta nykyään kaamosta karkotetaan enimmäkseen upeilla musiikkiesityksillä. Tänä vuonna tapahtuma järjestettiin perjantaina 17.11. Kellojen lyödessä 9.30 energinen juontaja, Oskari Ahvenainen, asteli lavalle toivottamaan hyviä huomenia kaikille. Tapahtuman avasi Marika Metsovuori lumoavalla tanssisoolollaan, How much can be filled in a human heart. Tanssi rakentui Marikan omien rohkaisevien sanojen ympärille. How much can be filled in a human heart
Tänä vuonna mukana oli monipuolista musiikkia aina jazzista klassisen kautta rockiin. Ensimmäinen musiikkiesitys oli Niklas Linderoosin soittama Yann Tiersenin pianokappale À Quai. Seuraavana vuorossa olivat Lovisa Kartau ja Leo Salmio, jotka esittivät kauniin ja koskettavan kappaleen Say something. Humoristinen juontaja jopa suositteli ensimmäisen kerroksen katsojia ottamaan sateenvarjot esille kyynelten varalta. À Quai Sen jälkeen oli vuorossa hieman jazzia. Saimme kuulla Miles Davisin kappaleen So what. Esiintyjinä toimivat Tuukka Uusitalo, Tomi Kajasviita, Sakari Christensen sekä viuluissa Meeri Turunen ja Linda Paananen. Kappaleen rumpusoolo sai aikaan valtavan aplodien meren. Seuraavaksi vuorossa oli Little Mixin Secret love song, jonka lauloi Anniina Turunen Eveliina Turusen pianosäestyksellä. Heidän jälkeensä lavalle
pääsivät Patrik, Joona, Tomi ja Oskari, jotka esittivät Jimi Hendrixin Purple Hazen. Tämä räväkkä esitys nostatti tunnelman kattoon. Secret love song
Purple Haze Myös uudesta elokuvasta Star is born saimme kuulla Kevininja Esterin laulamana kappaleen Shallow. Bändinä toimivat Joona Uusitalo, Toni Makkonen ja Tomi Kajasviita.
Shallow Toiseksi viimeisenä esiintymään astuivat ryhmä 17C ja koulun kuoro. Kappale oli Ultra Bran Sinä lähdit pois. Lauluvalinta oli osuva, sillä koulumme musiikin ja taidekasvatuksen opettaja Juho Vanamo on lähdössä tänä vuonna lukiolta. Lopulta lavalle nousi vielä koulumme Läikky-orkesteri. Tänä vuonna vuorossa oli mashup, jossa oli mukana pätkiä monista tunnetuista elokuvista ja sarjoista, kuten Jaw, Lord of the Rings, Titanic ja Nalle Puh. Esitys nauratti ja ilahdutti katsojia taidokkaalla musisoinnilla sekä upeilla kuvilla.
Läikky-orkesteri Tämän vuoden esiintyjäkaarti oli iloisen monipuolista. Kaamosmasennus on varmasti karkotettu monilta oppilailta ja koeviikkoon voidaan astua iloisin mielin. On hienoa, että koulullamme pidetään yllä näin hienoa perinnettä. Toivottavasti perinne saa jatkuu vielä seuraavatkin 15 vuotta, naurahtaa musiikinopettaja Marita Tapper. Video Kaamoksen karkottajaisista: Lukiolaiset
mielenterveysongelmista: Järjen mielenterveyskysely Oletko hakeutunut hoitoon mielenterveysongelmien vuoksi? Kuinka tärkeäksi koet oman mielenterveytesi ylläpidon? Koetko tietäväsi mielenterveysongelmista tarpeeksi? Esimerkiksi näihin kysymyksiin saat Järvenpään lukiolaisten vastaukset, sillä Järki teki kyselyn ottaakseen selvää lukiolaisten kokemuksista ja näkemyksistä liittyen mielenterveyteen. Järjen mielenterveyskyselyyn vastasi reilu 200 ihmistä, joista noin 75% oli naisia. Vastauksia tuli tasaisesti kaikilta vuosikursseilta. 35% vastanneista on joskus hakeutunut hoitoon mielenterveysongelmiensa vuoksi, eli suurimmalla osalla lukiolaisistamme ei kuitenkaan ole henkilökohtaisia kokemuksia mielenterveyshoidosta. Se, että kolmasosa opiskelijoista on hakenut hoitoa kertoo toisaalta siitä, että moni nuori kamppailee mielenterveysongelmien kanssa.
70% vastanneista on tyytyväinen saamaansa hoitoon. Aikaisemmassa Järjen artikkelissa Mielenterveyshoidossakin saattaa kokea itsensä avuttomaksi käsitellään kyselyn tuloksia huonoista kokemuksista mielenterveyshoidossa. Tärkeimmäksi hoitokeinoksi mielenterveysongelmiin koetaan terapia sekä omat valinnat, kuten liikunta ja syöminen (61%). Muita suosituimpia hoitomuotoja ovat lääkitys, mindfulness, ryhmä- ja psykoterapia. Muita mainintoija ovat myös läheisten tuki, kaverit, taiteen tekeminen ja oma asenne. Yli 60%:llä vastanneista on kokemuksia läheisten mielenterveysongelmista, ja heistä yli puolet ovat kokeneet lähimmäisen sairauden rankaksi. Suurimmalla osalla asia on aiheuttanut oman mielialan laskua ja lisännyt huolta läheisestä. Olen kovasti koittanut auttaa. Ja miettinyt hänen asioitaan, joka sitten taas kuormittaa minua. Vaikea auttaa toista ja itselläkin vaikea olla. On ollut rankkaa ja huolestuttavaa nähdä lähimmäiseni sairautensa väsyttämänä ja syrjäyttämänä -.
Kärsin itse, kun tiedän, että hän miettii välillä itsemurhaa. Olen kokenut olevani vastuussa läheiseni sairaudesta. Olen kamppaillut itseäni syyttävien kysymysten kanssa, kuten miksi en ole auttanut häntä enemmän, miksi en ole tehnyt enemmän, miksi olen vain pahentanut asiaa. Oli rankkaa nähdä äidin itkevän joka päivä, sekä nähdä hänen ja kaverini laihtuvan rajusti. Onneksi asiat ovat nyt paremmin. Moni on kärsinyt lähimmäisensä sairaudesta elämänlaatuun merkittävästi vaikuttaen. Jos huoli lähimmäisestäsi on kova, muista, ettei huolta tarvitse kantaa yksin. Juttele asiasta ystävän, turvallisen aikuisen tai ammattihenkilön kanssa, mutta älä jaa läheisesi yksityisasioita esimerkiksi kaveriporukassasi. Et ole vastuussa lähimmäisesi ongelmista, ja jos niiden käsittely käy rankaksi, muista että voit kertoa hänelle siitä ja suositella ammattiapua. Reilu 20% kyselyyn vastanneista on saanut jonkin diagnoosin mielenterveysongelmasta. Yleisin diagnoosi on masennus (51%), toiseksi yleisin ahdistuneisuushäiriö (42%), johon sisältyvät esimerkiksi paniikkihäiriö, fobiat ja sosiaalisten tilanteiden pelko. Muita saatuja diagnooseja ovat syömishäiriö (10%), pakko-oireinen häiriö (5%) ja persoonallisuus- tai käytöshäiriö (4%). Kolmasosa kyselyyn vastanneista kokee, että heillä on jokin diagnosoimaton mielenterveysongelma.
Suurin osa kokee, että mielenterveyshoito on Suomessa ammattitaitoista ja helposti saatavilla. Kommentteina on kuitenkin myös, että potilaiden tilanteita ei oteta huomioon ja masennuslääkkeitä tuputetaan. 60% kokee tietävänsä tarpeeksi mielenterveysongelmista. Tiedon lähteitä ovat internet (87%), koulu (84%), sosiaalinen media (76%), kaverit (57%), omat kokemukset (47%), terveyden ammattilainen (40%) sekä vanhemmat (27%). Suurin osa kokee keskustelun mielenterveysongelmista avoimeksi ja hyväksyväksi. Monen mielestä tietyt mielenterveysongelmat ovat kuitenkin vähemmän hyväksyttäviä yleisessä keskustelussa kuin toiset. Noin puolet vastanneista juttelee
mielenterveysongelmista paljon kavereidensa kanssa. Ennen kaikki oli paremmin, muttei mielenterveysongelmien hoidossa Nykyään mielenterveysongelmia hoidetaan yleensä lääkityksellä, erilaisilla terapian muodoilla sekä toiminnallisilla tavoilla kuten ryhmätöillä. Vaikeimmissa tapauksissa potilaalla on kuitenkin mahdollisuus saada myös psykiatrista osastohoitoa. Suomessa mielenterveyden hoito on kuntien vastuulla, minkä takia hoidossa esiintyy kuntakohtaisia eroja. Nykyaikainen mielenterveyshoito on kehittynyt vasta 1950-luvulla, ja sitä ennen on ollut useita erilaisia hoitomuotoja, joista monet kuulostavat nykyihmisille hyvinkin karuilta. Portugalilaisen Egas Monizin 1930-luvulla esittelemä lobotomia (tunnetaan myös nimellä leukotomia) oli 1900-luvun yksi tunnetuimmista tavoista hoitaa mielisairauksia. Lobotomiassa otsalohkojen yhteydet taaemmas aivoihin katkaistiin. Hermoyhteyksien katkaisulla oli tarkoitus erottaa aivojen tunteva osa ajattelevasta osasta, jolloin se helpottaisi potilaan oloa muun muassa lievittävämmällä ahdistusta tai pelkoja. Monista potilaista tulikin rauhallisempia ja mukautuvia, mutta myös apaattisia ja itsenäisyyteen kykenemättömiä. Lobotomian suosio perustui sen helppouteen. Nopeimmillaan se kesti kuusi minuuttia ja vaati vain paikallispuudutusta. Potilas voitiin kotiuttaa leikkauksen jälkeen, mikä vähensi potilasmäärää mielisairaaloissa. Leikkaus ei myöskään
sattunut, sillä aivoissa ei ole tuntoa, eikä jättänyt potilaalle siitä muistikuvaa. Toisaalta lobotomiasta ei ollut tehty kunnollista pohjatyötä, minkä takia jotkut lääkärit suhtautuivat siihen epäröivästi alusta alkaen. Lobotomian lisäksi mielenterveyspotilaille voitiin antaa sähkö- tai insuliinisokkihoitoa. Sähköhoitoa annetaan edelleen, mutta se tehdään potilaalle nukutuksessa vastoin yleistä uskomusta. Sähköhoitoa annetaan aina potilaan suostumuksesta, ja siihen liittyy yleensä vain muistiongelmia, jotka poistuvat hoidon lopettamisen jälkeen. Insuliinisokkihoitoa ei sen sijaan enää anneta. Insuliinisokkihoito keksittiin 1920-luvulla insuliinihormonin löytyessä vuonna 1922. Hoidossa potilaalle annettiin niin paljon insuliinia, että hän vajosi koomaan, josta potilas herätettiin glukoosilla tai adrenaliinilla. Tämä toistettiin useita kertoja viikossa, mikä oli työlästä. Insuliinisokilla oli hyviä seurauksia, esimerkiksi sulkeutuneista potilaista tuli avoimempia kuin ennen ja potilaat pystyivät arvioimaan omia harhojaan kriittisesti. Tulokset eivät kuitenkaan aina olleet pysyviä. Insuliinisokkihoitoon sisältyi myös kuolemanriski. Jos potilas ei saanut glukoosia kooman jälkeen, hän kuoli. 1950-luvulla lobotomian ja insuliinisokkihoidon suosiot alkoivat hiipua niiden potilaskuolleisuuden vuoksi sekä psyykenlääkkeiden yleistyessä. Lääkkeet yleistyivät, koska niitä oli yksinkertaista antaa. Niihin ei liittynyt samanlaista kuolemanriskiä kuin muihin hoitomuotoihin. Potilaita ei myöskään tarvinnut pitää mielisairaaloissa ja näin potilasmäärät vähenivät. Ensimmäiset psyykenlääkkeet olivat potilasta rauhoittavia lääkkeitä ja psykoosilääke klooripromatsiini, jota käytettiin esimerkiksi skitsofrenian hoitoon. Myöhemmin markkinoille tuli myös lääkkeitä, joilla voitiin hoitaa
masennusta. Osaa 1950-luvulla käyttöönotetuista lääkkeistä käytetään edelleen mielisairauksien hoidossa, vaikka niilläkin, kuten kaikilla lääkkeillä, on ei-toivottuja haittavaikutuksia. Psyykenlääkkeet ovat kuitenkin terapian ohella yleisimpiä tapoja hoitaa mielenterveyden häiriöitä ja sairauksia. Mielenterveyden hoito on kehittynyt ajan kuluessa. Tähän ovat vaikuttaneet ajatukset mielenterveyspotilaiden oikeuksista sek ä muuttunut suhtautuminen mielenterveysongelmiin. Ennen mielenterveyspotilaita pidettiin viallisina, ja heidät haluttiin luultavasti häpeän takia eristää mielisairaaloihin. Nykyaikana mielenterveyden ongelmat nähdään, onneksi, hyvin inhimillisinä. Nykyään myös ajatellaan, että kenelle vain voi iskeä masennus ja että kaikki ovat joskus vähän sekaisin. Lähteet: Suomen mielenterveysseuran sivut (mielenterveysseura.fi) Ib Salomon, Lobotomia: 50 000 rauhoitettiin jääpiikillä (historianet.fi, 13.11.2015) Oona Ilmolahti, Voiko mieltä (potilaanlääkärilehti.fi, 25.5.2017) lääkitä? Wikipedia, Klooripromatsiini (https://fi.wikipedia.org/wiki/kl ooripromatsiini) Henna-Leena Kallio, Insuulinisokkihoidossa potilas tainnutettiin koomaan kymmeniä kertoja (yle.fi, 26.10.2018)
Kaksikymmentä minuuttia hyvää musiikkia Areenalla ikkunoiden verhot sulkeutuvat ja ihmiset kerääntyvät lasitettujen kaiteiden taakse tiirailemaan valaistua lavaa. Perjantain ensimmäistä välituntia varten on jälleen valmisteltu upeita esityksiä. Liveaamunavaus on alkamaisillaan. Valokeilassa Leo Salmio istuu pianon ääressä ja aloittaa aamunavauksen: Tää on tämmönen kasariklassikko vähän hidastetulla temmolla. A-han Take On Me hiljentää yleisön kuuntelemaan. Kappaleen loputtua kuuntelijat yltyvät aplodeihin. Tällä kertaa lukiolaisten seassa esityksiä tarkkailevat myös yläkoululaiset. He istuvat ihailevin sekä jännittynein ilmein Areenan pyöreissä pöydissä ja yhtyvät taputuksiin.
Seuraavana vuorossa on cover Britney Spearsin Toxickappaleesta. Laulussa on Lovisa Kartau yhdessä myös kitaraa soittavan Leo Salmion kanssa. Pianossa on Tuukka Uusitalo, bassossa Toni Makkonen ja rummuissa Sakari Christensen. Yleisö kuuntelee vangitsevaa musisointia. Kevin Sarinko astuu lavalle ja kertoo seuraavan laulun taustoista. Joona Uusitalo asettuu pianon ääreen, Tomi Kajasviita nostaa basson käsiinsä, Tuukka Uusitalo siirtyy soittamaan trumpettia ja Sakari Christensen on valmiina rummuissa. Näin on Bang Bang valmis alkamaan. Kappaleen mahtipontinen loppu saa kuuntelijat viheltämään raikuvien aplodien lomassa. Basistin vaihduttua takaisin Toni Makkoseen ja Kevinin poistuttua lavalta on aamunavauksen viimeisen kappaleen aika alkaa. Toni pohjustaa esitystä: Me soitetaan teille sivistyksellisen multihuipentumaa, eli Mozartia! musiikin
Sakari rummuissa, Tuukka trumpetissa, Joona pianossa ja Toni bassossa tästä on moderni Turkkilainen marssi rakennettu. Yläkoululaiset ehtivät juuri lähteä, mutta lukiolaiset kuuntelevat jälleen kerran onnellisina loistokasta esitystä. Kappale hiljentyy lähes aplodeihin vain kajahtaakseen ilmoille uudelleen. Yleisö hurraa kovaäänisesti. Jälleen yksi loistokas liveaamunavaus. Siis se on semmonen kakskymmentä minuuttia hyvää musiikkia, musiikinkäytävän oma Marita Tapper kertoo iloisesti hymyillen töidensä lomasta. Sitä se todella on. Joskus oman kotikenttänsä upeuksille tulee sokeaksi. Mikä onni onkaan, että Järvenpään lukion aamuja piristävät taitavat opiskelijat.
Järvenpään taidemuseo: Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta 1.3.2018 31.8.2018 Toimittaja tutustui Järvenpään taidemuseon uuteen näyttelyyn, joka johdatti taiteen ohella Suomen historiaan ja ihmissuhdekiemuroihin. Teksti ja kuvat: Hilla Palviainen Kolmioliitto taiteilijaperheessä Vuonna 1990 Järvenpään kirjaston lattian alle perustetun taidemuseon kokoelmissa on esillä erityisesti Tuusulanjärven taiteilijayhteisön Venny Soldan-Brofeldtin ja Eero Järnefeltin töitä. Lisäksi museossa on vaihtuvia näyttelyitä ympäri vuoden. Laskeuduttuani portaat alas saavun hiljaiseen museosaliin. Tiskin takana virkailija kertoo nykyisen näyttelyn taustoja. Välähdyksiä Björn ja Tilly Soldanin tarinasta -näyttely kertoo taiteen ohella myös Suomen historiasta 1900-luvulla. Näyttely avautui muutama viikko sitten ja jatkuu peräti elokuun loppuun saakka.
Björn Soldan: Poika ja leikkivene, Wales, 1940-1950luku, hopeagiljotiinivedos. Askelet kaikuvat hiljaisessa salissa. Näyttelytila on jaettu kahtia: vihreä puoli on omistettu Tilly Sodanille ja violetti puoli hänen pojalleen Björnille. Museossa on hiljaista ja rauhallista tuntia ennen sulkemisaikaa. Askelet kaikuvat hiljaisessa salissa. Violetilla puolella museovieras päätyy katselemaan kehystettyjä mustavalkokuvia, joiden aiheissa toistuvat Walesin ja Skotlannin niittymaisemat. Violetilta puolella on myös Björnin tädin Venny Soldanin maalauksia, joissa esiintyy Björn nuorena poikana. Katsoja voi lähes kuulla kenkien kopinan mukulakivikaduilla ja tuulen suhinan tilkkutäkkejä muistuttavilla pelloilla.
Museon Björn Soldanille omistettu puoli. Valokuvat olivat oman aikansa kohunaihe kehittyneen tekniikkansa vuoksi. Kuvat on otettu arkisista hetkistä, kuten torilla myytävistä kukkakaaleista ja kävelevistä ihmisistä sekä Englannin kauniista maaseudusta. Seinillä kuvien lomassa riippuu tietoiskuja 1940- ja 1950- luvun Englannista. Niissä kerrotaan esimerkiksi siitä, kuinka ihmiset monesti ostivat henkilöauton päästäkseen maaseudulle pakoon kaupungin hyörinää ja saasteita. Kuvista henkii niin elävästi 40-luvun Englanti, että katsoja voi lähes kuulla kenkien kopinan mukulakivikaduilla ja tuulen suhinan tilkkutäkkejä muistuttavilla pelloilla. Nils Nisse Björn Soldan (1902 1953) Tilly Soldanin ja Juhani Ahon avioton lapsi Esiteltiin virallisesti Tillyn ottolapsena, sai tietää totuuden vanhemmistaan 18-vuotiaana. 1920-luvulla opiskeli elokuvausta Saksassa Münhenissä. Perusti velipuolensa kanssa Aho & Soldan -yhtiön, joka kuvasi ja tuotti yli 300 elokuvaa. Toimi sotavuosina tk-kuvaajana rintamalla. Sodan jälkeen muutti Englantiin ja työskenteli siellä BBC:n suomenkielisen osaston toimittajana.
Sekä äiti että poika pioneereja Museon nurkassa on Kakaraalue lapsille. Siirryttäessä museon vihreälle puolelle voi heti alkuun tarkastella Tillystä kertovaa aikajanaa. Tiesin jo näyttelyyn tullessani erikoisesta kolmioliitosta, joka vallitsi Soldanin siskosten ja Juhani Ahon välillä. Vennyn ollessa Berliinissä stipendimatkalla Tillyn ja Vennyn aviomehen Juhanin suhde syventyi ystävyyttä pidemmälle. Tilanne oli vaikea ja pysyi salassa vuoteen 1951 asti. Näyttelyssä on esillä myös lastenhoitajien asuja.
Kirjailija Juhani Aho siis eli kahden naisen kanssa, joista Venny Soldan oli hänen aviopuolisonsa ja tämän sisko Tilly hänen avovaimonsa. Björn Soldan syntyi Tillylle aviottomana lapsena. Tämä tapaus oli varmasti yksi niistä, joka herätti Tillyn intohimon perustaa Kakarasaari, lastenkoti aviottomille lapsille, jossa myös Björn vieraili paljon. Hänet esiteltiin ensin virallisesti Tillyn ottolapsena. Sekä Björn että Tilly olivat lopulta omien alojensa pioneereja Björn suomalaisen valokuvauksen uranuurtajana ja Tilly aviottomien lasten kasvatuksen ja hoidon saralla. Tilly piti tärkeänä, että jokainen lapsi otettiin huomioon yksilönä. Tilly Soldanille omistettu puoli sisältää Venny Soldanin maalauksia, joista monet esittävät Tillyä tai hänen lastenkotiaan. Näyttely myös pureutuu Tillyn lastenkodeissa hoitajana olleen naisen kautta suomalaiseen lastenkasvatukseen ja lapsikuvauksen historiaan. Lastenkotien historiaa Venny SoldanBrofeldt: Tilly Soldanin muotokuva. Kauniaisiin perustetusta lastenkodista kertoo Björn Soldanin kuvaama lyhytfilmi, jossa näkyy paljon iloisesti nauravia lastenhoitajia lapsia sylissään aurinkoisessa
suomalaisessa metsämaisemassa. Vitriineissä on esineitä 1800luvun lastenkodeista, kuten kahvipaketteja ja sarvista valmistettuja tuttipulloja. Museokierroksen lähestyessä loppuaan seinillä riippuu lisää Venny Soldanin maalauksia. Vaikka taiteilijoiden yksityiselämän kiemurat eivät olleetkaan näyttelyn pääaihe, avasi näyttely hyvin sekä niitä että oman kotimaamme historiaa ja ajankuvaa. Sarvituttipulloja 1800-luvulta ja Lastenlinnan kahvipaketti vuodelta 1935. Mathilda Tilly Soldan (1837 1931) Kirjailija Juhani Ahon avopuoliso ja taidemaalari Venny Soldanin sisko. Lähetettiin Ruotsiin synnyttämään Juhanin lasta, ettei totuus suhteesta paljastuisi. Perusti Järvenpään Ristinummelle Kakarasaari-nimisen lastenkodin ja myöhemmin Kauniaisiin lastenkodin, joka toimi myös lastenhoito-opistona. Menehtyi 58-vuotiaana syöpään.
Lähteet https://museot.fi/museohaku/index.php?museo_id=22034 http://vintti.yle.fi/yle.fi/venny/otsikoissa2b.htm Helmat liehuivat Wanhoissa jälleen 15.2.2018 tanssittiin jokavuotisen perinteen mukaisesti Wanhoja, kun abit lähtivät rekkarallille ja kakkoset kohosivat koulun vanhimmiksi. Jo useita kuukausia kestäneiden harjoittelujen ja valmistelujen oli aika viimein tuottaa tulosta. Uimahallin sali on saatu koristeltua, tanssit on hiottu toimiviksi ja koko päivän laittautuneet tanssijat odottelevat jännittyneinä aulassa vieraiden saapumista. Välillä joutuu luikkimaan valtavien helmojen seassa päästäkseen eteenpäin, mutta ainakin pian tanssimaan pääsevät nuoret näyttävät innokkailta ja itsevarmoilta upeissa mekoissaan ja puvuissaan. Salin katsomo alkaa täyttyä ja ensimmäinen ryhmä valmistautuu alkumarssiin.
Wanhat saavat alkunsa tanssijoiden marssiessa sisään.
Juontajat Emilia Kärki ja Leo Brotherus kertovat tanssin historiasta.
Emilia ja Leo tanssivat Wanhat viime vuonna, mutta halusivat osallistua jotenkin tälläkin kertaa. Tanssit saavat alkaa.
Jatkuva pyöriminen raskaaksi. mahtavalla helmalla kävi monelle
Ainakin yksi kenkä kadotti omistajansa. Tai omistaja kadotti kenkänsä?
Lukiolaisten oma tanssi herätti tanssijoissa että yleisössä. innostusta sekä
Wanhat sujuivat tänäkin vuonna loistokkaasti yhtäkään kaatumista ei todistettu ja tanssit olivat ainakin suurimmaksi osin hyvin muistissa. Perjantaina koulun esityksessä kuitenkin kohdattiin pieni vastoinkäyminen, kun palohälytys pärähti päälle kesken Bernardin valssin. Hälytys osoittautui kuitenkin pelkäksi vahingoksi, ja pian päästiinkin palaamaan tanssien pariin. Katso tästä videot Wanhojen tansseista: