Puutteellinen aseptiikka laskimoverinäytteenotossa. Mikrobien leviäminen laskimoverinäytteenoton aikana

Puutteellinen aseptiikka laskimoverinäytteenotossa Mikrobien leviäminen laskimoverinäytteenoton aikana Awil Duale 1500080 Antti Minkkinen 1500247 Netta Salo 1500249 Metropolia Ammattikorkeakoulu Bioanalyytikko (AMK), SXJ15K1 Terveysalan turvallisuus SX00BP63-3005 Projektiraportti 17.5.2015

2 Sisällys Liitteet Johdanto 3 Projektin tausta ja tarve 3 2.1 Laki Potilaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja työturvallisuuslaki 4 2.2 Aseptinen työskentely ja hygienia 5 2.3 Aseptinen toiminta bioanalyytikon näkökulmasta 7 2.4 Mikrobien tartuntatavat 8 2.5 Käsihygienia ja aseptiikka laskimoverinäytteenotossa 9 2.6 Käsien ihon kunnon tärkeys 9 2.7 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) sairaalahygieniaprojekti 10 Projektin tavoitteet ja hyödynsaajat 12 Projektin tuotokset 12 Projektin toteutus 14 5.1 Aikataulu ja työnjako 14 5.2 Resurssit ja kustannusarvio 14 5.3 Riskit ja niiden hallinta 15 Projektiviestintä 15 Projektin arviointi 16 Pohdinta 17 Lähteet 18 Liite 1. Kokeellisen osuuden mittaussuunnitelma Liite 2. Kokeellisen osuuden tulokset Liite 3. Viikkosuunnitelma Liite 4. Viestintäsuunnitelma

3 Johdanto Tämä projekti oli osa Terveysalan turvallisuus sekä Preanalytiikka kursseja. Kurssit kuuluivat Metropolia Ammattikorkeakoulun bioanalytiikan tutkinto-ohjelmaan. Projekti suunniteltiin ja toteutettiin kevään 2015 aikana. Kurssien tarkoituksena oli tutustua muun muassa turvallisuuteen, ergonomiaan, aseptiikkaan, näytteenottoon sekä potilasohjaukseen bioanalyytikon työssä. Projektin aikana tutustuttiin syvemmin näytteenoton aseptiikkaan sekä oikeaan käsihygieniaan. Projektin aiheeksi valittiin käsihygienia näytteenottotilanteessa ja kuinka aseptinen työskentely voi vaarantua. Aseptinen toiminta potilaskontaktin aikana on erittäin tärkeää, jotta mikrobien leviäminen saataisiin estettyä. Tällä tavoin saadaan pienennettyä potilaiden ja hoitohenkilökunnan riskiä sairastua. Aseptiikan säilyvyyttä lähdetään selvittämään tutustumalla ensin työelämässä tapahtuviin potilaskontakteihin. Tutustumisessa esiintyneitä riskitilanteita lähdetään testaamaan simuloimalla kyseenomaisia tilanteita oppilaslaboratoriossa. Projektin myötä ymmärsimme aseptiikan tärkeyden bioanalyytikon työssä yksityiskohtaisemmin ja käytännönläheisesti. Projektin aikana opimme ryhmätyötaitoja, tiedonhakutaitoja ja tieteellisen tekstin kirjoittamista, sekä saimme kokemusta viljelymaljojen käytöstä. Projektin tausta ja tarve Halusimme projektin aiheen koskevan aseptiikkaa. Ensimmäisessä tapaamisessamme rajasimme aiheen puutteelliseen aseptiikkaan, mikrobien leviämiseen ja sen seurauksiin laskimoverinäytteen otossa. Emme ole vielä opiskeluissamme edenneet mikrobiologiaan, joten emme projektissamme tunnista bakteereja, mitkä viljelymaljoille viljelemme. Päädyimme siihen, että silmämääräisesti katsomme millaisen toiminnan seurauksena (esimerkiksi näyteputkien, ihon tms. koskettaminen) mikrobit todennäköisimmin kulkevat bioanalyytikosta asiakkaaseen laskimoverinäytettä otettaessa. Uskomme, että projektin myötä kiinnitämme enemmän huomiota aseptiseen työskentelyyn itse näytteitä ottaessamme.

4 2.1 Laki Potilaan asemasta ja oikeuksista, laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä ja työturvallisuuslaki Lait määrittävät bioanalyytikon työnkuvaa ja ammatin vaatimuksia. Jokaisen bioanalyytikon on tärkeää tietää ja ymmärtää nämä määrittävät lait. Projektissamme nostamme esiin lain Potilaan asemasta ja oikeuksista sekä lain terveydenhuollon ammattihenkilöistä, sekä muutaman tärkeän kohdan niistä bioanalyytikon ammattia koskien. Potilaalla on oikeus laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata sekä että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaan äidinkieli, hänen yksilölliset tarpeensa ja kulttuurinsa on mahdollisuuksien mukaan otettava hänen hoidossaan ja kohtelussaan huomioon. (Laki Potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 3). Bioanalyytikkojen ja aseptisen laskimoverinäytteenoton kannalta tämä tarkoittaa, että bioanalyytikon tulee hallita oikea näytteenottotekniikka ja ottaa oikeasta potilaasta laadukas näyte. Jotta näyte olisi laadukas, tulee näyte ottaa oikeaa aseptiikkaa, käsihygieniaa ja näytteenottotekniikkaa noudattaen. Kädet tulee desinfioida jokaisen asiakkaan välissä desinfektioaineella, jotteivat mikrobit siirry bioanalyytikon välityksellä potilaasta toiseen. On tärkeää myös puhdistaa näytteenottokohta 70-80 prosenttisella alkoholilla, jottei neulan aiheuttama ihorikko toimi infektioporttina mikrobeille. (Tuokko ym. 2008: 31). Näin näytteenotosta ei aiheudu potilaalle komplikaatioita ja näyte voidaan myöhemmin analysoida. Bioanalyytikon tulee osata myös kohdella potilaita yksilöllisesti. Esimerkiksi vanhuksille tulee antaa enemmän aikaa valmistautua näytteenottoon, kuin nuoremmalle asiakkaalle. Myös eri kulttuurista tulevien asiakkaiden sekä lapsipotilaiden kohdalla pitää useasti varata enemmän aikaa näytteenottoon. Pätevä bioanalyytikko osaa kertoa asiakkaalle, mitä näytteenotossa tapahtuu ja mitä varten näyte otetaan. Esimerkiksi lapsipotilaille on osattava selittää, että näytteenotto on osa lapsen hoitoa. Asiakkaan tulee aina saada mahdollisimman pätevää ja asiantuntevaa hoitoa. Terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan sovellettava yleisesti hyväksyttyjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994 15). Terveydenhuollon ammattihenkilö on velvollinen ylläpitämään ja kehittämään ammattitoiminnan edellyttämää ammattitaitoa sekä perehtymään ammattitoimintaansa koskeviin säännöksiin ja määräyksiin. (Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994 18).

5 Tekniikan jatkuvasti kehittyessä saattaa myös bioanalyytikon työnkuva muuttua nykyaikaisemmaksi esimerkiksi laitteiden käsittelyn osalta. Jotta bioanalyytikko pysyisi ajan tasalla omasta työnkuvastaan ja laitteiden oikeanlaisesta hallinnasta, tulee hänen työelämässä ollessaan osallistua järjestettäviin täydennyskoulutuksiin. Näin bioanalyytikko pitää yllä ammattitaitoansa ja voi varmistua siitä, että otettu näyte on laadukas sekä analyysikelpoinen. Työntekijän tulee huolellisesti ja ohjeiden mukaisesti käyttää ja hoitaa työnantajan hänelle 15 :n mukaisesti antamia henkilönsuojaimia ja muita varusteita. (Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 20). Koska bioanalyytikon tulee suhtautua kaikkeen vereen kuin se olisi tartuntavaarallista, on hänen myös tiedettävä oikea suojautuminen sitä kohtaan. Hänen on osattava tarvittaessa pukea erilaiset suojaimet oikein, sekä työskennellessään käyttää aina puhtaita työvaatteita. 2.2 Aseptinen työskentely ja hygienia Jokaisen bioanalyytikon tulee hallita aseptinen työskentelyote, ymmärtää miten taudit tarttuvat ja tietää tartuntateiden katkaisun merkitys infektioiden torjunnassa. Lisäksi on tärkeää tietää, mitä tarkoitetaan tavanomaisilla varotoimilla. Tavanomaisia varotoimia tulee noudattaa aina jokaisen potilaan näytteenotossa riippumatta siitä, onko potilaalla jo olemassa oleva infektio vai ei. Tavanomaisiin varotoimiin luetaan oikea käsihygienia, oikea suojainten käyttö, oikeat työskentelytavat puhtaasta likaiseen, eristäminen ja oikeanlainen tapa käsitellä neuloja ja teräviä esineitä. (Duodecim verkkokoulutus, 2007). Aseptiikalla tarkoitetaan mikrobien vähentämistä vaurioituneesta kudoksesta antiseptisten mikrobi vasta-aineiden avulla. Steriloinnilla tuhotaan mikrobit niin, että tuote ei sisällä elinkykyisiä mikrobeja, jotka voivat tartuttaa tauteja. Steriloitua välinettä käytetään silloin, kun toimenpiteessä joudutaan rikkomaan ihoa tai limakalvoa. Steriloinnin tarkoitus on tappaa mikrobit. Steriilissä välineessä voi olla kuitenkin kuolleen mikrobin hajoamistuotteita pyrogeenejä, jotka voivat aiheuttaa kuumereaktion, jos ne pääsevät vereen tai kudokseen. Sen vuoksi välineet on pestävä huolellisesti ennen sterilointia, jotta ne olisivat pyrogeenivapaita. Aseptiikan avulla suojataan steriiliä materiaalia ja elävää kudosta mikrobeilta poistamalla, estämällä tai tuhoamalla mikrobit. (Hellstein 2005:139.)

6 Aseptinen työjärjestys tarkoittaa toimimista siten, että liikutaan puhtaasta likaiseen. Esimerkiksi osastokierroilla näytteet otetaan ensin infektoitumattomista ja viimeiseksi infektoituneista potilaista. (Hellstein 2005: 716). Bioanalyytikon tulee käyttää suojakäsineitä laskimoverinäytettä otettaessa avotekniikalla. Suojakäsineitä käytetään aina, kun ollaan suorassa kosketuksessa veren kanssa. Suojakäsineet puetaan puhtaisiin ja desinfioituihin käsiin ennen näytteenottoa, ja ne riisutaan heti näytteenoton jälkeen. Ne eivät korvaa oikeaa käsihygieniaa, ja kädet tuleekin desinfioida aina myös suojakäsineiden riisumisen jälkeen. Suojakäsineet ovat kertakäyttöisiä. Verinäytteenotossa riittää, kun suojakäsineet ovat tehdaspuhtaita. (Duodecim verkkokoulutus, 2007). Tarvittaessa tulee käyttää myös hengityksensuojainta. Laskimoverinäytettä otettaessa kirurginen suu-nenäsuojus suojaa potilasta työntekijän uloshengitysilmassa olevilta mahdollisilta taudinaiheuttajilta. Hengityksensuojainta käytetään silloin, kun potilas sairastaa ilmateitse tarttuvaa tautia (esimerkiksi osastokierrolla sairaalassa). Hengityksensuojaimet ovat yksilökohtaisia ja kertakäyttöisiä. (Duodecim verkkokoulutus, 2007). Kertakäyttöistä suojaesiliinaa tai -takkia käytetään suojaamaan omia työvaatteita. Suojaesiliinat ja -takit ovat kertakäyttöisiä, ja niiden riisumisen ja hävittämisen jälkeen on muistettava desinfioida kädet. (Duodecim verkkokoulutus, 2007). Bioanalyytikon on osattava neulojen ja terävien esineiden oikeanlainen käsittely. Veriteitse tarttuvia veriviruksia ovat hepatiitti B, hepatiitti C ja HIV. Vereen tulee aina suhtautua kuin se olisi tartuntavaarallista. Tartunta voi tapahtua neulan tai muun terävän esineen pistosta, veren roiskumisesta ihottumaiselle tai haavaiselle iholle sekä limakalvoille, useimmiten silmiin tai suuhun. Näytteenotto tulee suunnitella ennalta niin, että esimerkiksi neulan piston riski on minimoitu. Näytteenottovälineiden tulee olla hyvässä järjestyksessä, jotta työskentely on mahdollisimman helppoa ja sujuvaa. Neuloja ei tule hylsyttää enää uudelleen, kun suojus on kerran poistettu. Turvaneulojen käyttö tulee osata erikseen. Neulat tulee laittaa välittömästi näytteenoton jälkeen neulankeräysastiaan. Neulankeräysastiaa ei saa täyttää liian täyteen, jotta se on helppo sulkea. Myös näytteenottotilan rauhallisuus ja hyvä valaistus on tärkeää veritapaturmien välttämiseksi. (Duodecim verkkokoulutus, 2007).

7 Kuvio 1. Oikea käsihygienia. (Duodecim, 2007.) Bioanalyytikon tulee tietää, miten kädet pestään ja desinfioidaan oikeaoppisesti. Vesipesu tai saippuavesipesu valitaan tilanteen mukaan, ja kädet tulee vielä erikseen kuivata sekä desinfioida käsienpesun jälkeen. Kuvassa 1 on esitetty kaaviona milloin kädet tulisi pestä, kuivata ja desinfioida. 2.3 Aseptinen toiminta bioanalyytikon näkökulmasta Koska bioanalyytikko ottaa usein näytteitä sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat perussairautensa tai hoitonsa vuoksi alttiita mikrobitartunnoille ja infektioille, tulisi hänen omaksua aseptinen omatunto, ja toimia työssään aina sen perusteella. Käytännössä bioanalyytikko toimii silloin aseptisen työjärjestyksen ja steriilien periaatteiden mukaan. Näin toimiessaan hän suojaa myös itseään mahdollisilta tartunnoilta, koska hän ottaa näytteitä myös sellaisilta ihmisiltä, jotka ovat altistuneita erilaisille tartunnoille. Näytteenotto tulee aina toteuttaa puhtaasta likaiseen, esimerkiksi sairaalaympäristössä on erikseen huomioitava eristyksessä tapahtuva näytteenotto. (Karhumäki ym. 2005: 59; TAYS, 2011.)

8 2.4 Mikrobien tartuntatavat Mikrobien tartuntareitit jaetaan usein kosketus-, pisara- ja ilmatartuntoihin niiden tartuntaetäisyyden mukaan. Mikrobit voivat levitä myös esimerkiksi ruoan, veden tai veren välityksellä. Tartuntatapa voidaan jakaa myös joko suoraan, epäsuoraan tai vektorivälitteiseen tartuntaan. Mikrobien tartuntatavat on syytä tuntea, jotta mikrobien leviäminen voidaan estää. Suoralla tartunnalla tarkoitetaan tartuntaa, joka tapahtuu suoraan ihmisestä ihmiseen. Suora tartunta voi tapahtua helposti potilaskontaktin aikana hoitajan ja potilaan välillä huonon käsihygienian vuoksi. Epäsuora tartunta tapahtuu kun mikrobi leviää jonkin pinnan kautta ihmisestä toiseen. Mikrobia levittävänä pintana voi toimia esimerkiksi ovenkahva. Vektorivälitteinen tartunta vaatii mikrobin kantajan. Kantaja ei itse sairastu, vaan ainoastaan levittää sitä. Esimerkiksi malaria leviää malariasääsken välityksellä. Kosketustartunnalla tarkoitetaan tartuntatapaa missä mikrobi siirtyy henkilöstä tai pinnasta kohteeseen kosketuksen kautta. Monet tavalliset mikrobit leviävät helposti kosketustartuntana, kuten esimerkiksi nuhakuumetta aiheuttavat virukset, vesirokkovirus ja stafylokokki. Kosketustartunnalta voi suojautua huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta. Pisaratartunnassa mikrobit leviävät aivastuksessa syntyvien pisaroiden mukana. Tartuntaetäisyys on yleensä noin yhden metrin. Yleensä pisaratartuntana leviävät hengitystieinfektiot ja rokot. Pisaratartunnalta voi suojautua pitämällä riittävän etäisyyden tartuttajaan. Ilmatartunnassa mikrobit leviävät ilmassa leijuvien pisaroiden, pölyhiukkasten tai hilseen välityksellä. Mikrobit voivat leijua ilmassa erittäin pitkiä aikoja, joka mahdollistaa hyvin pitkän tartuntaetäisyyden. Kohdehenkilössä mikrobit päätyvät henkilön hengitysteihin. Ilmatartunnalta voidaan suojautua käyttämällä hengityssuojainta tai eristämällä tartunnan lähde tai kohde eristyshuoneeseen. (Karhumäki 2005: 34-35)

9 2.5 Käsihygienia ja aseptiikka laskimoverinäytteenotossa Käsien ihon mikrobit jaetaan kahteen osaan; pysyvä, eli normaalifloora sekä vaihtuva floora. Normaaliflooran mikrobit ovat yleensä harmittomia, vaihtuva floora saattaa sisältää taudinaiheuttajia. Normaalifloora sijaitsee syvällä ihopoimuissa, eikä sitä voida poistaa kokonaan. Se sisältää mm. difteroideja ja stafylokokkeja, mutta saattaa sisältää myös taudinaiheuttajia, esimerkiksi Staphylococcus aureusta. Staphylococcus aureus on tavallinen haavainfektioiden aiheuttaja, ja sen kantajia on noin 25-30 % ihmisistä. Ihon vaihtuva floora voi siirtyä henkilöstä toiseen, ja se saattaa sisältää mitä tahansa mikrobeja, esimerkiksi Acinetobacter- ja Serratia-lajeja. Vaihtuva floora häviää joskus itsestään, mutta käsihuuhteen käyttö hävittää nämä taudinaiheuttajat nopeasti. (Kansanterveyslaitos). Bakteerit jakautuvat kahtia kerran kahdessakymmenessä minuutissa, jos olosuhteet ovat hyvät. Se tarkoittaa, että yhden työpäivän aikana kahdeksassa tunnissa yhdellä bakteerilla on jo 16 miljoonaa jälkeläistä. (TAYS, 2011). Hoitotyössä suuri osa infektioita aiheuttavista mikrobeista leviää kosketustartunnan kautta. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää, että käsiaseptiikasta huolehditaan potilaita hoidettaessa. Jo pelkästään potilaan pulssia tunnustellessa mikrobit pääsevät siirtymään hoitajan ja potilaan välillä. Jokaisen hoitajan on huolehdittava käsien riittävästä desinfektioinnista ennen ja jälkeen potilaskontaktin. Korut, lakatut kynnet ja rakennekynnet tarjoavat mikrobeille suojatun kasvuympäristön, joten niitä ei tulisi käyttää hoitotyössä. (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, 2014) Laskimonäytettä otettaessa joudutaan rikkomaan potilaan iho, joka voi helposti toimia infektioporttina. Jos pistokohtaan pääsee ennen tai välittömästi piston jälkeen mikrobeja, pääsevät ne helposti ihon läpi ja saattavat muodostaa infektion. Laskimonäytteenotossa on otettava huomioon käsidesinfioinnin lisäksi työvälineiden, vaatetuksen ja työympäristön puhtaus, jotta mikrobit eivät pääse leviämään niiden avulla. (Matikainen 2010, 24) 2.6 Käsien ihon kunnon tärkeys Bioanalyytikon työssä tulee kiinnittää huomiota käsien ihon kuntoon. Päivittäisessä asiakastyössä puhtaat ja terveet kädet ovat bioanalyytikon tärkeä työväline. (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, 2014). Kun iho on ehjä, se toimii suojana ulkoisia mikrobeja vastaan.

10 Myös iho-ongelmat voidaan ehkäistä, kun ihon kunnosta pidetään huolta. (Lapin sairaanhoitopiiri, 2011). Veriteitsekään tarttuvat taudinaiheuttajat eivät aiheuta tartuntaa, kun iho on terve ja ehjä. (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, 2014). Kun käsiä pestään toistuvasti saippualla, iho kuivuu ja käsiin saattaa muodostua ihottumaa. Alkoholihuuhteen lisäksi tulisi silloin tällöin käyttää perusvoidetta. Perusvoide ylläpitää ihon pysyvää mikrobiflooraa ja näin ihon mikrobipuolustus säilyy. (Lapin sairaanhoitopiiri, 2011). Käsihuuhteen teho ei heikenny perusvoiteen käyttämisen takia. (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, 2014.) Myös käsihuuhteet sisältävät ihoa hoitavia aineita, eivätkä ne siksi kuivata ihoa. (Lapin sairaanhoitopiiri, 2011.) Käsien ihottumat, haavaumat ja kynsivallintulehdukset tulee hoitaa ajoissa kuntoon. (Lapin sairaanhoitopiiri, 2011). Ihossa on rikkoumia, jos käsihuuhteen käytön jälkeen ihossa tuntuu kirvelyä. Tällöin käsihuuhde pääsee orvaskeden syvimpiin osiin, joissa sijaitsee käsihuuhteeseen reagoivia kipureseptoreita. Ihon kuivuessa tulisi liiallista käsien saippuapesua välttää, mutta jatkaa edelleen käsihuuhteen käyttämistä. (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, 2014). Jos iho-ongelmia kuitenkin ilmaantuu, tulee bioanalyytikon tarvittaessa varata lääkäriaika. (Nieminen, 2011.) 2.7 Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) sairaalahygieniaprojekti Suomessa vuonna 2011 tehdyn tutkimuksen mukaan hoitoon liittyviä infektioita oli havaintohetkellä 7,4 %:lla potilaista. Nämä infektiot muun muassa pidentävät sairaalassaoloaikoja, aiheuttavat turhaa tautitaakkaa ja ylimääräisiä kustannuksia sekä invaliditeettia, jopa kuolemia. Vuosittain noin 70 potilasta kuolee hoitoon liittyvään infektioon. Tämä on kallis hinta siitä että käsien desinfektioajasta säästetään, sillä oikein toteutetun käsihygienian kustannukset ovat alle prosentin siitä, mitä hoitoon liittyvien infektioiden kustannukset ovat. Hoitoon liittyvistä infektioista olisi ehkäistävissä 20-70 %. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä toteutettiin vuosina 2001-2004 sairaalahygieniaprojekti, jonka tarkoituksena parantaa käsihygieniaa terveydenhuollon yksiköissä ja täten lisätä käsihuuhteiden kulutusta. Projektin aikana yksiköiden hygieniakäytäntöjä tarkasteltiin ja henkilöstöä koulutettiin hoitoon liittyvien infektioiden seurantaan sekä ehkäisyyn. Projektin myötä hoitoon liittyvät infektiot vähenivät 34,6% TYKSissä ja 36,5% aluesairaaloissa. Myös käsihuuhteen kulutus kasvoi keskimäärin noin 39%.

11 Koska käsihygieniaa ei voida kuitenkaan pelkästään käsihuuhteen määrän kulutuksen lisääntymisen perusteella mitata, käynnisti VSSHP:n sairaalahygienia- ja infektiontorjuntayksikkö käsihygienian toteutumisen järjestelmällisen havainnoinnin vuonna 2011. Jokaisessa yksikössä oli tarkoituksena havainnoida 200 käsihygieniaa vaativaa hoitotilannetta. Havainnoinnin kohteena oli käsidesinfektion toteutuminen ennen aseptisia toimenpiteitä, ennen potilaan koskettamista, potilaan ja potilaan ympäristön koskettamisen jälkeen sekä potilaan eritteiden koskettamisen jälkeen. Tämän lisäksi suojakäsineiden käyttö huomioitiin, kuten myös käsidesinfektion estävät tekijät, esimerkiksi sormukset ja rakennekynnet. Kaiken kaikkiaan havaintoja kertyi yhteensä 4193 kappaletta eri ammattiryhmistä. 44 %:ssa kaikista tilanteista käsihygienia toteutui ohjeiden mukaan, osittain oikein 29 %:ssa. Yleisimmät puutehavainnot johtuivat liian vähäisestä käsihuuhteen määrästä tai liian lyhyestä desinfektioajasta. Käsihygienia ei toteutunut lainkaan suositusten mukaisesti lähes kolmanneksessa tapauksessa. Kaikista heikointa käsihygienia oli ennen potilaskontaktia, toiseksi huonointa ennen aseptisia toimenpiteitä, kolmanneksi huonointa potilaan ympäristön koskettelun jälkeen ja lähes jaetulla neljännellä sijalla olivat potilas- ja eritekontaktit. Yleisimmiksi syiksi puutteelliselle käsihygienialle muodostuivat kiire, asenteet sekä kollegoiden esimerkki ja tekniset hankaluudet, kuten käsihuuhteen annostelijoiden puuttuminen tai väärä sijainti, käsihuuhteen loppuminen tai sen huonoksi koetut ominaisuudet. (Rintala - Routamaa 2013: 1120-1121). Taulukko 1. Taulukko 1. Hyvän käsihygienian toteutuminen ammattiryhmittäin TYKS:n havainnointitutkimuksessa 2011-12 Ammattiryhmä Havaintoja Hyvän käsihygienian havaintojen osuus, % Sairaanhoitajat 2449 44 Perus- ja lähihoitajat 780 49 Hoitotyön opiskelijat 197 53 Lääkärit 447 25 Laitoshuoltajat 205 40 Bioanalyytikot 70 63 Muut 45 69 (Rintala - Routamaa 2013: 1121)

12 Projektin tavoitteet ja hyödynsaajat Projektin yleisenä tavoitteena oli kasvattaa ryhmän jäsenten ymmärrystä käsihygienian ja aseptisen työtoiminnan merkityksestä. Suurimpana tavoitteena oli selvittää yleisimmät virheet aseptisessa toiminnassa sekä niiden vakavuus ja vaikutukset näytteenottoon, sekä myös oppia ennaltaehkäisemään nämä mahdolliset virheet. Projektin jäsenillä oli myös henkilökohtaisia oppimisen tavoitteita, muun muassa oppia käyttämään Google docsia projektin työvälineenä, kehittyä paremmaksi ryhmätyöskentelijäksi ja esiintyjäksi sekä kasvaa ammatillisesti. Tavoitteena oli myös jakaa projektin myötä opittu tieto opiskelijakollegoillemme. Keskeisimmät kohderyhmät tälle projektille ovat itse ryhmän jäsenet sekä muut bioanalyytikko-opiskelijat. Myös suuhygienisti- ja röntgenhoitajaopiskelijat voivat oppia uutta projektimme myötä. Koska projektimme aihe on aina ajankohtainen, voivat jo aikaisemmin valmistuneet ja jo alalla olevat ammattilaiset kerrata jo oppimiaan käytäntöjä, ja mahdollisesti jopa täydentää tietämystään. Projektin tuotokset Projektin kokeelliseen tuotokseen Antti Minkkinen ja Awil Duale kävivät hakemassa ideoita koulumme HUSLAB:n Metropolia Ammattikorkeakoulun työpisteeltä. Työpisteellä vierailtiin 14.4.2015. Työpisteellä hoitajana toimi bioanalyytikko-opiskelija Krista Mahlamäki ja työtä valvoi laboratoriohoitaja Eila Rantsi. Työntekoa seurattiin noin tunnin ajan, jonka aikana nähtiin kolme laskimoverinäytteenottoa. Potilaskontaktin aikana seurattiin mihin kaikkialle näytteenottaja kosketti käsillään käsien desinfioinnin jälkeen. Havainnot kirjattiin muistiin, ja ne olivat seuraavanlaisia: putket, putkiteline, lähetepaperi, neulapurkki, roskakori, särmäisjäteastia, tuoli, hansikaslaatikko, tietokoneen näppäimistö, tietokoneen hiiri ja potilaan kelakortti. Projektin kokeellinen tuotos suoritettiin Awilin ja Netta Salon toimesta koulumme oppilaslaboratoriossa 29.4.2015. Maljojen hankinnan jälkeen niitä säilytettiin jääkaapissa, ja ennen kokeellisen osuuden suorittamista niiden annettiin lämmetä huoneenlämpöisiksi. Kahdeksalle veriviljelymaljalle painettiin sormet erilaisten ihokosketusten jälkeen. Lähes jokaisen kokeilun välissä kädet pestiin ja desinfioitiin uudestaan, kuvien kuvateksteissä

13 on kuvattu kokeiden eri vaiheet tarkemmin. Projektimme kokeellisen osuuden suunnitelma löytyy liitteestä 3. Awil toimi maljojen viljelijänä, Netta avusti Awilia muun muassa nostamalla ja sulkemalla viljelymaljojen kannet Awilin jo pestyä ja desinfioitua kätensä, sekä kirjaamalla ylös huomiot ja kuvaamalla tilanteet. Jokaista eri kosketusta liioiteltiin, jotta viljelymaljoille saatiin viljeltyä mahdollisimman paljon mikrobeja. Kokeiden jälkeen maljat vietiin mikrobiologian laboratorion lämpökaappiin vuorokaudeksi kasvamaan. Seuraavana päivänä maljat otettiin pois lämpökaapista ja Netta kuvasi maljat. Kuvat ovat näkyvissä liitteessä 4. Kokeellisen osuuden tuloksista muodostettiin informatiivinen kuva (kuvio 2), joka osoittaa mistä ja kuinka paljon bakteereja leviää laskimoverinäytteenoton aikana. Kuvio 2. Bakteerien leviäminen laskimoverinäytteenoton aikana. Kuvaan on nuolilla merkitty kuinka paljon bakteereja kasvatusmaljalle levisi kosketuksen välityksellä. Punaisella merkityt kohdat levittivät paljon bakteereja, keltaisella merkityt levittivät bakteereita hieman ja vihreällä merkityt kohdat eivät levittäneet bakteereita lainkaan tai levittivät niitä todella vähän. Projekti esiteltiin 26.5.2015 pidettävässä Ammatillisen kehittymisen seminaarissa. Esitelmää varten valmistettiin noin kymmenen minuuttia kestävä PowerPoint-esitys. Esityk-

14 sessä käytiin läpi tietopohjaa aseptiikasta ja sen puutteellisuudesta laskimoverinäytteenotossa. Esitys sisälsi myös havainnollistavan esimerkkitilanteen, jolla haluttiin korostaa kuinka helposti aseptinen toiminta voi epäonnistua. Projektin toteutus Projekti suunniteltiin ja toteutettiin 17.3. - 26.5.2015 välisenä aikana. Projektin toteuttamiseen osallistuivat kaikki ryhmän jäsenet omien taitojensa mukaisesti. Projektin aikataulutus, työnjako, resurssien käyttö ja mahdolliset riskit ovat esitetty alapuolella. 5.1 Aikataulu ja työnjako Projektille laadittiin heti alussa viikkoaikataulu, joka on nähtävissä liitteessä 2. Aikataulusta käy ilmi, mitä kohtaa projektistamme työstämme kullakin viikolla. Projektin edistystä seurattiin viikoittain pidettävissä ryhmäkokouksissa, joissa tarkistettiin menneen viikon tulos ja suunniteltiin käytettävissä olevan ajan mukaan tulevan viikon työt. Projektiryhmämme koostui kolmesta henkilöstä; Awil Duale, Antti Minkkinen ja Netta Salo. Sovimme ryhmämme kesken työnjaon; Antin ja Netan pääpaino oli projektin kirjoittamisessa, Awilin osuus keskittyi kokeelliseen tuotokseen. Työnjako lähti ryhmäläisten omista ideoista, vahvuuksista ja mielenkiinnonkohteista. Koska jokainen kuitenkin tuotti kirjallista tuotosta, sovimme, että saamme lisätä tekstiin ideoita ja tarvittaessa korjata toistemme tuotoksia. 5.2 Resurssit ja kustannusarvio Opintojaksojen laajuudet olivat yhteensä 15 opintopistettä, joihin projektimme kuului. Yksi opintopiste vastaa 27 tuntia työskentelyä. Projektiryhmään muodostui kolmesta henkilöstä, joten yhteensä työtunneiksi kertyi 1215 tuntia. Kursseihin kuuluviin luentoihin ja laboratoriotöihin käytettiin noin 650 tuntia. Projektin tekemiseen oli varattu 565 tuntia ja ne jaettiin seuraavasti: Taustatiedon etsiminen 100 h Raportin kirjoittaminen 250 h Kokeellisen osuuden suorittaminen 150 h Loppuesityksen valmistelu ja esittäminen 65 h

15 Projektiimme tarvitsimme 8 kappaletta veriviljelymaljoja kokeellista osuutta varten. Veriviljelymaljat meille tilasi preanalytiikka-kurssin opettajamme Marja Miettinen. 5.3 Riskit ja niiden hallinta Ryhmämme koostui vain kolmesta henkilöstä, joten jo yhden ryhmäläisen työkyvyttömyys, esimerkiksi sairauden vuoksi, vähensi työpanoksen määrää erittäin paljon. Tähän varauduimme pitämällä ryhmäkokouksen viikoittain, jossa tarkasteltiin työn onnistumista, jotteivat tekemättömät työt jääneet roikkumaan pitkäksi aikaa. Kokouksissa tarkasteltiin myös käytössä olevat voimavarat, joten työmäärä ja -laatu voitiin suunnitella käytössä olevien resurssien mukaan. Kokeellista osuutta varten järjestettiin kurkistus työelämän näytteenottotilanteeseen. Riskinä oli, ettei kurkistusta saataisi järjestettyä kiireellisen aikataulun vuoksi, tai ettei sieltä olisi saanut riittävästi ideoita kokeellista osuutta varten. Tähän varauduimme ideoimalla potentiaalisia koejärjestelyjä jo projektin alusta lähtien. Ideoita ammennettiin myös tapahtumista, joita havaitsimme kurssin laboratoriotöitä tehdessämme. Kokeellisessa osuudessa tehtiin bakteeriviljelyksiä. Riskinä oli, etteivät bakteeriviljelyt olisi onnistuneet. Tähän varauduttiin aikatauluttamalla kokeellinen osuus keskelle projektia, jotta kokeellinen osuus oltaisi ehditty suorittamaan tarvittaessa uudelleen. Bakteeriviljelyksissä kasvavien bakteerien tunnistamiseen oli pyydetty edellisten vuosikurssien oppilaita. Riskinä oli, ettei heillä ollut aikaa tunnistaa bakteereja meille sopivassa aikataulussa. Tähän varauduttiin hyväksymällä kokeellisen osuuden tulokseksi vain silmämääräisesti tehtävä arvio kasvavien bakteerien määrästä. Projektiviestintä Ryhmän jäsenet pitivät yhteyttä toisiinsa suurimmaksi osaksi Facebookin Messengerissä. Messengerissä käytiin yhdessä reaaliaikaista ideointia raportin suunnittelusta ja kirjoittamisesta. Lisäksi kaikki seurasivat säännöllisesti Google Docsista raportin etenemistä ja jättivät sinne toisilleen kommentteja ja ajatuksia sekä uusia nä-

16 kökulmia. Koululla sovittuja viikkotapaamisia oli säännöllisesti joka viikko. Viikkotapaamisissa ryhmäläiset kävivät läpi mitä menneenä viikkona oli saatu aikaan. Tapaamisessa sovittiin myös alkavan viikon tavoitteista ja työnjaoista. Tarkempi kuvaus viestintäsuunnitelmasta löytyy liitteestä 1. Ryhmän ulkopuolinen viestintä toteutettiin lähinnä suullisesti. Projektin aikana yhteyttä pidettiin kurssiopettajiin, sekä työelämäkontakteihin HUSLABin Eila Rantsiin ja bioanalyytikko-opiskelija Krista Mahlamäkeen. Ohjausta saatiin opettajan järjestämissä työpajoissa. Projektin aihe ja tulokset esitettiin 26.5.2015 järjestettävässä Ammatillisen kehittymisen seminaarissa. Esitys oli kymmenen minuutin PowerPoint-esitys, jonka jälkeen yleisöllä oli aikaa esittää kysymyksiä aiheeseen liittyen. Projektin arviointi Projektin etenemistä arvioitiin jatkuvasti ryhmän sisäisenä arviointina. Arvioimme projektiamme sekä itsenäisesti että yhdessä ryhmänä. Arvioinnin kohteena oli muun muassa sovitussa aikataulussa pysyminen, raportin tietopohjan uskottavuus ja kokeellisen osuuden laatu. Projektia arvioi myös kurssiopettaja. Aikataulussa pysyttiin pääsääntöisesti hyvin. Viikkosuunnitelmasta myöhästyminen huomattiin ajoissa, joten pystyimme puuttumaan siihen välittömästi seuraavalla viikolla. Tämän ansiosta yksikään projektin vaiheista ei myöhästynyt suunnitellusta ajankohdasta viikkoa enempää. Raporttia arvioitiin ryhmän sisäisesti. Mielestämme projekti onnistui pääsääntöisesti hyvin. Projektin aikana ryhmäläiset oppivat monia uusia taitoja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Projektin tietopohja oli mielestämme kattava ja se pohjautui useisiin arvostettuihin ja luotettaviin lähteisiin. Kurssiopettajamme arvioi raporttia kurssin aikana preanalytiikan työpajoissa, sekä antoi kurssin loputtua ryhmäkohtaisen palautteen. Projektin kokeellinen osuus onnistui hyvin. Kokeellista osuutta varten valmistettu mittaussuunnitelma (liite 3) oli hyvin toteutettu, joten kokeellisen osuuden suorittaminen oli

17 helppoa. Bakteerien kasvatus kasvatusmaljoilla onnistui ja tuloksista voitiin sanoa mistä bakteereja löytyi eniten. Pohdinta Projekti onnistui kaiken kaikkiaan hyvin, mutta sitä olisi voinut vielä parantaa jos resursseja olisi ollut enemmän käytössä. Kokeellinen osuus olisi voitu suorittaa oikeassa sairaalassa esimerkiksi aamukierron aikana. Tällöin oltaisi saatu testattua aitoa potilaskontaktia ja siinä vaihtuvia mikrobeja. Olisi ollut erittäin mielenkiintoista tietää mitä bakteereja bakteeriviljelyksissä kasvoi, jolloin oltaisi voitu arvioida myös sairastumisriskin suuruutta. Valitettavasti ryhmäläisten taidot eivät vielä riittäneet bakteerien tunnistamiseen. Kokeellinen osuus onnistui hyvin, joten tulokset vaikuttavat luotettavilta. Tuloksista olisi saanut luotettavampia jos koe olisi suoritettu useampaan otteeseen. Mitattavia kohteita olisi voinut olla useampia, jolloin oltaisi saatu laajempi käsitys erilaisten näytteenottovälineiden puhtauksista.

18 Lähteet Duodecim verkkokoulutus, 2007. Verkkodokumentti. Infektioiden torjunnan perusteet terveydenhuollossa. <http://www.terveysportti.fi/kotisivut/sivut.koti?p_sivusto=640>. Luettu 13.4.2015. Hellstein Soile, 2005. Infektioiden torjunta sairaalassa. 5. uudistettu painos. Porvoo: Wsoy Bookwell Oy. Kansanterveyslaitos. Käsihygieniaa hoitohenkilökunnalle. Verkkodokumentti. <http://www.thl.fi/attachments/infektiotaudit/siro/sirokasihygienia-1.ppt2005.ppt>. Luettu 25.3.2015. Karhumäki Eliisa - Jonsson Anne - Saros Marita 2005. Mikrobit hoitotyön haasteena. Helsinki: Edita. Laki Potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992. Annettu Helsingissä 17.8.1992. Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559. Annettu Helsingissä 28.6.1994. Lapin sairaanhoitopiiri, infektiosairaala - hygieniayksikkö. "Käsihygienia - Käsien pesu, desinfektio ja suojakäsineiden käyttö" Ohje henkilökunnalle 29.3.2011. Verkkodokumentti. <http://www.lshp.fi/download.aspx?id=1737&guid=%7bc69c6e69-08a8-45cb-9463-f553b7f32932%7d> Luettu 25.3.2015. Matikainen Anna-Mari - Miettinen Marja - Wasström Kalle 2010. Näytteenottajan käsikirja. Edita: Helsinki Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, 2014. Verkkodokumentti. <http://www.pshp.fi/default.aspx?contentid=8772>. Luettu 25.3.2015. Rintala Esa - Routamaa Marianne 2013. Hyvä käsihygienia sairaalassa - suositus vai velvollisuus? Suomen Lääkärilehti 15/2013, 1120-1121. Luettavissa myös sähköisesti osoitteessa <https://www.thl.fi/documents/584227/1449683/hyva+kasihygienia+sairaalassa.pdf/9b1f551e-5dd8-4aa9-9cb3-4b8023b28938>. Luettu 25.3.2015. TAYS, Nieminen Minna, hygieniahoitaja. Infektioiden leviämisen ehkäisy terveydenhoitajan työssä, 2011. Verkkodokumentti. <http://www.terveydenhoitajaliitto.fi/easydata/customers/sthl/files/th-paivat2011esitykset/minnaniemineninfektioidenehkaisy_yhteensopivuustila.pdf>. Luettu 23.3.2015. Tuokko, Seija - Rautajoki, Anja - Lehto, Liisa 2008. Kliiniset laboratorionäytteet - opas näytteiden ottoa varten. Helsinki: Tammi. Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738. Annettu Helsingissä 23.8.2002.

Awil Duale Liite 1 Netta Salo 1 (2) Projektityö 20.4.2015 Kokeellisen osuuden mittaussuunnitelma Kokeellisessa osiossa kokeiltiin erilaisia esimerkkejä siitä, mitkä asiat rikkovat aseptiikkaa ja käsihygieniaa. Erilaiset pinnat ja muut kontaktit, kuten vaatteiden ja hiusten koskettaminen, katkaisevat aseptisen työskentelyn. Projektissamme teimme 16 erilaista koetta kahdeksalle veriviljelymaljalle. Kaikkia viljelymaljoja kasvatettiin 24h koulumme mikrobiologian laboratorion lämpökaapissa, jonka jälkeen tarkastelimme tulokset ja maljat kuvattiin. 1. Potilaskontakti. Puhtailla, saippuavesipesulla ja käsidesinfektiolla puhdistetuilla käsillä potilaan kätteleminen, jonka jälkeen sormet painettiin viljelymaljalle. 2. Vaatekosketus. Puhtailla, saippuavesipesulla ja käsidesinfektiolla puhdistetuilla käsillä vaatteen (esimerkiksi housut) koskettaminen, jonka jälkeen sormet painettiin viljelymaljalle. 3. Hiusten koskettaminen. Puhtailla, saippuavesipesulla ja käsidesinfektiolla puhdistetuilla käsillä kosketettiin hiuksia, jonka jälkeen sormet painettiin viljelymaljalle. 4. Likaiset kädet. Pesemättömien käsien sormet painettiin viljelymaljalle. 5. Saippuavesipesu ja käsien desinfektio. Puhtaiden käsien sormet painettiin viljelymaljalle. 6. Saippuavesipesu. Saippuavesipestyjen käsien sormet painettiin viljelymaljoille. 7. Välinekärryn kahva. Saippuavesipesun ja käsidesinfektion jälkeen kosketettiin välinekärryn kahvaa, jonka jälkeen sormet painettiin viljelymaljalle.

Awil Duale Liite 1 Netta Salo 2 (2) Projektityö 20.4.2015 8. Näyteputki. Puhtailla, saippuavesipesulla ja käsidesinfektiolla puhdistetuilla käsillä kosketettiin näyteputkea, jonka jälkeen sormet painettiin viljelymaljalle. 9. Kelakortti. Saippuavesipesun ja käsidesinfektion jälkeen kosketettiin kelakorttia, jonka jälkeen sormet painettiin viljelymaljalle. 10. Tietokoneen näppäimistö. Saippuavesipesun ja käsien desinfektion jälkeen kosketettiin tietokoneen näppäimistöä ja sormet painettiin viljelymaljalle. 11. Sormus pesemättömistä käsistä. Pesemättömistä käsistä otettiin sormus, joka painettiin viljelymaljalle. 12. Sormus oikein pestyistä ja desinfioiduista käsistä. Puhtaasta, saippuavesipestystä ja käsidesinfektioidusta kädestä otettiin sormus, joka painettiin viljelymaljalle. 13. Tehdaspuhtaat suojakäsineet. Käsiin puettiin puhtailla, saippuavesipestyillä ja käsidesinfektoiduilla käsillä tehdaspuhtaat suojakäsineet, jonka jälkeen sormet painettiin viljelymaljalle. 14. Potilaan suonen etsiminen. Puhtailla, saippuavesipestyillä ja käsidesinfektoiduilla sormilla etsittiin laskimoa kyynärtaipeesta, jonka jälkeen sormet painettiin viljelymaljalle. 15. Holkki. Puhtailla, saippuavesipestyillä ja käsidesinfektoiduilla käsillä kosketettiin holkkia, jonka jälkeen sormet painettiin viljelymaljalle. 16. Staasi. Puhtailla, saippuavesipestyillä ja käsidesinfektoiduilla käsillä kosketettiin staasia, jonka jälkeen sormet painettiin viljelymaljalle

Awil Duale Liite 2 Antti Minkkinen 1 (4) Netta Salo SXJ15K1 11.5.2015 Kokeellisen osuuden tulokset Staasin koskettaminen. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä ja desinfioi ne. Hän kosketti useaa eri staasia, jonka jälkeen painoi toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Holkin koskettaminen. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä ja desinfioi ne. Hän kosketti useaa eri holkkia, jonka jälkeen painoi toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Välinekärryn kahvan koskettaminen. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä ja desinfioi ne. Hän kosketti usean eri välinekärryn kahvaa, jonka jälkeen painoi toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Näyteputken koskettaminen. useita eri näyteputkia, jonka jälkeen painoi toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä ja desinfioi ne. Hän kosketti

Awil Duale Liite 2 Antti Minkkinen 2 (4) Netta Salo SXJ15K1 11.5.2015 Sormus likaisesta kädestä. Netta otti sormuksen pesemättömistä käsistä ja asetti sormuksen viljelymaljalle, koskematta viljelymaljaa sormillaan. Sormus puhtaasta kädestä. Netta pesi saippuavesipesulla kätensä, jonka jälkeen vielä desinfioi ne. Hän asetti sormuksen pestystä kädestä viljelymaljalle, koskematta viljelymaljaa sormillaan. Tietokoneen näppäimistön koskettaminen. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä ja desinfioi ne. Hän kosketteli tietokoneen näppäimistöä, jonka jälkeen painoi toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Kela-kortin koskettaminen. teli Kela-korttia, jonka jälkeen painoi toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä ja desinfioi ne. Hän kosket-

Awil Duale Liite 2 Antti Minkkinen 3 (4) Netta Salo SXJ15K1 11.5.2015 Puhtaat kädet. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä ja desinfioi ne. Hän painoi toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Tehdaspuhtaat suojakäsineet. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä ja desinfioi ne. Hän puki tehdaspuhtaat suojakäsineet käsiinsä, ja painoi toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Suojakäsineiden paketti oli valmiiksi avattu. Likaiset kädet. Awil painoi pesemättömien käsien sormet viljelymaljalle. Tämä koe suoritettiin ensimmäisenä, jotta mukaan saatiin mikrobeja mahdollisimman monesta eri paikasta. Saippuavesipestyt kädet. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä, jonka jälkeen painoi toisen käden sormensa viljelymaljalle.

Awil Duale Liite 2 Antti Minkkinen 4 (4) Netta Salo SXJ15K1 11.5.2015 Vaatekosketus. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä ja desinfioi ne. Hän kosketteli työtakkiaan ja housujaan, jonka jälkeen painoi toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Hiusten koskettaminen. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä, jonka jälkeen vielä desinfioi ne. Hän kosketteli hiuksiaan, jonka jälkeen painoi toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Potilaskontakti. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä ja desinfioi ne. Hän kätteli potilasta, jonka jälkeen painoi toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Potilaan kädet olivat pesemättömät ja desinfioimattomat. Potilaan suonen etsiminen. toisen kätensä sormet viljelymaljalle. Awil pesi saippuavesipesulla kätensä ja desinfioi ne. Hän tunnusteli sormillaan potilaan suonta kyynärtaipeesta, jonka jälkeen painoi

Projektityö Liite 3 SXJ15K1 1 (2) 23.3.2015 Antti Minkkinen Viikkosuunnitelma Viikko Viikkosuunnitelma 13 Projektin aloitus 23.3. Aloituskokous: Projektin aiheen valitseminen, viestinnän suunnittelu Lähdemateriaalin etsiminen: Aseptiikka, käsiaseptiikka, käsien hoito ja kunto, mikrobien leviäminen, laki hyvästä hoidosta Raportin kirjoittaminen: Johdanto, Tausta ja tarve 14 Raportin kirjoittaminen Raportin kirjoittaminen: Tavoitteet, Projektiviestintä, Arviointi 15 Raportin kirjoittaminen Raportin kirjoittaminen: Tuotokset, Kohderyhmät ja hyödynsaajat 12.4. Projektin esitietojen deadline (Kaikki tähän asti kirjoitetut kohdat) 16 Työelämään tutustuminen 14.4. Käydään katsomassa Hilkan työskentelyä Mietitään mitä halutaan testata, miten testataan ja miksi testataan Kokeellisen osuuden tarvikkeiden hankinta 17 Kokeellinen osuus Tehdään tarvittavat testit Pyydetään vanhempia opiskelijoita tunnistamaan bakteerit 18 Kokeellisen osuuden kirjaaminen raporttiin Kirjataan raporttiin mitä tehtiin ja mitä tuloksia saatiin Raportin kirjoittaminen: Tulokset kohtaan Tuotokset, kokeellisen osuuden kirjaaminen kohtaan Projektin toteutus

Projektityö Liite 3 SXJ15K1 2 (2) 23.3.2015 Antti Minkkinen 19 Kokeellisen osuuden jälkeinen raportointi Raportin kirjoittaminen: Pohdintaa tuloksista kohtaan Pohdinta, Johdannon viimeistely, Arviointi 20 Raportti valmiiksi Siirretään raportti Wordiin mallipohjaan, hiotaan raportti kuntoon. 17.5. Raportin deadline 21 Esitykseen valmistautuminen Valmistetaan esitelmämateriaali, harjoittelu 22.5. Esityksen deadline 22 Projektin esitys 26.5. Esittelypäivä

Netta Salo Liite 4 SXJ15K1 1 (1) Projektityö 24.3.2015 Viestintäsuunnitelma Mikä ja kuka? Kohderyhmä? Syy/tavoite? Kuinka usein? Miten? Aloitustapaaminen Team aseptiikka Aiheen rajaus, projektin ideointi, alustava työnjako Kerran, 23.3.15 Oppilaitoksessa Projektisuunnitelman kirjoittaminen Team aseptiikka Projektin aihealueiden täydentäminen, lisäideointi 26.3., 31.3, 2.4., 6.-12.4., 16.-17.4, 20.4., 24.4., 27.4., 1.5., 8.5., 11.-15.5. Ryhmätapaamiset Team aseptiikka Projektissa eteneminen, tilannekatsaukset, palautteen antaminen, projektin lisäideointi ja mahdollinen työnjako Team aseptiikka Projektin käynnistys Kerran, 23.3.15 Oppilaitoksessa sekä sosiaalisessa mediassa Joka viikko säännöllisesti, Oppilaitoksessa sekä maanantaisin sosiaalisessa mediassa Team aseptiikka + Erilaisten näkökulmien saaminen projektiin, palautteen 2.4.2015 sekä 30.4.2015 Oppilaitoksessa preanalytiikan team eristys antaminen toisen ryhmän projektista sekä palautteen työpajoissa Sidosryhmätapaamiset Oppilaitoksessa sekä sosiaalista mediaa hyväksikäyttäen Projektin kick off (käynnistystapahtuma) saaminen toiselta projektiryhmältä sekä kurssiopettajalta Asiakastapaamiset Team aseptiikka Bakteeriviljelyt sekä ammattilaisen työskentelyn seuraaminen projektimme kokeellista osuutta varten Kerran, viikko 16 Oppilaitoksen laboratoriossa vierailemalla Sähköinen viestintä Team aseptiikka Projektin etenemisen raportoiminen Tarvittaessa Facebook, Google docs Projektin viestintä sisäinen Projektin etenemisestä tiedottaminen Team aseptiikka Projektin etenemisestä raportoiminen, lisäideointi Säännöllisesti viikoittain maanantaisin, tarvittaessa myös sähköisesti Team aseptiikka Projektin eteneminen tarkoituksenmukaisesti, aikataulussa Säännöllisesti pysyminen, palautteen saaminen ja antaminen Facebook, docs Google Sähköisesti sekä oppilaitoksessa Projektin tuloksista Team aseptiikka, Palautteen ja uusien ideoiden saaminen Kerran, 30.4.2015 Oppilaitoksessa tiedottaminen muut projektiryhmät ja opettajat Projektin esittelytilaisuudet muut projektiryhmät Team aseptiikka, Projektin tulosten esitteleminen muille opiskelijoille Kerran, viikko 22 Oppilaitoksessa sekä opettajat Lähde: Princeton project methodology, Project communication plan