Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 1 Aika 19.11.2018 klo 17:00 Paikka Kaupungintalo, Viilari Käsiteltävät asiat Asia Otsikko Sivu 259 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 3 260 Pöytäkirjantarkastajien valinta 4 261 Asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen 5 262 Lausunto valtionvarainministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kuntalain muuttamisesta / erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn perusteet 263 Lausunto Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta 10 264 Tontin osto 14 265 Täyttölupa kiinteistönhoitajan tehtävään 16 266 Edustajan valinta Ykkösakselin syyskokoukseen 20.11.2018 267 Kaupunginhallituksen alaisten viranhaltijoiden päätöksiä 18 268 Saapuneet kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset 19 269 Kaupunginjohtajan ajankohtaiset asiat 20 6 17 Maritta Salo puheenjohtaja
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 2 Osallistujat Nimi Tehtävä Lisätiedot Läsnä Salo Maritta puheenjohtaja Sundström Mia 1. varapuheenjohtaja Ilonen Jarkko jäsen Lehtonen Satu jäsen Hellgrén Päivi jäsen Tallgren Anna jäsen Meri Juho jäsen Hongell Timo jäsen Tallgren Mika kv puheenjohtaja Laine Kari kv 1. varapuheenjohtaja Velin Raino kv 2. varapuheenjohtaja Etolin Katja kv 3. varapuheenjohtaja Muut osallistujat Järvenpää Marko kaupunginjohtaja, esittelijä Jormalainen Arto sivistysjohtaja Laine Sari talousjohtaja Sihvonen Maarit hallintopäällikkö, ptk:n pitäjä Jokela Tapio vt tekninen johtaja
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 3 259 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka sekä käsiteltävät asiat. Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Toimielinten kokouskutsu on lähetettävä vähintään neljä (4) päivää ennen kokousta jäsenille ja muille, joilla on läsnäolo-oikeus tai -velvollisuus, toimielimen päättämällä tavalla. Kaupunginhallituksen kokous on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet kaupunginhallituksen jäsenistä. Ehdotus: Todetaan laillisuus ja päätösvaltaisuus.
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 4 260 Pöytäkirjantarkastajien valinta Kaupunginhallituksen pöytäkirjan tarkastaa kullakin kerralla kaksi sitä varten valittua jäsentä. Tarkastusvuorot ovat em. mukaisesti seuraavat:päivi Hellgren ja Timo Hongell, Jarkko Ilonen ja Juha Jumisko, Satu Lehtonen ja Juho Meri, Mia Sundström ja Anna Tallgren. Tarkastusvuorossa ovat: Mia Sundström ja Timo Hongell. Ehdotus: valitsee kaksi pöytäkirjantarkastajaa.
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 5 261 Asioiden käsittelyjärjestyksen hyväksyminen Asiat käsitellään esityslistan mukaisessa järjestyksessä, jollei toimielin toisin päätä. Toimielin voi erityisistä syistä päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa, mikäli vähintään puolet jäsenistä kannattaa asian käsiteltäväksi ottamista. Ehdotus: hyväksyy esityslistan asioiden käsittelyjärjestykseksi.
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 6 262 Lausunto valtionvarainministeriön luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi kuntalain muuttamisesta / erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn perusteet Esittelijä: kaupunginjohtaja Tuija Telén Valtiovarainministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi kuntalain muuttamisesta. Kuntalain erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevan kunnan arviointimenettelyn käynnistämisen edellytyksiä ehdotetaan muutettavaksi kuvaamaan tarkemmin tulorahoituksen riittävyyttä. Menettelyn edellytyksistä suhteellista velkaantuneisuutta kuvaava tunnusluku ehdotetaan korvattavaksi lainanhoitokykyä kuvaavalla konsernitilinpäätöksen laskennallisella lainanhoitokatteella. Tulorahoituksen riittävyyttä kuvaava tunnuslkuku negatiivinen vuosikate ehdotetaan korvattavaksi tunnusluvulla, jolla verrataan konsernituloslaskelman vuosikatetta poistoihin ja arvonalentumisiin. Lainoihin esitetään rinnastettavaksi vuokravastuut lainamäärää kuvaavassa tunnusluvussa. Kunnan tuloveroprosentin tasoa koskevaa raja-arvoa ehdotetaan nostettavaksi. Kriisikuntamittariston rakenne säilyisi ennallaan, mutta tunnuslukuihin ja niiden raja-arvoihin ehdotetaan muutoksia. Arviointimenettely voitaisiin lakiehdotuksen mukaan käynnistää: - Jos kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää 110 :n 3 momentissa säädetyssä määräajassa (ei muutosta nykyiseen) - Jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä on vähintään 1000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa (ei muutosta nykyiseen) TAI - jos rahoituksen riittävyyttä tai vakavaisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet kaikki seuraavat raja-arvot 1) kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia (nykyisin konsernin negatiivinen vuosikate); 2) kunnan tuloveroprosentti on vähintää 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti (nykyisin 1 prosenttiyksikkö); 3) asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 7 Kaupunginjohtajan ehdotus: keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla (nykyisin tunnusluvussa ainoastaan konsernin lainamäärä); 4) konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8 (nykyisin tunnuslukuna suhteellinen velkaantuneisuus vähintään 50 %). Kuntayhtymässä arviointimenettely voidaan käynnistää vain, mikäli kuntayhtymä ei ole kattanut taseeseen kertynyttä alijäämää kuntalain 110 :n 3 mom. mukaisessa määräajassa. Lakia ei ehdoteta muutettavaksi tältä osin. Lisäksi kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevaa sääntelyä ehdotetaan muutettavaksi kunnassa eri syistä säännöllisesti oleskelevien henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistamiseksi. Kuntalain kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskeviin säännöksiin ehdotetaan tehtäväksi eräitä teknisluonteisia tarkistuksia. Tavoitteena uudistuksessa on oikeudenmukainen ja luotettava kuntien erityisen vaikean taloudellisen aseman arviointitapa, joka kannustaa kuntia pitkällä aikavälillä taloudellisesti kestäviin ratkaisuihin. Arviointikriteerit ja niissä käytettävät tunnusluvut kuvaisivat kunnan taloutta eri näkökulmista. Tunnuslukujen raja-arvojen muuttamisen tavoitteena on, että menettely kohdistuisi taloudeltaan kaikkein heikoimpiin kuntiin. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnan käsiteltäväksi kuluvalla istuntokaudella. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 keväällä, jolloin kunnat voivat huomioida lakimuutokset vuoden 2020 talousarvion valmistelussa. Ehdotettuja raja-arvoja sovellettaisiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella. esittää lausuntonaan luonnoksesta kuntalain muuttamiseksi valtionvarainministeriölle seuraavaa: Luonnoksesta yleisesti Karkkilan kaupungin näkökulmasta lakimuutokset ovat pääsääntöisesti positiivisia. Huomiota tulisi kuitenkin kiinnittää siihen tosiseikkaan, että kuntien vastuulla olevien lakisääteisten tehtävien määrää on viime vuosina jatkuvasti lisätty ja kuntien taloudelllinen liikkumavara on heikentynyt. Valtionosuusrahoituksen tulisi kattaa kuntien peruspalveluiden tuottaminen nykyistä paremmin. Lakimuutoksen tavoitteena oleva erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien mahdollisimman varhainen tunnistaminen on hyvä. Lakimuutokset esityksessä tukevat tätä tavoitetta.
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 8 Arviointimenettelyn tulisi tukea erityisesti kunnan talouden tervehdyttämistä ja kunnan palvelurakenteen kehittämistä. Tähän on hyvä miettiä muitakin ratkaisuja kuin kuntaliitokset. Konsernituloslaskeman vuosikatteen ja poistojen suhde, raja-arvo 80 % (nykyisin konsernin negatiivinen vuosikate) Karkkilan kaupungin näkökulmasta uusi esitetty tunnusluku kuvaa hyvin kunnan lyhyen aikavälin tavoitetta mikäli vuosikate riittää poistoihin, on kunnan talous tasapainossa. UUden tunnusluvun raja-arvo on kuitenkin varsin korkea, erityisesti huomioiden kunnan rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa tiettyihin tuloeriin, kuten esim. valtionosuuksiin. Karkkila esittää, että raja-arvo olisi matalampi ja tarkastelujakso pidempi kuin kaksi vuotta, jotta tunnusluku kuvaisi pidemmän aikavälin kehitystä. Kunnan tuloveroprosentti, raja-arvo 2,0 prosenttiyksikköä kaikkien kuntien painotettua keskimääräistä tuloveroprosenttia suurempi Karkkilan kaupungin näkökulmasta esitetty muutos tuloveroprosentin kriteeriarvoon on kannatettava. Muutos antaa kaupungille enemmän liikkumavaraa. Kunnallisvero on kaupungin tärkein tulonlähde ja kaupungilla on itsehallintoon perustuva oikeus päättää kaupungin veroprosentista. Konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä, raja-arvo 50 % keskimääräistä suurempi Karkkilan kaupungin näkökulmasta esitetty muutos on kannatettava. Uusi kriteeri parantaa kuntien välistä vertailtavuutta. Konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate, raja-arvo 0,8 Karkkilan kaupungin näkökulmasta tämä uutena esitettävä kriteeri vaatii jatkopohdintaa. Esitetty 8 vuoden laina-ajan käyttö tunnusluvun laskennassa on kaupungin näkökulmasta kohtalaisen lyhyt ajanjakso pitkäaikaisen rahoituksen osalta. Tunnusluku ei huomioi esityksessä lyhytaikaisia lainoja vaan ainoastaan konsernilainojen korkokulut ja pitkäaikaisten lainojen lyhennykset. Kriteeri ei näinollen ole paras mahdollinen vertailtaessa kuntia keskenään. Monipaikkaisuuden huomioon ottaminen osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisessä sekä kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskevat teknisluontoiset muutokset. Karkkilan kaupungin näkökulmasta esitetty lakimuutos on kannatettava. Ihmisten monipaikkaisuus on kasvava trendi ja kuntien on tarkoituksenmukaista ottaa aiempaa paremmin
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 9 huomioon kunnassa säännöllisesti oleskelevien, mutta muualla asuvien henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen. Tämä muutos on linjassa Karkkilan kaupungin oman strategisen tavoitteen osallistamisen vahvistamisesta kanssa. Kirjanpidon ja tilinpäätöksen osalta esitetyt teknisluonteisest muutokset ovat kannatettavia, koska ne täsmentävät lain tulkintaa. Täytäntöönpano: valtiovarainministeriö
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 10 263 Lausunto Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta Esittelijä: kaupunginjohtaja Tuija Télen Valmistelija / lisätietojen antaja: tekninen johtaja Kari Setälä, puh. 044 767 4830 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.fi" Uudenmaan liitto pyytää 8.10.2018 päivätyllä kirjeellä Karkkilan kaupungin lausuntoa Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta 30.11.2018 mennessä. Luonnosaineisto on ollut nähtävillä 8.10. - 9.11.2018. Uusimaa-kaava 2050 kattaa koko Uudenmaan maakunnan alueen ja sen aikatähtäin on vuodessa 2050. Tullessaan voimaan kaava korvaa nyt Uudellamaalla voimassa olevat maakuntakaavat. Kaavaluonnos koostuu kolmen seudun vaihekaavoista ja kaikki kolme vaihekaavaa on esitetty lausuntomateriaalissa samalla kartalla. Aikaisemmin nähtävillä ollut rakennekaava on muutettu rakennesuunnitelmaksi, eikä sillä ole enää maakuntakaavojen tapaan oikeusvaikutuksia. Luonnoksesta annetun palautteen pohjalta Uudenmaan liitto laatii kaavaehdotuksen, joka lähetetään lausunnoille alkuvuodesta 2019 ja asetetaan nähtäville ehdotuksena alkusyksystä 2019. Uusimaa-kaava on tarkoitus hyväksyä maakuntavaltuustossa loppuvuodesta 2019. Lisämateriaalia: https://www.uudenmaanliitto.fi/aluesuunnittelu/valmistelussa_ uusimaa-kaava_2050/kaavaluonnos Lausuntoehdotus: Kasvun kestävä ohjaaminen Entiset taajamatoimintojen alueet on korvattu Uusimaa-kaavan luonnoksessa kehittämisperiaatemerkinnällä, joka esitysteknisesti näyttää samalta kuin entinen taajama-alue -merkintä. Taajamatoimintojen alueisiin kohdistuva muutos aiheuttaa epäselvyyttä uuden merkintätavan oikeusvaikutuksesta. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen suunnittelumääräyksessä todetaan, että vyöhykkeen sijainti ja laajuus on määriteltävä tarkemmin yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Koska kyseistä merkintää on varsin merkittävästi supistettu voimassaolevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen alueisiin nähden, jää vielä epäselväksi, missä
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 11 määrin vyöhykkeen sijaintia ja laajuutta voidaan lopulta yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa määritellä. Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeitä on osoitettu nyt vain suurempien keskusten ympärille, joten merkintää on käytetty liian suppeasti ja määräyksen sisältö rajoittaa kasvua. Kehittämisvyöhykkeiden tulee olla suurempia ja yleispiirteisempiä, eivätkä merkintään liittyvät määräykset saa estää taajamien kehittämistä. Keskustatoimintojen osalta kaavamerkinnät ja määräykset ovat toimivia. Keskusta-alueen sijainti ja laajuus määritellään yksityiskohtaisemmassa (kunnan/kaupungin) suunnitelmassa. Maakuntakaava ohjaa keskustojen kehittämiseen monipuolisina ja saavutettavuudeltaan hyvinä asumisen ja palveluiden alueina. Keskustatoimintojen alueille (valtakunnan keskus, keskus, pieni keskus) ei ole osoitettu kerrosalaan sidottua rajoitetta kaupan toiminnoille, mikä tukee hyvin tavoitetta ohjata kaupan toiminnat ensisijaisesti keskusta-alueille. Elinkeinot ja kauppa Tuotannon ja logistiikkatoimintojen kehittämisalueet olisi perusteltua merkitä myös Karkkilan alueelle. Merkinnän ulottuvuuksien tulkinnassa tulee kunnille / kaupungeille jättää liikkumavaraa. Liikkuminen ja logistiikka Lentokentän merkitys koko Suomen sekä Uudenmaan kehityksen kannalta on olennainen ja sen toimintaedellytykset tulee turvata myös kaavallisesti. Helsinki-Tallinna -tunneli tarjoaa loistavan liityntäyhteyden koko Suomen logistiikkaverkon kehittämiselle. Yhteys Hanko-Hyvinkää radalle tulisi saada linjattua, jotta ratayhteys voidaan ottaa huomioon kuntatason päätöksenteossa ja lupahallinnossa maaseutualueilla. Koko Suomen kilpailukyvyn ja kasvun kannalta saavutettavuus on ensiarvoisen tärkeä tekijä. Karkkilan sekä muiden valtatie 2:n varrella ja vaikutuspiirissä olevien alueiden elinvoiman osalta kriittinen kehitettävä kohde on valtatie 2. Valtatie 2 on jäänyt selkeästi kehitystoimenpiteiden kohdennuksessa jälkeen muuta Suomen valtatieverkkoa. Saavutettavuuden paraneminen tuo myös kansallisesti tarkasteltuna alueet lähemmäksi toisiaan, mikä edistää elinkeinoelämän kehittymistä, kansainvälisen kaupan lisäksi myös alueiden välistä kauppaa, työvoiman erikoistumista ja liikkumista. Saavutettavuuden kehittäminen johtaa talouden sekä hyvinvoinnin kasvuun. Kaikki toimenpiteet, jotka parantavat valtatie 2:n liikenteen sujuvoittamista, kuten vt 2:n nelikaistaistaminen, Espoo - Salo oikorata ja ratahanke Pori Helsinki, ovat erittäin tärkeitä.saavutettavuuden edistäminen näiltä osin on olennaista paitsi Uudenmaan myös koko Suomen kasvun ja kilpailukyvyn kannalta.
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 12 Helsinki-Pori (vt 2) väylän parantamisella nelikaistaiseksi jakaantuisi henkilö- ja raskaan liikenteen liikennemäärät eri tavalla kuin laadituissa raporteissa esitetyissä ennusteissa. Joukkoliikenneyhteys on tällä hetkellä Karkkilan ja Helsingin välillä kohtuullinen päiväaikaan, mutta arki- ja viikonloppuiltoina viimeinen vuoro Helsingistä Karkkilaan lähtee kello 20 tai 21. Tämä ei mahdollista kulkemista joukkoliikenteen välityksellä esimerkiksi Helsinkiin töihin tai siellä järjestettäviin kulttuuri- ja urheilutapahtumiin. Vt 2 toimiminen laadukkaana joukkoliikenneväylänä vaatii konkreettisia kehittämistoimenpiteitä, joista tehokkain on ehdottomasti vt 2 nelikaistaistaminen, joka on osoitettu Karkkilan keskustaajaman ja kaakkoisosan osayleiskaavassa (2014) pohjoiseen liittymään asti. Väylän merkitys kasvaa myös pääkaupunkiseudun näkökulmasta, jos sitä kehitetään sekä joukkoliikenne- että logistiikkaväylänä. Espoo-Salo oikorataa suunnitellaan parhaillaan kaksiraiteisena nopeana yhteytenä, mikä toteutuessaan mahdollistaa noin tunnin matka-ajan Turun ja Helsingin välillä ja paikallisjunaliikennettä Nummelasta Helsinkiin. Osuudesta Espooseen on jo laadittu ratasuunnitelma, Salo-Turku ratavälin kaksoisraiteesta laaditaan parhaillaan ratasuunnitelmaa ja Espoo-Salo oikoradasta laaditaan yleissuunnitelmaa, joka valmistuu 2020. Tähän aikatauluun nähden radanvarren taajamissa pitää jo voida ennakoida tuleva maankäyttö yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa. Karkkilan saavutettavuuden kannalta on myös ensiarvoisen tärkeää, että Nummelaan rakentuu raideliikenteen asemapaikka. Kanta-Hämeen 2040 maakuntakaavaehdotuksessa on esitetty ratayhteys Helsinki Pori. Yli maakuntarajojen menevissä hankkeissa tulisi eri maakunnilla olla yhteinen näkemys siitä, mitä maankäytöllisiä varauksia esitetään maakuntakaavoissa, jotta ne tukevat toisiaan. Ratayhteys tulisi ehdottomasti esittää myös Uusimaa-kaavassa. Liityntäpysäköintialueet on esitetty oikeusvaikutteisella liitekartalla. Karkkilan kaupunki kuitenkin pitäisi hyvänä ratkaisuna alueiden sisällyttämistä myös varsinaiseen kaavakarttaan. Ympäristön voimavarat ja vetovoima Luonnoksessa on yleismääräys, jossa hajarakentamisen ohjauksessa on otettava huomioon Helsingin seudun viherkehän toteuttamisedellytykset. Määräys on selkeä, kun kyseessä on maakuntakaavaan merkitty virkistys- tai suojelualue ja nämä ovatkin yleensä julkisessa omistuksessa. Haasteita on luvassa suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamistarpeen lupaharkinnassa, kun kohde sijoittuu viheryhteystarvemerkinnän tuntumaan. Mikäli haettu rakentaminen sulkisi tai merkittävästi
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 13 kaventaisi ainoaa mahdollista yhteyttä, voiko kunnalle/kaupungille tulla korvausvelvollisuus, mikäli rakentamiselle ei olisi muita maankäytöllisiä esteitä? Karkkilassa ei ole koko kaupungin kattavaa oikeusvaikutteista yleiskaavaa ja lupaharkinnassa ainoa lainvoimainen kaava on silloin maakuntakaava. Arvokas geologinen muodostelma merkinnät ovat kaavakartalla hyvin pieninä siruina, eikä niiden sijainti tai merkitys aukea tässä mittakaavassa. Perustuvatko merkinnät yhä vanhaan Helsingin seutukaavaliiton tekemään selvitykseen vuodelta 1992? Vanhat merkinnät ovat periytyneet maakuntakaavaan, eikä niihin ole ollut helppo ottaa kantaa missään vaiheessa, kun maanomistajien tai viranomaisten on mahdotonta kohdentaa merkintöjä maastoon maakuntakaavakartan yleispiirteisyydestä johtuen. Merkintöjen ja määräysten osalta maakunnan viherrakenteeseen liittyvät kaavamerkinnät ja määräykset ovat aikaisempaa toimivampi kokonaisuus. Kaupunginjohtajan ehdotus: hyväksyy edellä olevan selostuksen Karkkilan kaupungin lausunnoksi Uusimaa-kaavan 2050 luonnoksesta. Täytäntöönpano:
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 14 264 Tontin osto Esittelijä: kaupunginjohtaja Tuija Telén Valmistelija / lisätietojen antaja: tekninen johtaja Kari Setälä p. 044 767 4830 ja Tapio Jokela p. 044 553 3421 tai "etunimi.sukunimi@karkkila.fi" Karkkilan kaupunki on käynyt ostoneuvotteluja tontista 224-5-33-3 sitä markkinoivan kiinteistövälittäjän kanssa. Tontin nykyisen asemakaavan mukainen käyttötarkoitus on yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialue (ALK), missä on osoitettu rakennusala III-kerroksiselle rakennukselle. Tontin pinta-ala on 3156 m2. Asemakaava on vuodelta 1962 ja rakennusoikeuden kerrosalaa ei ole määritetty numeerisesti. Kaupungin maaomaisuuden hankinnassa on ohjeena selvittää hankittavan maa-alueen maaperän pilaantuminen silloin, kun sitä on syytä epäillä. Tässä kohteessa ei ole yleisesti tiedossa tällaista syytä lähteä erikseen selvittämään maaperän puhtautta. Myyjä vastaa maaperän puhtaudesta maakaaren mukaisella myyjän vastuulla. Tontin maaperän rakennettavuus on maaperän kantavuuden suhteen hyvä ja ostaja tietää alueen yleisen maa-aineksen laadun. Alueen puusto on puistomainen, mikä ei vaikuta hinnan muodostumiseen. Tontilla on kivirakenteinen talousrakennus, mitä ei ole suojeltu viranomaismääräyksin. Mahdolliset purkukustannukset ovat suuruusluokassaan muutamia tuhansia euroja. Tonttia 224-5-33-3 on markkinoitu 58 000 euron myyntihnnalla ja kaupunki on antanut kohdetta markkinoivalle kiinteistönvälittäjälle ehdollisen 58 000 euron ostotarjouksen. Kaupunki on saanut kiinteistövälittäjältä kirjallisen vastauksen ostotarjouksen hyvksymisestä. Kauppahintaa 58 000 euroa ei ole varattuna kaupungin 2018 talousarvioon. Taloudelliset vaikutukset - kauppahinta 58 000 euroa Kaupunginjohtajan ehdotus:
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 15 1) vahvistaa osaltaan kaupungin tekemän 58 000 euron tarjouksen tontista 224-5-33-3 ja 2) esittää edelleen kaupunginvaltuustolle sen hyväksymistä ja taloudellisen resurssin varaamista kaupan toteuttamiseksi ja 3) valtuuttaa teknisen johtajan hoitamaan kauppaan liittyvät käytännön toimenpiteet. Täytäntöönpano: kaupunginvaltuusto
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 16 265 Täyttölupa kiinteistönhoitajan tehtävään Kaupunginjohtajan ehdotus: Esittelijä: kaupunginjohtaja Tuija Telén Valmistelija / lisätietojen antaja: tekninen johtaja Kari Setälä. puh.(09) 4258 3754 tai sähköposti "etunimi.sukunimi@karkkila.fi" on päättänyt 2.3.2015 virkojen ja tehtävien täyttölupamenettelystä. Hallitus on päätöksessään linjannut, että muiden kuin kaupunginvaltuuston tai -hallituksen ratkaisuvallassa olevien vakinaisten toimien tai virkojen täyttämiseen tarvitaan kaupunginhallituksen täyttölupa. Kiinteistönhoitaja on irtisanoutunut tehtävästään siten, että palvelussuhde päättyy 9.12.2018. Kiinteistöhoidon suunnitelmallisen, pitkäjänteisen ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi on perusteltua täyttää kiinteistönhoitajan tehtävä. Kiinteistönhoitajan tehtävä sijoittuu Kiinteistöt ja toimitilat palvelualueelle. Kiinteistönhoitajan palkkakulut on esitetty talousarvioon vuodelle 2019. Tavoitteena on, että tuleva kiinteistönhoitaja aloittaa tehtävässään viimeistään tammikuussa 2019. päättää myöntää täyttöluvan kiinteistönhoitajan tehtävän täyttämiseen 1.1.2019 alkaen. Täytäntöönpano: henkilöstöhallinto, tekninen johtaja
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 17 266 Edustajan valinta Ykkösakselin syyskokoukseen 20.11.2018 Kaupunginjohtajan ehdotus: Esittelijä: kaupunginjohtaja Tuija Telén Ykkösakselin syyskokous pidetään 20.11.2018 klo 18.30 Salossa. Karkkilan kaupunki kuuluu Ykkösakseliin ja hallituksen jäsen on Erkki Ollakka ja varahenkilö on Katja Etolin. Syyskokoukseen tulee valita Karkkilan kaupungin edustaja. Esityslistan liite - Kutsu syyskokoukseen päättää valita Ykkösakselin syyskokoukseen 20.11.2018 edustajansa. Täytäntöönpano: valittu henkilö Liitteet Liite 1 Ykkösakselin syyskokous 20.11.2018 esityslista
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 18 267 Kaupunginhallituksen alaisten viranhaltijoiden päätöksiä Esittelijä: kaupunginjohtaja Tuija Telén Talousjohtajan viranhaltijapäätökset Henkilöstöpäätös 13/2018 Työllisyyskoordinaattorin sijaisuus ajalle 1.11. - 31.1.2019 Kaupunginjohtajan ehdotus: merkitsee viranhaltijapäätökset tietoonsa saatetuksi, ja päättää että se ei käytä kuntalain 92 :n ja hallintosäännön 58 : n mukaista otto-oikeutta. Liitteet Liite 2 viranhaltijapäätös työllisyyskoordinaattorin sijaisuu
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 19 268 Saapuneet kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset Esittelijä: kaupunginjohtaja Tuija Telén Kaupunginhallitukselle on saapunut seuraavat kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset: Etelä-Suomen aluehallintovirasto 5.11.2018 Etelä-Suomen vaalipiirilautakunnat asetettu. Eteva kuntayhtymä 7.11.2018 Vuoden 2018 talousarvion toteutuminen liitteineen. Helsingin ja Uudenmaan sairaahoitopiiri 12.11.2018 kokouskutsu Karkkilan kaupungin vapaa-aikalautakunta 1.11.2018 pöytäkirjaote Karkkilan kaupungin liikuntastrategian luonnos. Perusturvakuntayhtymä Karviainen 5.11.2018 kuukausiraportti syyskuu 2018 Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö 6.11.2018 syyskokouksen päätökset Kaupunginjohtajan ehdotus: merkitsee kirjelmät, ilmoitukset ja päätökset tietoonsa saatetuksi ja tyytyy annettuihin päätöksiin sekä hyväksyy niiden kohdalle merkityt täytäntöönpanotoimenpiteet. Liitteet Liite 3 AVI vaalipiirilautakunnat Liite 4 ETEVA talousarvion toteutuminen Liite 5 HUS esityslista 12.11.2018 Liite 6 Karviainen kuukausiraportti syyskuu 2018 Liite 7 Liikuntastrategia 2019-22022 luonnos Liite 8 LUVY päätökset 6.11.2018 Liite 9 Vapaa-aikalautakunta ote
Karkkilan kaupunki Esityslista 19/2018 20 269 Kaupunginjohtajan ajankohtaiset asiat Kaupunginjohtajan ehdotus: Esittelijä: kaupunginjohtaja Marko Järvenpää Kaupunginjohtaja esittää kokouksessa katsauksen ajankohtaisista asioista. merkitsee katsauksen tietoonsa saatetuksi.