JOHDANTO SOSIAALISEN TILINPITOON: Sosiaalinen tilinpito on menetelmä sosiaalisten ja yhteiskunnallisten tulosten mittaamiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Käytännössä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa yhdelle vuodelle asetettujen tavoitteiden säännöllistä seurantaa ja mittaamista sekä tulosten raportointia. Menetelmä auttaa organisaatiota kehittämään, kyseenalaistamaan ja parantamaan tavoitteitaan, mittaamaan niitä sekä seuraamaan organisaation toimintaa ja tuloksia. Kirjanpito tapahtuu säännöllisesti tilikauden kuluessa: se on jatkuvaa kirjanpitoa, johon kuuluvat valitut mittausmenetelmät, esimerkiksi kyselyt, esimerkkikuvaukset, haastattelut, tilastotiedot jne. Jokaiselle indikaattorille löytyy kirjanpidosta oma tosite, joka on kirjanpitoon viety todistus siitä, miten indikaattori on toteutunut ja samanaikaisesti kuinka hyvin tavoite on saavutettu. Sosiaalinen tilinpäätös on vuoden sosiaalisen kirjanpidon analyysi ja yhteenveto. Ulkopuolinen sosiaalinen tilintarkastaja arvioi mittaustavat ja tulosten oikeellisuuden ennen tilinpäätöksen julkistamista. Tilinpäätöksen julkistaminen mahdollistaa sen, että sidosryhmät ja ympäröivä yhteiskunta voivat arvioida organisaatioiden tuloksia ja siten saada hyvän ja totuudenmukaisen kuvan näiden tuloksista. Jotta sosiaalinen tilinpito onnistuu hyvin, on tärkeää, että sidosryhmät otetaan alusta lähtien mukaan prosessiin kuten esimerkiksi tavoitteiden ja mittareiden valitsemiseen. Sekä ulkopuoliset avainsidosryhmät että sisäiset sidosryhmät (luottamushenkilöt, hallitus, operatiivinen johto) voivat osallistua. Tilinpito kohdistetaan kuitenkin vain tilikauden tavoitteiden kannalta tärkeimpiin avainsidosryhmiin. SOSIAALISEN TILINPIDON TAVOITTEET JA INDIKAATTORIT: Tavoite ei ole tekemistä, vaan se on tavoiteltava olotila. Tavoite ilmaisee, mihin tilanteeseen pyritään ja halutaan päästä. Esimerkiksi kylätalon valmistuminen toukokuun loppuun mennessä voi olla tavoite, mutta sillä on myös suurempi tavoite esim. kylän asuttuna säilyminen. Suuremmat tavoitteet saadaan selville kysymällä: MIKSI tämä on tärkeää? Usein organisaatioilla on monia tavoitteita ja ne kaikki haluttaisiin saavuttaa. Sosiaalisen tilinpidon prosessissa kannattaa kuitenkin keskittyä avaintavoitteisiin, koska usein kaikkia ei pysty ainakaan samana vuonna toteuttamaan eikä seuraamaan. Tavoitelistaa voi kerätä suureksi osaksi organisaation materiaaleista, kuten toiminta- ja projektisuunnitelmista. Sosiaalisessa tilinpidossa on tärkeää oppia ajattelemaan ja kirjoittamaan omat haaveensa tavoitemuodossa. Tavoitteen voi kuvata laadullisesti, esimerkiksi turvallinen ja kehittävä työpaikka tai määrällisesti (työtilaisuuksien määrä, työntekijöiden määrä). Laadullisten ja määrällisten tavoitteiden tasapainoon tulee kiinnittää huomiota. Tavoitteen ei tarvitse olla lausuttu mitattavassa muodossa, koska se voidaan konkretisoida mitattavaksi indikaattoreiden avulla. Organisaation tulee itse valita, millaiseksi ja mille tasolle se haluaa omat tavoitteensa asettaa. Hyvällä tavoitteella on vetovoimaa, sitä kohti halutaan ponnistella ja sen saavuttaminen tuottaa suurta tyydytystä. Tulos esitetään aina indikaattoreiden kautta. Jokaista tavoitetta kohden tulisi olla aina useampi indikaattori, joilla pystytään riittävän vahvasti todistamaan tavoitteen toteutuminen. Jokaiselle indikaattorille asetetaan myös tavoitetaso kuten: kylän talkoissa on uusia talkoolaisia kaksi tai kolme kuvausta siitä kuinka x toimintaan osallistuminen on koettu hyödylliseksi jne. Vasta tavoitetason asettamalla pystytään näkemään onko asetettuun tavoitteeseen päästy.
Sosiaalisen tilinpidon keskeisiä käsitteitä: Budjetti Tilinpito alkaa budjetin muodostamisella. Budjettiin merkitään sosiaaliset tavoitteet ja niiden toteutumista kuvaavat indikaattorit (mittarit) tavoitetasoineen. Tavoite - Etukäteen päätetty tila, johon toiminnalla pyritään. Indikaattori - Mittaa tavoitteen toteutumista ja osoittaa tavoitteen saavuttamista niin vahvasti, että siihen voi luottaa. Näitä tulisi olla vähintään 2 tavoitetta kohden. Mittausmenetelmä - Tapa, jolla indikaattorin kuvaama tila mitataan (kysely, haastattelu, tunnelmamittari jne). Sidosryhmä - Sosiaalinen tilinpito kohdistetaan organisaation avainsidosryhmiin, jotka ovat tilikauden kannalta tärkeimmät. Kooste - Koko kirjanpidon prosessin suunnitelma, kuvaa sitä, mitä mitataan, kuka mittaa ja milloin mittaus tapahtuu. Tosite - Kirjanpitoon viety todiste sosiaalisesta tapahtumasta. Esimerkiksi haastattelun tulos tai kyselyn tulokset. Sosiaalinen tilinpäätös - Kuluneen vuoden sosiaalisen kirjanpidon analyysi ja yhteenveto. Tilinpäätös viestitetään sidosryhmille. Tilintarkastus - Ulkoinen ja riippumaton tilintarkastaja tarkastaa kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Lähteet: SoT käsikirja http://www.develooppi.fi/wp-content/uploads/2010/01/sot-kasikirja1.pdf Opas sosiaaliseen tilinpitoon http://www.develooppi.fi/wp-content/uploads/2010/01/pikaopas_2009.pdf
JOHDANTO LIITON SOSIAALISEEN TILINPITOON Kuluttajaliitolle on asetettu tälle vuodelle yhteensä neljä tavoitetta ja jokaiselle tavoitteelle on asetettu omat tavoitteiden toteutumista mittaavat indikaattorit eli mittarit. Tavoitteet on johdettu liiton strategioista ja niitä on muokattu yhdessä toimihenkilöiden kanssa. Asetettujen tavoitteiden ja mittareiden perusteella tullaan keräämään tämän vuoden ajan tietoja Kuluttajaliiton toiminnasta, joten on tärkeää, että kaikki kokevat ne merkityksellisiksi. Kysymyksiä työvaliokunnalle ja hallitukselle: - Hyväksyttekö kaikki tavoitteet ja niiden toteutumista mittaavat indikaattorit tavoitetasoineen? - Koetteko, että asetetut tavoitteet ovat tärkeitä? - Koetteko, että asetetut indikaattorit (mittarit) ovat sellaisia, että ne kuvaavat tavoitteiden toteutumista?
KULUTTAJALIITON SOSIAALISEN TILINPIDON TAVOITTEET JA TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISTA MITTAAVAT INDIKAATTORIT TAVOITETASOINEEN TAVOITE 1 KULUTTAJALIITTO ON VAHVISTUVA KANSALAISJÄRJESTÖ indikaattori 101 Paikallisyhdistyksiä kokoavien vahvojen maakunnallisten yhdistysten määrä kasvaa kahdella yhdistyksellä edellisvuoteen verrattuna indikaattori 102 Kuluttajaliiton yhteisöjäsenien määrä kasvaa kahdella jäsenellä edellisvuoteen verrattuna indikaattori 103 Kuluttajaliitolle myönnetyn valtion harkinnanvaraisen rahoituksen taso saadaan pidettyä vähintään vuoden 2013 tasossa indikaattori 104 Kuluttajaliiton omarahoitusta saadaan lisättyä uusien hankerahoittajien myötä TAVOITE 2 KULUTTAJALIITTO ON MERKITTÄVÄ KULUTTAJIEN EDUNVALVOJA indikaattori 201 70 % kyselyyn vastanneista kokee Kuluttajaliiton merkittäväksi kuluttajien edunvalvojaksi Kyselyn kysymys: Koetteko Kuluttajaliiton merkittäväksi kuluttajien edunvalvojaksi? Vastausvaihtoehdot: Kyllä/Ei kysely toteutetaan kuluttajatutkimuskeskuksen paneelin kautta indikaattori 202 60 % kyselyyn vastanneista tahoista, jotka ovat pyytäneet Kuluttajaliittoa kuultavaksi, kokevat Kuluttajaliiton merkittäväksi kuluttajien edunvalvojaksi Kyselyn kysymys: Koetteko Kuluttajaliiton merkittäväksi kuluttajien edunvalvojaksi? Vastausvaihtoehdot: Kyllä/Ei Kysely kohdistetaan asianmukaisien valiokuntien valiokuntaneuvoksille ja ministeriöiden asianmukaisille virkamiehille*
TAVOITE 3 KULUTTAJALIITON ANTAMA KULUTTAJANEUVONTA KOETAAN HYÖDYLLISEKSI indikaattori 301 70 % kyselyyn vastanneista kokee saaneensa konkreettista apua Kuluttajaliiton kuluttajaneuvonnasta Kyselyn kysymys: Oletteko saaneet konkreettista apua Kuluttajaliiton kuluttajaneuvonnan kautta? Vastausvaihtoehdot: Kyllä/Ei Kysely kohdistetaan kuluttajaneuvontaan soittaneille, sähköpostia lähettäneille ja liiton tilaisuuksiin osallistuneille. indikaattori 302 70 % Kuluttajaliiton suorajäsenistä kokee saaneensa hyvää palvelua Kuluttajaliiton asiantuntijoilta Kyselyn kysymys: Koetteko saaneenne hyvää palvelua Kuluttajaliiton asiantuntijoilta? Vastausvaihtoehdot: Kyllä/Ei, Miksi ette kokeneet saaneenne hyvää palvelua? Kyselyn kohderyhmä: Kuluttajaliiton suorajäsenet indikaattori 303 Kolme kyselyn ja/tai haastatteluiden kautta saatua positiivista kuvausta siitä, miten Kuluttajaliiton antama kuluttajaneuvonta on koettu hyödylliseksi. Mahdolliset haastattelut kohdistetaan kuluttajaneuvontaan soittaneille, sähköpostia lähettäneille ja liiton tilaisuuteen osallistuneille. TAVOITE 4 KULUTTAJALIITTO ON TUNNETTU JA LUOTETTU KULUTTAJIEN KESKUUDESSA indikaattori 401 70 % kyselyyn vastanneista tuntee Kuluttajaliiton Kyselyn kysymys: Tunnetko Kuluttajaliiton? Vastausvaihtoehdot: Kyllä/En indikaattori 402 60 % kyselyyn vastanneista tuntee Kuluttajaliiton toimintaa Kyselyn kysymys: Tiedätkö mitä Kuluttajaliitto tekee? Vastausvaihtoehdot: Kyllä (+ avoin kohta), mitä? / En indikaattori 403 70 % kyselyyn vastanneista kokee Kuluttajaliiton olevan luotettava kuluttaja-asioiden asiantuntija Kyselyn kysymys: Koetteko Kuluttajaliiton olevan luotettava kuluttaja-asioiden asiantuntija? Vastausvaihtoehdot: Kyllä/En Kyselyn vastaukset kerätään kuluttajatutkimuskeskuksen paneelin kautta.
HUOM! Edellä mainittujen lisäksi kerätään kuluvan vuoden ajan systemaattisesti ylös alla olevat tiedot, jotta voimme esitellä monipuolisesti liiton toimintaa lopullisessa vaikuttavuudesta kertovassa julkaisussa. - valiokuntakuulemistilaisuudet, joihin olemme osallistuneet (kpl/vuosi) - ministeriöiden kuulemistilaisuudet, joihin olemme osallistuneet (kpl/vuosi) - annetut lausunnot (eriteltynä ministeriöt, valiokunnat, valtion virastot kpl/vuosi) - EU: tason kuluttaja-asioita käsittelevät työryhmät tai toimielimet, joissa olemme mukana (BEUC, ANEC, Komissio jne.) (kpl) - Valtakunnalliset työryhmät, joissa olemme mukana (kuluttajien edunvalvontatyöhön selkeästi liittyvät) (kpl) - Kotisivun ja/tai Facebook sivut (kävijämäärä/vuosi) - Kuluttajaliiton mediaosumat (sähköiset + Mbrain) (kpl/vuosi) *Alla tahot, joille olemme antaneet vähintään yhden kirjallisen lausunnon viimevuosien aikana ja joihin kysely kohdistetaan ministeriöt: maa- ja metsätalous liikenne- ja viestintä valtiovarain opetus- ja kulttuuri oikeus sosiaali- ja terveys työ- ja elinkeino ympäristö eduskunnan valiokunnat: talous valtiovarain maa- ja metsätalous hallinto työelämä- ja tasa-arvo valtion virastot: Viestintävirasto