Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta

Selvitys Porvoon ruotsinkielisestä kouluverkosta 9.10.2013

Sisältö Johdanto... 3 Nykyinen kouluverkko 4 Selvityksen lähtökohdat.. 5 Koulukiinteistöjen haasteet 5 Oppilasmäärä 6 Talous. 7 Koulukuljetus 7 Yhteenveto. 7 Korkealaatuinen oppimisympäristö.. 8 Fyysinen oppimisympäristö 8 Hyvän oppimisympäristön vaatimukset. 8 TVT-näkökulmat 9 Asumisterveys... 9 Laadukas rakentaminen 10 Vanhempainkysely.. 11 Oppilaiden mielipiteet.. 12 Pätevien opettajien saatavuus 12 Rehtoriseminaari..... 12 Visio 13 Tulevaisuus. 14 Oppilasennusteet 14 Investoinnit. 16 Käyttötalous 18 Muut käynnissä olevat selvitykset 20 Kylärakenneselvitys ja kaupunkisuunnittelu. 20 Kuntaliitokset. 20 Päiväkotiverkkoselvitys..... 20 Kaupungin strategia vuosille 2014 2017. 20 Keskuskeittiöselvitys.. 21 Selvityksen eteneminen.. 21 Työryhmän ehdotus 22 Yleiset linjaukset. 22 Konkreettiset ehdotukset. 22 Muut toimenpide-ehdotukset 23 Toimenpiteiden perustelut. 23 Liitteet.. 24 2

Johdanto Ruotsinkielistä kouluverkkoa koskevan selvityksen osalta työryhmän tarkoituksena on nykyisen tilanteen ja tavoiteltavan tilanteen selvittäminen kuvailemalla niitä tekijöitä, jotka tulee ottaa huomioon toimivan kouluverkon suhteen. Sen jälkeen tarkoituksena on myös keksiä konkreettisia ehdotuksia, joilla tavoite saavutetaan. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2013 talousarviossa ruotsinkielisten koulutuspalveluiden tehtäväalueen kohtaan on kirjattu, että "tavoitteena on luoda korkealaatuisia ja hyvin varustettuja ruotsinkielisiä oppimisympäristöjä. Strömborgska skolan ja Näse skola tarvitsevat uudet tilat. Kaupunginvaltuusto on päättänyt Västra enhetsskolanin perustamisesta. Sen yhteydessä oppilaaksiottoalue tulee tarkistaa, mikä tarkoittaa myös Saxby skolan tarkistamista. Grännäs skola kasvaa ja tarvitsee lisätiloja. Samalla tarkistetaan koulun oppilaaksiottoalue, mikä voi vaikuttaa Kråkö skolaan, jonka kiinteistö on kunnostuksen tarpeessa. Sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulutusjaosto käsitteli 12. maaliskuuta kouluverkon muutostarpeita koulukiinteistöjen kunnon, kouluinvestointitarpeen sekä laskevien oppilasennusteiden näkökulmasta. Jaosto ehdotti, että kouluverkkoselvitys tehdään nopeassa tahdissa, jotta se voi toimia päätöksen perustana vuoden 2014 talousarviotyössä. Sivistysjohtaja Hilding Mattsson asetti 17.4.2013 työryhmän, jonka tehtävänä on saada aikaan toimivia kouluja, käydä läpi kiinteistötilannetta ja laatia investointiehdotuksia kouluille, joissa on luokat 1 6. Työryhmän toimeksiantoa laajennettiin myöhemmin siten, että se käsittää myös luokat 7 9. Selvitystyön aikataulua sovitetaan vuoden 2014 talousarviotyöhön ja vuosien 2014 2016 taloussuunnitelmaan. Kouluverkkotyöryhmään kuuluu koulutusjohtaja Rikard Lindström (puheenjohtaja), koulutusjohtaja Jari Kettunen, hankepäällikkö Tony Lökfors, taloussuunnittelupäällikkö Johnny Holmström sekä rehtori/selvityshenkilö Maria Malin (sihteeri). Kokouksia on pidetty 24.4., 21.5., 3.6., 18.6., 9.8., 3.9., 23.9., 30.9. ja 4.10. Pöytäkirjat ovat nähtävillä sivistystoimistossa. Kansallisesti on nähtävissä muutostarpeita. Vuosien 2013 2016 hallitusohjelman mukaan suomalaisen peruskoulun tulee olla maailman paras peruskoulu, tasa-arvoisten mahdollisuuksien takaaja sekä tasaarvoisesti ja yhtenäisesti kaikkien saavutettavissa. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriön vuosien 2011 2016 kehittämissuunnitelmassa viitataan PISAtuloksiin, joissa on nähtävissä koulujen välisiä eroja. "Taataan lapsen oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen lähikoulussa. Koulujen välisten erojen kasvaminen on estettävä. Koulujen liikuntatiloja ja muita tiloja käytetään vapaa-ajan toiminnassa." Opetus- ja kulttuuriministeriön älystrategian mukaan koulujen ja oppilaitosten TVT-valmiutta tulee vahvistaa. Halutaan lisätä koulutusjärjestäjien valmiutta ottaa käyttöön digitaalisia opetusjärjestelyjä, menetelmiä ja oppimisympäristöjä, jotta peruskouluopetuksessa voidaan hyödyntää verkkoperusteisen opetuksen tarjoamia mahdollisuuksia ja siten luoda monipuolisempaa opetusta. 3

Nykyinen kouluverkko Lukuvuonna 2013 2014 Porvoossa on 13 ruotsinkielistä peruskoulua, joista 11 koulua on luokille 1 6 ja 2 koulua luokille 7 9. Ruotsinkielisten oppilaiden lukumäärä oli 1 723 lukuvuonna 2012 2013. Tämän selvityksen liitteenä olevissa koulukorteissa on nykyisten koulujen perustiedot. Lisätietoja Porvoon nykyisistä peruskouluista löytyy internetistä: www.peda.net/veraja/porvoo/utbildningsvasendet. Nykyiset oppilaaksiottoalueet ja koulujen maantieteelliset sijainnit ovat osoitteessa Kartta.porvoo.fi. Oppilaiden koulupaikan määrääminen tapahtuu siten, että kotikunta osoittaa lähikoulun jokaiselle oppivelvolliselle oppilaalle. Perusopetuslain mukaan opetusta on järjestettävä kunnassa niin, että oppilaiden matkat ovat mahdollisimman turvallisia tai lyhyitä asutukseen, koulujen sijaintiin sekä liikenneyhteyksiin nähden. Porvoon hallintosäännön mukaan sivistyslautakunnan ruotsinkielinen koulutusjaosto päättää oppilaaksiottoalueista, kun taas ruotsinkielisten koulutuspalveluiden koulutusjohtaja päättää oppilaan ruotsinkielisestä lähikoulusta. Ruotsinkieliset koulut Oppilasmäärä 2013 2014 Koulukiinteistö, jossa on sekä suomen- että ruotsinkielinen koulu Suomenkielisen koulun oppilaat 2013 2014 Oppilaiden kokonaismäärä kaksikielisissä koulukiinteistöissä Gammelbacka 108 Grännäs 77 Hindhår 63 Hinthaara 187 250 Kråkö 45 Kullo 43 Kulloo 79 122 Kvarnbacken 347 Näse 134 Sannäs 105 Saxby 58 Tolkis 94 Vårberga 74 Kevätkumpu 178 252 Lyceiparkens 336 Strömborgska 234 Ruotsinkielisissä kouluissa yht. 1718 Porvoossa on yhteensä 15 suomenkielistä koulua, joista 12 koulua on luokille 1 6 ja 2 koulua luokille 7 9. Yksi koulu toimii vuosiluokkien 1 9 yhtenäiskouluna. Suomenkieliset koulut Oppilasmäärä lv. 2013 2014 Epoon koulu 50 Hamarin koulu 145 Hinthaaran koulu 187 Huhtisten koulu 262 Ilolan koulu 53 Kerkkoon koulu 76 Keskuskoulu 481 Kevätkummun koulu 178 Kulloon koulu 79 Peipon koulu 311 (295 + 16 MAMU) Tolkkisten koulu 176 Tuorilan koulu 55 Linnanjoen koulu (luokat 7 9) 518 Pääskytien koulu (luokat 7 9) 545 (538 + 7 MAMU) Albert Edelfeltin koulu (luokat 1 9) 602 Suomenkielisissä kouluissa yht. 3718 4

Selvityksen lähtökohdat Perusopetuslain, yhtenäisten kansallisten opetussuunnitelman perusteiden ja oppilaiden erityisen tuen pykälien mukaan koulun tehtävänä on välittää tietoa tasa-arvoisesti, niin että kaikille oppilaille annetaan samat mahdollisuudet saavuttaa tavoitteita. Toukokuussa 2013 pidetyssä kouluverkkoa koskevassa rehtoriseminaarissa ruotsinkielisten koulujen rehtorit esittivät huolensa siitä, että nykyisin asian laita ei ole näin Porvoossa. Useissa ruotsinkielisten koulujen kiinteistöissä on sisäilman laatua koskevia haasteita. Lisäksi useat koulukiinteistöt ovat vanhoja ja soveltuvat huonosti nykypäivän pedagogiikan asettamiin vaatimuksiin: joustavat opetustilat ja erityissalit puuttuvat useimmista kouluista ja opettajien mahdollisuudet tarjota monipuolista opetusta ja erilaisia opetusmenetelmiä ovat hyvin vaihtelevat. Lukuvuoden 2013 2014 aikana Hindhår skola, Kullo skola ja Kvarnbackens skola toimivat tarkoituksenmukaisissa ja vastaremontoiduissa tiloissa. Erisuuruisia investointitarpeita on seuraavissa kouluissa: Gammelbacka skola, Grännäs skola, Kråkö skola, Sannäs skola, Saxby skola, Vårberga skola ja Lyceiparkens skola sekä Borgå gymnasium. Tolkkisissa sijaitsevaa koulurakennusta ei voi käyttää; koulu toimii parakeissa. Kaupunginhallituksen (20.12.2010 462) tekemän päätöksen mukaan Strömborgska skolan ja Näse skola muuttavat Västra enhetsskolaniin, joka vireillä olevan hankesuunnitelman mukaan saa tilat Näsissä sijaitsevasta nykyisestä Point Collegesta. Koulukiinteistöjen haasteet Suurella osalla Porvoon ruotsinkielisistä kouluista on paljon korjausvelkaa ja toiminnallisia puutteita. Ainoastaan kolmella ala-asteella ei ole puutteita tai akuutteja peruskorjaustarpeita. Nämä koulut ovat Hindhår skola, Kullo skola ja Kvarnbackens skola. Näissä kolmessa kiinteistössä joko on tehty peruskorjaus tai sitten koulu toimii uudisrakennuksessa. Borgå gymnasium on suurimmalta osin peruskorjattu, ja ainoastaan koulun liikuntasalissa on tarvetta peruskorjaukselle. Alla kuvataan loppujen koulujen toiminnallisia puutteita ja suurimpia rakennusteknisiä ongelmia. Alla on toimitilajohdon tiivistelmä nykyisten koulukiinteistöjen haasteista: Gammelbacka skola - Koulun keittiö toimii väistötiloissa - Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa, jotka eivät täytä nykyisiä luokkatiloille asetettuja teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia - Kiinteistön talotekniikka tulee uusia lähitulevaisuudessa Grännäs skola - Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa, jotka eivät täytä nykyisiä luokkatiloille asetettuja teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia - Keittiö- ja ruokailutilat ovat liian pienet, eivätkä ne toimi kustannustehokkaasti - Liikuntasali- ja puutyöluokkarakennuksessa on kosteusongelmia, ja se on purettava Kråkö skola - Koulu toimii kolmessa eri rakennuksessa, jotka eivät täytä nykyisiä luokkatiloille asetettuja teknisiä tai toiminnallisia vaatimuksia - Koulun kahdesta kiinteistöstä puuttuu koneellinen ilmanvaihto ja niissä on myös esiintynyt kosteusongelmia Näse skola - Kiinteistön teknisen järjestelmän käyttöikä on loppumassa - Koululla on ollut sisäilmaongelmia - Kiinteistön peruskorjaaminen koulutiloiksi on vaikeaa, koska runkoleveys on suuri ja kerroskorkeus matala Sannäs skola - Päärakennus on melko hyvässä kunnossa. Kaksi luokkaa toimii väistötiloissa. - Tarvetta lisärakennukselle, jossa on erityistiloja. Saxby skola - Koulu toimii useissa eri rakennuksissa - Rakennusten talotekniikka tulee uusia lähitulevaisuudessa - Erityistiloissa on puutteita 5

Tolkis skola - Koulu on suljettu sisäilmaongelmien vuoksi ja opetus tapahtuu väistötiloissa - Kiinteistössä ei ole ilmanvaihtoa tai muuta nykyaikaista koulua varten tarvittavaa tekniikkaa - Rakennuksen peruskorjaaminen ei ole taloudellisesti kannattavaa Vårberga skola - Osassa koulun tiloissa on sisäilmaongelmia ja yksi luokka on väistötiloissa - Kiinteistön käyttöikä on loppumassa. Kiinteistö on rakennettu elementtitekniikalla eikä sitä ole mahdollista peruskorjata Lyceiparkens skola - Koulun vanhemmissa osissa on ollut tiettyjä sisäilmaongelmia, ja näille tiloille on tehtävä peruskorjaus - Vaaditaan myös pieniä koulussa toteutettavia toiminnallisia muutoksia, jotta esim. ruokasali saadaan toimimaan paremmin - Koulu saa lisätilaa, kun kansalaisopisto muuttaa pois yhdestä osasta koulua. Strömborgska skolan - Koulu on erittäin huonossa kunnossa. Ilmanvaihtojärjestelmä on vanhentunut, ikkunat ja ovet tulee uusia ja kaikki talon pinnat ovat kuluneita. - Talo ei sovellu moderniin koulutoimintaan. Kerroskorkeus on liian pieni ilmanvaihdon peruskorjaamista varten ja rakennusten peruskorjaaminen on taloudellisesti kannattamatonta Sisäilmaongelmien ja kiinteistöjen kunnon lisäksi kiinteistöjen luokkatiloissa ja erikoisaineiden opetustiloissa on suuria puutteita. Vanhojen kiinteistöjen luokkatilojen valaistuksessa on myös usein puutteita. Useat luokat on rakennettu tiloihin, jotka alun perin ovat olleet asuntoja, ja näiden tilojen peruskorjaamisessa tehtiin kompromisseja. Vanhemmissa koulukiinteistöissä täytetään harvoin nykyisiä luokkatiloille asetettuja akustisia vaatimuksia. Tämä on kuitenkin korjattavissa jälkikäteen, eli luokkatilojen akustiikan parantamiseksi ei välttämättä tarvita kiinteistön täyttä peruskorjausta. 6 Monista luokkatiloista puuttuu tekniikkaa, jonka nykyään katsotaan kuuluvan nykyaikaiseen luokkahuoneeseen, kuten videotykki, dokumenttikamera ja mahdollisesti smartboard. Joissakin kiinteistöissä ei ole tietoverkkoa näiden tietoteknisten apuvälineiden asentamiseksi. Koulujen tietokoneet uusitaan kiertävän järjestelmän mukaan, niin että kukin koulu saa uudet tietokoneet joka neljäs vuosi. Porvoolaisten koulujen nykyinen normi on 0,15 tietokonetta oppilasta kohden, ja tällöin ei itse laitteisto ole ongelmana. Kaikilla kouluilla ei ole mahdollisuutta saada nopeaa internetyhteyttä optisen kuidun kautta, koska nopeita yhteyksiä ei ole saatavilla joka puolella kaupunkia. Tämä luo kasvatuksellisen tasa-arvoisuusongelman. Suurimmalla osalla keskustan ulkopuolella sijaitsevista kouluista on myös suuria erikoisluokkatiloja koskevia puutteita. Puutyöluokkia ei ole varustettu tarvittavilla koneilla ja puruimurilla. Kouluissa on harvoin erillisiä tekstiilityö- tai musiikkiluokkia, minkä vuoksi opetussuunnitelman noudattaminen on ongelmallista. Puu- ja tekstityöluokkien puutteet voivat tietyissä tapauksissa muodostaa onnettomuusriskin. Oppilasmäärä Lukuvuonna 2003 2004 Porvoon 17 ruotsinkielisessä koulussa oli yhteensä 1 391 alakoululaista. Kuluvan lukuvuoden (2013 2014) alkaessa vastaava luku oli 1 154 oppilasta 11 koulussa. Kymmenen vuoden aikana oppilaspohja on pienentynyt 237 oppilaalla ja seuraavat koulut on suljettu: Ebbo, Illby, Nygård, Pellinge, Svartså ja Veckkoski. Monien nykyisten koulujen oppilasmäärä on vaihdellut voimakkaasti yleisesti laskevan oppilasmäärän ja koulujen lakkautusten seurauksena. Mainitun kymmenvuotiskauden aikana oppilasmäärä on kasvanut eniten Näse skolassa (+ 91), Hindhår skolassa (+ 37), Tolkis skolassa (+ 21) ja Sannäs skolassa (+ 18). Oppilasmäärä on laskenut eniten Kvarnbackens skolassa (- 121), Gammelbacka skolassa (- 23) ja Kullo skolassa (- 12). Muissa kouluissa (Grännäs, Kråkö, Saxby, Vårberga) vaihtelu on ollut pientä, eli korkeintaan ± kymmenen oppilasta. Oppilasennusteet osoittavat, että ruotsinkielisten oppilaiden määrä laskee. Enimmillään Porvoossa oli yli 2000 ruotsinkielistä peruskoulun oppilasta, kun taas oppilaiden lukumäärä voi ennusteiden mukaan laskea 1600:aan ennen vuotta 2020.

Talous Kauden 2002 2012 aikana Porvoon ruotsinkielisiin kouluihin investoitiin yhteensä vajaat 30 miljoonaa euroa. Viimeisten neljän vuoden aikana (2010 2013) kaupungin kokonaisnettoinvestoinnit ovat olleet alle 20 miljoonaa euroa vuodessa. Tämä kehityssuunta yhdessä kaupungin muiden inventointitarpeiden ja yleisen taloudellisen tilanteen kanssa merkitsee sitä, että kaikkien ruotsinkielisten koulukiinteistöjen kunnostaminen lähitulevaisuudessa on epärealistinen tavoite. Koulukuljetus Koulukuljetuksen ehtoja säädellään perusopetuslailla, Porvoon kaupungin sivistyslautakunnan vahvistamilla periaatteilla (18.4.2012 31) sekä esiopetus- ja koulukuljetussuunnitelmalla. Maksuton koulukuljetus oppilaan lähikouluun järjestetään, jos koulutien pituus on yli kolme kilometriä (luokat 1 2) tai yli viisi kilometriä (luokat 3 9). Oppilaan päivittäinen koulumatka odotusaikoineen saa kestää korkeintaan kaksi ja puoli tuntia. Koulukuljetus tapahtuu ensisijaisesti julkisilla kulkuvälineillä ja halvimman vaihtoehdon mukaan. Koulukuljetuksen järjestäminen koko koulumatkalle ei ole tarpeellista vaan siihen voi kuulua myös tieosuus, jonka oppilas kävelee itse. Yhteenveto Lyhyesti voidaan siis todeta, että kaupunki on kolmen ruotsinkielisiä koulukiinteistöjä koskevan haasteen edessä: 1. Investointien tarve on suuri. 2. Oppilasmäärä laskee, mikä aiheuttaa muutostarvetta koulutuspalveluiden kustannustehokkuuden vuoksi. 3. Kaupungin taloudellinen tilanne ei mahdollista tarvittavia investointeja kaikkien nykyisten kiinteistöjen kunnostamiseksi. 7

Korkealaatuinen oppimisympäristö Fyysinen oppimisympäristö Fyysiseen oppimisympäristöön lasketaan tilat, laitteet ja materiaalit. Perusopetuslaissa (1136/2003) ja opetus- ja kulttuuriministeriön perusopetuksen laatukriteereissä (2010) kuvaillaan toimintaympäristöä koskevia asioita, jotka on tärkeä ottaa huomioon: Oppimis- ja työympäristön tulee olla terveellinen ja viihtyisä. Suunnitelmallinen tilojen ja materiaalien tarkastaminen ja huoltaminen tulee tehdä vuosittain. Fyysisen toimintaympäristön tulee olla toimiva, turvallinen ja tarkoituksenmukainen. Toimintaympäristön on sovittava sekä opetuksen että muun käytön eri tarpeisiin. Tiloja voi muokata ryhmäopetusta, ryhmätöitä ja oppilaskeskeistä oppimista varten. Tieto- ja viestintäteknisten (TVT) ratkaisujen tulee olla hyvin suunniteltuja ja ajanmukaisia digitaalisen kehityksen kannalta. Opettajat ja oppilaat voisivat vaikuttaa suunnitteluun ja tiloihin. Teknisten ratkaisujen on noudatettava nykyaikaisia määräyksiä; oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuus ja työsuojelu on otettava huomioon. Koulun tilojen tulee olla esteettömiä ja sopia erilaisille käyttäjille, kuten liikuntavammaisille. Koulurakennuksia kunnostaessa ja uusia kouluja rakennettaessa on huomioitava niiden tehokas käyttö: päivällä voidaan järjestää aamu- ja iltapäivähoitoa, muina vuorokaudenaikoina tiloja voi käyttää kulttuuri- ja vapaa-ajantoimintaan. Hyvän oppimisympäristön vaatimukset Yleistä 8 Oppimisympäristöön kuuluu myös koulupiha, jonka pitää olla turvallinen ja riittävän suuri. Kuljetuksista johtuvaa liikennettä ei tule ohjata pihan läpi. On tärkeää, että koulupiha mahdollistaa oppilaiden useita erilaisia toimintoja mutta että se ei kuitenkaan sisällä piilopaikkoja (sopukoita), joita on mahdoton valvoa. Luokkatiloissa tarvitaan pulpetteja ja tuoleja mutta myös joustavia ja säädettäviä pöytiä (sekä muodon että korkeuden suhteen pöydän vieressä voi seistä). Tauluille heijastaminen (valkoiset taulut ja liitutaulut) ja äänilaitteiden käyttö on mahdollista. Listalla on myös oleskelunurkkaus, jossa on pehmeitä huonekaluja/tyynyjä (hygieenisiä). Aikaansa seuraavan koulun tulee tarjota ainakin osalle oppilaista (mielellään yhdelle kolmasosalle) tietokoneita/tablettitietokoneita. On hyvä, jos luokkatilassa on liikkuvia seiniä, niin että luokan osia voi erottaa sermillä. Lisäksi tarvitaan hyvät säilytysmahdollisuudet ja säilytystilaa laboratorioja opetusmateriaaleille sekä riittävän suuret ilmoitustaulut oppilaiden tuotoksille. Liikuntasalin varustukseen tulee kuulua monipuolisia, eri urheilulajeja varten tarvittavia välineitä, palloja, patjoja, tyynyjä, äänilaitteita. Liikuntasalin tulee myös olla riittävän suuri, jotta sen voi jakaa osiin. Väitöskirja tulevaisuuden koulusta Piikkiön yhtenäiskoulun rehtori Marko Kuuskorpi väitteli tulevaisuuden koulusta 18. toukokuuta 2013. Kuuskorpi on luennoinut samasta aiheesta Porvoon kaupunginvaltuustolle keväällä 2013 pidetyn iltaseminaarin yhteydessä. Tutkimus on tehty kuudessa eri maassa, ja siihen sisältyy lähes 300 oppilaan haastattelut. Väitöskirjan mukaan suomalainen koululuokka on näyttänyt samalta liki 200 vuotta ja perinteistä luokkaympäristöä tulisi uudistaa. Väitöskirjan mukaan uudet ajat vaativat myös uusia opetusmenetelmiä. Tiedon määrä kasvaa, eivätkä taulu ja oppikirjat enää riitä. Nyt tarvitaan muunneltavia tiloja, jotka mahdollistavat monipuolisen opetuksen. Väitöskirjassa puhutaan esimerkiksi 80 neliömetrin luokkatilasta (nykyisin tavallisesti 60 m 2 ), mikä merkitsee sitä, että koulu voi käyttää samanaikaisesti kahta opettajaa 20 40 oppilaan opettamiseen. Lisäksi huomautetaan, että nykyajan oppilaat ovat kasvaneet tietoyhteiskunnassa ja että tietokoneiden maailma on heille luonnollinen paikka, kun taas opettajille se voi olla haastava. Kuus-

korpi huomauttaa usein, että on tärkeää, että opettajat ja oppilaat otetaan mukaan koulun oppimisympäristön suunnitteluun. TVT-näkökulmat Nykyaikaiseen luokkatilaan kuuluu videotykki, dokumenttikamera ja joissakin tapauksissa myös niin kutsutut smartboardit. Näiden tietoteknisten apuvälineiden asentamiseksi tarvitaan tietenkin myös tietoverkko. Verkkoyhteyksien nopeus ei saa olla pullonkaula kouluissa, mikä voi aiheuttaa haasteita erityisesti maaseudulla tai saaristossa sijaitseville kouluille. Tämä koskee tilanteita, kun halutaan käyttää verkkopedagogiikkaa, tehdä tiedonhakuja, hyödyntää esimerkiksi Vetamixiä (Ylen videokirjasto opetuskäyttöön) tai kun oppilaat tallentavat omia töitään internetiin, esimerkiksi erilaisiin pilvipalveluihin. On myös yhä tavallisempaa, että oppilaat käyttävät omia älypuhelimiaan tiedonhakuun, mitä varten tarvitaan nopeaa langatonta verkkoa, joka palvelee myös niitä oppilaita, joiden älypuhelimissa ei ole datapakettia. Nykyään Porvoon kaupungilla on vain yhteinen vierasverkko, mutta tulevaisuudessa täytyy kehittää nopeampaa optista kuitukapasiteettia, joka myös sallii suuremman langattoman verkkokapasiteetin. Asumisterveys Asumisterveys käsittää myös koulutilojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydelliset olot. Terveyshaitalla tarkoitetaan esimerkiksi sairautta tai terveydenhäiriötä, joka johtuu elinympäristöstä olevasta tekijästä tai olosuhteesta. Lain mukaan terveyshaittana pidetään myös altistumista jollekin terveydelle haitalliselle aineelle tai olosuhteelle, joka mahdollisesti aiheuttaa sairauksia tai sairauden oireita. Sosiaali- ja terveysministeriö voi terveydensuojelulain 32 :n nojalla antaa ohjeita fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista tekijöistä asunnossa ja muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa. Nämä ohjeet annetaan sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeessa. Lainsäädännön muutos on loppusuoralla, ja uuden asumisterveyttä koskevan asetuksen suunnitellaan astuvan voimaan 1.4.2014. Terveydensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus koskee mm. muuta tilaa tai laitosta, jonka hygieenisille olosuhteille on 9 kävijämäärän tai toiminnan luonteen huomioon ottaen asetettava erityisiä vaatimuksia. Tällaisia tiloja ja toimintoja ovat esimerkiksi koulut tai oppilaitokset. Asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen terveydellisiin oloihin vaikuttavat sekä kemialliset että fysikaaliset olosuhteet. Fysikaalisiin olosuhteisiin kuuluu mm. sisäilman lämpötila ja kosteus, melu (ääniolosuhteet), ilmanvaihto (ilmanlaatu), säteily ja valaistus. Jos huoneilman lämpötila on liian korkea, ilma on kostea tai jos ilmanvaihto on suunniteltu väärin, niin että se aiheuttaa vetoa, nämä tekijät voivat itsessään aiheuttaa ihmisille oireita tai terveyshaittoja tai saada heidät kokemaan asuinympäristönsä epäviihtyisäksi. Toisaalta vielä ei tunneta kaikkia sisäilman fysikaalisten ominaisuuksien vaikutuksia ihmisen terveydelle. Huoneilman ja sisäpintojen lämpötilojen viitearvot on jaettu kahteen ryhmään sosiaali- ja terveysministeriön Asumisterveysohjeen mukaisesti, eli lämpötilan välttävä ja tyydyttävä taso: Välttävä taso ºC Huoneilman lämpötila 20 21 Seinän lämpötila 16 18 Lattian lämpötila 19 20 Tyydyttävä taso ºC Nämä arvot koskevat vanhusten palvelutaloja, lasten päiväkoteja, oppilaitoksia ja vastaavia tiloja. Huoneilman lämpötila ei saa ylittää 26 C:ta, jos korkea lämpötila ei johdu siitä, että ulkoilma on niin lämmin. Oleskeluun tarkoitetuissa tiloissa melua aiheuttavia teknisiä laitteita voivat olla mm. ilmanvaihtolaitteet, hissit, vesi- ja viemärijohdot tai erilaiset koneet. Akustiikalla on myös paljon merkitystä esim. koululuokkien viihtyisyyden kannalta. Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa asuntojen ja muiden oleskeluun tarkoitettujen tilojen sisäilman epäpuhtauksia, kosteutta ja ylimääräistä lämpöä sekä huolehtia puhtaan tulonilman tuottamisesta. Oleskeluun tarkoitettujen tilojen ilmanvaihto täyttää terveydensuojelulain vaatimukset, jos se täsmää rakentamismääräyskokoelman osan D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto kanssa. Ilmanvaihtolaite on puhdistettava säännöllisesti. Likaiset ilmanvaihtovent-

tiilit ja -kanavat vähentävät tilojen ilmankiertoa. Likainen tuloilmalaite huonontaa myös sisäilman laatua. Rakennus- ja pintamateriaalit, kuten kalusteet ja irtaimisto, tuottavat materiaalipäästöjä sisäilmaan. Materiaalien epäpuhtauspäästöt koostuvat liuotinainejäämistä, raaka-ainejäämistä, valmistusprosessien reaktio- ja hajoamistuotteista sekä lisäaineista. Pysyvästi tai tasaisin väliajoin kostuvissa rakenteissa ja kyseisten rakenteiden pinnoilla voi kasvaa mikrobeja: hometta, hiivaa tai bakteereita. Tilan mikrobikasvustojen syynä on yleensä kosteusvaurio. Mikrobiitiöt voivat levitä sisäilmaan rakenteiden kautta esim. pohjan maaperästä tai seinän eristystilasta, mikäli rakenteet eivät ole riittävän tiiviitä ja sisätilojen matalapaine on liian suuri. Mikrobikasvustoista voi kulkeutua sisäilmaan ilmavirtausten mukana mikrobeja (esimerkiksi itiöitä ja niiden osasia) sekä niiden hajoamis- ja aineenvaihduntatuotteita. Niille voivat altistua sisätiloissa oleskelevat ihmiset. Jos mikrobikasvustoa ei ole poistettu, se voi olla terveydelle haitallista vielä sen jälkeen kun rakennusmateriaali on kuivunut tai kuivatettu. Siksi kosteusvauriot täytyy hoitaa välittömästi ja vaurioiden syyt on poistettava. Mikrobeille tai niiden aineenvaihduntatuotteille altistuneiden ihmisten tyypillisiä oireita ovat silmien, ihon ja hengitysteiden ärsytysoireet, erityisesti yöyskä sekä erilaiset yleisoireet, esimerkiksi lämpöily. Oireet yleensä lievenevät tai katoavat, kun altistus keskeytyy tai lakkaa. Altistuksen seurauksena voi myös esiintyä toistuvia hengitysteiden tulehduksia tai kehittyä pitkäaikaissairauksia, kuten astma. Altistuksen on todettu lisäävän sivuontelotulehduksen ja keuhkoputkentulehduksen riskiä. Kosteusvaurioiden syitä voivat olla esimerkiksi putkivuoto, puutteellisesti tai väärin tehdyt märkätilojen kosteuseristykset, riittämätön ilmanvaihto tai rakennusvirheet, jotka mahdollistavat kosteuden pääsyn tai tiivistymisen rakenteisiin. Myös tilojen käyttäjät voivat aiheuttaa kosteusvaurioita. Tilojen siivous vaikuttaa suuressa määrin myös sisäilman laatuun. On myös tärkeää järjestellä tilaa niin, että siivouksen tekeminen on helppoa. 10 Laadukas rakentaminen Usein ajatellaan, että koulurakennusten rakentamisen laatuun kuuluu vain varsinaisen rakennustyömaan tapahtumat. Tällöin on kyse esimerkiksi siitä, että noudatetaan kaikkia olemassa olevia rakennusmääräyksiä, huolehditaan rakenteiden kuivana pysymisestä rakennusvaiheen aikana ja käytetään korkealaatuisia materiaaleja. Nämä rakennustyömailla tehdyt työmenetelmiä ja materiaalivalintoja koskevat päätökset ovat tärkeä osa korkealaatuista rakentamista mutta laadukkaaseen rakentamiseen kuuluu myös muita asioita. Kaikki alkaa rakennuttajan tahdosta ja ajatuksista ja jatkuu suunnittelijoiden valinnoilla ja itse suunnittelulla ja lopulta rakennustyömaan tapahtumien ohjaamisella. Alla kuvataan tärkeimpiä asioita, jotka tulee ottaa huomioon, kun kyseessä on korkealaatuisen koulukiinteistön rakentaminen. Uudisrakennuksen tai peruskorjauksen suunnittelun aluksi täytyy päättää, miten pitkää ajanjaksoa varten talo suunnitellaan. Täytyy myös tarkastella kiinteistön koko elinkaarta, tehdä materiaalivalintoja ja muita päätöksiä uuden kiinteistön arvioidun elinkaaren pohjalta. On järkevää suunnitella kiinteistöjä, joiden elinkaari on vähintään 50 vuotta ja tehdä valintoja sen mukaan. Energiankulutus on nykytilanteessa tärkeä asia laadukkaan rakentamisen näkökulmasta. Kannattaa yrittää rakentaa niin energiatehokkaasti kuin mahdollista. Energiatehokkaat kiinteistöt ovat tulevaisuudessa arvokkaampia kuin rakennukset, jotka käyttävät paljon energiaa. Rakennuksen käyttämän energian määrän lisäksi täytyy ajatella, mitä energiamuotoa rakennuksessa käytetään. Mahdollisuuksien mukaan tulisi käyttää uusiutuvia energialähteitä. Energiakulutuksen tulee olla keskipisteenä rakenteita ja taloteknisiä ratkaisuja valittaessa. Porvoon kaupunki ei suunnittele eikä rakenna uudisrakennuksia tai peruskorjauksia omin päin. Suunnittelu ja rakentaminen hoidetaan ostopalveluina. Yrittäjien ja suunnittelijoiden valinta vaikuttaa myös paljon valmiin rakennuksen laatuun. Tulee saada varmuus siitä, että kaikilla valittavilla toimijoilla on oikea osaaminen työn suorittamiseksi ja että yrityksillä ja vastuuhenkilöillä on referenssejä ja että kaikilla on tehtäväänsä varten tarvittava pätevyys. Kilpailuttaminen on merkittävä osa tämän osuuden onnistumista.

Kilpailuttamisessa tulee olla tarkkana ja asettaa suurta painoa sille, että saa haluamansa toimijat. Halvimman valitseminen merkitsee harvoin parasta laatua. Kaupungin tilatarpeet muuttuvat koko ajan ja jopa yksittäisessä koulussa tilatarve voi muuttua merkittävästi kiinteistön elinkaaren aikana. Sen vuoksi kaikki tilat tulee suunnitella niin, että niitä on helppo muunnella. Kiinteistöjen muunneltavuuden kannalta tärkeitä huomioon otettavia asioita ovat kantavien rakenteiden sijoitus, kiinteistöjen runkoleveys ja rakenteiden materiaalit. Eri viranomaiset asettavat vaatimuksia julkisten rakennusten rakentamiselle. Suunnittelussa ja rakentamisessa on tärkeää ottaa huomioon kaikki nämä vaatimukset. Uudisrakennuksia ja peruskorjauksia tehdessä tulee saada varmuus siitä, että kaikki rakennusvaiheet tehdään näiden vaatimusten mukaisesti, jotta kiinteistön ongelmilta vältytään. Talotekniikan asentaminen ja märkätilojen vesieristyksen asentaminen ovat esimerkkejä rakennusvaiheista, joita tulee valvoa erityisen tarkasti ongelmien välttämiseksi. On myös erittäin tärkeää saada varmuus siitä, että kaikki rakenteet ovat kuivia ennen niiden pinnoittamista. On myös varmistuttava siitä, että kaikilla käytettävillä rakennusmateriaaleilla on vaadittavat hyväksynnät ja sertifikaatit. Toiminnallisilla ratkaisuilla on suurta merkitystä kiinteistön toimivuudelle sen elinkaaren aikana. Tilat tulee olla sijoitettu oikein toisiinsa nähden, niiden on oltava oikeankokoisia ja täytettävä käyttäjien tiloille asettamat vaatimukset. Valaistus, akustiset ratkaisut, ilmanvaihto, lämmönlähteen valinta ja jopa värivalinnat tulee ottaa huomioon, kun tilojen toimivuutta selvitetään. Nykyajan rakentamisessa tieto- ja viestintätekniset ratkaisut vaikuttavat paljon tilojen toimivuuteen. Suunnitteluvaiheessa käyttäjillä on suuri rooli korkealuokkaisten toiminnallisten ratkaisujen saavuttamisessa. 11 Jo rakennusvaiheen aikana on tärkeää pohtia myös kiinteistön tulevia palvelutarpeita. Materiaaleiksi tulee valita kestäviä ja helposti siivottavia materiaaleja sekä sellaisia, jotka voi tarpeen mukaan vaihtaa tai korjata. Rakennuksen suunnittelussa täytyy palvelutarve ottaa huomioon siten, että kaikkiin talon putkiin ja kanaviin suunnitellaan pääsy. Pihoilla täytyy turvallisuuden lisäksi pohtia myös lumenaurausta ja ruohonleikkausta koskevaa palvelutarvetta. Palveluiden näkökulmasta tapahtuva kiinteistön hyvä suunnittelu voi huomattavasti alentaa kiinteistön elinkaarikustannuksia. Kun suunnitteluaineistossa vaaditaan tiettyjen menetelmien käyttöä tietyissä rakennusvaiheissa, niin rakentamisen laatu nousee. Tällaisia vaatimuksia voi olla se, että vesikattotyöt täytyy tehdä teltan alla silloin kun se on mahdollista tai että kiinteistön lattialämmitystä ei saa käyttää talon lämmitykseen rakennusvaiheessa. Yksittäiseen hankkeeseen sopivia vaatimuksia tulee pohtia huolellisesti. Kaikki nämä vaatimukset nostavat hankkeen investointikustannuksia, mutta jos rakentamisen laatu paranee, pitäisi kaikkia mahdollisia menetelmiä käyttää. On siis tärkeää varmistua rakennusvaiheen aikana siitä, että kaikki menee oikein. Tätä varten on olemassa useita eri menetelmiä. Jokaisella Porvoon kaupungin investointihankkeella on valvoja, joka vierailee säännöllisesti rakennustyömaalla. On myös olemassa erillisiä LVIS-tekniikan valvojia. Rakentamisen vaaditun laatutason takaamiseksi käytetään myös seuraavia menetelmiä: salaoja- ja viemäriputkien kuvaus, lämpökamerakuvaus, rakennuksen tiiviyttä koskevat painekokeet, ennen pinnoittamista tehtävät kosteusmittaukset, märkätilojen vesieristekokeet. Laadun mittaaminen näiden menetelmien avulla on tärkeää, koska valvojan on mahdotonta tarkastaa jokaista pientä yksityiskohtaa ja asennettavaa putkea. Rakentamisen laatu on monien eri asioiden sekoitus. Kaikki nämä erilaiset laadukkaaseen rakentamiseen tarvittavat menetelmät ovat hyvällä tasolla Porvoon kaupungissa. On kuitenkin tärkeää ottaa käyttöön uusia menetelmiä ja jalostaa jo käytettyjä menetelmiä laadukkaan rakentamisen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Vanhempainkysely Toukokuussa 2013 huoltajille ja henkilökunnalle tiedotettiin kouluverkkoselvityksen tekemisestä koulujen tiedotuskanavan Wilman kautta. Nykyisille huoltajille suunnattu kysely oli Wilmassa 11. 18.9.2013. Kyselyyn vastasi 244 henkilöä. Alla on tiivistelmä vanhempainkyselyssä useimmiten esiintyneistä mielipiteistä.

Koulun tulee olla keskisuuri, turvallinen, rauhallinen ja viihtyisä. Oppilas on nähtävä yksilönä. Koulun tulee sijaita niin lähellä kotia ja luontoa kuin mahdollista. On oltava riittävästi motivoitunutta ja osaavaa henkilökuntaa, joka nopeasti puuttuu kiusaamiseen ja tekee yhteistyötä vanhempien kanssa. Perheillä on oltava mahdollisuus elää hyvää arkea myös maaseudulla. Toivotaan kaksikielisiä yksiköitä tai yhdistettyjä palveluja, kuten päiväkoti, esikoulu, iltapäiväkerho ja vanhusten huolto keskisuurten maalaiskoulujen yhteydessä, sen sijaan, että kaikki koulut sijoitetaan keskustaan. Koulukiinteistössä tulee olla raikas sisäilma sekä tarkoituksenmukaiset ja joustavat tilat. Kolme suurta yhtenäiskoulua on huono ajatus. On myös huono ajatus sulkea toimivia ja terveitä kouluja, joissa on saavutettu hyviä pedagogisia tuloksia, koska homeongelmia esiintyy säännöllisesti, minkä vuoksi varasijoituspaikkoja voi tarvita. Ymmärrys on lisääntynyt sen suhteen, että kaikkia kouluja ei voi kunnostaa laskevan oppilasmäärän vuoksi. Lyhyt tiivistelmä: Vanhemmat haluavat mieluummin säilyttää nykyisen koulun kunnostettuna. Uusi koulu on ok edellyttäen, että koulusta ei tule niin iso, että oppilas voi hukkua massaan ja että logistiikka toimii, erityisesti koulupäivän pituutta ajatellen. Oppilaiden mielipiteet Nuorisovaltuuston jäsenet esittivät 5.9.2013 pidetyssä kokouksessa näkemyksiään asioista, jotka parantavat koulua. Keskustelun lähtökohtana oli saada selville, mitä parannuksia tarvitaan ihannekoulun aikaansaamiseksi. Mielipiteet perustuvat nuorten omiin kokemuksiin niistä kouluista, joita he käyvät tai joissa he ovat käyneet. Kaiken A ja O on toimiva ilmanvaihto ja terve sisäilma. Eivät opettajat eivätkä oppilaat jaksa koko koulupäivää pääsärkyisenä, väsyneenä tai kutisevin silmin. Viihtyisyyttä luovat värien lisääntynyt käyttö sisustuksessa, pehmeät tuolit ja sohvat käytävillä sekä sisäkasvit. Ruokasalin viihtyisyyden kannalta on tärkeää, että istumapaikkoja on riittävästi. Urheiluvälineiden kehittäminen parantaa liikunnan opetusta. Koulupihaa voidaan kehittää penkeillä, puilla, kasveilla ja keinonurmella, jonka päällä voi istua. Nuorisovaltuuston jäsenten mielestä tarvitaan myös lisää välituntivalvojia. Esitettiin seuraava kysymys: Miksi nuorimmille oppilaille on kiipeilytelineitä mutta vanhemmille oppilaille on vain penkkejä ja pysäköintipaikkoja? Onko tarkoitus lopettaa liikkuminen, kun vanhenee? Pedagogisiin parannusehdotuksiin kuului huolehtiminen siitä, että opettajat ovat hyviä, että saadaan enemmän opinto-ohjausta ja että opettajat ottavat enemmän huomioon erilaiset oppimistyylit, käyttävät erilaisia opetusmenetelmiä, järjestävät käytännön kokeita ja käyttävät monipuolista opetustekniikkaa. Muita parannusehdotuksia olivat avoimen WiFin tarjoaminen ja tablettien tai kannettavien tietokoneiden tarjoaminen oppilaille, jotka mieluummin työskentelevät digitaalisesti kuin kynän ja paperin kanssa. Pätevien opettajien saatavuus Lukuvuoden 2013 2014 aikana Porvoon ruotsinkielisissä kouluissa, joissa on luokat 1 6, työskentelee 17 epäpätevää opettajaa, 15 luokanopettajaa ja 2 erityisopettajaa. Kauden 2013 2020 aikana eläkeiän saavuttaa 13 prosenttia, eli 30 työntekijää, Porvoon ruotsinkielisten peruskoulujen henkilökunnasta. Laadukkaan oppimisympäristön ja hyvien oppimistulosten näkökulmasta on tärkeää pystyä rekrytoimaan riittävästi pätevää henkilökuntaa. Tämä on osoittautunut haastavammaksi maamme ruotsinkielisille kouluille kuin suomenkielisille kouluille. Koulutusasiamies Veronica Granö-Suomalaisen mukaan Svenska kulturfondenin tekemä selvitys osoitti, että vastavalmistuneet pätevät opettajat hakevat töitä mieluummin suuremmista kouluista. Tähän oli syynä osaksi se, että vastavalmistuneet haluavat saada työssään enemmän kollegiaalista tukea ja että he haluavat voida käyttää nykyaikaisia ja tarkoituksenmukaisia laitteita ja aineistoja. Rehtoriseminaari Perusopetuksen ruotsinkielisten rehtoreiden rehtoriseminaari järjestettiin 14.5.2013 Taidetehtaalla. Seminaarin aiheena oli tuleva kouluverkko, ja enemmistö rehtoreista oli yksimielisiä seuraavista kohdista: 12

Kouluissa tulee mieluummin olla yksi vuosiluokka ryhmää kohden kuin yhdistettyjä ryhmiä. Vanhojen kyläkoulujen säilyttäminen ei ole mahdollista, jos niitä ei kunnosteta ja varusteta paremmin. Pedagogiikan ja talouden näkökulmasta koulujen optimaaliseksi kooksi ehdotetaan 120 300 oppilasta. Rehtorit katsoivat, että kouluverkkoa ja oppilaaksiottoalueita muuttamalla voidaan saada yhdenvertaisempi koulukäyntimahdollisuus kaikille porvoolaisille lapsille. Koulut saavat enemmän erikoisluokkatiloja (esim. liikuntaa ja teknistä työtä varten), mikä voi johtaa aikuisten määrän kasvuun koulun arjessa. Työyhteisöön ja pedagogiikkaan voidaan vaikuttaa myönteisesti siten, että opettajakunta saa laajemman opettajakompetenssin. Tähän rehtorit saavat tukea tutkimuksesta, ja muun muassa tunnettu oppilaitoskehittäjä Michael Fullan kiinnitti huomiota kollegiaalisen yhteistyön merkitykseen koulun kehittämisessä Helsingissä 25.9. järjestetyssä seminaarissa. Uusi kouluverkko voi myös merkitä uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi kaupungin muiden toimialojen kanssa tehtävän yhteistyön muodossa. Haittoina rehtorit pitivät riskiä siitä, että koulukuljetusta tarvitsevien lasten määrä kasvaa ja että pitkä matka-aika pidentää koulupäivää. Rehtorit katsoivat myös, että kouluverkon muutokset voivat vaikuttaa kielteisesti kyläyhteisöihin. He totesivat myös, että erilaisten toimintakulttuurien yhteen sulauttaminen vie aikaa, kun useita eri kouluja yhdistetään yhdeksi yksiköksi. Rehtorit olivat tyytyväisiä siihen, että he voivat olla mukana suunnittelussa alusta alkaen. Visio Kouluverkkotyöryhmän visio: "Haluamme, että 2010- luvun aikana ruotsinkielinen kouluverkkomme koostuu ainoastaan toimivista ja inspiroivista oppimisympäristöistä kouluissa, jotka ovat terveitä tulevinakin vuosikymmeninä ja joissa henkilökunta ja oppilaat viihtyvät." 13

Tulevaisuus Oppilasennusteet Oppilasennusteet on tehty Väestörekisterikeskuksen tietojen mukaan. Jokaisen koulun oppilaaksiottoalueelle on määritetty tiedot kunkin ikäluokan alle kouluikäisten, ruotsinkielisiksi rekisteröityneiden lasten määrästä. Ruotsinkielisiksi rekisteröityneiksi katsotaan lapset, joiden äidinkieli on ruotsi väestötietojärjestelmän mukaan. Tämän selvityksen oppilasennusteet ulottuvat lukuvuoteen 2019 2020 asti. Vuonna 2012 syntyneet lapset aloittavat koulunkäynnin syksyllä 2019. Mainittuja lukuvuosia pidemmälle ulottuvien ennusteiden tekemiseksi on arvioitava Porvoossa syntyvien lasten määrää vuonna 2013 ja sitä seuraavina vuosina. Tämänkaltainen ennuste on huomattavasti epävarmempi, koska se vain osittain perustuu todellisiin väestötietoihin. Lukuvuonna 2012 2013 Porvoon ruotsinkielissä alakouluissa oli 135 suomenkieliseksi rekisteröitynyttä lasta. Vastaavasti suomenkielistä alakoulua kävi 20 ruotsinkieliseksi rekisteröitynyttä lasta. Nettomäärä on näin ollen 115 oppilasta tai suunnilleen 19 oppilasta vuosiluokkaa kohden. Lasten vanhemmat pystyvät myös tulevaisuudessa hakemaan koulupaikkaa yli kielirajojen. Tämän laajuutta on vaikea ennustaa. Ennusteisiin sisältyy 20 suomenkieliseksi rekisteröitynyttä oppilasta vuosiluokkaa kohden, mikä pääosin vastaa nykyistä tilannetta. Koulukohtaisiin ennusteisiin nämä oppilaat on sijoitettu lukuvuoden 2012 2013 tilanteen mukaisesti. Laskelmissa on otettu huomioon molempiin suuntiin tapahtuva muuttoliike (nettomäärä) kunkin oppilaaksiottoalueen sisällä. Suomenkieliseksi rekisteröityneitä oppilaita ennustetaan olevan eniten Kvarnbackens skolassa, Näse skolassa ja Tolkis skolassa. Grännäs skolassa, Hindhår skolassa ja Saxby skolassa suomenkieliseksi rekisteröityneiden oppilaiden määrän uskotaan olevan pieni. Lukuvuonna 2012 2013 Porvoon ruotsinkielisissä alakouluissa oli yhteensä 13 oppilasta, jotka asuivat muissa kunnissa, eli noin kaksi oppilasta vuosiluokkaa kohden. Myös tätä kehitystä on vaikea ennustaa. Ennusteisiin sisältyy 12 muista kunnista tulevaa oppilasta, jotka on jaettu kouluihin lukuvuoden 2012 2013 tilanteen mukaisesti. Tämän myötä Saxby skolan, Näse skolan, Kvarnbackens skolan ja Gammelbacka skolan oppilasennuste kasvaa vähän. Kauden 2003 2012 aikana nettomuutto Porvooseen (kuntaan muuton ja kunnasta poismuuton erotus) on keskimäärin ollut noin 170 henkilöä vuodessa. Kaupunkisuunnittelun arvion mukaan suunnilleen viidesosa näistä henkilöistä on ollut ruotsinkielisiä, mikä tarkoittaa sitä, että uusien ruotsinkielisten asukkaiden vuosittainen keskiarvo on 34. Timo Aro teki vuonna 2011 selvityksen muuttajien demografisesta profiilista ja päätyi tulokseen, jonka mukaan 15 20 prosenttia muuttajista on alle 15-vuotiaita lapsia. Tulevaan kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ovat asuntojen saanti, työllisyystilanne, kaupungin tonttimyynti ja kaavoitustilanne. Ennusteissa otetaan huomioon, että nettomuutto on viisi uutta ruotsinkielistä alakoululaista vuodessa. Näitä oppilaita ei ole sijoitettu koulukohtaisiin ennusteisiin vaan he sisältyvät ainoastaan kokonaisoppilasennusteeseen. Muita koulukohtaisiin oppilasennusteisiin vaikuttavia tekijöitä on Porvoon sisäinen muutto. Kaikille oppilaille osoitetaan lähikoulu, mutta huoltajilla on mahdollisuus hakea toiseen kouluun (toissijainen koulu). Sisäistä muuttoa ei ole huomioitu koulukohtaisissa ennusteissa. 14

Kuva 1: Luokkien 1 6 oppilaiden kokonaismäärä (2002 tarkoittaa lukuvuotta 2001 2002 jne.) * = ennuste Koulu 03-04- 05-06- 07-08- 09-10- 11-12- 13-14- 15-16- 17-18- 19-04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15* 16* 17* 18* 19* 20* Ebbo 41 38 31 29 33 29 36 Gammelbacka 131 119 109 119 114 113 117 114 115 116 108 104 95 89 97 88 88 Grännäs 85 78 69 60 50 54 46 66 74 79 77 79 80 84 82 84 84 Hindhår 26 25 25 35 35 70 62 62 66 59 63 63 62 63 63 66 68 Illby 68 70 67 61 54 48 38 Kråkö 42 34 39 56 55 48 46 45 45 42 45 46 50 51 58 57 55 Kullo 55 58 55 51 45 32 36 39 42 46 43 41 43 47 45 44 44 Kvarnbacken 474 460 437 430 419 420 370 350 336 358 353 340 328 323 308 267 263 Nygård 22 21 18 Näse 42 48 49 47 46 49 94 121 112 122 133 140 141 143 147 156 156 Pellinge 11 13 12 9 11 5 4 Sannäs 87 83 75 84 85 80 78 117 112 99 105 105 97 101 100 94 87 Saxby 60 54 50 49 55 59 58 59 57 59 59 56 53 52 58 58 55 Svartså 61 54 57 52 44 45 Tolkis 73 72 74 72 72 73 65 71 79 81 94 98 102 107 99 104 100 Veckkoski 45 41 44 41 34 Vårberga 68 64 63 55 54 48 62 80 78 77 74 78 76 71 69 73 76 Kaikki koulut 1391 1332 1274 1250 1206 1173 1112 1124 1116 1138 1154 1150 1127 1131 1126 1091 1076 Muuttajat 5 10 15 20 25 30 YHTEENSÄ 1155 1137 1146 1146 1116 1106 Kuva 2: Koulukohtaiset oppilasmäärät ja ennusteet (ennusteisiin sisältyy kunkin oppilaaksiottoalueen väestörekisteritiedot sekä suomenkielisiksi rekisteröityneiden oppilaiden ja muista kunnista tulevien oppilaiden arvioitu määrä) 15

Lukuvuosi Ruotsinkieliset oppilaat Suomenkieliset oppilaat 2002 2003 1995 3776 2003 2004 2038 3814 2004 2005 2034 3862 2005 2006 1968 3812 2006 2007 1957 3846 2007 2008 1875 3782 2008 2009 1838 3742 2009 2010 1799 3712 2010 2011 1800 3683 2011 2012 1752 3617 2012 2013 1730 3651 2013 2014 1718 3718 Muutos Oppilasmäärä on pienentynyt Oppilasmäärä on pienentynyt 13,9 prosentilla, eli 277 oppilaalla 1,5 prosentilla, eli 58 oppilaalla Kuva 3: Oppilasmäärän kehitys kuluneena aikana, luokat 1 9 Investoinnit Lukuvuoden 2013 2014 aikana Hindhår skola, Kullo skola ja Kvarnbackens skola toimivat tarkoituksenmukaisissa ja vastaremontoiduissa tiloissa. Erisuuruisia investointitarpeita on seuraavissa kouluissa: Gammelbacka skola, Grännäs skola, Kråkö skola, Sannäs skola, Saxby skola, Vårberga skola, Lyceiparkens skola sekä Borgå gymnasium. Tolkkisissa sijaitsevaa koulurakennusta ei voi käyttää, ja koulu toimii väistötiloissa. Kaupunginhallituksen tekemän päätöksen (20.12.2010 462) mukaan Strömborgska skolan ja Näse skola muuttavat Västra enhetsskolaniin, joka nykyisen suunnitelman mukaan saa tilat nykyisestä Point Collegesta Näsistä. Investointitarvetta on tarkasteltu lähemmin kolmen vaihtoehdon pohjalta. Vaihtoehdot perustuvat yllä olevaan kuvaukseen, johon kuuluu korkealaatuinen oppimisympäristö, rehtoreiden mielipide sopivasta oppilasmäärästä sekä terveitä ja toimivia tiloja koskeva tavoite. Vertailuissa huomioidaan myös kylärakenneselvitys, nykyisten kiinteistöjen kunto, aiemmat yhtenäiskoulusta tehdyt päätökset, laskevat oppilasennusteet, maantieteelliset näkökulmat ja talouden realiteetit. Toimitilajohto ja rahoitusjohto ovat tehneet alustavat kustannusarviot. Investointisummiin vaikuttavat monet tekijät, mm. koulun koko, sijainti, hankkeen muoto (uudisrakennus vai peruskorjaus) sekä erilaiset rahoitusvaihtoehdot. Kaupungin kokonaistaloudelliseen tilanteeseen vaikuttaa myös se, voiko suljettua 16 koulukiinteistöä tai sen tonttia käyttää muihin tarkoituksiin (esim. päiväkotia varten) tai voiko sen myydä. Alla olevissa vaihtoehdoissa ei huomioida sitä, mitä opetuskäytöstä poistetuille koulukiinteistöille tapahtuu. Vaihtoehto 0: Nollavaihtoehto, eli kaikkien nykyisten koulujen kunnostaminen ja aiempien suunnitelmien mukainen Västra enhetsskolanin rakentaminen, maksaisi noin 36,1 miljoonaa euroa. Vaihtoehto 1: Kolmetoista peruskoulua vähenee yhdeksään. Koulutuspalvelut luopuu Gammelbacka skolan, Kråkö skolan, Saxby skolan ja Näse skolan koulukiinteistöistä. Tämän onnistumiseksi vaaditaan uusinvestointeja Tolkkisissa, Kevätkummussa ja Grännäsissa sekä Västra enhetsskolanin perustamista. Näiden lisäksi täytyy Sannäs skola, Lyceiparkens skola ja lukion liikuntasali remontoida. Kokonaisinvestointitarve on 32,4 miljoonaa euroa. Vaihtoehto 2: Kolmetoista peruskoulua muuttuu kolmeksi yhtenäiskouluksi, jotka sijaitsevat neljässä eri kiinteistössä. Kahteen uuteen yhtenäiskouluun kohdistuvia investointeja vaaditaan (Västra ja Östra enhetsskolan). Tässä mallista tulevan Västra enhetsskolanin pitää olla suurempi kuin vaihtoehdossa 1. Centrala enhetsskolanin osalta (Kvarnbacken ja Lyceiparken) Lyceiparkens skolan ja kansalaisopiston aiempia tiloja tulee kunnostaa. Näiden lisäksi lukion liikuntasali täytyy kunnostaa. Kokonaisinvestointitarve on 34,6 miljoonaa euroa.

Koulu Investoinnit Vaihtoehto 2002 2012 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Gammelbacka skola 400 3 600 0 0 Grännäs skola 133 3 000 3 650 0 Hindhår skola (sivistyskeskus) 4 282 0 0 0 Kråkö skola 29 2 500 0 0 Kullo skola (sivistyskeskus) 7 767 0 0 0 Kvarnbackens skola 4 456 0 0 0 Näse skola 0 0 0 0 Sannäs skola 0 3 000 3 000 0 Saxby skola 0 2 500 0 0 Tolkis skola 0 4 250 8 500 0 Vårberga skola/skaftkärrin koulu 0 2 000 2 000 0 Lyceiparkens skola 4 555 3 150 3 150 3 500 Strömborgska skolan 381 0 0 0 Borgå Gymnasium 7 894 1 100 1 100 1 100 Västra Enhetsskolan 0 11 000 11 000 16 000 Östra enhetsskolan 0 0 0 14 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 29 897 36 100 32 400 34 600 Kuva 4: Investointivaihtoehdot ja alustavat investointitiedot (1000 ) VAIHTOEHTO 0 VAIHTOEHTO 1 VAIHTOEHTO 2 Gammelbacka skola 88 Tolkis skola 160 Västra Enhetsskolan 609 Hindhår skola 68 Tolkis skola 100 Hindhår skola 68 Kullo skola 44 Gammelbacka skola 60 Kullo skola 44 Saxby skola 55 Hindhår skola 68 Tolkis skola 100 Tolkis skola 100 Kullo skola 44 Gammelbacka skola 88 Västra Enhetsskolan 411 Västra Enhetsskolan 442 Näse skola 106 Näse skola 156 Näse skola 156 luokat 7 9 203 luokat 7 9 255 Saxby skola 20 Gammelbacka skola 28 Centrala enhetsskolan 552 Grännäs skola 84 luokat 7 9, kaikki Porvoonjoen länsipuolen oppilaat 238 Kvarnbackens skola 263 Kråkö skola 55 Saxby skola 55 Kvarnbackens skola 263 Grännäs skola 139 Näse skola 50 Sannäs skola 87 Grännäs skola 84 luokat 7 9 184 Vårberga skola 76 Kråkö skola 55 Lyceiparkens skola 283 Kvarnbackens skola 298 Östra enhetsskolan 453 Kvarnbackens skola 263 Vårberga skola 76 Saxby skola 35 Grännäs skola 84 Vårberga skola 76 Kråkö skola 55 Sannäs skola 87 Sannäs skola 87 Lyceiparkens skola luokat 7 9 300 luokat 7 9 151 luokat 7 9, kaikki Porvoonjoen itäpuolen oppilaat Kuva 5: Kolmen investointivaihtoehdon mukaiset koulukohtaiset oppilasennusteet 17

Käyttötalous Ruotsinkielisten koulutuspalveluiden tehtäväalueen eli kaikkien Porvoon ruotsinkielisten koulujen käyttötulot on 0,77 miljoonaa euroa (M ) vuoden 2013 talousarviossa. Suurimmat tuloerät ovat valtiontuet ja -avustukset (70 %) ja eri myyntitulot (19 %). Tehtäväalueen menot ovat 18,54 M vuoden 2013 talousarviossa. Suurimmat menoerät ovat henkilöstökustannukset (59 %), vuokrat (22 %) ja palveluiden ostot (17 %). Henkilöstökustannukset käsittävät kaikki tehtäväalueen henkilöstölle maksettavat palkat, palkkiot ja sivukustannukset. Nykyisen henkilöstösuunnitelman mukaan henkilöstöön kuuluu kaiken kaikkiaan 236,5 henkilöä, joista 169 on virkoja ja 67,5 työsuhteita. Luokanopettajia 65 Koulukuraattoreita 4 Lehtoreita 58 Koulusihteereitä 4 Koulunkäyntiavustajia 57 Erityisluokanopettajia 4 Tuntiopettajia 28 Koulupsykologeja 2 Erityisopettajia 9 Koulutusjohtajia 1 Rehtoreita 4 Suunnittelijoita 0,5 Kuva 6: Ruotsinkielisten koulutuspalveluiden henkilökunta ammattiryhmittäin vuoden 2013 henkilöstösuunnitelman mukaan Vuokrat koostuvat pääosin pelkästään toimitilajohdolle maksettavista sisäisistä vuokrista (3,97 M ). Sisäinen vuokra käsittää sekä pääomavuokran (sijoitetun pääoman korvaus ja korjausvastike) että ylläpitovuokran. Perussääntönä on, että sisäinen vuokra on korkeampi uusissa ja vastaremontoiduissa kiinteistöissä, korkeamman pääomavuokran vuoksi. Ylläpitovuokra puolestaan on tavallisesti alempi uusissa kiinteistöissä, mikä johtuu nykyaikaisemmasta ja tehokkaammasta rakennustekniikasta. Ylläpitovuokraan vaikuttavat puolestaan mm. kiinteistön koko ja ylläpitokustannusten, kuten lämpö, sähkö ja vesi, hintakehitys. Palveluiden ostoista kaksi kolmasosaa on Porvoon Tilapalveluilta ostettavia palveluja. Kouluruokailut (1,28 M ) ja siivous (0,65 M ) ovat suurimmat ostot. Tehtäväalueen palveluiden ostoon lasketaan myös koulukuljetukset (0,54 M ) ja sisäiset hallintopalvelut (0,16 M ). Lukuvuonna 2012 2013 lähes kolme alakoululaista kymmenestä sai koulukuljetuksen Porvoon ruotsinkielisiin kouluihin ja takaisin. Koulukuljetuskustannukset vaihtelevat huomattavasti koulukohtaisesti. Koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden osuus oli suurin Kullo skolassa, Kråkö skolassa ja Saxby skolassa. Koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden osuus oli pienin Vårberga skolassa, Gammelbacka skolassa ja Kvarnbackens skolassa. Koulu Oppilaita Kuljetus- Osuus Kustannukset Keskiarvo/ yhteensä oppilaita 2012 kuljetusoppilas Gammelbacka skola 116 5 4 % 13 814 2 763 Grännäs skola 79 55 70 % 54 319 988 Hindhår skola 59 35 59 % 37 051 1 059 Kråkö skola 42 31 74 % 25 774 831 Kullo skola 46 37 80 % 11 975 324 Kvarnbackens skola 358 28 8 % 36 188 1 292 Näse skola 122 12 10 % 5 421 452 Sannäs skola 99 65 66 % 84 080 1 294 Saxby skola 59 43 73 % 68 174 1 585 Tolkis skola 81 14 17 % 13 033 931 Vårberga skola 77 2 3 % 300 150 Luokat 1 6 1 138 327 29 % 350 129 1 071 Lyceiparkens skola 335 136 41 % 118 811 874 Strömborgska skolan 250 129 52 % 87 002 674 Luokat 7 9 585 265 45 % 205 813 777 YHTEENSÄ 1 723 592 34 % 555 942 939 Kuva 7: Oppilasmäärä lv. 2012 2013 ja koulukuljetuskustannukset 18

Koulukuljetuskustannukset kirjataan yhteiseen kustannuspaikkaan, eikä niitä lasketa liitteessä esitettyihin koulukohtaisiin menoihin. Käyttökustannukset ovat keskimäärin 8 188 euroa alakoululaista kohden. Koulukohtaiset luvut vaihtelevat Kråkö skolan 9 483 eurosta Tolkis skolan 6 039 euroon oppilasta kohden. Eroja esiintyy erityisesti henkilöstökustannuksissa ja vuokrissa. Valittava investointivaihtoehto vaikuttaa luonnollisesti myös käyttötalouteen. Muun muassa kouluruokailun, aineistojen, erityisopetuksen ja sisäisten hallintopalveluiden kustannusten uskotaan olevan yhtä suuret kaikissa vaihtoehdoissa tai niiden erojen uskotaan olevan vähäisiä. Ateriat laskutetaan valmistettujen ja toimitettujen annosten todellisen määrän mukaan. Liikelaitoksen nykyisessä hinnoittelussa raja vedetään sataan ateriaan: alle sadan oppilaan koulut maksavat korkeampaa ateriahintaa kuin yli sadan oppilaan koulut. Liikelaitoksen mahdollinen uusi ruoantoimitusjärjestelmä laskisi kustannuksia koulujen määrästä ja sijainnista riippumatta. Yleisesti ottaen koulujen lukumäärän väheneminen johtaa luokkien määrän vähenemiseen ja perusryhmän oppilasmäärän kasvuun. Tämän vaikutusta vähentää se, että oppilaiden kokonaismäärän uskotaan laskevan pitkällä aikavälillä. Perusryhmien lukumäärän laskeminen tuo säästöjä henkilöstökustannuksiin. Koulutuspalveluiden arvion mukaan luokanopettajien lukumäärä olisi 69 vaihtoehdossa 0, 62 vaihtoehdossa 1 ja 60 vaihtoehdossa 2. Koulunkäyntiavustajien lukumäärä olisi 57 vaihtoehdossa 0, 55 vaihtoehdossa 1 ja 55 vaihtoehdossa 2. Vuonna 2020 luokanopettajan uskotaan maksavan 55 000 euroa vuodessa ja koulunkäyntiavustajan uskotaan maksavan 27 000 euroa vuodessa (palkka, eläkemaksut, sivukustannukset). Korkeamman pääomavuokran seurauksena sisäinen vuokra nousee aluksi, kun ruotsinkieliseen kouluverkkoon investoidaan. Sisäisen vuokran nousua ei voi estää, koska kaikki esitetyt vaihtoehdot vaativat laajoja investointeja. Koulukiinteistöjen tehokkaampi käyttö, eli pienempi kokonaisneliömäärä, alentaa vuokrakustannuksia. Pidemmällä aikavälillä nykyaikaiset rakennukset tuovat säästöjä ylläpitovuokraan. Toimitilajohto on arvioinut, että vuonna 2020 sisäinen vuokra on yhteensä 5,43 miljoonaa euroa vaihtoehdossa 0 ja 5,10 miljoonaa euroa vaihtoehdossa 1 ja 4,58 miljoonaa euroa vaihtoehdossa 2. Uusien koulujen sijainnilla on suuri merkitys koulukuljetuksille. Koska ei ole tarkkoja tietoja koulujen tulevista sijainneista, koulukuljetuskustannuksista voidaan tehdä ainoastaan suuntaa antavia laskelmia. Vaihtoehdossa 1 Kråkö ja Saxby skolan oppilaiden tilanne muuttuu vain marginaalisesti. Enemmistö Kråkö skolan ja Saxby skolan oppilaista on jo nykyään kuljetettavia oppilaita. Sen sijaan uusi Tolkkisissa sijaitseva koulu nostaisi koulukuljetukseen oikeutettujen oppilaiden määrää koulun sijainnista riippumatta. Vaihtoehdon 1 myötä koulukuljetukseen olisi oikeutettu arviolta 100 uutta oppilasta, mikä merkitsee noin 125 000 euron kustannuksia vuodessa. Vaihtoehdossa 2 koulukuljetuskustannukset nousisivat enemmän kuin vaihtoehdossa 1. Uusien yhtenäiskoulujen sijainnista riippuen koulukuljetukseen olisi oikeutettu vähintään 200 uutta oppilasta, mikä lisää koulukuljetuskustannuksia noin 250 000 euroa vuodessa. Siivouskustannukset vaihtelevat koulukiinteistöjen koon ja siivouskohteiden lukumäärän mukaan. Siivous on kalleinta vaihtoehdossa 0 (795 000 euroa), jossa siivouskohteiden määrä ja siivottava ala on suurin. Vuonna 2020 siivous maksaa 745 000 euroa vaihtoehdossa 1 ja 600 000 euroa vaihtoehdossa 2. Vaihtoehtoon 0 verrattuna vuoden 2020 käyttökustannusten uskotaan olevan 693 000 euroa alemmat vaihtoehdossa 1 ja 1 349 000 euroa alemmat vaihtoehdossa 2. 19

Menoerä Vaihtoehto 0 Vaihtoehto 1 Vaihtoehto 2 Henkilöstö luokanopettajat 3 795 000 3 410 000 3 300 000 koulunkäyntiavustajat 1 269 000 1 215 000 1 215 000 yhteensä 5 064 000 4 625 000 4 515 000 Sisäinen vuokra 5 433 000 5 104 000 4 578 000 Siivous 795 000 745 000 600 000 Koulukuljetus 665 000 790 000 915 000 YHTEENSÄ 11 957 000 11 264 000 10 608 000 Kuva 8: Vuoden 2020 käyttökustannusten erot (ainoastaan ne menoerät, joissa vaihtoehtojen välillä esiintyy vaihtelua) Muut käynnissä olevat selvitykset Kylärakenneselvitys ja kaupunkisuunnittelu Kylärakenneselvitys on vielä puolivalmis, mutta tähän mennessä on käynyt ilmi, että Hinthaara, Kulloo, Kerkkoo, Ilola ja Epoo ovat saaneet kannatusta kylärakenneselvityksessä. Sannaisissa sijaitseva koulu voi tukea Ilolan kehitystä, koska Ilolassa ei ole ruotsinkielistä koulua. Selvityksessä on vahvasti noussut esiin toivomus saariston omasta profiilista. Grännäsissa sijaitseva koulu toimii saaristoalueella, ja sen voidaan nähdä tukevan tätä aluetta pitkällä aikavälillä. Myös Bjurböle mainitaan kylärakenneselvityksessä, mutta runsaan 100 asukkaan Bjurbölessä sijaitsevan koulun voidaan katsoa hajauttavan yhteiskuntarakennetta. Lisäksi suuri osa oppilaista olisi siinä tapauksessa kuljetettavia oppilaita. Skaftkärrin alueen laajentaminen tuo enemmän lapsia Vårberga skolaan. Skaftkärrin alueen suunnittelussa kaupunki on valinnut ympäristöystävällisyyteen panostamisen, mitä voi tulkita niin, että palveluiden tulee olla läheltä saatavia. Kylärakenneselvitys tukee siis Hinthaaran, Kulloon, Sannaisten ja Grännäsin ruotsinkielisiä kouluja, kun taas kaupunkisuunnittelun näkökulmasta on perusteltua, että keskusta-alueen lisäksi myös Tolkkisissa ja Kevätkummussa on ruotsinkieliset koulut. Kuntaliitokset Piakkoin tarkoituksena on käynnistää Itä-Uudenmaan tulevaa kuntarakennetta koskeva laaja selvitystyö. Tuloksena voisi olla vahva kaksikielinen noin 100 000 asukkaan kunta, joka ottaisi vastuuta metropolialueen itäosan kehittämisestä. Uusi kunta voisi vastata alueen kehittämisestä ja kaikista väestölle tarjottavista peruspalveluista myös tulevina vuosikymmeninä. 20 Nykyisen ruotsinkielisen kouluverkon osalta Loviisan kanssa tehtävä tuleva kuntaliitos voisi vaikuttaa Sannäs skolan oppilaaksiottoalueeseen, kun taas Sipoon kanssa tehtävä kuntaliitos voisi vaikuttaa Hindhår skolan ja Kullo skolan oppilaaksiottoalueisiin. Askolan kanssa tehtävä kuntaliitos ei vaikuttaisi oppilaaksiottoalueisiin, koska ne askolalaiset lapset, jotka haluavat käydä ruotsinkielistä koulua, ovat Porvoossa jo nykyään. Ruotsinkielisen koulun valitsevat oppilaat ohjataan nykyisin Saxby skolaan (1 6) ja Strömborgska skolaniin (7 9). Tulevaisuudessa heidät ohjattaisiin todennäköisimmin Västra enhetsskolaniin, mikä merkitsee luokkien 1 6 oppilaiden koulumatkan pitenemistä parilla kilometrillä verrattuna Saxby skolaan. Strömborgska skolaniin verrattuna ei aiheudu merkittävää eroa. Päiväkotiverkkoselvitys Päiväkotiverkkoselvitystä on käsitelty sivistyslautakunnassa, ja se on lähetetty kaupunginhallitukselle. Päiväkotiverkkoselvityksessä kuvataan kiinteistöjen nykyistä tilannetta. Lisäksi otetaan kantaa päivähoitopaikkojen tulevaan tarpeeseen. Siinä ei sen sijaan anneta konkreettisia ehdotuksia siitä, minne uudet päiväkodit tulee rakentaa. Näiden kahden selvityksen koordinoimiselle tarjotaan hyvät edellytykset, kun konkreettiset hankesuunnitelmat muotoutuvat. Selvitys osoittaa, että erityisesti keskusta-alueen päiväkotikiinteistöt ovat huonossa kunnossa. Sen lisäksi on jatkuvaa painetta päivähoitopaikkojen määrän lisäämiseksi. Ruotsinkielisten koulujen laskevaan oppilasmäärään yhdistettynä tämä tarjoaa hyvän mahdollisuuden selvittää esikoulujen sijoittamista koulun yhteyteen.