Tietopyynnöt palveluverkkoselvitykseen, laskentaperusteet ja tulkitseminen

Samankaltaiset tiedostot
Ruununmyllyn koulu. Hankesuunnitelma vaihe A:n pohjalta

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN KOULU

Espoon kaupunki Pöytäkirja Tapiolan koulun ja lukion peruskorjauksen tarveselvityksen hyväksyminen

Ajatus purkamisesta on esitelty rakennusvalvonnalle. Esteitä purkamisluvanmyöntämiselle ei ole havaittu.

Elinkaarilaskelma, Hirvialhon koulu

Miksi sisäilmaongelmat eivät aina poistu rakennusta korjaamalla?

KATEDRALSKOLAN, PERUSKORJAUS

Korjata vai purkaa? Laatijat: Ulrika Uotila, Olli Teriö, Malin Moisio, Tero Marttila, TTY

KUSTANNUSSELVITYS. LOVISA SSC Loviisa ruotsinkielinen koulukeskus LOVIISA

Skanssin monitoimitalon tarveselvitys

Elinkaarilaskelma Artesaaniopisto

MONITOIMITALO UUDISRAKENNUS

Helsingin kaupunki Esityslista 14/ (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/

KIRKKONUMMEN KUNNAN TALONRAKENNUSHANKKEET

HANKESELVITYS PÄIVÄKOTI LISÄTARKASTELU

Suunnitelmavaihtoehtoluonnokset ja niiden kustannukset

Riihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit

Kustaankartanon palvelukeskus

KANNUKSEN KOULUKESKUS JUHANI VUORISEN KOULU, KANNUKSEN LUKIO PERUSKORJAUS HANKESUUNNITELMA

TOIMITILOJEN SUUNNITTELUPERUSTEET

Pääkirjaston laajennushanke ALUSTAVAA - Hankesuunnittelun tilanne 5/2015. ^'^'y^ic^"' ROVASTIN-<%^1' l.^^ ^ ^ 1i^l y4825<yht675,:l^^'

ELINKAARIKUSTANNUSVERTAILU

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Hankkeen tilannekatsaus. Valtuustoseminaari Kari-Pekka Tampio

Nikkilän Sydän, koulu, vaihe 2 laajennus

Tilaprosessit. Kasvatus- ja opetuslautakunnan iltakoulu

Muistio ja laskelmat

Hankesuunnitelman liite 11. Sipoonlahden koulu. Energiantuotantoratkaisut Page 1

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston. Tilakeskus

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 7/ (1) Kasvun ja oppimisen lautakunta Asianro 6311/ /2018

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto Espoo Catering -liikelaitoksen keskuskeittiötä koskevan hankesuunnitelman päivityksestä

LAUKAAN KUNTA TEKNINEN LAUTAKUNTA

PURKUSUUNNITTELU Anna-Maria Nieminen

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

Kokonaisuuden hallinta

Liikuntamylly. Myllyaukio 4, Helsinki. Tilakeskus. Kattosadevesijärjestelmän uusiminen Hankenumero Hankesuunnitelma 29.8.

Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys Johannes Rinkinen

Kannelmäen peruskoulu

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 24/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 6311/ /2018

TOLKIS SKOLAN LAAJENNUS- JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITTELUVAIHEEN KUSTANNUSARVION JA LUONNOSSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

Uusix-verstaiden Teollisuuskadun toimipisteen väistötila

1(4) Laukaan Ekokoulu. Laukaantie Laukaa TAVOITEHINTA ARVIO LASKENTAMUISTIO. Tavoitehinta, Laukaan Ekokoulu

Muutoksenhaku Oikaisuvaatimusohje, varhaiskasvatuslautakunta Päätösehdotus

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15

Toimitilainvestoinnit TS

VÄSTRA ENHETSSKOLAN HANKESUUNNITELMAN JA HANKESUUNNITTELUVAIHEEN KUSTANNUSARVION HYVÄKSYMINEN

Ilvestarhan rakennustyöt

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kaupunginhallitus Asia/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (5) Kiinteistölautakunta Tila/

Build Up Skills Finland Energiaosaamisen koulutus Metropolia Ammattikorkeakoulussa

JULKISIVUKORJAUKSEN SUUNNITTELU TURHAA VAI TURVAA?

PURKUSUUNNITTELU Anna-Maria Nieminen

HANKESUUNNITELMAN LISÄLEHTI Liittyy hankesuunnitelmaan

Espoon kaupunki Päätös Sivu 1 / Lausunto Kirstin koulu ja päiväkoti perusparannus päivätystä hankesuunnitelmasta

Peter Ström Asiakkuusjohtaja

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 21/ (6) Kaupunginhallitus Kaj/

Länsi-Tampereen taloyhtiöiden REMONTTI-ILTA

LASKENTAMUISTIO pvm Sisältää laskelmat Tavoitehinta, uusi päiväkoti, v1.0a Tavoitehinta, koulurakennuksen muutos, v1.

KOKEMÄEN KAUPUNGIN TOIMITILAHANKINTOJEN TOTEUTTAMISOHJE

HANKESUUNNITELMA HANKESUUNNITELMA. Rovaniemen kaupunki Hallituskatu Rovaniemi. Runko / ohje. xx.xx.20xx Sivu 1/10.

KUSTANNUSSELVITYS. Active. Uudisrakennus SAAMELAISKULTTUURIKESKUS, INARI Active - kustannushallinta. Laajennustyöt 1 (5)

t y Iisalmen kaupunki Ote pöytäkirjasta 5 Kaupunginhallitus

Porolahden peruskoulu, kirjasto, hammash

Espoon kaupunki Pöytäkirja 31. Kulttuurilautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 146

GRÄNNÄS SKOLAN UUDISRAKENNUKSEN JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITTELUVAIHEEN KUSTANNUSARVION JA LUONNOSSUUNNITELMIEN HYVÄKSYMINEN

LASTEN PÄIVÄKOTI TUULIMYLLY HANKESUUNNITELMA HELSINGIN KAUPUNKI SOSIAALIVIRASTOVIRASTO KIINTEISTÖVIRASTO TILAKESKUS

KIINTEISTÖJEN KORJAUSVELKA HALTUUN. SSTY Hämeenlinna / Harri Isoniemi

Terveellinen rakennus - kiinteistön omistajan vaihtoehdot

Pasilan peruskoulu. Savonkatu 4, Helsinki. Tilakeskus. Kouluverkkopäätöksistä johtuvat muutokset. Hankesuunnitelma. Hankenumero

FinZEB työpaja Tämän hetken haasteet energiatehokkaassa suunnittelussa

LPK KANERVA - LISÄTILA Näyttelijäntie 2 TARVESELVITYS / HANKESUUNNITELMA

INVESTOINNIT

HAAPAJÄRVEN PALOASEMA HANKESUUNNITELMA

Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy

TARVESELVITYS. xx.xx.20xx Sivu 1/5. Tilaaja: Rovaniemen kaupunki Hallituskatu Rovaniemi. Hanke: Runko / ohje TARVESELVITYS

VAIHTOEHTO, NYKYTILA (VE

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Tarveselvitysvaiheessa selvitettävät korjauskustannuksiin vaikuttavat asiat. JAMILAHTI Marika Salonen, RI opiskelija, TTS

PÄIVÄKOTI- JA KOULUVERKKO

Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuutta korjausrakentamisessa?

Kunnanvaltuusto käsitteli Limingan esitystä yläasteen kouluyhteistyöstä ja päätti, että Lumijoki etenee asiassa omalla hankkeella.

Uudenkaupungin uimahalli

Inarin kunta Rakennuskannan korjausvelkalaskenta

Tehtaankadun ala-aste

Espoon kaupunki Pöytäkirja 57

HANKESUUNNITELMA. Haapajärven yläasteen korjaustyöt

TAUSTAA TYÖLLE, KATSAUS KAUPUNGIN TALOUTEEN JA TOIMINTAYMPÄRISTÖÖN

a. rak.oikeus 1795, käytetty 1467, tehokkuus e=0,55 (YS)

Laakson sairaala, rakennus 1.

HANKINTAHINTA, KORJAUS - PÄÄRYHMITTÄIN

MX6 Energia - Energiatehokkuus

Jokirinteen oppimiskeskus Kirkkonummi

KUSTANNUSSELVITYS AURLAHDEN KESÄTEATTERI LOHJA

Tekniset palvelut / tekninen johtaja Hannu Seppälä. Sivistyspalvelut/ Pekka Lintonen, Janne Mäkinen

UUDET KH-OHJEET MÄÄRITTÄVÄT HYVÄN KUNTOARVIOTAVAN

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/ (8) Pelastuslautakunta PEK/

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

Valtuuston iltakoulu

Transkriptio:

Tietopyynnöt palveluverkkoselvitykseen, laskentaperusteet ja tulkitseminen Mika Rajala talonrakennuttamispäällikkö Iltakoulu Raatihuone, Hämeenlinna

Tarveselvitysvaihe Jokaisesta hankkeesta tulee tehdä tarveselvitys (vastuu toimiala) Tarveselvitysvaiheessa päätetään hankkeen laajuus, tavoitteet, toimintojen yhteensovittaminen ja sijoittaminen Toiminnalliset vaatimukset, mitoitusperusteet, käyttöasteet Tarveselvitysvaiheessa selvitetään tekniset toteutusmahdollisuudet, valitaan tontti taikka alue Tarveselvitysvaiheessa tulee käynnistää keskustelu kaavoituksen toteutumiseksi (jos kaavamuutoksia) Tarpeet investoinniksi Alustavat kustannukset & hankepäätös Tarveselvitysvaiheen kesto n. 1-3kk (+päätöksenteko)

Hankesuunnitteluvaihe Jokaisesta hankkeesta tulee tehdä hankesuunnitelma (vastuu tilapalvelut) Valitaan alustava urakkamuoto joka määrittää hankesuunnitelman tavoitteet ja sisällön toteutuksen Teknisen kunnon selvittäminen (korjaushanke) Tarveselvityksen mukaiset tavoitteet muokataan hankesuunnitelmavaiheessa viitesuunnitelmiksi (tilaohjelmaksi) Viitesuunnitelmien perusteella lasketaan tavoitehinta-arvio joka määrittää lopullisen investointibudjetin Hankeaikataulu Hankesuunnitelman kesto n. 6-12kk (+päätöksenteko) Mikäli päädytään kokonaisvastuu-urakkaan (toteutussuunnittelu urakassa), kilpailutusmateriaali syntyy hankesuunnitteluvaiheessa ja siirrytään kilpailutusvaiheeseen (kesto n. 3kk). Mikäli päätetään, että toteutussuunnittelu teetetään itse, sen kesto on n. 6-8kk jonka jälkeen vasta voidaan kilpailuttaa urakat.

Hankesuunnitteluprosessi Kesto 1-3 kk 1 kk 1 kk 6-12 kk 1 kk

Talonrakennuttamisprosessi Kesto Hankintastrategia ja yleiset kilpailutusperiaatteet hyväksytään vuosittain 1-3 kk 0 kk 2-5 kk 12-18 kk 1 kk 24 kk

Yleistä Uuden rakennuksen m2-hintana on käytetty Haahtelan Kustannustiedon keskimääräistä m2-hintaa (koulurakennukset 2150 /m2 ja päiväkotirakennukset 2350 /m2). Hinnoissa ei ole huomioitu normaalista poikkeavia perustamisolosuhteita tai muita vaativuustasoa nostavia asioita. Hintojen lähtökohtana on omalla rakennuttamisella tapahtuvat urakkamuodot (ei allianssi, elinkaari tms.) Rakennusten purkukustannukset on laskettu keskimääräisistä toteutuneista purkukohteista, niissä ei ole huomioitu normaalista poikkeavia olosuhteita. Taulukossa ei ole pystytty havainnollistamaan palvelukeskus tyyppisiä hankkeita, joissa kaupunginosan palvelut yhdistyvät samaan kiinteistöön, jolloin käyttökustannuksissa saavutetaan erittäin suuria synergiaetuja. Sanalliset arviot rakennusten kunnosta perustuvat teknisten isännöitsijöiden ja rakennusteknisten asiantuntijoiden näkemykseen. Läheskään kaikista rakennuksista ei ole tehty kuntotutkimuksia.

Laskentaolettamat ja lähtötiedot Paikkamäärät käyttäjiltä Olemassa olevat laajuustiedot kiinteistötietokannasta Uudishankkeen mitoitus 9,5m2/oppilas, linjaus sihyltä (päiväkodit 8m2/paikka, kauran tulkinta) Uudishinta Haahtela kustannustieto, indeksialue 3 (kehyskunnat) 2018. Korjaushinta perustuu rakennuksien tiedossa olevaan kuntoon ja aikaisemmin toteutettujen hankkeiden toteumaan. - taloteknisten järjestelmien täydellinen uusiminen, tilamuutokset, vaurioituneiden rakenteiden purkaminen / korjaus sekä ulko- ja tilapintojen uusiminen. Korjausasteet nousevat vääjäämättä erittäin korkeaksi.

Laskentaolettamat ja lähtötiedot Korjausaste = korjaushinta / uudishinta x 100% (esim. 1800 / 2150 x 100% = 84%) Tavoitehinta = EUR/brm2 x brm2 EUR / paikka = Tavoitehinta / Paikkamäärä Pääomavuokra ja hoitovuokra: korjaushanke 20v ja uudishanke 30v poistoajalla Tasearvo kaupungin taseesta poistoaikojen mukaisesti. Tasearvot katetaan rahastosta?

Energiankulutus ja energialuokat Käytetyt sähkön ja kaukolämmön hinnat ovat todellisia viime vuoden hintatason hintoja. Sähkön hinnan kehitystä ei pysty ennustamaan pitkällä aikavälillä, joten indeksikorotuksia ei ole huomioitu laskennassa. Energia / brm2: Korjaushankkeessa toteuman mukaisesti, uudishankkeessa A-energialuokan mukaisesti (alle 90kWh/brm2/vuosi) Energialuokat: Huom. Uusi energiatehokkuusdirektiivi, lähes nollaenergiarakentaminen (v. 2019 alusta)

Vertailua, käyttömenot HYK, peruskorjaus (poistoaika 20v): PO-vuokra 467 678 /vuosi HO-vuokra 362 526 / vuosi Energia 125 432 / vuosi YHT 955 636 / vuosi Kokonaiskustannukset 20v ovat 19,11 M HYK, uudisrakennus (poistoaika 30v): PO-vuokra 333 336 /vuosi HO-vuokra 222 870 / vuosi Energia 31 861 / vuosi YHT 588 067 / vuosi Kokonaiskustannukset 30v ovat 17,64 M Vertailukelpoinen hinta 17,32M (30v vuokrat ja 20v energiaa)

Tunnusluvut, Tuomelan koulu Lopulliset kustannukset 12,87M, (1788 / m2) Korjausaste 107% Oppilaita 400 Käyttötiloja 6397 m2 Tilatehokkuus 16m2 / oppilas 32 175 /paikka Energiankulutus peruskorjauksen jälkeen (v. 2017) 286 kwh/brm2/vuosi, energialuokka E Tilatehokkuus aina uudisrakentamisessa parempi, koska lähtötilanteessa tilat pystytään optimoimaan käytettävissä oleviin neliöihin nähden. Uudishankkeessa runkoratkaisu valitaan tilatarpeiden mukaan, korjaushankkeessa suunnitellaan olemassa olevaan rakennukseen Lisäksi rakennuksen monikäyttöisyyden kautta saavutetaan eri toimintojen yhteiskäyttötilojen tuomaa synergiaetua

Tilatehokkuus ja toiminnallinen laatu Korjausrakentamisen suurimpia haasteita on uuden OPS:n mukaisen toiminnan suunnitteleminen ja toteuttaminen olemassa oleviin kapearunkoiseen keskikäytävä -tyyppisiin koulurakennuksiin Korjausrakentamisessa ei tulla saavuttamaan tehostettua Sihyn linjaamaa n. 9,5m2 / oppilas -tilatehokkuutta. Tämä aiheuttaa sen, että peruskorjauskustannukset laskettuna per oppilaspaikka ovat erittäin paljon suuremmat kuin uudiskohteessa Peruskorjaushankkeen toteutuva tilatehokkuus on 15-20m2 / oppilas Esimerkiksi valmistuvan uudishankkeen Nummen palvelukeskuksen tilatehokkuus on alle 10 m2 / oppilas Tekniseltä näkökantilta toiminnalliseen laatuun olennaisesti vaikuttaa rakennuksen muoto ja suunniteltavuus. Korjausrakentamisessa ei koskaan päästä täysin optimaaliseen tulokseen, vaan joudutaan tekemään kompromisseja toiminnallisen laadun kustannuksella

Korjausrakentamisen riskit Hyvällä suunnittelulla, rakennuksen teknisellä kuntotutkimuksella ja hankkeen tarkalla analysoinnilla sekä riskianalyysilla pystytään - poistamaan täysin riskit, jotka korjaustoimenpitein on poistettavissa - suojautumaan jääviin riskeihin (hallitaan jäävä riski) - tunnistamaan riskit, joita ei pystytä poistamaan (tunnistetaan riski, jota ei pystytä poistamaan ja myönnetään sen olemassa olo sekä mahdollinen toteutuminen myöhemmin rakennuksen uuden elinkaaren ajalla) Riskejä, joita ei voida poistaa on mm. jääviin kantaviin rakenteisiin imeytyneet epäpuhtaudet (tiiliseinät, holvit jne.), rakenteiden korroosiovauriot (syvällä rakenteissa) jne. Jäävien ja poistamatta jääneiden riskien osalta tulee olla selkeä suunnitelma, miten mahdollisesti uuden elinkaaren ajalla laukeavat riskit hallitaan ja miten toimitaan riskien toteutuessa Käytännössä tällaisten kantavaan runkoon liittyvien riskien lauetessa tilanne on äärimmäisen ongelmallinen Yhtenä isona riskinä tulee tarkastella myös erittäin kattavan peruskorjauksen jälkeen mahdollisesti jatkuva sisäilmaoireilu

Loppusanat Annettuja tavoitehintoja ei tulisi käyttää sellaisenaan (tarvitaan tarveselvitys ja hankesuunnittelu) eikä hankekohtaisesti Rakennuskannan ja toiminnallisuuden modernisointi Pelkästään tekniseltä ja taloudelliselta näkökantilta ajateltuna voidaan korjaushankkeen kannattavuudessa pitää rajana korjausastetta 70%, jonka ylittävät hankkeet tulisi aina korvata uudisrakennuksella Otettava kokonaisuutena huomioon tilatehokkuus, elinkaariaikaiset energiankulutukset, korkeat korjausasteet, piiloon jäävät riskit, korjausrakennetun kiinteistön uusi elinkaariodotus sekä toiminnallisuus Peruskorjatun hankkeen elinkaari ei ala uudelleen vuodesta 0, joten sen uusi elinkaari on aina huomattavasti lyhyempi kuin uudiskohteen. Täten ei voida kannattavuuden arvioimiseksi suoraan verrata uudishanketta ja korjaushanketta sen investointihinnan perusteella, koska jälkimmäiseen jää aina piilokustannuksia, joita ei uudiskohteessa ole Rakennuksen kustannukset kaikista toiminnan kustannuksista on n. 10%