Lisää laatua ja määrää julkaisemiseen amkeissa Elina Varamäki KTT, dosentti tutkijayliopettaja
Oman kontekstin kuvaus: SeAMKin yrittäjyyden tutkijaryhmä Kokenut, monialainen (liiketalouden alalla) tutkijatiimi, jossa substanssiasiantuntemuksen lisäksi vahvaa tutkimusmetodeihin liittyvää asiantuntemusta 8 väitellyttä post doc-tutkijaa, joilla yliopettajan virat, lisäksi 2 tilastotieteen lehtoria ja 2 projektitutkijaa, jotka myös jatko-opiskelijoita, lisäksi korkeakoulukonsortion yhteinen erikoissuunnittelija erityisesti kv-hakuihin Toimimme koko innovaatioketjun alueella tutkimus-kehittäminen-koulutus Tiivis yhteistyö muiden elinkeinotoimijoiden & yrittäjyyden edistäjien kanssa sekä omassa maakunnassa (ELY, EP:n liitto, EP:n yrittäjät, EP:n kauppakamari, Uusyrityskeskus, elinkeinotoimet) että valtakunnallisesti (SY, EK, PL, TEM, Uusyrityskeskukset)
Tutkimuksen suunnittelussa, toteutuksessa sekä eritoten käytännön johtopäätösten pohtimisessa ja käytännön työkalujen suunnittelussa tutkijat ja alueen yksityiset sekä julkiset yrittäjyyden asiantuntijat yhdessä työstävät asioita Asiantuntijat toimivat tutkimustiedon suodattajana ja jatkojalostajana sekä tiedon levittäjänä Toimintatapa varmistaa, että kehitettävillä tuotteilla on käytännön kysyntää ja todellisuuspohjaa Toisaalta tämä varmistaa, että uusi tieto ja työkalut leviävät yritysten käyttöön Tutkimushankkeet toimivat samalla asiantuntijoiden uudistumisen lähteinä (konsulttien koulutus) Tämäntyyppisen toimintatavan edellytys on saada kokoon hyvä ja sitoutunut tutkijaryhmä ja uusien palvelujen ja työkalujen kehittämisestä innostunut julkisten ja yksityisten toimijoiden asiantuntijajoukko Koko ajan tehtävä tutkimustyö aihealueella mahdollistaa sen, että tutkimusteemoja pystytään pitämään koko ajan julkisuudessa, syntyy aineksia julkaisuihin ja sitä kautta tietoisuutta kautta levitettyä
Kärkiteemamme Omistajanvaihdokset Kasvuyrittäjyys Opiskelijoiden yrittäjyysaikomukset ja niihin vaikuttavat tekijät Sivutoimiyrittäjyys Tulevaisuuden ennakointi Yrittäjyys ja elinkeinopolitiikka sisäänrakentuu kaikkiin teemoihimme Tällä hetkellä n. 1,5 M tutkimushankekanta, haussa myös parhaillaan useampi kansainvälinen hanke omistajanvaihdosteemassa Ryhmän julkaisutuotanto n. 45-50 kpl vuodessa Tänä lukuvuonna mm. seuraavia ulkoisia tunnustuksia ryhmälle Vuoden omistajanvaihdosasiantuntija Suomessa Ryhmän jäsen EU-komission ov-asiantuntijaryhmässä Suomen edustajana Parhaan tutkimuspaperin palkinto valtakunnallisessa yrittäjyyskasvatuskonferenssissa 50 paperin joukosta Ov-hanke valittiin kuluneen ohjelmakauden Länsi-Suomen Hanke Helmeksi Sama hanke valittiin TEM:in esitteeseen esimerkillisestä hankkeesta
Mikä on ammattikorkeakoulun tutkimuksen rooli? 1. Toimia unilukkarina, herättelijänä, yhteiskunnallisena vaikuttajana Aktiivinen tiedottaminen tutkimustuloksista (teemme joka kerta raporttien lisäksi useamman populaarikolumnin maakuntalehteen, yrittäjien lehtiin yms., käymme suullisesti kertomassa tuloksista eri tilaisuuksista toimimme matkasaarnaajana) Ryhmämme julkaisee vuodessa n. 50 erilaista artikkelia, tutkimusraporttia tai asiantuntijakolumnia 2. Uuden tiedon tuottaminen koulutukseen (niin omien opiskelijoiden kuin alueen yritysten ja asiantuntijoiden) ja kehittämiseen Koulutus (osallistumme tiiviisti esim. ov- tai kasvuyrittäjyyskoulutuksen suunnitteluun yhdessä muiden toimijoiden kanssa ja yhteistyössä muiden kanssa toteutamme niitä Pystymme omille opiskelijoille kertomaan uunituoretta tietoa 3. Käytännön työkalujen rakentaminen yritysten neuvontaan sekä konsultointiin Mikroyrityksen omistajanvaihdoskartoitus työkalu, Yritysostomahdollisuuksien kartoitus ostajille, Yritysostostrategian laadinta ostajalle, omistajanvaihdoscasejen (osto- tai myynti) prosessikonsultointointi, ov-palvelujen ja edistämisen ideaalimalli
Julkaisemisen resepti =lisää määrää ja laatua Motivaatio Sisäinen julkaisemisen palo ja innostus Tulokset siirtyvät suoraan omaan CV:hen Kykyä Kirjoittamaan oppii vain kirjoittamalla Organisaation tukitoimet (julkaisemisen ekosysteemi ) Resurssit Henkinen tuki ja kiitos / kehut johdolta Konkreettiset aikaresurssit hankkeista ja omalta amkilta
Julkaisuresurssit SeAMKissa Julkaisutoimintaa linkitetään ja resursoidaan niin paljon kuin mahdollista hankkeisiin ja hankkeiden sisään Tämä tarkoittaa, että hankesuunnitelmiin ja budjetteihin sisällytetään raporttimuotoisten selvitysten kirjoittaminen ja julkaiseminen (ja ne julkaistaan esim. SeAMKin julkaisusarjoissa) sekä asiantuntijakolumnien kirjoittaminen ammatti -/ maakuntalehtiin (nämä voidaan sisällyttää hankkeiden viestintä- ja tiedotussuunnitelmiin). Myös tieteelliset artikkelit yritetään resursoida hankkeisiin, mikäli se sopii rahoittajan raameihin Konferensseissa hankkeiden tulosten esittely ja siihen liittyvät matkakulut yritetään aina sisällyttää hankesuunnitelmiin; ne ovat myös osa tiedottamista ja myös tärkeä osa kotimaista tai kansainvälistä benchmarkingia Yhdestä ja samasta aiheesta raporttimuotoinen julkaisu, asiantuntijakolumnit, konferenssipaperi ja tieteellinen artikkeli
Erillinen julkaisujen resurssointi opettajille Julkaisemisen resursointi TASsiin porrastetaan 0-250 tunnin väliin julkaisusuunnitelman mukaan Ei samojen julkaisujen resurssointia kahdessa paikassa (hankkeiden alla ja erillisessä julkaisuresurssissa) Lyhyjännitteisesti kannattaisi ehkä resurssoida vain asiantuntijakolumneihin ja vastaaviin; ainakin SeAMKissa halutaan nähdä asia kauaskantoisempana ja nyt päätetyllä resurssoinnilla pyritty tasapainoon kolumnien ja vaativampien julkaisujen kanssa Vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit (luokka A), 0-120 tuntia (tuntimäärä riippuu, mikäli yksinkirjoittaja, pääkirjoittaja, kakkos- tai kolmoskirjoittaja ymv. seikoista) Vertaisarvioimattomat tieteelliset kirjoitukset (luokka B, lähinnä konferenssijulkaisut), 0-80 tuntia (tuntimäärä riippuu, mikäli yksinkirjoittaja, pääkirjoittaja, kakkos- tai kolmoskirjoittaja ymv. seikoista)
Tieteelliset kirjat (sarja C, monografiat tai toimittajana kokoomateoksessa), nämä pääsääntöisesti muiden kustantamia, 0-100 tuntia (tuntimäärä riippuu, mikäli yksinkirjoittaja, pääkirjoittaja, kakkos- tai kolmoskirjoittaja ymv. seikoista) Ammattiyhteisölle suunnatut julkaisut (luokka D, mm. SeAMKin julkaisusarjat menevät tänne), 0-80 tuntia (tuntimäärä riippuu, mikäli yksinkirjoittaja, pääkirjoittaja, kakkos- tai kolmoskirjoittaja ymv. seikoista) Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut (luokka E) Kolumnit 16 tuntia Audiovisuaaliset (esim. video) julkaisut 24 tuntia Esimies voi opettajan kanssa sopia paketista, esim. 1 tieteellinen julkaisu ja siihen liittyen 1-2 kolumnia; 250 tunnin julkaisuresurssilla voidaan edellyttää esim. vähintään 5 julkaisua, joka voi olla kombinaatio kolumneista ja vaativammista julkaisuista
Julkaisemiseen resursseja saanut hlö on oma-aloitteisesti velvollinen lähettämään tiedot julkaisuista tai julkaisuprosessiin lähetetyistä artikkeleista esimiehelleen TAS- tai kehityskeskusteluja varten ennen seuraavan vuoden suunnittelua Mikäli tavoite ei toteudu, on se pois seuraavan vuoden resursseista
Julkaisutoiminnan tukipalvelut = ekosysteemi Julkaisutoimintaa edistää hyvä tiimi Itse kirjoittamisen resurssina tutkija- tai muu asiantuntijaryhmä; yksin saa hyvin vähän aikaiseksi; veturihahmoja tarvitaan, joka potkii samalla muita Julkaisukanaviin liittyvästä tiedonvälittämisestä tärkeä rooli kirjastolla, tki-viestinnällä, kollegoilla Kirjastolla tärkeä rooli auttaa julkaisujen kirjaamisessa järjestelmään ja tiedonhauissa (vrt. SeAMKissa Yrittäjyyskirjasto) Julkaisuista tiedottaminen tärkeää niin talon sisällä kuin ulkopuolisille; tässä roolia amkin viestinnällä SeAMKissa korkeakoulukirjasto ja tki-viestintä rakensivat intraan julkaisutoiminnan tukiportaalin, jossa on ohjeita ja vinkkejä seuraavista teemoista Miksi julkaista? Miten julkaisemista resurssoidaan? Missä ja miten voin julkaista? Miten julkaisusta tiedotetaan? Mihin ilmoitan julkaisutietoni? Mistä apua tiedonhankintaan ja kirjoittamiseen? (SeAMK Viestintä järjestänyt kirjoittamisen sparrauskoulutusta) Hyvät suhteet / verkostot maakuntalehteen ja yrittäjien- ym. ammattilehtiin omalla alueella ja valtakunnallisesti
Sokerina pohjalla Amk-tasoiset kokoomateokset tuoreista hanketuloksista ja opetuksen kehittämiseen liittyvistä tuloksista erinomaisia foorumeita oman henkilökunnan laajaan julkaisemiseen Kuvaavat kokonaisvaltaisesti amkin osaamista Toimivat imagon rakentajina Matala kynnys julkaisemiseen kokemattomillekin SeAMKissa oli toista kertaa Call for papers tällaiseen teokseen ensimmäinen v. 2013 oli Tapio Varmolan juhlakirja toiseen teokseen tuli n. 40 ehdotusta