Työttömän työllistymiskyvyn tuki terveydenhuollossamuuttuvat

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointia työstä. Työttömän työelämävalmiuksien tukeminen- painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö

Alustavia tutkimustuloksia

Hyvinvointia työstä. Rauma Palaute ennakkotehtävästä. Miten tunnistat asiakkaan kuntoutustarpeen?

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke

Tavoitteena työllistyminen - Yhteiset toimintatavat ja menetelmät asiakkaiden ja ammattilaisten käytössä

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hanke

SATAOSAA-maakuntakokeilun ja TE-toimiston työkykykoordinaattorin tekemä selvitys työttömien terveystarkastusten toteutumisesta Satakunnassa

Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen

Työkyky, terveys ja hyvinvointi

Työttömien terveydenhuollon kehittäminen työterveyshuollon näkökulmasta. Sari Ljungman, projektisuunnittelija Tiia Nieminen, projektisuunnittelija

KIRSI LAPPALAINEN TYÖTTÖMIEN TYÖELÄMÄVALMIUKSIEN TUKEMINEN - PAINOPISTEENÄ TERVEYDENHUOLTO JA VERKOSTOYHTEISTYÖ

Näyttöön perustuvaa terveyden edistämistä työpaikoilla Työterveyslaitos Jaana Laitinen ja Eveliina Korkiakangas

Antaa eväitä hyvälle elämälle Susanna Holopainen Opinnäytetyö sosionomi (ylempi AMK)

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Työttömien työkyvyn ja kuntoutustarpeen arvioinnin koulutus. Kajaani

PARTY Parempaa työ- ja toimintakykyä hankkeen loppuseminaari Turku

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi Pirjo Nevalainen

Kuka kuntouttaa, mikä kuntouttaa

Lisätään vain vaikuttavaa ehkäisevää toimintaa!

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

TYÖIKÄISEN KESKISUOMALAISEN TYÖKYKY JA TERVEYDENHOITO

PKPK Työterveyslaitoksen puheenvuoro

Työeläkekuntoutuksen vaikuttavuus työhön osallistumiseen

Työttömän palvelut ja kuntoutukseen ohjaaminen verkostoyhteistyönä

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

IDEASTA WALTTI-TALOKSI

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär

Nuorten aikuisten mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys. Tausta ja työhön paluuta ennustavat tekijät.

Fysioterapia työterveyshuollossa

Kuntoutusjärjestelmien roolit, vastuut ja tehtävänjako. Kuka kuntouttaa ja ketä? Työnjaon solmukohtia Keskustelussa olleita muutostarpeita

TYÖTERVEYSHUOLTO TUKEMASSA TYÖURIEN PIDENTÄMISTÄ. Kiira Järvisilta & Sanni Raskangas

Työhallinnon näkökulma: Pötköpalveluista lomittaiseen palveluun

Pohjois-Pohjanmaan työllistymisen edistämisen monialainen yhteispalvelu. TYP-verkostopäällikkö Anna-Liisa Lämsä

Soten vaikutukset työterveyshuoltoon ja työterveyshoitajan työhön

Nuoret tarvitsevat apua aikaisemmin

Kuntouttava työtoiminta ja rajapinnat työllisyyspalveluihin ja sosiaaliseen kuntoutukseen

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Työterveyshuollon tulevaisuus osana sotea

Miten tukea osaamisen kasvua ja kouluttautumista läpi työuran? Tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö Kuntoutuspäivät 2016

Yleislääketieteen erikoislääkäri Perusterveydenhuollon moniosaaja

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA MUUTTUVASSA TILANTEESSA

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

MIELENTERVEYS JA TYÖELÄMÄ- MITEN NUORTEN MT- HÄIRIÖT NÄKYVÄT TYÖELÄMÄSSÄ? MITKÄ OVAT KESKEISET HAASTEET JA MITEN NIITÄ RATKOTAAN? HAMK 30.8.

Toimintakyky kuntoonhankkeen

Pisimpään työttömänä olleet käyttävät vähiten terveyskeskuksen palveluja

Tutkimuksen tavoitteet

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Vaikuttava terveyden edistäminen työterveysyhteistyössä yhteiskehittämisenä

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Kansantautien kanssa työelämässä

Mitä maksaa mielenterveyden tukeminen entä tukematta jättäminen?

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

MIEPÄ -kuntoutusmalli. Paljon tukea tarvitsevien palveluprosessit ja rakenteet Pohjois-Suomessa seminaari Amira Bushnaief

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

Etunimi Sukunimi Markus Seppelin. Neuvotteleva virkamies

Opiskeluterveydenhuolto ja sen kehittäminen. Susanna Fagerlund-Jalokinos

Potilassiirtojen Ergonomiakortti - tilannekatsaus 2017

TYÖTTÖMIEN TERVEYDENHUOLTO KEMISSÄ Tuija Teikari

Verkostot ja niiden merkitys nuorisotakuussa

KAIKU. Joensuun kaupunki, Henkilöstö- ja työllisyysjaosto Sanna Saastamoinen

Parempaa työ- ja toimintakykyä

Pitkäaikaistyöttömien työkyvyn arviointi R A I J A K E R Ä T Ä R

TYÖTTÖMÄT TERVEYSPALVELUISSA -TYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYKSIÄ TYÖTTÖMIEN KOHTAAMI- SESTA ASIAKKAINA

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittäminen TTP

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

TYP-toiminnan perusteet. Jenni Ketonen,TYP-päällikkö

Kela kuntouttaja 2009

Työttömien työkyvyn arviointi Jyväskylässä Prosessin kuvaus ja esite palvelusta asiakastyön tueksi

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Työkyvyn. arviointi. rinnakkaisseminaari klo 9.00

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä

Mielenterveyden edistäminen on kustannus vaikuttavaa. mieli.fi

Työkyvyn arviointi osana työllisyyspalveluiden asiakasprosessia Jyväskylässä

Tehoa (työ)terveyshuollon ennaltaehkäiseviin prosesseihin

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Valtaväylä- hankekokonaisuus (ESR)

Hyte-kerroin - taloudellinen kannustin vaikuttavaan työhön

Miten sosiaalisesta kuntoutusta tehdään?

Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn Verkostoseminaari

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Vajaakuntoiset TE-toimistojen asiakkaina. Patrik Kuusinen FT, ylitarkastaja Kuntoutuspäivät Helsinki

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Hyvinvointia työstä. Tutkimuksesta hyviin käytäntöihin ja parempaan terveyteen ja työkykyyn. Leila Hopsu, Jorma Seitsamo ja Janne Halonen

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Sairauspoissaolojen kehitys yksityisen ja julkisen sektorin SOTE-alalla Suomessa

Transkriptio:

Työttömän työllistymiskyvyn tuki terveydenhuollossamuuttuvat palvelurakanteet Valtakunnalliset TYP-päivät 2017 Kirsi Lappalainen, TtT, Erityisasiantuntija, Työterveyslaitos

Työttömien terveyspalvelujen tutkimuksen ja kehittämisen parissa vuodesta 2008 Työterveyslaitoksella (TTL) Tällä hetkellä työskentelen ESR- rahoitteisessa Työttömien terveyspalvelujen sisällön ja rakenteen kehittämien (TTP) osahankkeessa Party-hankekokonaisuudessa Kouluttaminen, tutkimus, arviointi, terveyspalvelumallien synteesi Lisäksi muita työterveyshuollon kouluttamiseen, kehittämiseen ja tutkimukseen liittyviä työtehtäviä Väitös 5.5.2017 Itä-Suomen yliopistossa ICOH/SCOHN Scientific Comittee of Occupational Health Nursing komitean jäsen Suomen Työterveyshoitajalehden päätoimittaja 2015-2017 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 2

Esityksen rakenne Tuloksia väitöskirjasta Työttömän työelämävalmiuksien tukeminenpainopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö Tuloksia TTP-hankkeen tutkimusaineistosta 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 3

Työttömän työelämävalmiuksien tukeminen- painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö, Väitöskirja, Itä-Suomen Yliopisto, 2017 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 4

Tutkimuksissa todettu Työttömien terveyteen ja hyvinvointiin tähtääviä interventioita on tehty suhteellisen vähän, joistakin on raportoitu vaikutuksia (Kreuzfeld ym. 2012; Horns ym. 2012; Rothländer, 2015) Kuntoutuksella kuntoutettavien psyykkiset ja fyysiset voimavarat parantuvat, mutta näyttö vaikuttavuudesta on vähäistä (Heponiemi ym. 2008) Tutkimusnäyttöä terveyspalvelujen vaikuttavuudesta työllistymiseen ei juuri löydy (Romppainen ym.,2014; Schuring ym., 2009) Suurella osalla pitkäaikaistyöttömistä työkyky on merkittävästi heikentynyt, sairausluokista eniten mielenterveyden häiriöiden takia (Kerätär, 2016) Työttömyys on voimakkaasti yhteydessä köyhyyteen, sosiaaliseen eristyneisyyteen, menetettyyn itsetuntoon, masennukseen, huonoon fyysiseen terveyteen ja ennenaikaiseen kuolleisuuteen (Hammarström & Janlert, 2002). Nuorten työttömyyden vähentäminen vähentää myös inhimillistä kärsimystä. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen parantaa talouskasvua sekä vähentää tulevaisuudessa terveydenhuolto- ja sosiaaliturvajärjestelmiin liittyvää kuormitusta. (Helgesson ym.,2014.) 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 5

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli arvioida asiakasprosessin toteutumista työttömien terveyspalveluissa, viranomaisyhteistyön verkostoja sekä työterveyshuollon ja perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan välistä yhteistyötä 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 6

Tutkimuskysymykset 1. Miten työttömän työelämävalmiuksia tukeva viranomaisverkosto toimii verkostoteorian näkökulmasta tarkasteluna? 2. Miten terveydenhuoltojärjestelmän sisäinen verkosto vastaa työterveyshuollon ulkopuolella olevien henkilöiden palvelutarpeeseen a) perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyön näkökulmasta? b) asiakkaan näkökulmasta? 3. Mitä merkitystä asiakkaiden tarpeilla ja erityispiirteillä on ennaltaehkäisevien terveyspalvelujen järjestämiseen? 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 7

Tutkimusmenetelmät Tutkimus oli osa Kuopiossa vuosina 2008 2010 toteutetusta Työterveysneuvontahankkeesta, jossa asiakkaina olivat työterveyshuollon ulkopuolella olevat 16 24- vuotiaat nuoret/nuoret aikuiset sekä työvoimapoliittisessa koulutuksessa olevat 25 54 vuotiaat henkilöt Työterveyshoitaja työskenteli perusterveydenhuollossa ja otti asiakkaita vastaan, mahdollisuus konsultoida työterveyshuoltoa 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 8

Tutkimusmenetelmät 2 Tutkimus koostui neljästä osatutkimuksesta, jotka julkaistiin tieteellisissä lehdissä viranomaistoimijoiden haastattelut Kuopiossa ja seurantapaikkakunnilla (Joensuu, Jyväskylä, Oulu, Vammala) sekä verkostokysely 2009 sisällön analyysi ja verkostoanalyysi viranomaistoimijoiden haastattelut Kuopiossa ja seurantapaikkakunnilla sekä verkostokysely 2011 sisällön analyysi ja verkostoanalyysi 16 25 v. terveyskyselyt hankeasiakkaille sekä kaikille Kuopion ja Iisalmen nuorille työttömille ko. ajanjaksolla tilastollinen analyysi nuorten haastattelut sekä asiakaspalautekysely kaikille hankkeen asiakkaille (16 55 v) sisällön analyysi ja tilastollinen analyysi 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 9

Tuloksia, teemahaastattelut (n=28) Varmaan kaikkien viranomaisten pitäis oppia ehkä tätä verkostoyhteistyötä, ja myös oppii tunnistamaan näitten asiakkaitten tämmösii erityispiirteitä, se, ni o ehottoman tärkeetä se viranomaisten väline yhteistyö, et sitä saatas edes joku sieltä sitten autettua, ehkä työelämänki piiriin tai yleensäkki pois siitä syrjäytymisen riskistä. (toimija seurantapaikkakunnalla) 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 10

Verkostoanalyysi 2009 ja 2010 (n=8) Organisaatioiden yhteistyö työttömien/työttömäksi jäävien henkilöiden työkyvyn ja terveyden edistämiseksi 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 11

Tuloksia nuorten aineistosta, (n=190) Vakioimattomassa mallissa ammatillisen koulutuksen puute oli yhteydessä pitkittyneeseen työttömyyteen. Myös huumeiden tai lääkkeiden käyttö muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen oli yhteydessä Stressi mielenterveyshäiriöt ja matala tai kohtalainen Työkykyindeksi (TKI) olivat merkittävästi yhteydessä pitkittyneeseen työttömyyteen nuorilla Pakotetussa logistisessa mallissa miehillä oli suurempi riski pitkittyneeseen työttömyyteen kuin naisilla huumeitten käyttö oli yhteydessä merkitsevästi pitkittyneeseen työttömyyteen. Matala tai kohtalainen TKI (OR 2, 21, 95 % CI 0, 95-5, 13) oli yhteydessä yli 6 kuukauden työttömyyteen. 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 12

Asiakaspalaute (n=42) Työttömät tarvitsevat terveystarkastuksia (95 %) Terveystarkastusten pitäisi olla säännöllisiä (98 %) Terveystarkastus oli tarpeellinen (79 %) Terveystarkastus on saanut minut kiinnittämään huomioita terveystottumuksiini (40 %) Terveystarkastuksessa sovitut jatkotoimet ovat toteutuneet (50 %) Terveystarkastuksessa todetut asiat oli otettu huomioon työllistämispalveluissa (29 %) 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 13

Asiakaspalaute, teemahaastattelut (n=9) Se oli ihan hyvä silleen just, että sinne pääs... oli helppo tulla silleen ja... se oli ihan hyvä, perussemmonen tarkastus välillä, kun ei muuten oikein tule käytyä missään. [Mies, 21] Sanotaan että se hoitu ainakin nopeasti ja, tilanne oli silleesti mutkaton, ja hyvin selvää että, mitenkä sen muuten vois sanoo. [Mies, 20] 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 14

Pohdintaa Verkostomainen työskentely sopii hyvin työttömän työelämävalmiuksien tukemiseen, mutta tulosten mukaan systemaattinen toiminta on haasteellista Itseorganisoituva verkosto, ei selvää johtajaa Onko perusterveydenhuollon nykyisessä mallissa mahdollista toteuttaa työttömien terveyspalveluja terveydenhuoltolain edellyttämällä tavalla? Nykyisessä perusterveydenhuollon rakenteessa työttömien koordinoitu palvelu on vaikea järjestää, sen sijaan työterveyshuollossa tämä malli on jo osittain sisäänrakennettu 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 15

Pohdintaa Irtisanomistilanteissa ja työterveyshuollon päättyessä puuttuvat pysyvät toimintamallit työkyvyn tukemisen kannalta (vrt. muutosturva) Nuorten työkykyongelmat pitää havaita varhaisvaiheessa (Axelsson, ym. 2002, 2005, Niiranen, ym. 2014) Erityisesti nuoret näyttävät hyötyvän kokonaisvaltaisesta tukemisesta tämän tutkimuksen perusteella Te- toimiston työttömien haastatteluun kolmen kuukauden välein (55 % toteutuu) voisi kytkeä työkykyongelmien kartoituksen 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 16

Pohdintaa Terveyspalvelujen vaikuttavuudesta ei ole selkeää näyttöä työllistymiseen, mutta asiakkaat arvioivat palvelusta olevan myönteisiä vaikutuksia Terveystarkastus on erillinen toimenpide työttömän työ- ja toimintakyvyn edistämisessä Terveystarkastus ja työ- ja toimintakyvyn arvio ovat kaksi eri asiaa Tarve kehittää sekä ennaltaehkäiseviä palveluja että työ- ja toimintakyvyn arviointeja Jatkotutkimustarve palvelujen vaikuttavuudessa 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 17

Johtopäätöksiä Monimuotoisen palvelujärjestelmän ongelmiin voisi kokeilla organisaatioiden yhteisiä työntekijöitä tai eri organisaatioiden hallinnon yhdistämistä Terveydenhuollon ja työvoimahallinnon yhteistyön tiivistäminen (myös työttömyyden varhaisvaiheessa) Perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon yhteistyön kehittäminen Terveydenhuollon voimavarojen keskittäminen niihin, jotka kokevat työkykynsä alentuneen Nuorten terveystarkastukset Palvelutarpeen tunnistamiseen työkaluja 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 18

Terveyspalvelujen käyttö Partyhankealueella 2012-2015 Kirsi Lappalainen, Kimmo Räsänen (UEF), Maria Hirvonen, Pauliina Mattila-Holappa, Kirsi Yli-Kaitala, Aki Vuokko, Hanna Hakulinen, Kimmo Tarvainen 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen & projektiryhmä www.ttl.fi 19

Aineiston muodostuminen, työttömyys vähintään 300 päivää 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen & projektiryhmä www.ttl.fi 20

13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen & projektiryhmä www.ttl.fi 21

Avohoitokäynnit terveyskeskuksissa 2012-2015 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen & projektiryhmä www.ttl.fi 22

Avohoidon käynnit diagnoosiluokituksen mukaan 2012-2015 Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt 14,4 21,8 18,5 26,2 Tuki- ja liikuntaelimistön ja sidekudosten sairaudet 12,5 14,6 15,5 14,9 Yleiset ja epämääräiset 13,1 13,7 9,8 10,2 Ruuansulatuselinten sairaudet 7,0 9,7 12,4 16,6 Hengityselinten sairaudet 5,4 7,5 7,5 8,1 Muut 36,0 38,8 40,9 53,5 0 10 20 30 40 50 60 2015 2014 2013 2012 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 23

Kuntoutusajatuksia, 20 asiakashaastattelua (Rauma, Turku, Salo, Eura, Eurajoki, Somero) Haastatelluista 5 on ollut laitoskuntoutuksessa (rekisteriaineistossa 24/500 oli saanut kuntoutusrahaa) Lisäksi yhdellä päiväsairaalatoimintaa Pääasiassa kuntoutus oli koettu positiivisesti Kuntoutuksen ajoitus ei ollut oikea yhden asiakkaan kohdalla Työkyvyttömyyseläkkeen jälkeen yksi asiakas ei ollut saanut kuntouttavaa työtoimintaa tai työkokeilua Suurimmalla osalla ei ollut koettua tarvetta kuntoutukseen Osalla ei ollut tietoa siitä, mitä kuntoutus tarkoittaa Yhdelle asiakkaalle oli anottu kuntoutusta, mutta ei myönnetty 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen, Aki Vuokko www.ttl.fi 26

Kehittämisajatukset (11) Asiointi saman henkilön kanssa Mahdollisuuksien kartoittaminen Ihmisten kohtelu samanarvoisesti Tiedonkulun kehittäminen eri viranomaisten kesken Tiiviimmät yhteydenotot TE- toimistosta Ei pakottamista Sosiaalityöntekijän apu Teollisuustyöpaikkoja lisää Nuorille eri ammattialojen esittelyä et on tämmösiä et he on ihan vaan työttömyyskorvauksel kun ei he kans pääse eläkkeelle eikä pääse mihinkään mut ei oo työkykysiikään. Et en mä tiedä sit et mimmost he tarttis sitte [mies, 55] 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen & projektiryhmä www.ttl.fi 27

Pohdintaa Neljännes ei ollut käyttänyt avosairaanhoidon palveluja lainkaan neljän vuoden aikana-> todennäköisesti terveyttä edistävän palvelun ulkopuolella->vrt. työterveyshuolto (3 sair. hoitokäyntiä/vuosi) Avosairaanhoidon käynneissä korostuvat mielenterveyden vuoksi tehdyt käynnit Avosairaanhoidon palveluja oli käytetty, mutta tämä ei kerro palvelutarpeen toteutumisesta Kuntoutusjaksoja vähän (24/500) Tiiviimpi yhteistyö terveydenhuollon kanssa Terveysinterventioiden vaikuttavuuden todentaminen 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 28

13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 29

Lähteitä Heponiemi, T., Wahlström, M., Elovainio, M., Sinervo, T., Aalto-Anttila, M. & Keskimäki, I. (2008) Katsaus työttömyyden ja terveyden välisiin yhteyksiin. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ ja yrittäjyys 14. Sinervo, L. & Hietapakka, L. 2013 Työpaperi. Työttömien terveyspalvelut. Valtakunnallisen terveyskeskuskyselyn 2013 tulokset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Romppainen, K., Saloniemi, A., Kinnunen, U., Liukkonen, V. & Virtanen, P. 2014. Does provision of targeted health care for the unemployed enhance re-employment Public Health 14, 1200. http://www.biomedcentral.com/1471-2458/14/1200 Niiranen K., Hakulinen, H., Manninen P., & Räsänen, K. Työttömien terveyspalvelujen kehittäminen verkosto mahdollisuutena, Työelämän tutkimus 2014, vol 12 no. 1 pp. 3-22. Niiranen K. Hakulinen H. Manninen P. et al Unemployed people s experiences in preventive health care services in Finland. Does the health care system respond to client s needs? International Journal of Occupational Health and Public Health Nursing. 2014; 1 (3): 25-42 Niiranen K, Hakulinen H, Huuskonen MS et al. Työttömän työelämävalmiuksien tukeminen viranomaisverkostossa. Sosiaalilääketieteellinen aikakauslehti 2011; 48: 38 52. 13.10.2017 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi 30

Lähteitä Lappalainen K., Manninen P. & Räsänen K. Association Among Sociodemograhic Factors, Work Ability, Health Behavior, and Mental Health Status for Young People After Prolonged Unemployment. Workplace Health & Safety, 2016. Lappalainen K. 2017. Työttömien työelämävalmiuksien tukeminen- painopisteenä terveydenhuolto ja verkostoyhteistyö. Väitöskirja. Itä-Suomen Yliopisto. Terveystieteiden tiedekunta. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2452-0/ Terveydenhuoltolaki. Suomen säädöskokoelma 1326/ 2010. Brussig,M. Dragano, N. and Mümken, S. Health promotion for unemployed jobseekers: New developments in Germany, Health Policy, vol. 114, no. 2-3, 2014, pp. 192 199. Romppainen, K Saloniemi, K., Jähi R and Virtanen, P. My health and treirs: clients constructing meanings for a health, service programme for unemployed people, Sociology of Health & Illness, vol. 34, no. 6, 2012, pp. 809-825. Schuring, M., Burdorf, A, Voorham, J., der Weduwe, K. & Mackenbach, JB.2009. Effectiveness of a health promotion programme for long-term unemployed subjects with health problems: a randomised controlled trial. J Epidemiol Community Health 63, 893 899 Hammarström, A. & Janlert, U. 2002. Early unemployment can contribute to adult health problems: Results from a longitudinal study of school leavers. J Epidemiol Community Health 56, 624-630. 13.10.2017 31 Työterveyslaitos Kirsi Lappalainen www.ttl.fi

Kiitos! kirsi.lappalainen@ttl.fi ttl.fi @tyoterveys @fioh tyoterveyslaitos tyoterveys Tyoterveyslaitos