Alakemijoen palveluverkon tarveselvitys Asukastilaisuus 23.5.2018
Sivistyspalveluiden palveluverkon kehittäminen: Huomioiden tuleva palvelutarve, peruskorjaukset, uudisrakentaminen sekä muut toiminnasta aiheutuvat kustannukset, palvelut voidaan järjestää joko nykyistä edullisemmin tai siten, että kustannuskehitys on kohtuullista tai neutraalia. Palveluiden järjestämisessä huomioidaan sivistyksen eri palvelujen yhteistyö sekä tilojen että toiminnan osalta. Perusturvalautakunta antaa lausunnon alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä.
Alakemijoen alueen palveluverkon tarveselvitys Kaupunkistrategiassa vuodelle 2025 on määritelty palvelujen järjestämisen ja palveluverkon yleiset periaatteet. (KV: 11.12.2017 159) Palveluverkko suunnitellaan vastaamaan palvelutarpeita toimintaympäristön muutokset kokonaisvaltaisesti huomioiden. Palveluiden sisältö ja tarve ratkaisee, toteutetaanko se lähi-, alueellisena-, keskitettynä, liikkuvana vai sähköisenä/virtuaalisena palveluna. Kylien asukkaille kehitetään ja taataan riittävät ja yhdenvertaiset palvelut tarvelähtöisesti. Tarveselvitys kattaa Alakemijoen aluelautakunnan, Alakorkalon sekä Viirinkangas- Rantavitikan alueen. Tarveselvityksessä huomioidaan varhaiskasvatus,-koulutus, nuoriso-sekä kirjastopalvelut. Koulutuslautakunta päättää Alakemijoen tarveselvityksestä.
Suunnittelun vaiheet Käynnistysvaihe: Koulutuslautakunta on tehnyt päätöksen käynnistää palveluverkkoselvityksen 21.4.2016 37. Vireilletulo Kuulutus Rovaniemen kaupungin internetsivuille, Lapin Kansassa sekä oppilaiden vanhemmille Wilmaviestillä (osallisuus- ja viestintäsuunnitelma, koulutuslautakunta hyväksyy). Valmisteluvaihe Vaihtoehtojen selvittäminen Vuorovaikutus (ym. sähköinen kysely) Lausunnot osallisilta => Tarveselvitys Hyväksymisvaihe Tarveselvityksen hyväksyminen koulutuslautakunnassa Tarvittaessa lausuntojen pyytäminen
Lähtötiedot
Yksityiset Kaupungin Päiväkotien ja lasten sijainnit syksy 2017 Nykytilanne Yhteenveto päiväkodeista syksyllä 2017. Päiväkoti Ryhmiä Muuta huomioitavaa Päiväkoti Väinämöinen 6 Rantavitikan päiväkoti 6 Esiopetus järjestetään koulun tiloissa. Muurolan päiväkoti 4 Hirvaan päiväkoti 3 Yksi ryhmistä toimii koulun tiloissa Rautiosaaren päiväkoti 2 Toimii koulun tiloissa Touhula Vekarakolo 3 Kotola Englantilainen leikkikoulu Northern light playschool 2 Päiväkoti Esikko 2 Päiväkoti Aurelia 1 Päiväkoti Lyyra 2
Varhaiskasvatus lapsimäärä Muutos 2010-2016 Rantaviirin tilastoalue -32 Alakorkalon tilastoalue -38 Hirvaan tilastoalue 29 Rautiosaaren tilastoalue -23 Muurolan tilastoalue -16 Jaatilan tilastoalue -2 Alueen päiväkodeissa lapsia (ka) 2010-2016 23 31 35 Rautiosaaren päiväkoti 29 27 29 24 59 59 62 Muurolan päiväkoti 72 72 70 74 46 48 44 Hirvaan päiväkoti 43 46 43 43 0 10 20 30 40 50 60 70 80 2016 2015 2014 2013 2012 2011 2010 500 400 300 200 100 0-100 Väestökehitys 2010-2016, 0-6-vuotiaat 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos 2010-2016 Rantaviirin tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue
350 300 LAPSIENNUSTE 0-6-vuotiaiden määrä 2016-2030 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alakorkalo 63 58 53 50 47 46 46 45 44 44 44 44 43 43 43 Hirvas 99 93 88 83 78 75 72 70 69 69 68 68 67 67 66 Muurola 90 85 74 75 73 73 74 73 73 71 72 71 73 73 75 Rantavitikka 305 295 289 282 277 276 277 282 289 298 301 303 305 307 307 Rautiosaari 40 37 32 31 29 31 30 30 30 30 31 33 34 36 38 Viirinkangas 135 140 136 131 126 123 120 119 117 116 116 117 117 117 117 250 200 150 100 50 Väestö- ja asuntoennustemalli Venni: Venni-ennuste näyttää väestö- ja asuntokehityksen olettaen, että taustamuuttujat (hedelmällisyys, kuolleisuus, tulo- ja lähtömuutto sekä asuntojen kysynnän ja tarjonnan rakenne jne.) pysyvät ennustekaudella sellaisina kuin ne ovat laskentahetkellä (2015). Lähtökohtana alueella laskentavuoden alussa asuva väki, jonka kehitystä tutkitaan kohortti-komponenttimenetelmän avulla. Väkilukuun lisätään vuosittain asuntorakentamisen mukanaan tuoma väkiluku, joka lasketaan rakentamisennusteesta asuntoskenaarioittain. 0 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alakorkalo Hirvas Muurola Rantavitikka Rautiosaari Viirinkangas Lin. (Alakorkalo) Lin. (Hirvas) Lin. (Muurola) Lin. (Rantavitikka) Lin. (Rautiosaari) Lin. (Viirinkangas)
450 400 350 Oppilaiden ja koulujen sijainnit sekä koulujen oppilasmäärät Väestökehitys 2010-2016, 7-15-vuotiaat Muutos 2010-2016 Rantaviirin tilastoalue -23 Alakorkalon tilastoalue -1 Hirvaan tilastoalue 37 Rautiosaaren tilastoalue -38 Muurolan tilastoalue -22 Jaatilan tilastoalue -4 300 250 200 150 100 50 0-50 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 Muutos 2010-2016 -100 Rantaviirin tilastoalue Alakorkalon tilastoalue Hirvaan tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue Jaatilan tilastoalue 20.1.2018 1.luokka 2.luokka 3.luokka 4.luokka 5.luokka 6.luokka 7.luokka 8.luokka 9.luokka 10.luokka Erit. Por Yleis.opp. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp. ryh. opp yl.op. eo Alakorkalon koulu 7 1 19 1 11 0 14 1 17 1 15 1 83 5 16,6 83 Hirvaan koulu 9 0 16 1 17 1 10 1 12 1 9 1 73 5 14,6 73 Muurolan peruskoulu 18 1 20 1 15 1 24 1 15 1 13 1 51 2 44 2 47 3 247 13 19 247 Rantavitikan peruskoulu 37 2 30 2 41 2 35 2 26 1 25 1 72 3 65 3 76 3 407 19 20,4 407 - eo:n pienryhmissä 20 2 Rautiosaaren koulu 8 0 9 1 12 0 6 1 11 0 8 1 1 1 54 2 3 18,7 56 Viirinkankaan koulu 23 1 20 1 20 1 19 1 16 1 16 1 114 6 19 114 Ryhm. ke skik. Opp. yht.
Alakoulujen oppilasennuste ALAKORKALO 1 2 3 4 5 6 2017 7 19 11 14 17 15 83 Muutos 2017-2024 -38 opp 2018 12 7 19 11 14 17 80 2019 6 12 7 19 11 14 69 2020 7 6 12 7 19 11 62 2021 5 7 6 12 7 19 56 2022 12 5 7 6 12 7 49 2023 9 12 5 7 6 12 51 2024 6 9 12 5 7 6 45 HIRVAS 1 2 3 4 5 6 2017 9 16 17 10 12 9 73 Muutos 2017-2024 +26 opp 2018 24 9 16 17 10 12 88 2019 21 24 9 16 17 10 97 2020 14 21 24 9 16 17 101 2021 13 14 21 24 9 16 97 2022 16 13 14 21 24 9 97 2023 22 16 13 14 21 24 110 2024 13 22 16 13 14 21 99 MUUROLA 1 2 3 4 5 6 2017 18 20 15 24 15 13 105 Muutos 2017-2024 -32 opp 2018 27 18 20 15 24 15 119 2019 13 27 18 20 15 24 117 2020 16 13 27 18 20 15 109 2021 12 16 13 27 18 20 106 2022 12 12 16 13 27 18 98 2023 9 12 12 16 13 27 89 2024 11 9 12 12 16 13 73 Väestöennusteet perustavat olemassa olevaa väestöön. Eivät ota kantaa esim. muuttoliikkeeseen RANTAVITIKKA 1 2 3 4 5 6 2017 37 30 41 35 26 25 194 Muutos 2017-2024 +67 opp 2018 40 37 30 41 35 26 209 2019 35 40 37 30 41 35 218 2020 41 35 40 37 30 41 224 2021 45 41 35 40 37 30 228 2022 42 45 41 35 40 37 240 2023 43 42 45 41 35 40 246 2024 55 43 42 45 41 35 261 RAUTIOSAARI 1 2 3 4 5 6 2017 8 9 12 6 11 8 56 Muutos 2017-2024 -30 opp 2018 8 8 9 12 6 11 56 2019 4 8 8 9 12 6 47 2020 6 4 8 8 9 12 47 2021 4 6 4 8 8 9 39 2022 5 4 6 4 8 8 35 2023 3 5 4 6 4 8 30 2024 4 3 5 4 6 4 26 VIIRINKANGAS 1 2 3 4 5 6 2017 23 20 20 19 16 16 114 Muutos 2017-2024 -22 opp 2018 22 23 20 20 19 16 120 2019 19 22 23 20 20 19 123 2020 23 19 22 23 20 20 127 2021 13 23 19 22 23 20 120 2022 14 13 23 19 22 23 114 2023 12 14 13 23 19 22 103 2024 11 12 14 13 23 19 92 ALAKEMIJOKI YHTEENSÄ 1 2 3 4 5 6 2017 90 97 98 85 96 87 553 Erotus 2017-2024 43 opp 2018 91 81 91 90 78 86 517 2019 122 110 94 112 101 86 625 2020 58 69 70 56 72 66 391 2021 81 87 108 102 78 92 548 2022 85 79 87 107 103 78 539 2023 88 93 89 90 114 106 580 2024 100 98 101 92 107 98 596
Yläkoulujen oppilasennuste 7 8 9 MUUROLAN YLÄKOULU 2017 52 44 48 144 - Alakorkalo 2018 45 52 44 141 - Hirvas 2019 55 45 52 152 - Muurola 2020 54 55 45 154 - Rautiosaari 2021 55 54 55 164 2022 64 55 54 173 Muutos +33 2023 42 64 55 161 2024 71 42 64 177 7 8 9 RANTAVITIKAN YLÄKOULU 2017 69 61 75 205 - Rantavitikka 2018 41 69 61 171 - Viirinkangas 2019 42 41 69 152 2020 54 42 41 137 2021 61 54 42 157 2022 50 61 54 165 Muutos -33 2023 60 50 61 171 2024 62 60 50 172 YHTEENSÄ 7 8 9 Yhteensä 2017 121 105 123 349 2018 86 121 105 312 2019 97 86 121 304 2020 108 97 86 291 Muutos 0 2021 116 108 97 321 2022 114 116 108 338 2023 102 114 116 332 2024 133 102 114 349
200 Oppilasennuste 7-12-vuotiaiden väestöennuste 2017-2030 VENNI 180 160 140 120 100 80 60 40 20 Alakorkalo Hirvas Muurola Rantavitikka Rautiosaari Viirinkangas Yhteensä 2017 97 78 94 172 47 92 580 2018 92 75 98 166 46 102 579 2019 86 72 89 163 42 106 558 2020 82 71 82 161 43 107 546 2021 78 70 79 159 37 105 528 2022 73 70 73 159 34 105 514 2023 70 71 70 160 31 107 509 2024 68 72 62 163 28 103 496 2025 65 71 65 163 27 102 493 2026 61 69 62 161 25 103 481 2027 56 66 64 159 26 101 472 2028 52 64 63 160 26 98 463 2029 48 62 64 161 26 97 458 2030 45 61 62 161 25 96 450 Muutos -52-17 -32-11 -22 4-130 0 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030 Alakorkalo Hirvas Muurola Rantavitikka Rautiosaari Viirinkangas Lin. (Alakorkalo) Lin. (Hirvas) Lin. (Muurola) Lin. (Rantavitikka) Lin. (Rautiosaari) Lin. (Viirinkangas)
Valmistuneet asuinrakennukset 2006-2017 Tilastoalue Valmistuneita asuntuoja 2006-2017 Keskimäärin vuosittain valmistunut Lapsia/perhe 31.12.2016 Alakorkalon tilastoalue Rantaviirin tilastoalue 998 83,2 1,61 Alakorkalon tilastoalue 47 3,9 Hirvaan tilastoalue 51 4,3 1,94 1,84 Hirvaan tilastoalue Rantaviirin tilastoalue Rautiosaaren tilastoalue 43 3,6 2,16 Rautiosaaren tilastoalue Muurolan tilastoalue 23 1,9 1,94 Jaatilan tilastoalue 13 1,1 1,71 Yhteensä 1175 97,9 Keskiarvo: 1,75 Muurolan tilastoalue Yhteensä (ilman Rantaviirin tilastoaluetta) 177 14,8 Jaatilan tilastoalue
Maankäyttö Alueella voimassa olevat kaavat: Hirvaan osayleiskaava (KV 16.5.2011 29), Uusia rakennuspaikkoja yhteensä 146 kpl. Niskanperän osayleiskaava (KV 20.2.2017 27), noin 80 uutta asuinrakennuspaikkaa. Asemakaavoitettava alue noin 90-120 tonttia. Asemakaava ei ole Maaton kaavoitettavissa kohteissa. Rautiosaaren osayleiskaava (KV 29.5.2017 49), noin 140 uutta rakennuspaikkaa. (Edellinen yleiskaava hyväksytty 22.7.1997) Muurolan asemakaava vahvistettu 13.10.1998 Rantaviirin alue asemakaavoitettu. Hirvaalle valmistuneet asuinrakennukset 7 6 6 6 Yleiskaava hyväksytty 16.5.2011 6 5 5 5 5 4 4 4 3 2 1 2 3 2 3 Hirvaan valmistuneet asuinrakennukset 2006-2011 rakennettu keskimäärin 3,7 asuinrakennusta vuosittain (ennen osayleiskaavaa) 2012-2017 rakennettu vuosittain kesimäärin 4,8 asuinrakennusta vuosittain (osayleiskaavan jälkeen) -> hyväksytty yleiskaava on lisännyt asuinrakentamista keskimäärin 1 asunnon verran vuosittain. 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
TALOUS PERUSOPETUS
ALAKEMIJOKI PERUSOPETUS 2 % 4 % 13 % 10 % 70 % 7 % 17% 11 % 65 % 5 % 5 % 10 % 16 % 64 % 4 % 10 % 10 % 19 % 58 % 6 % 7 % 11 % 17 % 59 % Alakemijoki 18 % Muut 82 % Yhteensä 100 % 6 % 5 % 11 % 18 % 60 % 6 % 5 % 18 % 10 % 61 % 18 % 82 %
ALAKEMIJOKI PERUSOPETUS OPPILASKOHTAINEN HINTA Alakemijoki 6 871 Keskiarvo 6 654 Erotus 217 8 428 7 630 7 540 7 935 6 219 5 816 6 871 6 654
Keskimääräinen ryhmäkoko
Oppilasmäärät, opetusryhmät, keskim. ryhmäkoko Rantavitikan pk Muurolan pk Alakorkalo Viirinkangas Hirvas Rautiosaari Alakemijoki kpki ka. Oppilasmäärä 397 251 83 114 76 56 977 5 685 Opetusryhmät 21 13 5 6 5 3 53 288 Keskim.ryhmäk. 18,9 19,3 16,6 19,0 15,2 18,7 18,4 19,7
Painotettu oppilaskohtainen hinta vuonna 2017 Keskiarvo = vihreä, mediaani = punainen Valtionvarainministeriön päätöksen mukaan perusopetuksen kotikuntakorvauksen perusosa vuodelle 2018 on 6 511,92 (Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain 38 :n 6 mom).
VARHAISKASVATUS
ALAKEMIJOKI VARHAISKASVATUS, PÄIVÄKOTIHOITO, OMA TOIMINTA, BRUTTOMENOT 1 % 15 % 1 % 10 % 1 % 12 % 12 % 72% 20 % 69 % 19 % 67 % 17 % 1 % 12 % 70 % 2 % 22 % 5 % 71 % Alakemijoki 17 % Muut 83 % Yhteensä 100 % 1 % 19 % 10 % 70 % 14 % 18 % 7 % 32 % 17 % 83 % 29 %
ALAKEMIJOKI VARHAISKASVATUS HOITOPÄIVÄN HINTA KL= KOULUTUSLAUTAKUNTA AL= ALUELAUTAKUNTA X= ALUEEN YKSIKÖT Z= KOKO KAUPUNKI 46,30 43,28 46,94 49,55 52,09 46,23 47,25
Henkilöstö ja lapsimäärät Rantavitikka Väinämöinen Muurola Hirvas Rautiosaari henkilöstö 25 25 17 13 6 lapset 107 109 59 48 23 ryhmät 6 6 4 3 2 keskimääräinen ryhmäkoko 17,8 18,2 14,8 16,0 11,5
Päiväkotitoiminnan hoitopäivän hinnat vuonna 2017 Hoitopäivän hinta vuonna 2017 47,25 /päivä (keskiarvo) Palveluseteli = keltainen, keskiarvo = vihreä, mediaani = punainen
KIITOS!
Lasten kuuleminen Anne Luiro, suunnittelija, vapaa-ajan palvelut
Lasten kuulemisen toteutus Lasten kuuleminen toteutettiin kouluissa google forms kyselyllä, jossa jokainen lapsi sai itse vastata omasta näkökulmastaan kyselyyn. Kyselyssä oli 11 kysymystä, jotka liittyivät niin koulupäivään, koulurakennukseen kuin koulussa viihtymiseen. Lapset vastasivat kyselyyn koulupäivän aikana opettajan toimiessa apuna. Turvallisuuteen liittyvät kysymykset olivat vaikeimpia vastata ja taas mikä koulussa on tärkeintä oli helpoin kysymys. Vastauksia tuli 668, eli vastausprosentti on 74 koko alueen koululaisista. Lasten kuuleminen varhaiskasvatuksessa toteutettiin lapsiryhmittäin 4-6-vuotiaille ilman aikuisten tulkintaa. Kyselyiden tuotokset työntekijät syöttivät Google formsiin, josta saatiin yhteenvedot lasten kuulemiseen. Varhaiskasvatuksen yksiköistä saatiin 7 lapsiryhmän vastausta kyselyyn.
Yhteenveto lasten kuulemisesta koulu ja vaka koulu- ja päiväkotirakennusten tulee olla keskikokoisia tai suuria (max 500 henkilöä) koulujen ja päiväkotien piha-alueen tulee olla iso ja siellä tulee olla tekemistä kaikille koulupäivän ja päiväkotipäivän turvalliseksi tekevät kaverit ja se, että ei kiusata sekä kaikkien mukaan ottaminen koulussa ja päiväkodissa viihtyy, koska siellä on kavereita ja oppii koulun ja päiväkodin tulee sijaita lähellä kotia päiväkodissa tulee lisäksi olla tutut aikuiset koulussa ja päiväkodissa tärkeintä ovat kaverit, oppiminen ja leikkiminen
Luonnosvaihtoehdot
Nykytilanne Kouluverkko nykyisellään - Alakorkalon koulun investointi. - Hirvaan kunnallinen päiväkoti koulun tontille, nykyinen pk kiinteistö yksityiselle pk-yrittäjälle. - Muurolan päiväkoti koulun yhteyteen. Mitoitus 2024 2024 Alakoulu Yläkoulu VE1 Oppilaat Oppilaat Yhteensä Rantavitikka 261 172 Viirinkangas 92 Alakorkalo 45 Rautiosaari 26 Hirvas 99 Muurola 73 177 Yhteensä 596 349 945
Kaksi yhtenäistä peruskoulua - Muurolan lukion tiloihin Hirvaan ja Rautiosaaren ala ja yläkoululaiset sekä päiväkotirakennus alueelle. - Rantavitikka-Viirinkankaalle uusi yhtenäinen peruskoulu, johon tulee Alakorkalon lapset - Hirvaan koulu muutetaan päiväkodiksi Mitoitus 2024 2024 Alakoulu Yläkoulu VE2 Oppilaat Oppilaat Yhteensä Rantavitikka 398 172 +alakorkalo 570 +alakorkalon yläaste Viirinkangas Alakorkalo Rautiosaari Hirvas Muurola 198 177 -alakorkalo 375 alakorkalon yläaste Yhteensä 596 349 945
Uusi monitoimirakennus - Alakorkalon, Hirvaan ja Rautiosaaren nykyiset koulut lakkaa/puretaan. Alueelle rakennetaan uusi monitoimirakennus, jossa alakoulu ja päiväkoti + muita palveluita. - Muurolan yläkouluun Alakorkalon, Hirvaan ja Rautiosaaren lapset. Mitoitus 2024 2024 Alakoulu Yläkoulu VE1 Oppilaat Oppilaat Yhteensä Rantavitikka 261 172 Viirinkangas 92 Alakorkalo Rautiosaari 170 Hirvas Muurola 73 177 Yhteensä 596 349 945
Sekoitus - Alakorkalo yhdistetään Viirinkankaalle, jonne pitää rakentaa lisätilaa (alakoulu + päiväkoti) - Rautiosaaren koulu yhdistetään Hirvaan kouluun - Hirvaan koulun tontille rakennetaan päiväkoti - Hirvaan/Rautiosaaren yläkoulun oppilaat sijoitetaan Muurolaan. Mitoitus 2024 2024 Alakoulu Yläkoulu VE1 Oppilaat Oppilaat Yhteensä Rantavitikka 261 172 + alakorkalo Viirinkangas 137 Alakorkalo Rautiosaari 125 Hirvas Muurola 73 177 -alakorkalo Yhteensä 596 349 945
Alakorkalon koulu yhdistetään Hirvaan kouluun. o Hirvaan koulun investointi Mitoitus 2024 2024 Alakoulu Yläkoulu VE12 Oppilaat Oppilaat Yhteensä Rantavitikka 261 172 433 Viirinkangas 92 92 Alakorkalo Rautiosaari 26 26 Hirvas 144 144 Muurola Yhteensä 73 177 250
Alakorkalon, Rautiosaaren ja Hirvaan koulut yhdistetään Muurolan kouluun. Mitoitus 2024 2024 Alakoulu Yläkoulu VE4 Oppilaat Oppilaat Yhteensä Rantavitikka 261 170 431 Viirinkangas 92 92 Alakorkalo 0 Rautiosaari 0 Hirvas 0 Muurola 243 161 404 Yhteensä 596 349 945
Rautiosaaren, Hirvaan ja Alakorkalon koulut yhdistetään Viirinkankaan kouluun Mitoitus 2024 2024 Alakoulu Yläkoulu VE5 Oppilaat Oppilaat Yhteensä Rantavitikka 261 172 433 Viirinkangas 262 262 Alakorkalo 0 Rautiosaari 0 Hirvas 0 Muurola 73 177 250 596 349 945
Lasten kuuleminen Anne Luiro, suunnittelija, vapaa-ajan palvelut
Koulun koko
Lasten näkemys ihmisten määrästä koulussa Vastaukset vaihtelevat alle 100 henkilön määrästä 1000 henkilöön 100 henkilöä esittää 75 lasta 200 henkilöä esittää 47 lasta 500 henkilöä esittää 41 lasta 300 henkilöä esittää 29 lasta 400 henkilöä esittää 18 lasta 1000 henkilöä esittää 12 lasta vastaus muu 356 henkilöä Lisäksi yksittäisiä vastauksia 20 henkilöstä ylöspäin.
Lasten mielestä koulun turvallisuuden tekevät Turvallisuuskysymystä oli avattu, mistä se esimerkiksi koostuu, niin suurin osa lapsista vastasi en tiedä tai ei keksi niiden lisäksi muuta. Kuitenkin seuraavat asiat nousivat vastauksista vielä erikseen esille: palohälyttimet 27 vastausta valvontakamerat 21 vastausta poistumisreitit 14 vastausta hyvät tilat 10 vastausta hätäuloskäynnit (ulko-ovet luokissa) 7 vastausta ovet 7 vastausta opettajat ja hyvin tehdyt talot 6 vastausta
Lasten mielestä koulun pihassa pitää olla... koulun pihalla tulee olla paljon tekemistä kaikille 108 vastausta (esim. leikkialueita, liukumäkiä, keinuja, kaukaloita, kenttiä, twister, karuselleja, pyöräparkki, kiipeilytelineitä) koulun pihan tulee olla iso 21 vastausta pihan tulee olla turvallinen 6 vastausta Loput vastaukset ovat yksittäisiä toiveita välineistä yms. pihalle (499 vastausta).
Lasten mielestä koulupäivän tekee turvalliseksi 79 vastaajaa ei tiedä, mikä tekee koulupäivän turvalliseksi kaverit 67 vastausta ei mikään 47 vastausta opettajat 45 vastausta aikuiset 22 vastausta valvonta 18 vastausta ei kiusata 11 vastausta palohälyttimet ja säännöt 7 vastausta oppiminen 3 vastausta hyvä yhteishenki 2 vastausta Lisäksi 343 muuta yksittäistä vastausta
Lasten mielestä koulussa viihtyy, koska siellä on kavereita, 138 vastausta oppii, 51 vastausta Lisäksi 479 muuta yksittäistä vastausta.
Lasten mielestä koulun tulee sijaita lähellä kotia 210 vastausta Lisäksi muita yksittäisiä vastauksia 458 kpl. Toivotaan koulua esimerkiksi lähelle kaikkea kivaa, jonne voisi koulupäivän jälkeen mennä, keskustaan ja metsään.
Lapsille tärkeintä koulussa ovat kaverit oppiminen
Varhaiskasvatuksessa olevien lasten näkökulmaa Päiväkotirakennuksen pitäisi olla: suuri, jotta kaikki mahtuvat sinne. Tulisi olla iso piha ja paljon leikkivälineitä. Rakennuksen tulisi olla hieno ja iso jumppasali pitäisi olla.
Päiväkodin pihalla pitäisi olla... Pihan pitäisi olla iso ja siellä olisi: kiipeilyrata, keinuja, liukumäkiä, asfalttia, nurmikkoa, hiekkalaatikko, trampoliini, riippumatto, mopoja, leluja, kaivureita, lapioita, autoja, liukureita, eläimiä, rekkoja, teltta, leikkipaikkoja, leikkimökki, hyppykeppejä, luontoa lähellä. Tarpeeksi kaikkea.
Keitä aikuisia päiväkodissa pitäisi olla... päiväkodin aikuiset (tutut aikuiset) 3 vastausta koulussa: opettajat, rehtori, liikuntaope (osaavat opettajat) kilttejä aikuisia, jotka hoitaa ja opettaa ja auttaa, jos ei osaa robottiaikuinen, joka palvelisi lapsia olisi parempi, jos ei olisi yhtään aikuisia
Turvallinen päiväkoti olisi... sellainen, jossa ei tapella, ei kiusata, ei lyödä, ei haukuta toista, ei säikytellä, ei riidellä joku on vastassa (kaverit) taksia saa leikkiä sellainen, jossa olisi aina mukavaa sellainen, johon ei pääse muusta kuin ovesta semmonen, jossa autetaan on palohälyttimet ja ovet laitetaan yöksi lukkoon on kunnon aidat, joista ei pääse hyppäämään yli sellainen, jossa aikuisia on paljon sellainen, jossa katto ei romahda ja autot on oikeilla paikoilla
Päiväkotipäivästä turvallisen tekee leikkiminen niin, että kaikki otetaan leikkiin kun ei riidellä ja kiusata toisia on mattoja, ettei kaaduta kun aikuiset auttaa ja totellaan aikuisia kun on paljon aikuisia että on leluja
Missä päiväkodin tulisi olla Kodin lähellä = siellä, missä se on nytkin Uimahallin vieressä tässä, missä se on nytkin
Tärkeintä päiväkodissa on Leikkiminen ja toisten auttaminen Ystävät ja kaverit oppiminen että ei kiusata toisia että kuuntelee sääntöjä Askartelu
Pedagoginen arviointi VE1-VE4 Koulutus
Nykytilanne Positiiviset vaikutukset turvallisuus (pienet yksiköt, fyysinen ja psyykkinen) hyvä yhteishenki opettajat tuntevat kaikki oppilaat (lisää turvallisuutta ja vähentää syrjäytymisriskiä) Oppilasmassa pysyy hallittavana Lähikoulu eri-ikäisten yhdessä toimiminen luonnollista päivittäin oppilailla tiivis sosiaalinen verkko, joka kantaa vapaa-aikanakin luonto on lähellä oppimisympäristönä 8eism. Hiihtoaldut, luistelukentät, ) koulun työskentelyä voidaan järjestää joustavasti kaikki luokka-asteet mukaan ottaen. Myös päiväkoti-koulu yhteistyö helppo toteuttaa joustavasti uudistuksia (esim. uusi ops) helppo toteuttaa joustavasti muutoksia kouluarjessa Lyhyet koulumatkat, vähemmän koulukuljetuksia liikunnan vaikutus oppimiseen (mahdollisuus kulkea kouluun kävellen tai pyöräillen) yhteisöllisyys ja verkostoituminen Nuorisopalveluiden yhdistäminen yläkoulujen yhteyteen. Laitteiston saatavuus (tvt-laitteet) Ei tarvisi tehdä mitään, helpoin ratkaisu Negatiiviset vaikutukset Ei ole joustovaraa oppilasmäärän vaihteluihin Pieni koulu voi jäädä ulkopuoliseksi esim. projekteissa ja hankkeissa. Pient yksiköt haasteita pedagogiikkaan. Ahtaat tilat ja eivät pedagogisesti toimivia. Yhteisopettajuus ei ole mahdollista Oppilaiden suhteet voivat kärjistyä Oppilaskohtainen rahan riittävyys Hirvaalla välituntialue pienenee päiväkodin vuoksi Toimintakulttuurin epäyhtenäisyys jatkaisi. Ei päästäisi nykyistä paremmin hyödyntämään opettajien monipuolista osaamista ja valinnaisainetarjonta kaventuisi entisestään. Muita huomioita: Hirvaan päiväkodin rakennuksen sijainnille monta vaihtoehtoa: Kaukalon yläpuoli, Jussilanvaarantien siirto kaukalon Kemin puoleiselle sivulle. Rantavitikan tilat nyt jo riittämättömät pedagogosesti (ei tilaa eriytymiseen ym.)
Kaksi yhtenäistä peruskoulua Positiiviset vaikutukset työyhteistyötä siirtymä yläkouluun välineet ja oppimateriaalit tehokäytössä parin kanssa on mahdollisuus tehdä Kaksisarjainen koulu Rinnakkaisluokat Työparit, yhteisopettajuus Ainevalintojen monipuolisuus Oppilaiden ja perheiden tukipalvleut helpommin saatavilla Uudet tilat vastaisivat paremmin uuden ops:n haasteisiin Luonteva siirtyminen yläkouluun Henkilökunta ja sen työmäärät pystytään jakamaan tiimeissä Oppilaantuntemus lisääntyy (ajan myötä) Yhdenvertoisuus lapsille/nuorille Henkilökunnan osaaminen laajempaa, kunt yöntekijöitä enemmänmuurolan peruskoulun yhteyteen saataisiin aidosti yhtenäinen kaski-kolmisarjainen peruskoulu, mikä tuottaisi etuina yhtenäisen, oppilaan kasvua tukevan toimintakulttuurin muodostumisen, riittävän laajan valinnaistarjonnan, mahdollistaisi samanaikaisopetuksen edut, takaisi opettajien laaja-alaisen osaamisen. Toteuttaisi strategiaa, jossa suositaan yhtenäisiä peruskouluja. Ja vahvistaisi palvelukyliä. Verrattuna muihin luonnoksiin tämä malli samalla myös tasapainottaisi oppilasmääränkeihystä kahden keskittymän välillä. Negatiiviset vaikutukset kyläkoulu loppuu, lähikouluperiaate rikkoutuu arkiliikunta vähenee, kuljetuskustannukset lisääntyy (kaikki oppilaat kuljetusoppilaita (Alakorkalo, Hirvas) fyysinen ja psyykkinen turvallisuus muuttuu, esim. tienylitykset yhtenäiskoulussa kaikkien ikäluokkien tarpeet vaikeampaa ottaa huomioon arjen muutokset vaikeampaa ison yksikön kankeus. Iso koulu ei sovi kaikille. Koulu arki ja muutokset ovat jäykkiä. yhteisten tilojen käyttö voi olla päällekkäistä (esim. liikunta- ja käsityötilat) Laitteiston saatavuus (tvt-laitteet) Päiväkot-koulupolku rikkoituisi (Viirinkangas) Ei valinnan varaa koulujen koon suhteen Isoissa yksiköissä tilojen käyttö ei ole yhtä joustavaa Aluksi lapsituntemus kärsii paljon Ongelmat kasaantuvat suuren oppilasmassan myötä Nykyisillä tiloilla ahtaus/tilojen riittämättömyys, melu Muita huomioita: Tilojen suunnittelu äärettömän tärkeää, joustavuus ja muunneltavuus tärkeitä. Tulisi toteuttaa niin, että myös alakorkalon alueen kaikkien vuosiluokkien oppilaat tulisivat Muurolan peruskouluun.
Positiiviset vaikutukset Uusi monitoimirakennus työparin kanssa on mahdollisuus tehdä yhteistyötä välineet ja oppimateriaalit tehokäytössä luonto lähellä yhteisöllisyys ja verkostoituminen henkilökunnan vahvuuksien hyödyntäminen mikäli monitomikeskus on Alakorkalon koulun tontilla: uusi hakelämpölaitos (n.1000 000e) tuottaa lämmön erinomainen liikuntasali ja tekninen tila on jo valmiina ja mahdollistavat uuden ops:in käytön kyydityskulut kapungin kohteisiin kohtuulliset(esim. uimahalli ja Arktinen keskus) Koulurakennus on nykyaikainen, uudet ja pedagogisesti toimivat oppimisympäristöt. Kaksisarjaisuus, rinnakkaisluokat, työparit. Ainevalintojen monipuolisuus. Luonto lähellä (kts. 1). Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja talon muiden toimijoiden kanssa sujuvaa. Alakemijoen alueen oppilaat olisivat tasa-arvoisessa asemassa fyysisen koulutilan puolesta. Hirvaan lapset saisivat käydä koko peruskoulun lähikoulussa. Palvelee alueen asukkaita Viirinkankaalla säilyisivät samat positiiviset vaihtoehdot kuin VE1:ssä Valinnaisuuden lisääntyminen Negatiiviset vaikutukset kyläkoulu loppuu, lähikouluperiaate rikkoutuu arkiliikunta vähenee (osa oppilaista kuljetusoppilaita) fyysinen ja psyykkinen turvallisuus muuttuu arjen muutokset vaikeampaa ison yksikön kankeus yhteisten tilojen käyttö voi olla päällekkäistä (esim. liikunta- ja käsityötilat) Kuljetusoppilaiden määrä lisääntyy Avoiemt oppimisympäristöt eivät sovi kaikille Nivelveihe ala- ja yläasteen välillä säilyisi jyrkkänä )oppilaiden aiemman oppimishistorian tuntemus jäisi heikoksi) Isommissa yksiköissä mahdollista järjestää joustavia opetusratkaisuja. Alueelle kohtalaisen kokoinen ala-aste. Parantaisi toimintaedellytyksiä tuomalla sekä pedagogisia sekä laitesynenergiatua. Muurolan yläasteen oppilasmääräkehitykselle ei toisi merkittävää ongelmaa. Koulurakennus tulisi olla siellä, missä on eniten kysyntää. Yläkoulu samaan kompleksiin. Vanhusten palvelutalo, päiväkoti, neuvola, kirjasto, kauppa. Sijainti olisi muurolalaisten ja rautiosaarelaisten työmatkan varrella. Monitoimirakennus tulee sijaita Hirvaalla, esim. nykyisen koulun alueella, jolloin koulukuljetusten määrä pysyisi suunnilleen samana tai Häkinvaarassa.
Sekoitus Positiiviset vaikutukset työparin kanssa on mahdollisuus tehdä yhteistyötä välineet ja oppimateriaalit tehokäytössä luonto lähellä yhteisöllisyys ja verkostoituminen Kaksisarjainen reilun 100 oppilaan koulu on pedagogisesti toimiva (yhteisopettajuus ja luokkakokojen joustavuus) Hyvät ryhmäkoot Yhteistyö esiopetuksen kanssa sujuvaa Uudet tilat vastaisivat uuden ops:n mukaista oppimisympäristöä Moniammatilliset palvelut hieman paremmin saatavissa Pienten koulujen yhdistymistä valinnaisuus voi toteutua paremmin (esim. kielet) Vähemmän kuljetuksia Negatiiviset vaikutukset kyläkoulu loppuu, lähikouluperiaate rikkoutuu arkiliikunta vähenee (kaikki Alakorkalon oppilaat kuljetusoppilaita) fyysinen ja psyykkinen turvallisuus muuttuu Koulun tilat eivät riitä. Kouluun tulee lisää kuljetusoppilaita Huolena: suurenevatko luokkakoot? Tässä mallissa korostuisi pirstaleinen toimintakulttuuri (epäjatkuvuus Hirvaan ja Rautiosaaren alueiden alaluokkien sekä Muurolan yläasteen välillä vrt. nykytila) Muita vaikutuksia: Uudisrakennukseen (pk) ruokala, käsityötilat, luokkahuoneita.
Luonnosvaihtoehdoista saadut kommentit
Vanhempain toimikuntien kommentteja Alakorkalon vanhempaintoimikunta: Vaihtoehto 1: Tämä vaihtoehto sai vanhempaintoimikunnan kannatuksen seuraavine perusteluineen. - Alakemijoen alue on maantieteellisesti laaja ja se sijaitsee pitkin jokivartta, näin siitä ei voi saada yhtenäistä. Jokivarsi luo alueen profiilin. - kaikkien kylien elinvoimaisuus halutaan säilyttää. Kylien kulmakivi on oma koulu. - ei haluta vastakkainasettelua eri kylien välille. Toivotaan, etteivät kylät rikkoutuisi. - kylät ovat lähellä luontoa, metsä ja eläimet ovat tuttuja elementtejä. - itsenäisillä kylillä on jokaisella omaleimainen identiteetti. Kuitenkin halutaan tehdä yhteistyötä eri kylien kesken. - todettiin, että Alakemijoen koulut ovat yleisesti ottaen hyväkuntoisia. - Alakorkalon koulun osalta mietittiin, että hakelämpölaitos on vain muutaman vuoden vanha ja liikuntasalirakennus parikymmentä vuotta. - todettiin, että massakoulut (satojen oppilaiden) eivät sovi kenellekään. Vaihtoehdoista 2, 3 ja 4 vanhempaintoimikunta ei ollut kiinnostunut. - kylämäisyys kärsii, koululaisten kuljetuskustannukset ovat kalliit sekä koululaisten luontainen arkiliikkuminen vähenee, kun ei kuljeta itsenäisesti kouluun. Lisäksi vanhempaintoimikunta toivoo, että joka kylällä olisi oma asukastilaisuus koululaisten vanhemmille sekä kyläläisille, ei vain yhteinen kaupungintalolla järjestettävä. Koko palveluverkkoselvityksen todettiin tulevan kiireisellä aikataululla. Kylistä Alakorkalolla, Hirvaalla ja Rautiosaaressa on tuoreet kaavat, joiden vaikutusta ei vielä näy lisääntyneenä rakentamisena, mutta tilanne ja koulujen oppilasmäärän kasvu voi olla muutaman vuoden päästä hyvin erilainen. Onko mahdollista odottaa muutama vuosi? Palveluverkkoselvitys jäihin? Niinikään toivottiin, että Alakemijoen kylät voisivat järjestää kaavaillan markkinoidakseen kylillä olevia asuintontteja.
Vanhempain toimikuntien kommentteja Hirvaan vanhempaintoimikunnan kommentit: Vanhempien ajatuksia/ yleistä: Olisiko yläkoulun paikka parempi keskustassa/hirvaalla? Meillä tulisi olla vaihtoehdot, joissa olisi kustannukset. Kuljettaminen maksaa. Ilman syytä, laskelmia on vaikeaa tehdä päätöksiä. Muutostarve on poliittinen. Muutostarve ei ole lähtöisin kylistä. Kaupunkistrategiassa ei vaadita, että tulisi tehdä Alakemijoen palveluverkkoselvitys. Hirvas kasvaa koko ajan, ovatko vaihtoehdot ajanmukaisia. Ovatko ne sellaisia, että palvelut ovat siellä, missä on palveluille tarvetta. Varhaiskasvatuksen ja koulun yhteys koetaan tärkeäksi. Mieluummin niin, että yhteistyö menisi alakoulu-päiväkoti kuin alakoulu-yläkoulu. Vaihtoehto 1: Kouluverkko säilyy entisellään. Alakorkalon koulun investointi. Hirvaan kunnallinen päiväkoti koulun tontille (yläkenttä), nykyinen pk yksityiselle yrittäjälle, Muurolan pk koulun yhteyteen. Tämä olisi hyvä vaihtoehto tähän välitilaan. Annetaan kylille mahdollisuus kehittyä. Annetaan 5-10 vuotta ja katsotaan, mihin oppilasennuste lähtee kehittymään. Tässä vaihtoehdossa on hyvää, että päiväkoti pääsisi käyttämään koulun tiloja, koulun ja pk:n yhteistyö. Tämä ja vaihtoehto 3 ovat meidän mielestä parhaat vaihtoehdot. Kunhan koulu on Hirvaalla! Tätä me kannatamme! Kylien kaupunki! Kylät kehittyvät ja pysyvät elinvoimaisina. On tärkeää, että koulu on fyysisesti lapsen lähellä. On ihanaa kun lapsi pääsee omin voimin (pyörällä, kävellen, potkurilla) kouluun. Tutkimukset puoltavat koulumatkaliikunnan tärkeyttä. Satu Söderlund: Vaihtoehto 1. on paras. Mitään kouluja ei kannata lakkauttaa ennen kuin kylille on annettu mahdollisuus kasvattaa asukas/oppilasmäärää. Vaihtoehto 2 Muurolan lukion tiloihin (kunnostettuihin, terveisiin tiloihin) yhteinäinen peruksoulu Hirvaan ja Rautiosaaren lapsille sekä pk. Nykyinen Hirvaan koulu päiväkodiksi. Rantavitikka- Viirinkankaalle uusi yhtenäinen peruskoulu - Kylät kuolisivat, kylille muutto lakkaisi - Suurimman osan koulumatka pitenisi, alakoulu väärässä suunnassa. Kustannukset!! Vanhempien työmatkaliikenne ja harrastusliikenne on luonnollisesti toiseen suuntaan, kaupungin suuntaan. - Vaihtoehto ei vastaa nykyistä eikä tulevaa palvelun tarvetta. - Tätä emme missään nimessä hyväksy!
Vanhempain toimikuntien kommentteja Hirvaan vanhempaintoimikunnan kommentit: Vaihtoehto 3 Alakorkalon, Hirvaan ja Rautiosaaren nykyiset koulut lakkaa/puretaan. Alueelle rakennetaan uusi alakoulu, pk, sekä muita palveluita. Yläkoulu olisi Muurolassa. Tämä sai eniten ääniä vaihtoehto 1 kanssa KUNHAN koulu sijaitsee Hirvaalla, lasten kävelymatkan päässä. - Voisiko tässä vaihtoehdossa myös yläkoulu olla monitoimirakennuksessa. - Monitoimitalon paikka olisi hyvä olla Hirvaalla, Valajaskosken risteyksen lähellä. Monitoimitalossa; neuvola, vanhukset, kauppa yms. - Erityistukea tarvitsevat lapset saisivat paremmin apua ja tukea kun oppilaat ovat keskitetty saman katon alle. Myös esim. kielivalinnat mahdollistuisivat helpommin. - Koulu tulisi olla siellä, missä on eniten tarvetta. Eli Hirvaalla. - Lasten harrastusmahdollisuudet paranisivat. - Vanhempien luontainen työpaikkamatka myös Rautiosaaresta kulkisi koulumatkan kautta. - Uusi koulurakennus poistaisi vanhojen rakennusten korjaushaasteet. - Vaihtoehto 4 Alakorkalon koulu yhteen Viirinkankaan koulun kanssa. Sinne rakennettaisiin lisää tilaa. Rautiosaaren koulu yhdistettäisiin Hirvaan kouluun. Hirvaan koulun tontille päiväkoti. Yläkouluun Muurolaan. - Rautiosaaren ja Alakorkalon kaavoitus vasta avattu, ei ole järkeä lakkauttaa koulua jos aluetta on alettu kehittää.
Vanhempain toimikuntien kommentteja Viirinkankaan vanhempaintoimikunnan kommentit: VE1 Nykytilanteessa, jossa kouluverkko säilyisi ennallaan, turvallinen lähikoulu säilyisi kaikilla. Koulukyydityksiin ei tulisi lisäkustannuksia. Kylillä säilyisi vetovoimaisuus. Jos tämä vaihtoehto toteutuisi, niin varmaankin kaikki koulut tarvitsisivat joitakin investointeja kunnostuksiin. VE2 Jos alueella olisi kaksi yhtenäistä peruskoulua, kaikilla olisi nykyaikaiset uuden opetussuunnitelman mukaiset oppimisympäristöt. Koulujen yhteyteen olisi hyvä saada myös kirjasto- ja nuorisopalvelut. Isoissa yksiköissä kuraattori-, psykologi- ja terveydenhoitopalvelut olisivat paremmin saatavilla. Huonona puolena olisivat pitkät koulumatkat kuljetuksineen. Muuttohalukkuus kyliin vähenisi. Viirinkankaalla katkeaisi varhaiskasvatus-esiopetus-perusopetus polku, joka on todettu hyväksi ja toimivaksi ratkaisuksi. VE3 Uuden monitoimirakennuksen myötä koulumatkat kylissä säilyisivät kohtuullisina. Uusi koulu pystyisi reagoimaan paremmin kylien vaihteleviin oppilasmääriin. Tässä vaihtoehdossa Viirinkankaan päiväkoti-koulupolku säilyisi. VE4 Tässä vaihtoehdossa Alakorkalon ja Rautiosaaren oppilaat joutuisivat koulukuljetuksen piiriin. Oppilasmäärät kaikissa kouluissa säilyisivät kuitenkin kohtuullisina. Keskustelun jälkeen todettiin hallituksen paremmuusjärjestyksen esitetyistä vaihtoehdoista olevan seuraava: VE1 VE3 VE4 VE2 Olipa vaihtoehto mikä hyvänsä, niin vanhat koulurakennukset tarvitsevat joka tapauksessa peruskorjausta. Tärkeää on myös huomioida iltapäiväkerhojen ja muiden tukipalveluiden tarvitsemat tilat.
Vanhempain toimikuntien kommentteja Rantavitikan vanhempaintoimikunnan kommentit: Totesimme, että kaikissa ratkaisuissa tulee huolehtia kolmesta asiasta: 1. Koulurakennukset ovat terveitä ja turvallisia 2. Lähikouluperiaate toteutuu kaikkien lasten kohdalla myös tukea tarvitsevien lasten. 3. Ratkaisuissa huomioidaan uuden opetussuunnitelman vaatimukset toimintympäristölle.
Vanhempain toimikuntien kommentteja Rautiosaaren vanhempaintoimikunnan kommentit: VE1 Nykytilanne: Kannatamme nykytilanteen pysyttämistä kunnes kaupungin akuuteimmat kouluinvestointitarpeet on saatu toteutettua. Nykyiset tilat ovat tällä hetkellä terveet, käyttöaste on korkea ja rakennusten elinkaarta on jäljellä. Korostamme lähikoulun vahvistavan lasten liikkumista ja hyvinvointia, samalla kuljetuskustannukset ovat minimaaliset. Lasten kasvunpolku varhaiskasvatuksen kautta koulutielle on turvattu lähipalveluna; päiväkoti, esikoulu ja koulu samoissa tiloissa on kustannustehokasta. Haluamme rauhoittaa tilannetta, että näemme miten uusi kaava vaikuttaa koulun ja päiväkodin lapsimäärään. Rautiosaari on työssäkäyntialuetta ja tällä hetkellä kylälle on rakenteilla useita uusia omakotitaloja lapsiperheille. Hirvaalle on syytä saada lisätilaa päiväkodille vastaamaan nykyisiä tarpeita. Muurolan päiväkodin siirto koulun yhteyteen ei vaikuta järkevältä tilojen kunnon vuoksi, selvitettävä huolellisesti ennen ratkaisuja. VE2 Kaksi yhtenäistä peruskoulua: Tämä on täysin poissuljettu vaihtoehto. Muurolan tilojen kunto on selvittämättä. Hirvaan koulun muuttaminen päiväkodiksi ei ole tarkoituksenmukaista. Tiloista ei saada edes remontilla tämän päivän varhaiskasvatuksen tarpeita vastaavia tiloja. Rantavitikan tilojen kuntoarvio on syytä tehdä ennen ratkaisuja - siellä on jo tällä hetkellä oireilevia lapsia.
Vanhempain toimikuntien kommentteja Rautiosaaren vanhempaintoimikunnan kommentit: VE3 Uusi monitoimirakennus: Monitoimirakennus voi olla tulevaisuuden ratkaisu, mutta nyt ei ole oikea aika. Kaupungissa on isoja ja akuutteja investointeja menossa kouluverkon osalta. Uuden monitoimitalon suunnittelu vaatii aikaa ja rahaa. Suunnittelun yhteydessä näemme järkeväksi huomioida tulevaisuuden tarpeet laajemmalti. Järkevää olisi suunnitella alakoulun lisäksi yläkoulun sijoittuminen samaan rakennukseen. Vaihtoehtoisena mallina ja ratkaisuna voisi näin isossa investoinnissa olla yritysten rakentamat monitoimitilat ja kaupunki vuokraajana. VE4 Sekoitus Emme kannata tätä vaihtoehtoa ollenkaan, sekava ja epätarkoituksenmukainen.
Vanhempain toimikuntien kommentteja Muurolan vanheimpainyhdistyksen kommentit: Reino Eero esitteli palveluverkon tarveselvityksen aikataulun ja taustat. Vanhempaintoimikunnan tehtävänä on antaa oma lausuntonsa palveluverkkovaihtoehtoihin. Reino Eero esitteli vaihtoehdot VE1-VE4, joista käytiin keskustelua. Muurolan vanhempaintoimikunta tutustui eri vaihtoehtoihin ja mietti laajasti niiden vaikutuksia Alakemijoen palveluverkkoon. Vanhempaintoimikunta päätyi esittämään toteutettavaksi vaihtoehtoa V2 sillä muutoksella että myös Alakorkalon koulun alaluokat sekä alaluokilta yläluokille siirtyvät oppilaat sijoitettaisiin Muurolan peruskouluun. Toimikunta perustelee esitystään seuraavasti: Muurolan peruskoulun yhteyteen saataisiin aidosti yhtenäinen kaksi-kolmisarjainen peruskoulu, mikä tuottaisi etuina yhtenäisen, oppilaan kasvua tukevan toimintakulttuurin muodostumisen, riittävän laajan valinnaisainetarjonnan, mahdollistaisi samanaikaisopetuksen edut, takaisi opettajien laaja-alaisen osaamisen ja. Tämä ratkaisu omalta osaltaan olisi toteuttamassa Rovaniemellä valittua kaupungin strategiaa, jonka mukaan perusopetuksen toteuttamistavoissa suositaan yhtenäisiä peruskouluja. Verrattuna muihin luonnoksiin tämä Muurolan vanhempaintoimikunnan ehdottama malli samalla myös tasapainottaisi oppilasmääräkehitystä kahden keskittymän, Muurolan ja Ranta-Viirin välillä. Kyseinen ratkaisuvaihtoehto tukee samalla myös kaupungin valitsemaa strategiaa vahvistaa Rovaniemen palvelukyliä, jollainen Muurola ainoana Alakemijoen alueella on. Toiseksi parhaana vaihtoehtona vanhempaintoimikunta piti vaihtoehtoa VE2.
Vanhempain toimikuntien kommentteja Alakemijoen aluelautakunnan ja kylä- ja vanheimpainyhdistyksen kommentit: Alakemijoen palveluverkkoselvityksessä ei ole huomioitu riittävästi asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia Alakemijoen aluelautakunta ja kylä- ja vanhempainyhdistykset ovat kokoontuneet omatoimisesti 21.3.2018 ja 14.5.2018 keskustelemaan Alakemijoen palveluverkkoselvityksestä ja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista. Alla yhteenvetomme. Alakemijoen palveluverkkoselvitys koskee yli 10 000 asukasta ja laajaa aluetta Rovaniemen keskustan eteläpuolelta Rantavitikalta aina Tervolan kunnan rajalle saakka (noin 50 km Rovaniemen keskustasta etelään). Palveluverkko on hyvin merkittävä, kylien asukkaiden, ja etenkin lasten arkeen, vaikuttava tekijä. Alakemijoen palveluverkkoselvityksen valmistelu on puutteellista. Asukkaita ei ole otettu mukaan palveluverkkoselvityksen valmisteluun pyynnöistä huolimatta. Vaihtoehdot valmistellut työryhmä on koostunut ainoastaan virkamiehistä. Työryhmän valitsemissa neljässä vaihtoehdossa ei ole huomioitu 1.3.2016 Muurolassa järjestetyn asukastilaisuuden materiaaleja eikä työryhmälle toimitettuja Alakemijoen kylien lausuntoja ja huomioitavien asioiden listaa. Suunnitelmissa on järjestää vain yksi asukastilaisuus (23.5.), joka sekin kaupungin keskustassa. Tämä tarkoittaa sitä, että kauimpana asuvien asukkaiden olisi ajettava 50 km suuntaansa (yht. 100 km) päästäkseen osallistumaan. Kaikilla ei ole mahdollisuutta osallistua sähköisen kyselyn avulla, sillä osaamistaso vaihtelee ja alueella on myös paikkoja, joissa verkkoyhteydet eivät toimi.
Vanhempain toimikuntien kommentteja Alakemijoen aluelautakunnan ja kylä- ja vanheimpainyhdistyksen kommentit: Aluelautakunnan rooliksi jää selvityksessä lausunnon antaminen, vaikka osallisuuden näkökulmasta aluelautakunnalla on merkittävä rooli. Valmistelu tulisi tehdä tiiviissä yhteistyössä koulutuslautakunnan, aluelautakunnan, kylien yhdistysten, asukkaiden ja virkamiesten kesken. Alakemijoen palveluverkkoselvityksen tulee täyttää hyvän virkamiesvalmistelun, avoimen hallinnon ja osallisuuden kriteerit lainsäädännön ja Rovaniemen kaupungin periaatteiden näkökulmasta. Asukkaille on annettava aidosti mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa jo valmisteluvaiheessa: Valmistelun on oltava rehellistä, avointa, vuorovaikutteista ja perusteellista. Valmistelusta on viestittävä aktiivisesti kaikille niille, joita asia koskee. Valmisteluun liittyvien materiaalien tulee olla julkisia ja objektiivisia, eivätkä ne saa sisältää asiavirheitä. Virkamiesten tulee suhtautua asioihin objektiivisesti ja ilman ennakkoasenteita. Aluelautakunnan tulee nimetä edustaja valmistelevaan työryhmään, jotta asukkaiden näkökulma saadaan esille jo valmisteluvaiheessa. Palveluverkkoselvityksestä on laadittava osallistumis- ja viestintäsuunnitelma ja sen laadinnassa on hyödynnettävä kaupungin osallisuuden ja vaikuttamisen erityisasiantuntijan osaamista. Asukkaille on annettava vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin: miksi selvitystä tehdään, mikä on selvityksen tavoite, mikä on mahdollinen säästötavoite (euroissa), millä perusteella nyt esitetyt neljä vaihtoehtoa on valittu, mikä on aikajänne, jota tarkastellaan, milloin mahdolliset investoinnit on realistista toteuttaa ottaen huomioon kaupungin taloudellisen tilanteen, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttavat tulevaan palveluverkkoon.
Vanhempain toimikuntien kommentteja Alakemijoen aluelautakunnan ja kylä- ja vanheimpainyhdistyksen kommentit: Asukkaille on annettava vastaukset mm. seuraaviin kysymyksiin: miksi selvitystä tehdään, mikä on selvityksen tavoite, mikä on mahdollinen säästötavoite (euroissa), millä perusteella nyt esitetyt neljä vaihtoehtoa on valittu, mikä on aikajänne, jota tarkastellaan, milloin mahdolliset investoinnit on realistista toteuttaa ottaen huomioon kaupungin taloudellisen tilanteen, miten sote- ja maakuntauudistus vaikuttavat tulevaan palveluverkkoon. Asukkailla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua. Asukastilaisuudet on järjestettävä lähellä asukkaita: Ruikan Erän toimitalolla (Jaatila, Petäjäinen, Ruikka, Pisa, Leipee), Muurolan peruskoululla (Muurola), Hirvaan koululla (Hirvas), Rautiosaaren koululla (Rautiosaari) ja Alakorkalon koululla (Alakorkalo) (+Viirinkankaan koulu ja Rantavitikan koulu). Asukastilaisuuksista tulee tiedottaa näkyvästi useita kertoja ja monipuolisesti eri viestintävälineissä (Lapin Kansa, Uusi Rovaniemi, Facebook, kotiin jaettava tiedote, ilmoitustaulut). Lapsivaikutusten arvioinnin menetelmät ja tulokset on tuotava esille. Alakemijoen palveluverkkoselvityksessä tulee huomioida laajasti eri toimialat ja palvelut: varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden lisäksi vapaa-ajanpalvelut, kuten kirjasto-, nuoriso- ja liikuntapalvelut sekä terveyspalvelut, ikäihmisten palvelut sekä yksityiset palvelut. Kylien ikärakenne on monimuotoinen ja kaikessa toiminnassa tulisi pyrkiä tilojen monikäyttöisyyteen ja palvelukokonaisuuksiin. Kiinteistöjen kuntoarviot on tehtävä ennen vaihtoehtojen määrittämistä, sillä kiinteistöjen kunto vaikuttaa ratkaisevasti vaihtoehtojen valintaan. Taloudelliset vaikutukset (investoinnit, kuljetuskustannukset, mahdolliset säästöt) on tuotava esille ennen kuin vaihtoehtoja aletaan valita/karsia.
Alakemijoen aluelautakunnan kommentteja Alakemijoen aluelautakunnan 18.1.2018 4 : Päätös Alakemijoen aluelautakunta päätti seuraavaa: Rovaniemen kaupunki/varhaiskasvatus on ilmoittanut, että Hirvaan päiväkodin siirtäminen koulun tontille väliaikaisesti tilaelementteihin elokuussa 2018Rovaniemen kaupunki Pöytäkirja 1/2018 9 (20) Alakemijoen aluelautakunta 18.01.2018 ei tule toteutumaan kustannusarvion suuruuden vuoksi, jonka vuoksi lause poistetaan palvelukuvauksesta. Lautakunta keskusteli Hirvaan koulun ja päiväkodin tilanteesta päätöksen oheismateriaalina olevan selostuksen pohjalta ja päätti vaatia sivistyspalveluilta vastauksia ja toimenpiteitä seuraavasti: selvityksen, miksi Rovaniemen kaupunki ei ole reagoinut Hirvaan varhaiskasvatuksen palvelutarpeeseen, vaikka tilanne on ollut tiedossa jo vuodesta 2014 lähtien. Asiaa ei ole tuotu päätöksentekoon eikä investointitarvetta ole huomioitu kuluneiden vuosien talousarvioissa. että Rovaniemen kaupunki ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, jotta kylälle saadaan tarvetta vastaava määrä päivähoitopaikkoja syksystä 2018 eteenpäin. Hirvaalla varhaiskasvatuksen palvelutarjonta ei ole vuosiin vastannut kysyntää ja tähän positiiviseen kehitykseen tulisi reagoida pikaisilla investoinneilla. Tammikuun 2018 loppuun mennessä Alakemijoen palveluverkkosuunnittelun perustiedot (väestö, kaavoitus, Ennusteet jne), aikataulun sekä selvityksessä kartoitettavat vaihtoehdot. Asukkaiden on päästävä aidosti osallistumaan ja vaikuttamaan palveluverkkosuunnitteluun, ja palveluverkkosuunnittelussa tulee tehdä lapsivaikutusten arviointi. Lisäksi Alakemijoen aluelautakunta toteaa, että se ei hyväksy koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden lakkautuksia toiminta-alueellaan.