PESIMÄLINNUSTOSELVITYS

TYÖNUMERO: E27047 KAUHAVA ALAHÄRMÄN YLEISKAAVAN SWECO YMPÄRISTÖ OY TURKU

Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA... 1 3 AINEISTO JA MENETELMÄT... 2 4 TULOKSET... 3 5 LAJILUETTELO... 9 6 VAIKUTUSARVIO JA SUOSITUKSET... 11 LÄHTEET... 12 Kartat: Erillinen liitekartta 1: Havaitut uhanalaiset lajit, Suomen kansainväliset vastuulajit ja muut harvalukuiset lajit (salassa pidettävä, vain viranomaisten käyttöön) Valokuvat: Heini Lies-Niittymäki S w e co Y m p ä r is t ö O y PL 88, 00521 Helsinki Mäkelininkatu 17 A, 90100 Oulu PL 453, 33101 Tampere PL 669, 20701 Turku w ww. s we c o. fi etunimi.sukunimi@sweco.fi puh. 010 2414 000 Y-tunnus 0564810-5

1 JOHDANTO Pesimälinnustoselvitys on laadittu Kauhavan Alahärmän yleiskaavaa varten osana luontoselvityksiä, jotka on laadittu 2014 ja 2015. Tarkoituksena oli selvittää yleiskaavan alueelta eri uhanalaisuuskategorioihin sisältyvät lintulajit maankäyttö- ja rakennuslain vaatimalla tarkkuudella. Lisäksi havainnoitiin myös alueen tavanomaista pesimälinnustoa. Maastokartoitus Alahärmän yleiskaava-alueella tehtiin 15. 17.6.2015. Selvityksen on laatinut FM, Luontokartoittaja Heini Lies-Niittymäki Sweco Ympäristö Oy:stä. Liitekartalla 1 on esitetty uhanalaiset lajit, Suomen vastuulajit ja harvalukuiset lajit. 2 ALUEEN SIJAINTI JA YLEISKUVA Selvitysalue sijaitsee Kauhavan Alahärmän alueella Lapuanjoen varressa. Alue on kooltaan 2460 ha. Peltojen ja asutuksen osuus pinta-alasta on suuri. Metsäiset alueet sijoittuvat länsi- ja itäreunoille. Kaikki metsät ovat talouskäytössä, eikä vanhaa tai luonnontilaista metsää ole (Sweco Ympäristö 2014). Linnustollisesti arvokkaita ja monipuolisia alueita ovat Lapuanjoen rannat. Entisellä soranottoalueella on myös linnustollista merkitystä. Metsien lajistoon kuuluu tavanomaisia metsiemme lintuja. 2 km Pohjakartta MML 2015 Kartta 1. Pesimälinnuston kartoitusalueen sijoittuminen Kauhavan Alahärmään. 1 (13)

3 AINEISTO JA MENETELMÄT Pesimälinnustokartoitus toteutettiin käyttämällä sovellettua kartoituslaskentamenetelmää (Koskimies ym. 1988). Pesimälinnuston kartoituspäiviä oli yhteensä 3. (ks. taulukko 1) Kesäkuun puolivälissä 15.6. iltapäivällä havainnoitiin petolintuja ja aukeiden alueiden lintuja. Seuraavina päivinä 16.6. ja 17.6. kartoitettiin aamupäivinä koko alueen linnustoa. Erityistä huomiota kiinnitettiin linnustollisesti arvokkaimpiin luonnontilaisen kaltaisiin sekametsiin ja jokirantoihin. Pesimälintujen reviirit tulkittiin seuraavasti: laulava, varoitteleva tai poikasille ruokaa kantava aikuinen lintu, tai pesä tai poikaset, jotka ovat niin pieniä, että ovat todennäköisesti syntyneet alueella. Myös koiraiden välinen reviirikiista tulkittiin reviiriksi. Yksikin reviiriin viittaava havainto jollakin laskentakerralla riitti reviirin tulkintaan. Taulukko 1. Kauhavan Alahärmän yleiskaavan pesimälinnuston kartoituspäivät ja säätila kesäkuussa 2015. Päivä Kellonaika Tuuli ja pilvisyys Lämpötila 15.6. 13-16 5 m/s, pilvistä +10 C 16.6. 4.00-12.30 4-6 m/s, aurinkoista/pilvistä +9-+12 C 17.6. 4.00-12 3 m/s, aurinkoista +8-+14 C Kartoitusajankohtana sää oli hyvä. Aamupäivät olivat sateettomia ja vähätuulisia, jolloin linnut olivat hyvin äänessä. Kesän eteneminen oli melko tavanomainen, mutta ajankohtaan nähden kylmän sään johdosta osa pesimälinnuista ei ollut vielä saapunut. Koko alue laskettiin vähintään 2 kertaa. Laskenta aloitettiin maastossa klo 4.00 auringon nousun jälkeen lähtien liikkeelle eri aamuina alueen eri puolilta, jolloin yksi laskija pystyi saamaan hyvän käsityksen varhaisista laulajista koko alueelta. Tiheän tieverkoston avulla liikkuminen osa-alueelta toiselle oli tehokasta. Jokaisella osa-alueella jalkauduttiin maastoon. Avoimet alueet, kuten pellot kartoitettiin kiikarilla ja muut alueet pääosin kuuntelemalla. Pääpaino kartoituslaskennassa oli linnustollisesti arvokkaimmilla biotoopeilla, kuten luonnontilaisen kaltaisissa metsissä. Aikaisempia havaintoja linnuista on pyydetty 2014 luontoselvityksen aineistoksi mm. Suomenselän Lintutieteelliseltä yhdistykseltä. Törmäpääskyn pesärinne löytyi 2014 luontoselvityksen maastotyössä, mutta pesintää ei silloin todettu. (Sweco Ympäristö 2014) 2 (13)

Kuva 1. Lapuanjoen rannan pesimälinnustoon kuului Asunmaan kohdalla mm. lehtokerttu ja punakylkirastas. 4 TULOKSET Alahärmän yleiskaava-alueella havaittiin Suomen lajien uhanalaisuusluokituksen (Rassi ym. 2010) mukaan uhanalaisista lajeista törmäpääsky-yhdyskunta ja kivitasku. Suomen kansainvälisistä vastuulajeista alueella pesi tavi, kuovi ja leppälintu. Muista harvalukuista lajeista näkyi lisäksi mustavarisyhdyskunta ja tuulihaukka. Kartoitusalueella havaittiin yhteensä 40 lintulajia. Kolmen päivän kartoituksessa suurin osa lajeista pystyttiin havaitsemaan hyvän sään ansiosta. Joitakin lajeja on todennäköisesti jäänyt havaitsematta, johtuen lajien piilottelusta pesinnän eri vaiheissa. Metsäkanalinnut eivät enää soidintele ja viettävät jo piilottelevaa elämää kesäkuun puolivälissä. Teerelle sopivia reviirejä saattaa alueelta löytyä, mutta metso on melko epätodennäköinen pesijä, sillä luonnontilaisia metsiä ei alueella esiinny. Kaikki lajit eivät olleet saapuneet, johtuen kesäkuun alun kylmistä säistä. Puuttuvia lajeja ovat todennäköisesti satakieli, osa kertuista ja kerttusista sekä punavarpunen, jotka ovat suhteellisen myöhäisiä saapujia. 3 (13)

Taulukossa 2 on esitetty Alahärmän yleiskaavan pesimälinnuston kartoituksen aikana havaitut lajit. Uhanalaisuussarakkeessa on mainittu Suomen kansainväliset vastuulajit, uhanalaisluokituksessa 2000 (Rassi ym. 2001) ja 2010 (Rassi ym. 2010) silmälläpidettävät ja vaarantuneet lajit. Lisäksi taulukkoon on otettu mukaan harvalukuiset pesimälajit alueen lähiympäristössä. Tällaisia olivat mm. tuulihaukka, mustavaris ja osa kuoveista. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja ei kartoitettavalta alueelta tavattu, eikä myöskään alueellisesti uhanalaisia lajeja. Uhanalaisuuskategorioihin kuuluvat linnut ja harvalukuiset linnut on esitelty tarkemmin kohdassa 5 Lajiluettelo. Kuva 2. Lapuanjoen rantatörmiä Siltatien pohjoispuolelta katsottuna. Jokivarressa tai sen lähiympäristössä pesivät mm. pensaskerttu, lehtokerttu, haarapääsky ja västäräkki. Siltarakenteiden alla pesi lisäksi kesykyyhky. 4 (13)

Kuva 3. Kahlaajiin kuuluva meriharakka pesii nimestään huolimatta myös muualla kuin merenrannoilla ja lajin saattaa nähdä myös sisämaassa. Tässä lintu on ruokailemassa Siltatien varrella. Kuva 4. Uhanalainen törmäpääsky on uhanalaisluokituksessa vaarantunut. Kesäkuussa 2015 törmäpääskyjä pesi vähintään 10 paria entisen soranottokuopan jyrkällä ylärinteellä. Osa pesäkoloista oli romahtaneita ja pesimättömiä. 5 (13)

Kuva 5. Mustavaris pesi yhdyskuntana Koloholmantien pohjoispuolella noin 40 parin voimin. Suomessa laji on harvalukuinen melko uusi tulokas. Kuva 6. Sekametsässä Alahärmän yleiskaavaalueen keskivaiheilla Kantatien 19 länsipuolella pesimälajistoon kuului tavanomaisia metsien lintuja kuten peippo, pajulintu, punarinta ja punakylkirastas. 6 (13)

Taulukko 2. Kauhavan Alahärmän yleiskaava-alueen ja lähiympäristön pesimälinnuston lajit kesäkuussa 2015. KV = Suomen kansainvälinen vastuulaji, Uhanalaisluokituksessa NT= silmälläpidettävä (near threatened) 2000-luokitus, VU= vaarantunut (vulnerable) 2010-luokitus Lintulaji Lisätietoja Uhanalaisuus Tavi pesi sorakuopan altaalla KV Fasaani asutuksen läheisyydessä Tuulihaukka yleiskaava-alueen eteläpuolen peltoalueella (NT 2000) Meriharakka Töyhtöhyyppä Siltatien ympäristössä pelloilla Kuovi pelloilla KV Kalalokki Kesykyyhky siltarakenteiden alla Sepelkyyhky Törmäpääsky pesi yhdyskuntana sorakuopan rinteellä VU Käpytikka Kiuru Haarapääsky pellolla mm. joen rannoilla Räystäspääsky Metsäkirvinen Västäräkki Punarinta sekametsissä Leppälintu vanhojen pihojen tuntumassa KV Kivitasku Asunmaalla VU Mustarastas Räkättirastas sekametsissä Laulurastas Punakylkirastas Lehtokerttu Hernekerttu jokirannoilla ja aukkoisissa sekametsissä mm. maankaatopaikan ympäristössä 7 (13)

Pensaskerttu reunapensaikossa Tiltaltti mm. Rahkanevan alueella (NT 2000) Pajulintu Hippiäinen kuusi- ja sekametsissä Harmaasieppo Kirjosieppo Hömötiainen Sinitiainen Talitiainen Harakka Naakka Mustavaris Varis Varpunen Peippo, pienissä parvissa pesi yhdyskuntana Isotalon alueella asutuksen läheisyydessä Viherpeippo Punatulkku Vihervarpunen Keltasirkku Lajeja yht.40 8 (13)

Kuva 7. Kuoppalantien pohjoispuoleisen maankaatopaikan ja sen ympäristön linnustoon kuuluivat mm. hernekerttu, punakylkirastas ja keltasirkku. 5 LAJILUETTELO Lajiluetteloon on otettu mukaan Alahärmän yleiskaavan alueella ja sen lähiympäristössä pesivät erilaisiin uhanalaisuuskategorioihin kuuluvat linnut ja harvalukuiset linnut (Luettelossa on systemaattinen lajijärjestys) KV = Suomen kansainvälinen vastuulaji, Uhanalaisluokituksessa NT= silmälläpidettävä (near threatened), VU= vaarantunut (vulnerable), uhanalainen Tavi KV Vesilintuihin kuuluva tavi pesi soranottoaltaan reunalla Mattilan pohjoispuolella. Laji on vaatimaton elinympäristön suhteen. Tuulihaukka (aiemman uhanalaisuusluokituksen mukaan ollut silmälläpidettävä NT) Tuulihaukka saalisti pellolla hiukan yleiskaava-alueen eteläpuolella. Pesäpaikka ei ole tiedossa. Tuulihaukka on ennen kaikkea viljelymaiden lintu. Perinteisesti se on käyttänyt pesäpaikkanaan peltosaarekkeiden ja pellonreunametsien vanhoja variksen ja harakan pesiä. 1980-luvulla laji saatiin pesimään pöntöissä, joita oli sijoitettu joko yksittäisiin puihin tai 9 (13)

latojen päätyihin. Nykyään suuri osa maamme tuulihaukoista pesiikin latopöntöissä. Peltojen lisäksi tuulihaukkoja pesii jonkin verran myös hakkuualueilla sekä saaristossa. (www.lintuatlas.fi) Kuovi KV Kuovi pesi kartoitettavan alueen laajojen peltoaukeiden ympäristöissä eri puolilla Alahärmää. Suomessa kuovi on viljelymaiden, rantaniittyjen ja avosoiden asukki. Viime vuosikymmeninä tämä Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu on taantunut etenkin eteläisessä Suomessa, ja sama suuntaus on havaittu koko Euroopassa. Taantuman on arveltu johtuvan maatalousympäristön muutoksista, metsästyksestä ja petojen aiheuttamista pesätappioista. Taantumasta huolimatta kuovi on edelleen luokiteltu elinvoimaiseksi. (www.lintuatlas.fi) Törmäpääsky VU Törmäpääskyjen pesimärinne havaittiin luontoselvitysten yhteydessä 2014 (Sweco Ympäristö 2014), jolloin varmuutta pesinnästä ei saatu. 17.6.2015 klo 5.15 Mattilan luoteispuolella sijaitsevan sorakuopan pesimärinne näytti pesimättömältä. Törmäpääskyjä ilmestyi pesäkoloistaan ensin muutama lintu. Hyönteisiä saalistavia lintuja tuli koloistaan lopulta klo 7.00 mennessä noin 20 yksilöä. Pesäkoloja rinteessä on noin 70, joista osa on romahtanut. Ainakin 10 pesäkoloa oli aktiivisessa käytössä. Törmäpääsky pesii koloissa ihmistoiminnan seurauksena syntyvien hiekka- ja sorakuoppien seinämissä sekä luonnonympäristöissä joentörmissä. Se pesii usein yhdyskunnissa, mutta myös yksittäispesintöjä esiintyy. Etelä- ja Keski-Suomessa lajin esiintyminen määräytyy pääsääntöisesti soran- ja hiekanottoalueiden mukaan, mutta Pohjois-Suomessa huomattava osa yhdyskunnista löytyy luonnonympäristöistä. (www.lintuatlas.fi) Kartta 2 ja kuva 8. Törmäpääskyrinteen sijainti ja kuvan koordinaatit ylärinteessä. 10 (13)

Leppälintu KV Leppälintu pesi Kankaanpään lounaispuolella ja Knuuttilanraitin tuntumassa. Lintu viihtyy avoimien pihapiirien ympäristöissä. Kivitasku VU Kivitasku lauloi Asunmaan hiekkaperäisen kangasmetsän maastossa. Mustavaris harvalukuinen Mustavarisyhdyskuntaan kuului noin 80 lintua, jotka nousivat ilmaan valokuvan ottoajaksi, jolloin linnut oli helppo laskea. Yhdyskunta sijaitsee Koloholmantien pohjoispuolella. Suomessa laji on harvalukuinen melko tuore tulokas, jota esiintyy siellä täällä lähinnä länsirannikolla. Mustavaris pesii pääsääntöisesti yhdyskunnissa maaseudulla sekä taajamien ja kaupunkien puistoissa. Yhdyskunnista parimäärät on helppo laskea, mutta yksittäisparien pesinnät voivat jäädä helpommin huomaamatta. (www.lintuatlas.fi) 6 VAIKUTUSARVIO JA SUOSITUKSET Uhanalaisluokituksessa vaarantuneet lajit sekä Suomen kansainväliset vastuulajit tulee huomioida Kauhavan Alahärmän yleiskaavan suunnittelussa. EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja ei kartoituksessa havaittu kesäkuussa 2015. Alahärmän yleiskaava-alueen linnusto on pääosin tyypillistä kangasmetsien ja avoimien alueiden lajistoa. Monipuolisempaa pesimälinnustoa tavataan jokivarsilla ja sekametsissä. Mattilan alueen luoteispuolella on uhanalaisen, vaarantuneen törmäpääsky-yhdyskunnan pesimärinne entisessä sorakuopassa. Kuopan pohjoisrinne ja sen alapuolinen vesiallas, jonka yläpuolelta törmäpääskyt pyydystävät hyönteisravintonsa, tulisi rauhoittaa kaikelta rakentamiselta. Suurempien, eteläisempien altaiden (2) rannalla pesii myös Suomen kansainvälinen vastuulaji tavi. Tavi tyytyy vaatimattomiin elinympäristöihin ja löytää helposti vastaavia biotooppeja. Myös muilla uhanalaiskategorioihin sisältyvillä lajeilla kuten kuovi, tuulihaukka, leppälintu ja kivitasku, vastaavia biotooppeja löytyy lähiympäristöstä suhteellisen helposti. Rakentamisen vaikutukset ovat Alahärmän yleiskaava-alueella linnustolle yleisesti ottaen suhteellisen vähäiset lukuun ottamatta törmäpääsky-yhdyskuntaa. Harvalukuisen mustavarisyhdyskunnan elinympäristö Isotalon alueen pellon metsäisessä saarekkeessa olisi myös mahdollisuuksien mukaan hyvä huomioida kaavoituksessa. Havaitut uhanalaiset lajit, Suomen kansainväliset vastuulajit ja muut harvalukuiset lajit on esitetty erillisellä liitekartalla 1. 11 (13)

LÄHTEET Koskimies, P. & Väisänen, R.A. 1988: Maalintujen kartoituslaskentaohjeet. Teoksessa Koskimies, P. & Väisänen, R.A. (toim.), Linnustoseurannan havainnointiohjeet (2. painos). 58-70. Helsingin yliopiston eläinmuseo, Helsinki. Rassi, P., Hyvärinen, E. Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s. Rassi P., Alanen A., Kanerva T. & Mannerkoski I. (toim.) 2001: Suomen lajien uhanalaisuus 2000. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Sweco Ympäristö Oy, 2015. Luontoselvitys. Kauhava, Alahärmän yleiskaava. 22 s. Valkama, Jari, Vepsäläinen, Ville & Lehikoinen, Aleksi 2011: Suomen III Lintuatlas. Luonnontieteellinen keskusmuseo ja ympäristöministeriö. <http://atlas3.lintuatlas.fi> (23.6.2015) ISBN 978-952-10-6918-5. (tekstissä: www.lintuatlas.fi ) 12 (13)

Turku Sweco Ympäristö Oy Mika Manninen Osastopäällikkö M.Sc., Ympäristösuunnittelija AMK Heini Lies-Niittymäki Suunnittelija FM, Luontokartoittajan erikoisammattitutkinto 13 (13)