Helsingin kaupunki Esityslista 8/2013 1 (6) 2 Selvitys ympäristövyöhykkeestä Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012 HEL 2013-005744 T 11 00 01 Päätösehdotus Esittelijä Tausta päättänee merkitä tiedoksi raportin "Ympäristövyöhyke Helsingissä ja eräissä Euroopan kaupungeissa vuonna 2012, Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2013 ja lähettää sen tiedoksi kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle, rakentamispalvelulle (Stara) ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle. http://www.hel.fi/hel2/ymk/julkaisut/2013/julkaisu_07_13_net.pdf Ympäristökeskuksen selvitys Euroopan ympäristövyöhykkeistä ja Helsingin ympäristövyöhykkeen kehittämisestä on valmistunut. Ympäristökeskuksen julkaisusarjaan kuuluva raportti (Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 7/2013) on saatavilla ympäristölautakunnan kokouksessa. Ympäristövyöhykkeillä tarkoitetaan kaupunkien alueita, joilla ilmanlaadun parantamiseksi rajoitetaan tiettyjen, suhteellisen paljon pakokaasupäästöjä aiheuttavien ajoneuvojen käyttöä. Ympäristövyöhykkeen soveltuvuudesta Helsinkiin valmistui esiselvitys vuonna 2007 ja kaupunginhallituksen päätöksellä 31.5.2010 päätettiin perustaa HSL:n bussiliikenteen ja HSY:n jätekuljetusten kilpailutuksia koskeva ympäristövyöhyke kantakaupunkiin ilmansuojelutyöryhmän ehdotuksen mukaisesti. Ilmansuojelutyöryhmän taustamuistion mukaan kaupunki seuraa edelleen muiden maiden kokemuksia ympäristövyöhykkeistä ja hyödyntää niitä HSL:n ja HSY:n kanssa Helsingin ympäristövyöhykkeen kehittämisessä. Khs:n päätöstä edeltäneiden selvitysten perusteella laajaa, yksityisiä toimijoita koskevaa ympäristövyöhykettä ei pidetty kustannustehokkaana tapana vähentää liikenteen ilmanlaatuhaittoja Helsingissä. Esiselvityksen jälkeen tehdyissä lisäselvityksissä kaikkein vanhimpien autojen suoritemäärät Helsingissä todettiin alun perin arvioitua pienemmiksi ja toisaalta taloudelliset rasitukset esimerkiksi tavaraliikenteelle liian suuriksi, jos Euro III -päästöluokan raskaan liikenteen ajoneuvot kiellettäisiin. Tätä vanhempia päästöluokkia
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2013 2 (6) koskevilla rajoituksilla puolestaan ei olisi merkittävää vaikutusta ilmanlaatuun. Muiden Euroopan kaupunkien ympäristövyöhykkeet Edellisten selvitysten jälkeen ympäristövyöhykkeitä on otettu käyttöön useissa Euroopan kaupungeissa, ja tutkimustuloksia niiden vaikutuksista kaupunkien ilmanlaatuun on julkaistu. Ympäristökeskuksen selvityksen tavoitteena oli koota tietoja muissa Euroopan kaupungeissa saaduista tuloksista ja verrata niitä Helsingin tilanteeseen. Selvityksessä kerättiin tietoja Saksan, Tanskan, Ruotsin, Englannin ja Italian joidenkin kaupunkien ympäristövyöhykkeistä. Näiden tietojen avulla pohdittiin ympäristövyöhykkeen määräysten laajentamisen mahdollisia vaikutuksia Helsingin ilmanlaadun hallinnassa. Usein ympäristövyöhykkeiden rajoitukset ovat kohdistuneet suurien yksikköpäästöjen vuoksi vanhempiin raskaisiin dieselajoneuvoihin, mutta esimerkiksi Saksassa rajoitukset koskevat myös henkilöautoja. Pääasiallisena syynä rajoituksille on hiukkaspäästöjen rajoittaminen. Korkeiden hiukkaspäästöjen vuoksi tiukimmat rajoitukset ovat kohdistuneet dieselajoneuvoihin. Rajoitukset on yleensä toteutettu vuosimallien tai Euro -päästöluokkien perusteella. Euro-päästöluokat merkitään 0-5 kevyille ajoneuvoille ja 0-V raskaille ajoneuvoille. Tällä hetkellä voimassa ovat Euro 5/V päästömääräykset. Uudet 6/VI määräykset ovat astumassa voi-maan seuraavan kahden vuoden aikana. Euro 0 tarkoittaa kaikkia ennen päästömääräyksiä valmistettuja ajoneuvoja. Ensimmäiset Euro-määräykset tulivat voimaan vuonna 1993. Saksassa vuonna 2012 ympäristövyöhykkeillä olivat kiellettyjä kaikki Euro 0 -bensiiniautot ja Euro 4/IV -päästöluokkaa vanhemmat dieselajoneuvot (raskaat ja kevyet ajoneuvot). Muissa Euroopan kaupungeissa saadut tulokset ympäristövyöhykkeiden vaikutuksesta ilmanlaatuun ovat osittain ristiriitaisia. Mallinnuksilla on usein saatu liian suuria arvioita ympäristövyöhykkeiden vaikutuksesta ilmanlaatuun. Tämä johtuu osittain siitä, että erityisesti dieselajoneuvojen päästöt eivät ole laskeneet yhtä paljon kuin Euro-päästömääräysten kiristymisestä voisi päätellä. Uusissa dieselajoneuvoissa on nykyisin hiukkassuodattimet, jotka vähentävät tehokkaasti hiukkaspäästöjä. Typen oksidien päästöjen samanaikainen vähentäminen on kuitenkin osoittautunut hyvin vaikeaksi. Dieselajoneuvojen hiukkassuodattimet ovat nostaneet voimakkaasti terveydelle haitallisen typpidioksidin osuutta typenoksidipäästöistä, mikä vaikeuttaa typpidioksidin raja-arvojen alittamista kaupungeissa.
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2013 3 (6) Ympäristövyöhykkeiden selkeimmät hyödyt näkyvät Saksassa tehdyissä mittauksissa, joissa mustan hiilen pitoisuudet ovat laskeneet voimakkaasti vilkkaissa liikenneympäristöissä. Vaikutus arvioidaan saavutetun puoliksi raskaan liikenteen ja puoliksi henkilöautojen päästöjen vähentymisestä. Käytännössä suurin merkitys on dieselajoneuvojen päästöjen vähentymisellä. Vaikutukset pienhiukkaspitoisuuksiin ovat huomattavasti pienempiä kuin vaikutukset mustan hiilen pitoisuuksiin. Typpidioksidipäästöjen nousu vähentää hiukkaspäästöjen vähentymisellä saavutettavaa terveydellistä hyötyä, mutta pienhiukkasia pidetään kuitenkin terveydelle haitallisimpana komponenttina. Myös Ruotsin Göteborgissa ympäristövyöhykkeellä on saatu aikaan merkittäviä vähennyksiä päästöissä, vaikka ympäristövyöhyke koskee vain raskasta liikennettä. Ruotsissa suuret hyödyt johtuvat kuitenkin siitä, että ympäristövyöhyke perustettiin hyvin aikaisessa vaiheessa, vuonna 1996. Vastaavien hyötyjen saavuttaminen nykyisin perustettavalla ympäristövyöhykkeellä on mahdotonta, sillä kaluston päästöt laskevat jatkuvasti myös kaluston luonnollisen uusiutumisen myötä. Ympäristövyöhykkeiden vaikutus päästöihin siis kapenee ajallisesti, kun vanhaa kalustoa käytetään yhä vähemmän. Tämän vuoksi ainoastaan vanhimpia ajoneuvoja rajoittamalla ei enää saavuteta merkittäviä hyötyjä ilmanlaadussa. Tulosten soveltaminen Helsinkiin Suomen olosuhteissa liikenteen pakokaasujen osuus ulkoilman hengitettävien hiukkasten (PM10) pitoisuuksista on suhteellisesti alhaisempi kuin Keski-Euroopan suurissa kaupungeissa. Pääasiallinen pienhiukkasten (PM2,5) lähde myös vilkkaissa liikenneympäristöissä on kaukokulkeuma. Suomessa suhteellisesti suurempi merkitys on katupölyllä, eli karkeilla hengitettävillä hiukkasilla (PM2,5-10), joihin moottoritekniikka ei vaikuta. Tästä syystä ympäristövyöhykkeen määräyksillä ei voida odottaa saavutettavan merkittäviä vähennyksiä Helsingin pienhiukkaspitoisuuksissa, vaikka määräykset ulotettaisiin koskemaan yksityisiä toimijoita. Mustan hiilen pitoisuuksissa vaikutukset näkyisivät, jos määräykset koskisivat vähintään Euro IV -päästöluokkaa vanhempia raskaita ajoneuvoja ja Euro 5 -päästöluokkaa vanhempia kevyitä dieselautoja. Euro 4 -dieselautoja on myyty uutena vielä vuonna 2011, eli näiden ajoneuvojen kieltäminen ei ole käytännössä mahdollista. Lisäksi vaihtaminen uusiin dieselautoihin ei tällä hetkellä lainkaan paranna typpidioksiditilannetta, sillä uusien dieselautojen suorat typpidioksidipäästöt ovat vanhoja dieselautoja korkeammalla tasolla.
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2013 4 (6) Helsingissä bensiinihenkilöautojen osuus henkilöautoista on jonkin verran korkeampi kuin Keski-Euroopassa. Bensiinimoottorilla toimivien autojen ilmanlaatua heikentävät pakokaasupäästöt ovat kolmitoimikatalysaattorien ansiosta jo suhteellisen pitkään olleet dieselautoihin verrattuna hyvin alhaisella tasolla. Kolmitoimikatalysaattorit toimivat myös kaasuajoneuvoissa, mikä tarjoaa mahdollisuuden raskaan liikenteen tai jakeluliikenteen pakokaasupäästöjen leikkaamiselle kaupunkiympäristöissä. Kolmitoimikatalysaattori ei kuitenkaan toimi moottorin ollessa kylmä, joten pääosa bensiini- ja kaasuajoneuvojen päästöistä aiheutuu kylmällä säällä lyhyillä matkoilla. Useissa Keski-Euroopan ja Ruotsin kaupungeissa on toteutettu hankkeita kaasuajoneuvojen käytön edistämiseksi erityisesti ammattiliikenteessä. Näiden hankkeiden perusteena ovat kaasumoottorin alhaiset pakokaasupäästöt ja biokaasun liikennekäytöstä saavutettavat merkittävät hyödyt myös hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Helsingissä vastaavia hankkeita ei ole toteutettu, vaikka kaasun jakeluverkosto mahdollistaisi metaanin liikennekäytön lisäämisen pääkaupunkiseudulla. Johtopäätökset ja suositukset Selvityksen perusteella yleisiä, ajoneuvojen Euro-luokkiin perustuvia rajoituksia ympäristövyöhykkeellä ei pidetä kustannustehokkaana ratkaisuna liikenteen haittojen vähentämiseen. Euro-päästömääräykset eivät ole toistaiseksi leikanneet dieselautojen päästöjä odotetulla tavalla, ja toisaalta rajoitukset kohdistuisivat myös niihin toimijoihin, jotka vierailevat ympäristövyöhykkeellä vain harvoin. Ympäristövyöhykkeen potentiaalinen hyöty on kaventunut merkittävästi verrattuna ensimmäisiin, 1990-luvulla perustettuihin ympäristövyöhykkeisiin. Ympäristövyöhykkeen potentiaalinen hyöty on vähentynyt huomattavasti myös vuoden 2007 esiselvityksen arvioista. Sen sijaan HSL:n ja HSY:n kilpailutusten yhteydessä toteutettavat rajoitukset kaluston päästöluokista kohdistuvat erittäin tehokkaasti ympäristövyöhykkeellä jatkuvasti liikennöivään kalustoon. Näillä toimilla yksinään ei ole suurta vaikutusta ympäristövyöhykkeen ilmanlaatuun, mutta niiden suhteellisen tehokkuuden vuoksi nykyisen ympäristövyöhykkeen toimintaa suositellaan jatkettavan. HSL:n kilpailutuksia koskeva sääntö sallii ympäristövyöhykkeellä Euro III -päästöluokan bussit, joissa ei ole hiukkassuodattimia. Näihin busseihin voisi harkita vaatimukseksi jälkiasennettavan hiukkassuodattimen, sillä hiukkaspäästöt ovat pakokaasupäästöjen terveydelle haitallisin komponentti. HSY:n kilpailutuksissa
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2013 5 (6) Suositukset vaatimuksena oleva Euro V -päästöluokka on erittäin tiukka vaatimus, eikä sitä ole mahdollista kiristää. toteaa, että myös Strategiaohjelman 2013 2016 luonnoksessa (Kvsto:ssa 24.4.2013) kehotetaan lisäämään ympäristökriteerien käyttöä kaupungin toiminnassa. Helsingin kaupungin raskasta liikennettä ja työkonepalveluja kilpailuttavat hallintokunnat voisivat harkita keinoja lisätä ilmanlaadun huomiointia kaluston kilpailutuksissa. Valittavat keinot eivät saa heikentää kaupungin omien hallintokuntien kilpailuasemaa yksityisiin palveluntarjoajiin nähden, vaan sääntöjen tulee olla samat myös yksityisille palveluntarjoajille. Selvityksen perusteella ehdotetaan kohdennettuja toimenpiteitä kantakaupungin liikenteen pakokaasupäästöjen vähentämiseksi. Busseja koskevat suositukset Bussien reittisuunnittelussa tulisi huomioida kaluston päästöt esimerkiksi VTT:n päästötietokannan perusteella siten, että ilmanlaadultaan kuormittuneiden katukuilujen läpi kulkevilla reiteillä kalusto on puhtaampaa. Ilmanlaatu tulisi huomioida myös pitkän matkan bussien reittisuunnittelussa. Euro III -busseille suositellaan ympäristövyöhykkeellä käytettäväksi jälkiasenteisia hiukkaspäästöjä vähentäviä laitteita. Vetykäsitellyn biodieselpolttoaineen käyttöä erityisesti vanhimmissa busseissa on syytä lisätä, sillä se vähentää samanaikaisesti hiukkas- ja typenoksidipäästöjä. HSL:n tulisi selvittää mahdollisuuksia kolmitoimikatalysaattoria käyttävien kaasubussien lukumäärän lisäämiseen kantakaupungin läpi kulkevilla reiteillä. Helsingin kaupungin toimintaa koskevat suositukset Helsingin kaupunki voisi kannustaa taloudellisesti yksityisiä dieselajoneuvoilla operoivia toimijoita investoimaan puhtaisiin kaasuajoneuvoihin. Helsingin kaupunki voisi näyttää esimerkkiä kaasuajoneuvojen hankinnassa erityisesti tavaraliikenne- tai työkonekäyttöön. Kaupungilla on jo olemassa sopimus biokaasun hankinnasta ajoneuvoille.
Helsingin kaupunki Esityslista 8/2013 6 (6) Helsingin kaupungin raskaan liikenteen kuljetusten kilpailutuksia järjestävät hallintokunnat voisivat suunnitella ja ottaa käyttöön HSL:n ympäristöbonusta vastaavan järjestelmän Yleiset pitkän aikavälin toimenpiteet Liikennemäärien vähentämiseen kantakaupungissa pyritään liikennesuunnittelun ja liikenteen hinnoittelun keinoin. Biokaasun liikennekäyttöä Helsingissä tulisi lisätä saatavuuden mukaan. Sähköisen liikenteen pitkän aikavälin toimintaedellytysten parantamista tulisi jatkaa. Esittelijä Lisätiedot ympäristöpäällikkö Päivi Kippo-Edlund Jukka-Pekka Männikkö, vs. ympäristötarkastaja, puhelin: + 358 9 310 32033 jukkapekka.mannikko(a)hel.fi Otteet Ote Kaupunkisuunnitteluvirasto Rakennusvirasto Rakentamispalvelu (Stara) Helsingin seudun liikenne - kuntayhtymä