HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN ARVIOINTIHAASTATTELUT OSATYÖKYISILLE TYÖPAJA-ASIAKKAILLE Yhdessä hyvä OTE -hanke Kymenlaakso 06.11.2018
2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TIIVISTELMÄ 3 2. HAASTATTELUJEN TARKOITUS 4 3. HAASTATTELUJEN TOTEUTUS 4 4. HAASTATTELUJEN TULOKSET 5 4.1. Taustatiedot 5 4.2. Työllistymistä rajoittavat tekijät haastateltavan oman arvion mukaan 5 4.3. Haastateltavan arvio mahdollisuuksistaan työllistyä 6 4.4. Haastattelijan arvio haastateltavan työllistymismahdollisuuksista 6 4.5. Työllistäminen työtehtäviä räätälöimällä ja tehostetulla työhönvalmennuksella 6 4.6. Haastateltavan lähiajan tavoitteet työtoimintajakson jälkeen 7 4.7. Toimialat, joille vastaaja voisi välittömästi työllistyä 8 4.8. Haastattelijan arvio toimenpiteistä työllistymisen tukemiseksi 9 LIITE: Haastattelulomake 10
3 1. TIIVISTELMÄ Yhdessä hyvä OTE -hanke järjesti Kymenlaaksossa elo-lokakuussa 2018 osatyökykyisille työpaja-asiakkaille mahdollisuuden osallistua rekrytointihaastatteluun. Haastattelijoina toimivat kolmen henkilöstöpalveluyrityksen edustajat, ja haastattelut kohdennettiin erityisesti kuntouttavan ja avotyötoiminnan asiakkaille. Haastattelun avulla selvitettiin asiakkaan osaamista, koulutusta, motivaatiota ja asennetta suhteessa hänen työllistymiseensä avoimille työmarkkinoille. Haastattelujen varsinaisena tarkoituksena ei ollut työllistää suoraan, vaan selvittää, millä edellytyksillä työllistyminen avoimille työmarkkinoille voisi olla mahdollista. Mikäli asiakkaalla oli edellytykset työllistyä suoraan, henkilöstöpalvelun edustaja ja asiakas sopivat jatkotoimenpiteistä erikseen. Haastatteluista tiedotettiin Kymenlaaksossa sijaitseville työpajoille ja kolme alueen työpajaa ilmoittautui mukaan. Ennen varsinaisia haastatteluja järjestettiin työpajoilla informaatiotilaisuudet, joiden perusteella asiakkaat voivat tehdä päätöksen osallistumisesta. Viimeiset haastattelut tehtiin lokakuun 2018 alussa. Haastatteluihin osallistui 29 työpajojen asiakasta, joista 20 henkilöä osallistui kuntouttavaan työtoimintaan ja seitsemän henkilöä oli mukana muussa toiminnassa. Haastatelluista miehiä oli 22 ja naisia kuusi, ja lähes puolet haastatelluista oli yli 50-vuotiaita. Haastateltavien mielestä terveydentilaan, toimintakykyyn ja osaamiseen liittyvät asiat rajoittivat heidän työllistymistään. Muina esteinä mainittiin muun muassa liian korkea ikä sekä työelämäkorttien tai -lupien puuttuminen. Kun haastateltavilta kysyttiin omaa arviota mahdollisuuksistaan työllistyä, mahdollisuutensa arvioi heikoksi runsas kolmannes vastaajista, vajaan kolmanneksen arvio oli neutraali ja noin kolmannes arvioi mahdollisuutensa hyväksi. Haastattelijat arvioivat, että noin puolella haastatelluista olisi mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai pienen lisäkoulutuksen sekä työnhakuun liittyvän tuen avulla. Vajaalla puolella arvioitavista ei katsottu olevan joko lainkaan tai ilman pitempää kuntoutusjaksoa mahdollisuutta työllistyä avoimille työmarkkinoille. Niiden asiakkaiden osalta, joiden ei arvioitu voivan työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille, arvioitiin noin puolen voivan työllistyä joko työtehtäviä räätälöimällä tai tukemalla työllistyjää tehostetun työhönvalmennuksen avulla. Haastattelija nimesi asiakkaan työnhaun aktivoimisen tärkeimmäksi työllistymistä edistäväksi tavoitteeksi runsaan kolmanneksen kohdalla ja vajaan kolmanneksen osalta työtoiminnan jatkaminen työpajalla edistäisi parhaiten valmiuksia työelämään siirtymiseen. Seuraavina työllistymisen edistämisen ensisijaisina keinoina tulivat ammatillisen koulutuksen hankkiminen sekä työelämäkorttien suorittaminen.
4 toteuttamista tukevat myös toimintaympäristön muutokset sekä yleisissä asenteissa havaittavissa oleva positiivisuus osatyökykyisten työllistymistä kohtaan. Onnistuessaan osatyökyisten työllistymisellä on merkitystä paitsi työllistyjän itsensä kannalta myös laajemmin koko yhteiskunnan kannalta. Ikäluokkien pienentyessä myös osatyökyisten työpanosta tarvitaan yhä enemmän. Työtehtävien järjestäminen niin, että osatyökykyiset voivat osallistua työelämään, voi jopa lisätä työn tuottavuutta. Näin voi tapahtua esimerkiksi jaettaessa olemassa olevia työtehtäviä uudelleen niin, että jokainen voi keskittyä työssään ydinosaamiseensa. Suuri osa osatyökykyisten työllistymiseen liittyvistä esteistä on ratkaistavissa, ja juuri näitä ratkaisuja haettiin myös tällä Yhdessä hyvä OTE -hankkeen kokeilulla Kymenlaaksossa. 2. HAASTATTELUJEN TARKOITUS Yhdessä hyvä OTE -hanke tarjosi syksyllä 2018 työpajojen osatyökykyisille asiakkaille mahdollisuuden osallistua henkilöstöpalveluyrityksen toteuttamaan rekrytointihaastatteluun. Rekrytointihaastattelulla oli tarkoitus selvittää asiakkaan työllistymismahdollisuuksia ja saada rekrytoinnin ammattilaiselta arvio keinoista, joilla asiakas voisi edetä kohti työelämää. Haastattelussa käytiin läpi muun muassa asiakkaan osaamista, koulutusta, motivaatiota sekä asennetta työllistymisen näkökulmasta. Mikäli asiakkaalla ei olisi haastattelijan arvion mukaan välitöntä mahdollisuutta työllistyä, niin haastattelija laati suosituksen siitä, millä toimenpiteillä työllistymistavoite olisi mahdollisuus saavuttaa. Toimenpiteet voivat liittyä esimerkiksi ammatilliseen lisäkoulutukseen, työhönvalmennukseen tai tukipalvelujen järjestämiseen. Asiakkaan suostumuksella arvio välitettiin myös työpajan edustajalle. 3. HAASTATTELUJEN TOTEUTUS Haastatteluja tarjottiin Kymenlaaksossa sijaitseville työpajoille, ja mukaan ilmoittautui kaksi työpajaa Kotkan seudulta ja yksi Kouvolasta. Haastattelut toteuttivat Springhouse, VMP Kotka ja VMP Kouvola. Haastatteluista tiedotettiin kuntouttavan ja avotyötoiminnan asiakkaille järjestämällä heille ja heidän ohjaajilleen infotilaisuudet elokuussa 2018. Haastatteluista oli kertomassa henkilöstöpalveluyrityksen ja hankkeen edustaja. Haastattelujen jälkeen vapaaehtoiset asiakkaat saivat ilmoittautua haasteltaviksi, ja haastattelut toteutettiin syys-lokakuussa 2018. Haastattelut toteutettiin käyttämällä OTE-hankkeessa laadittua Webropol-kyselylomaketta, jonka haastattelijat täyttivät joko haastattelun yhteydessä tai kerätyn tiedon perusteella jälkikäteen (Liite). Haastatteluun osallistuneet asiakkaat saivat päättää, antaako haastattelija arvionsa haastateltavan tilanteesta ja tarvittavista työllistymiseen liittyvistä toimenpiteistä tiedoksi myös työpajan edustajalle.
5 4. HAASTATTELUJEN TULOKSET 4.1. Taustatiedot Haastatteluihin osallistui 29 työpajojen asiakasta, joista 20 henkilöä osallistui kuntouttavaan työtoimintaan ja seitsemän henkilöä oli mukana muussa toiminnassa, johon sisältyivät palkkatuella työllistetyt. Haastatelluista miehiä oli 22 ja naisia kuusi. Haastateltavien ikäjakautuma painottui yli 50 vuotiaisiin, joita oli lähes puolet haastatelluista (N=14). Alle 30 vuotiaita oli vain kaksi, 30-39 vuotiaita viisi ja 40-49 vuotiaita kahdeksan. Ammatillisen tutkinnon tai perustutkinnon oli suorittanut 21 henkilöä ja yhdellä haastatelluista oli korkeakoulututkinto. 4.2. Työllistymistä rajoittavat tekijät haastateltavan oman arvion mukaan Taulukko 1. Haastateltujen oma arvio työllistymisensä rajoitteista Haastateltavat saivat ottaa kantaa lomakkeessa esitettyihin työllistymistä rajoittaviin asioihin sekä kertoa avoimella vastauksella, mitkä muut asiat vaikeuttivat heidän työllistymistään (Taulukko 1). Vastaajat saivat valita useampia vaihtoehtoja esitetyistä työllistymisen rajoitteista. Tähän kysymykseen vastasi 28 haastateltua. Terveydentilaan, toimintakykyyn ja osaamiseen liittyvät asiat korostuivat vastauksissa. Myös työnhakutaitoihin liittyvien asioiden koettiin rajoittavan työnhakua.
6 Avoimissa vastauksissa työnhaun rajoitteina nousivat esiin liian korkea ikä, ajokortin puuttuminen, työelämäkorttien tai -lupien puuttuminen, henkilökohtaisiin ominaisuuksiin tai verkostojen puuttumiseen liittyvät syyt sekä suomen tai englannin kielen puutteelliset taidot. 4.3. Haastateltavan arvio mahdollisuuksistaan työllistyä Haastateltujen omat arviot (N=29) työllistymisen mahdollisuuksista jakautuivat melko tasaisesti. Heikoiksi tulkitsi mahdollisuutensa runsas kolmannes vastaajista, vajaan kolmanneksen arvio oli neutraali ja noin kolmannes arvioi mahdollisuutensa hyväksi. Jaottelu on tehty sanallisten kommenttien perusteella, joten se ei ole täysin tarkka. Työllistymistä vaikeuttavina tekijöinä nousivat kommenteissa muun muassa ikä, koulutuksen puute tai vanhentunut koulutus, kielitaito ja työelämän vaatimukset suhteessa henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Viime mainittuja olivat esimerkiksi uusien tehtävien oppimiseen liittyvät vaikeudet ja heikoksi koetut vuorovaikutustaidot. Myös etniseen taustaan liittyvä syrjintä mainittiin työllistymismahdollisuuksia heikentävänä tekijänä. 4.4. Haastattelijan arvio haastateltavan työllistymismahdollisuuksista Haastattelijaa pyydettiin arvioimaan haastateltavan mahdollisuuksia työllistyä suoraan avoimille työmarkkinoille, ja arviointi saatiin 28 vastaajasta. Noin puolella arvioitiin olevan mahdollisuus työllistyä avoimille työmarkkinoille joko suoraan tai pienen lisäkoulutuksen sekä työnhakuun liittyvän tuen avulla. Vajaalla puolella vastaajista ei katsottu olevan joko lainkaan tai ilman pitempää kuntoutusjaksoa mahdollisuutta työllistyä avoimille työmarkkinoille. Heistä kuitenkin osa voisi haastattelijan arvion mukaan työllistyä, jos työtehtävät ja työaika mitoitettaisiin työkyvyn mukaan. Joidenkin vastaajien kohdalla arvioitiin työllistymisen edellyttävän asenteen muuttumista siten, että haettavia työtehtäviä ei rajattaisi liian tarkasti. 4.5. Työllistäminen työtehtäviä räätälöimällä ja tehostetulla työhönvalmennuksella Jos työllistyminen suoraan avoimille työmarkkinoille ei ollut vastaajan kohdalla todennäköistä, haastattelijaa pyydettiin arvioimaan, olisiko työllistyminen mahdollista työtehtäviä räätälöimällä ja tukemalla työllistyjää tehostetun työhönvalmennuksen avulla. Tähän kysymykseen saatiin 17 arviota, joista reilu puolet sisälsi oletuksen siitä, että joko työtehtävien räätälöinti tai työllistyjän tukeminen tehostetun työhönvalmennuksen avulla voisi mahdollistaa työllistymisen.
7 4.6. Haastateltavan lähiajan tavoitteet työtoimintajakson jälkeen Kuvio 1. Haastateltavan lähiajan tavoitteet työtoimintajakson jälkeen Työllistyminen osa- tai kokoaikaiseen työhön oli lähiajan tavoitteena työtoiminnan jälkeen 18 vastaajalla (Kuvio 1). Määrä on noin kaksi kolmasosaa vastaajien kokonaismäärästä, joka oli 29. Muina tavoitteina erottuivat työtoiminnassa jatkaminen, tuettu työllistyminen, työkokeilu ja erilaiset lyhytkoulutukset. Avoimissa vastauksissa mainittiin halu miettiä työtoimintajakson jälkeen toteutettavia vaihtoehtoja eli jatkosuunnitelmat eivät olleet vielä täysin selkiintyneet. Yksittäisinä
8 vaihtoehtoina tulivat vastauksissa esiin jatko-opiskelu tai työvoimakoulutukseen osallistuminen. 4.7. Toimialat, joille vastaaja voisi välittömästi työllistyä Kuvio 2. Toimialat, joille vastaaja voisi työllistyä välittömästi. Teollinen työ, elintarviketeollisuus, kuljetus- ja liikenneala sekä rakennusala saivat eniten mainintoja, kun haastattelijat arvioivat, mille toimialoille haastatelluilla olisi mahdollisuus työllistyä välittömästi. Haastattelijat saivat merkitä vaihtoehdoiksi kaikki
9 toimialat, joita he pitivät vastaajalle mahdollisina. Yhdeksän haastatellun kohdalla työllistymistä millekään toimialalle ei nähty vaihtoehtona. 4.8. Haastattelijan arvio toimenpiteistä työllistymisen tukemiseksi Yli puolet arvioista sisälsi työllistymistä edistävinä keinoina työnhakukoulutuksen sekä työnhaun tukemisen ja tehostamisen. Muista työllistymistä tukevista keinoista saivat eniten mainintoja työkokeilu, työtehtävien räätälöinti ja täydennyskoulutus. Haastattelijaa pyydettiin myös arvioimaan erikseen, minkä toimenpiteen hän priorisoisi tärkeimmäksi haastateltavan työllistymisen edistämisen kannalta. Työnhaun aktivoiminen nimettiin tärkeimmäksi tavoitteeksi runsaan kolmanneksen kohdalla. Vajaan kolmanneksen kohdalla pidettiin työtoiminnan jatkamista työpajalla parhaana ratkaisuna lisätä valmiuksia työelämään siirtymiseen. Seuraavana tulivat ammatillisen koulutuksen hankkiminen sekä työelämäkorttien suorittaminen.
LIITE: Haastattelulomake 10
11
12
13