GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M19/3231-3232/-90/2/82 VIRTASALMI, KAOLIINIPROJEKT 1 Mauri Nlemelå 262.1990 UUSIEN KAOLIINIKOHTEIDEN TUTKIMUKSE T KARTTALEHDILLÄ 3231 JA 3232 VUONNA 1989
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKU S M19/3231-3232/-90/2/8 2 VIRTASALMEN KAOLIINIPROJEKT I Mauri Niemel ä 26.2.1990 UUSIEN KAOLIINIKOHTEIDEN TUTKIMUKSET KARTTALEHDILLÄ 323 1 JA 3232 VUONNA 1989
SISÄLLYSLUETTEL O 1. JOHDANTO 2. SUORITETUT TUTKIMUKSET 3 2.1 Geofysikaaliset mittaukset 3 2.2 Kevyt iskuporaus 5 2.3 Raskas iskuporaus 6 2.4 Laboratoriotutkimukset 7 3. TUTKITUT KOHTEET 7 3.1 Kuikkalanjoki 7 3.2 Peipunen 8 3.3 Kangaslahti 8 3.4 Montola 8 3.5 Niittylampi 9 3.6 Pölkönlahti 1 0 3.7 Hyväjärvi 1 0 3.8 Montilanlampi 10 3.9 Kandeksaisiensuo 11 3.10 Salmenkylä 12 3.11 Monninjärvi 1 2 3.12 Jokela 12 3.13 Kaatronlampi 13 3.14 Likosuo 1 3 3.15 Tuturen 1 3 4. YHTEENVETO 1 4 5. KIRJALLISUUS 1 5 6. LIITTYY 1 6 7. LIITTEET 17
3 1. JOHDANT O Virtasalmen kaoliiniprojektin ensimmäisenä toimintavuonna suoritettiin uusien kaoliinikohteiden tutkimuksia pääasiass a karttalehden 3232 alueella, aivan loppuvuodesta myös kartta - lehden 3231 alueella. Valtaosa kohteista oli Virtasalmen kunnan alueella. Muutamia kohteita tutkittiin myös Pieksämäe n maalaiskunnan, Jäppilän, Joroisten ja Juvan kuntien alueilla. Tutkimuskohteiden valinnassa käytettiin apuna kallioperäkarttoja ja geofysikaalisia karttoja. Käytettävissä olivat Hauki - vuoren (kl 3231) ja Pieksämäen (kl 3232) 1 :100 000- mittakaavaiset kallioperäkartat (Pekkarinen ja Hyvärinen 1984 ja Vorm a 1971). Osa tutkimusalueesta (3231 08, 09, 11 ja 3232 04, 07 ) kuuluu Hällinmäen malmitutkimusten aikana systemaattisesti mitattuun alueeseen (Siikarla 1966 ja 1970). Näiltä alueilt a olivat käytettävissä 1 :10 000- mittakaavaiset gravimetriset, magneettiset ja sähköiset kartat. Lisäksi olivat käytettävissä 1 :20 000- mittakaavaiset matalalentokartat ja alueellise t painovoimakartat. Kaikkiaan tutkittiin 21 kohdetta (Kuva 1). Näytteenottoa suoritettiin kevyellä iskuporakoneella 14 kohteessa ja raskaall a iskuporakoneella 2 kohteessa. Geofysikaalisia mittauksia tehtiin 9 kohteessa. 2. SUORITETUT TUTKIMUKSE T 2.1 Geofysikaaliset mittaukse t Geofysiikan osasto teki painovoimaprofiilimittauksia yhteens ä 27 kilometriä yhdeksässä alueellisilta painovoimakartoilta valitussa kohteessa (Taulukko 1 ja liitteet 1-7). Kolmess a kohteessa tehtiin lisäksi Sampo-luotauksia yhteensä 28 kappaletta (Taulukko 1).
Kuva 1. Tutkimuskohteiden sijainti (GT-kartta nro 5).
5 Taulukko 1. Vuonna 1989 tehtyjen painovoimaprofiilien luku - määrät ja pituudet sekä Sampo-luotausten lukumäärät. Kohde Kartta- Painovoima- Sampo-luotaukse t lehti profiili t Lukum. (kpl) Pituu s (km) Lukumäär ä (kpl ) Kuikkalanjoki 3232 08 3 4.76 1 3 Peipunen 1 2.06 1 2 Kangaslahti " 1 1.20 3 Mäntyniemi 3232 09 2 2.8 4 Takamaa " 2 7.5 0 Hiehonlampi 3232 11 2 3.6 0 Tiitunlampi 1 1.4 2 Pohjoismäki 3232 07 1 1.8 0 Rovionmaa 3232 10 1 1.8 5 Yhteensä 14 27.03 28 Kohteista Kuikkalanjoki, Peipunen, Kangaslahti, Hiehonlampi j a Rovionmaa osoittautuivat kiinnostaviksi. Kolmea ensiksimainittua kohdetta tutkittiin kevyellä iskuporakoneella viel ä loppuvuodesta. Sensijaan Hiehonlammen ja Rovionmaan tutkimukset jäivät vuodelle 1990. 2.2 Kevyt iskuporau s Kohteiden alustava tutkimus suoritettiin kevyellä iskuporako - neella. Sen suoritti maaperäosaston Illern kesäkuun ja mar - raskuun välisenä aikana. Kaikkiaan tutkittiin 14 kohdetta, joihin porattiin 89 reikää, yhteispituudeltaan 1926.70 metri ä (Taulukko 2 ja liitteet 8-14). Lisäksi tehtiin Litmasell e 10 tarkistusreikää, yhteispituudeltaan 215.10 metriä. Piste - väli oli 50 metriä lukuunottamatta Tutusta, jossa pisteväl i oli 40 metriä. Illerillä pyrittiin vain selvittämään, onko kohteessa vaalea a
6 kaoliinia. Löydettyä kaoliinia ei yritetty lävistää, vaan jatkotutkimukset on tarkoitus suorittaa myöhemmin raskaalla iskuporakoneella. Taulukko 2. Vuonna 1989 kevyellä iskuporakoneella tehtyjen reikien lukumäärät ja pituudet. Kohde Kartta- Lukumäärä Pituu s lehti (kpl) (m ) Kuikkalanjoki 3232 08 6 213.8 0 Peipunen 3 98.3 0 Kangaslahti 3 65.4 0 Niittylampi 3232 04 12 269.9 0 Pölkönlahti 5 96.1 0 Hyväjärvi 3 76.3 0 Montilanlampi 4 80.7 0 Kandeksaisiensuo 3232 07 29 640.9 0 Salmenkylä 3231 09 2 30.5 0 Monninjärvi 5 98.2 0 Jokela 2 35.0 0 Litmanen 10 215.1 0 Kaatronlampi 3231 08 3 50.3 0 Likosuo 4 59.1 0 Tutunen 3231 11 8 112.2 0 Yhteensä 99 2141.8 0 2.3 Raskas iskuporau s Vuoden 1989 aikana tehtiin uusien kaoliinikohteiden tutkimuksissa raskaalla iskuporakoneella yhteensä 24 reikää, yhteispi - tuudeltaan 1253.15 metriä. Kevään ja alkukesän aikana porattiin Valmet -alustaisella iskuporakoneella (Maa ja Vesi Oy) Montolaan 15 reikää, yhteispi - tuudeltaan 781.25 metriä (Liitteet 15 ja 17). Syksyllä porattiin Volvo-alustaisella iskuporakoneella (Suomen Malmi Oy ) Kandeksaisiensuolle 9 reikää, yhteispituudeltaan 471.90 metri ä (Liitteet 16 jå 18).
7 2.4 Laboratoriotutkimukse t Geologian tutkimuskeskuksessa määritettiin kevyellä ja raskaalla iskuporakoneella otetuista kaoliininäytteistä raekokojakauma, mineralogia, kemiallinen koostumus ja vaaleus (Tau - lukko 3 ja liitteet 19-21)., Vaaleudet on esitetty Minoltaarvoina. Osa laboratoriotutkimusten tuloksista puuttuu. Taulukko 3. Uusista kaoliinikohteista otettujen näytteiden laboratoriotutkimusten lukumäärä vuonna 1989. Kohde Pora- Seu- Sedi- Min. Kem. Vaal. Hincleyn kone lonta graph koost. anal. indeks i 1 ) Kangaslahti k 1 1 2 2 1 1 Montola r 49 18 36 52 4 9 Niittylampi k 6 6 12 6 6 4 Pölkönlahti k 3 3 6 3 3 1 Hyväjärvi k 1 1 2 1 1 Montilanlampi k 2 2 4 2 2 2 Kandeksaisiensuo r 55 22 23 6 55 2 k 5 5. 10 10 5 Likosuo k 1 1 1 1 Yhteensä 123 59 96 82 123 1 0 1) k= kevyt iskuporakon e r= raskas iskuporakon e 3. TUTKITUT KOHTEE T 3.1 Kuikkalanjok i Kuikkalanjoen länsipuolella olevan painovoimaminimin poikk i mitattiin kolme painovoimaprofiilia. Näistä kaksi oli Siika - mäen aseman lähellä ja kolmas noin kilometri etelään olevass a Pöröselässä (Liite 1). Kesällä geofysiikan osasto suoritt i vielä Sampo-luotauksia kaikilla kolmella profiililla. Mittausten perusteella profiileille porattiin Merillä kuusi
8 reikää (R 116 - R 121) (Liite 8), joiden syvyydet vaihteliva t 28.50 metristä 51.70 metriin. Mutta yhdessäkään reiässä e i päästy maapeitteiden läpi. 3.2 Peipunen Peipusen alueelle tehtiin ensiksi painovoimaprofiilimittaus, joka Peipusen järven takia jouduttiin tekemään luode-kaakkosuunnassa (Liite 1). Kesällä profiililla tehtiin vielä Sampoluotauksia. Mittausten perusteella minimin länsiosaan porattiin Illerill ä kolme reikää (R 122 - R 124) (Liite 8) itä-länsi-suuntaisell e linjalle. Kandessa reiässä tavattiin grafiittipitoista rapautumaa ja kolmannessa (R 122) ei päästy maapeitteiden läpi. Painovoimaminimin itäosaa ei tutkittu paksujen maapeitteide n vuoksi. 3.3 Kangaslaht i Alueeelliselta painovoimakartalta valitun minimin poikki tehtiin Kangaslandessa yksi painovoimaprofiilimittaus (Liite 1 ) ja Sampo-luotauksia. Profiilille porattiin Illerillä kolme reikää (R 125 - R 127 ) (Liite 9). Kandessa ensimmäisessä reiässä ei päästy maapeitteiden läpi, mutta kolmannessa reiässä (R 127) tavattiin vaaleanharmaata kaoliinia 15 metriä paksujen maapeitteiden alta. Siinä on kaoliniittia 40 % ja sen Minolta-vaaleus on 65.5 % (Liite 19). 3.4 Montol a Montolan länsipuolella olevaan painovoimaminimiin oli teht y vuonna 1988 A-Sondilla kolme reikää, joissa oli tavattu vaa-
9 leaa kaoliinia. Kohdetta päätettiin tutkia raskaalla iskuporakoneella. Vuoden 1989 kevään ja alkukesän aikana porattii n Montolaan 15 reikää neljälle profiilille (Liitteet 15 ja 17). Porausten perusteella maapeitteiden paksuus vaihtelee vajaast a 20 metristä 30 metriin. Vaalea kaoliini esiintyy useimmiten ohuina kerroksina. Vai n muutamassa reiässä (R 325, R 329 ja R 330) sitä on runsaammin. Kaoliinissa on usein ohuina tummanharmaina ja mustina välikerroksina montmorilloniittia, rapautunutta kiisua tai grafiittia. Näytteiden kaoliniittipitoisuus vaihtelee 15 Z :sta 100. % :iin (Liite 20). Vaaleus on muutamaa poikkeusta lukuunottamatta alle 70 % :ia (Liite 20). 3.5 Niittylamp i Niittylammen painovoimaminimiä tutkittiin Illerillä sekä lam - men lounaispuolella että pohjoispuolella yhteensä 12 reiäll ä (R 132 - R 143) (Liite 10). Lammen lounaispuolelle tehtiin neljä reikää (R 132 - R 135), joista kolmessa tavattiin vaaleaa kaoliinia ja yhdessä (R 134) harmaata rapautumaa. Maapeitteiden paksuus vaihtelee reilusta 10 metristä 25 metriin. Kaoliniittipitoisuus on 35-50 % (R 132 ja R 135 liitteess ä 19). Reiästä R 135 otetun näytteen Minolta-vaaleus on yli 80 Z (Liite 19). Niittylammen pohjoispuolelle porattiin kandeksan reikää (R 13 6 - R 143) kahteen painovoimaminimiin, joista kummassakin tavat - tiin vaaleaa kaoliinia. Läntisessä minimissä maapeitteiden paksuus vaihtelee reilusta 10 metristä 25 metriin. Sensijaan itäisessä minimissä maapeitteiden paksuus on yli 20 metriä. Läntisemmästä minimistä otetussa näytteessä (R 137 liitteess ä 19) on kaoliniittia vain 15 Z. Itäisemmän minimin näytteiss ä kaoliniittipitoisuus on 25-65 % (R 141 - R 143 liitteess ä 19). Molemmista minimeistä otettujen näytteiden Minolta-vaaleudet ovat 60 % :in tienoilla (Liite 19).
1 0 3.6 Pölkönlaht i Pölkönlanden painovoimaminimin reunaosaan porattiin Illerill ä viisi reikää (R 144 - R 148) (Liite 10). Läntisimmässä reiässä (R 144) ei päästy maapeitteiden läpi. Muissa tavattii n harmaata ja ruskeaa kaoliinia 10-20 metriä paksujen maapeit - teiden alta. Näytteiden kaoliniittipitoisuus vaihtelee 2 5 Z :sta 80 % :iin (R 145, R 146 ja R 148 liitteessä 19). Minolta-vaaleus on alhainen, 50 % :n tienoilla (Liite 19). 3.7 Hyväjärv i Illerillä porattiin Hyväjärven pohjoisrannalle painovoimamini - min reunaan kolme reikää (R 149 - R 151) (Liite 11). Läntisim - mässä reiässä (R 149) tavattiin vaaleahkoa, hiekkamaista kaoliinia 19 metriä paksujen maapeitteiden alta. Sen kaoliniitti - toisuus on vain 25 Z ja Minolta-vaaleus 51 % (Liite 19). Seuraavassa reiässä (R 150), joka on 50 metriä itään, huuhtelu - vesi vaihteli vaaleasta punaiseen. Näytettä ei saatu ylös, mutta terän kärjessä oli vähän punaista savea. Itäisimmäss ä pisteessä (R 151) osuttiin kallioon, joka ilmeisesti on amfiboliittia. Näytettä ei saatu tankojen katkettua. 3.8 Montilanlamp i Montilanlammen pohjoispäähän porattiin kolme reikää (R 152 - R 154) Hyväjärven pohjoispäästä tulevaan painovoimaminimivyöhyk - keeseen (Liite 11). Läntisimmässä reiässä (R 154) värilline n rapautuma alkoi noin 14 metrin syvyydessä ja 21 metrin syvyydessä tavattiin harmahtavaa kaoliinia. Sen kaoliniittipitoisuus on alhainen, vain 25 % (Liite 19). Sensijaan vaaleus o n kohtalainen, yli 70% (Liite 19). Keskimmäisessä reiässä ( R 153) tavattiin biotiittirikasta rapautumaa ja itäisimmäss ä reiässä (R 152)- amfiboliittikallio.
11 Montilanlammen itäpuolelle tehtiin yksi reikä (R 155) painovoimaminimin reunaosaan (Liite 11). Reiässä tavattiin vaalean - harmaata, paikoin punaruskeaa kaoliinia 20 metrin syvyydessä. Näytteen kaoliniittipitoisuus on korkea, 70 % (Liite 19). Sen - sijaan vaaleus jää alhaiseksi, 66 niin (Liite 19). 3.9 Kandeksaisiensu o Kandeksaisiensuon ja Längelmäjärven välillä on painovoimaminimejä lähes kolmen neliökilometrin alueella. Kevyellä iskuporakoneella tavattiin lähes jokaisesta minimistä ainakin yhdess ä reiässä vaaleaa kaoliinia. Läntisimmässä, etelä-pohjoissuuntaisessa minimissä näytteide n kaoliniittipitoisuus jää alle 50 % :n (R 107 - R 112 liitteess ä 19). Samoin niiden Minolta-vaaleudet ovat alhaisia, alle 60 Z (Liite 19). Muiden minimien iskuporanäytteistä ei laboratorio - tuloksia ole vielä saatavilla. Syksyllä porattiin Kandeksaisiensuolle raskaalla iskuporakoneella 9 reikää kahteen painovoimaminimiin (Liitteet 16 j a 18). Läntisimpään, etelä-pohjoissuuntaiseen minimiin porattiin neljä reikää (R 336 - R 339) 70 :een kaateella länteen (Liittee t 16 ja 18). Maapeitteiden paksuus on noin 20 metriä. Vain reiässä R 338 tavattiin vaaleaa kaoliinia. Sen kaoliniittipitoisuus on kumminkin alhainen 20-25 Z, mutta vaaleus on korkea, yli 80 % (Liite 21). Edellisen koillispuolella olevaan minimiin porattiin viis i reikää (R 340 - R 344) myös 70 :een kaateella länteen (Liitteet 16 ja 18). Maapeitteiden paksuus vaihteli 25-metristä 3 0 metriin. Profiilin itäosassa vaaleaa kaoliinia on ainakin 6 0 metriä paksulti, sillä reikä R 340 jouduttiin lopettamaan tek - nisten vaikeuksien vuoksi. Hieman lännempänä, minimin keski-
12 osassa vaaleaa kaoliinia on noin 20 metriä ja profiilin länsi - osassa 30 metriä paksulti (Liite 18). Rei'issä R 340 ja R 34 1 raakanäytteen kaoliniittipitoisuus vaihtelee 40 % :sta 90 % :iin (Liite 21). Vaaleusarvot osoittavat, että reiät ovat melko homogeenisia, sillä Minolta-vaaleus on 69-79 % (Liite 21). Muista rei'istä ei laboratoriotuloksia ole vielä saatavilla. 3.10 Salmenkyl ä Monninjärven luoteispuolella olevaan Salmenkylään porattii n kevyellä iskuporakoneella kaksi reikää (R 176 - R 177) pienee n painovoimaminimiin (Liite 12). Toisessa reiässä (R 177) e i päästy maapeitteiden läpi ja toisessa reiässä tavattiin rapautumatonta granodioriittia. 3.11 Monninjärv i Monninjärven eteläpuolelle porattiin kevyellä iskuporakoneell a viisi reikää (R 178 - R 182) kahteen painovoimaminimiin (Liit e 13). Aivan Monninjärven eteläpuolella olevan minimin keskustaan poratuissa rei'issä ei päästy yli 20 metrin syvyydessä oleva n kivikon läpi. Minimin laitaosaan poratussa reiässä (R 180) tavattiin rapautumatonta kiillegneissiä. Puolisen kilometriä etelämpänä olevaan heikompaan minimiin porattiin kaksi reikää (R 181 - R 182) (Liite 13). Täälläkää n minimin keskustassa ei päästy maapeitteiden läpi 15 metrin syvyydessä olevan kivikon vuoksi. 3.12 Jokel a Monninjärvestä kaksi kilometriä etelään porattiin kevyellä is-
1 3 kuporakoneella kaksi reikää (R 183 - R 184) Jokelan talo n kaakkoispuolella olevaan painovoimaminimiin (Liite 13). Mutt a kummassakaan reiässä ei päästy maapeitteiden läpi. 3.13 Kaatronlamp i Kaatronlammen luoteispuolelle porattiin kevyellä iskuporakoneella kolme reikää (R 185 - R 187) (Liite 14). Reunimmaisissa rei'issä osuttiin kallioon, mutta keskimmäisessä reiässä ( R 186) tavattiin epäpuhdas, harmaan ja ruskeankeltaisen kirjava rapautuma 16 metriä paksujen maapeitteiden alta. 3.14 Likosu o Kaatronlammelta kilometri kaakkoon olevalle Likosuolle porattiin kevyellä iskuporakoneella neljä reikää (R 188 - R 191 ) (Liite 14). Yhdessä reiässä (R 190) tavattiin savimaista ruskeankeltaista kaoliinia 20 metrin syvyydessä. Koillispuolell a olevissa rei'issä (R 188 - R 189) tavattiin kallio ja luoteis - puolelle tehdyssä reiässä (R 191) tummanharmaata rapautumaa. Reiän R 190 laboratoriotutkimusten tulokset puuttuvat. 3.15 Tutunen Viite tutkimuksiin saatiin geologian tutkimuskeskuksen malmi - tutkimuksista, joissa oli tavattu Tutusen kalkkikiviesiintymä n yhteydessä kaoliinia (Makkonen 1988). Tutusen painovoimaminimi on lammen alueella. Minimin reuna t tulevat vain lammen etelä-, länsi- ja pohjoispuolella maalle. Näihin kolmeen kohtaan porattiin kevyellä iskuporakoneell a kaikkiaan kandeksan reikää 40 metrin pistevälillä (R 192 - R 199) (Liite 14)-. Rei'issä tavattiin vain epäpuhtaita, värillisiä rapautumia 10-20 metriä paksujen maapeitteiden alta.
1 4 4. YHTEENVET O Kevyellä iskuporakoneella tutkittiin 14 kohdetta. Kuudess a kohteessa tavattiin vaaleaa kaoliinia ja neljässä värillist ä rapautumaa. Neljässä kohteessa ei päästy maapeitteiden läp i painovoimaminimin kohdalla. Raskaalla iskuporakoneella tutkituista kohteista Montolass a vaalean kaoliinin määrä osoittautui pieneksi. Kandeksaisien - suolla tutkituista kandesta painovoimaminimistä toisessa ta - vattiin vaaleaa kaoliinia vain yhdessä reiässä. Toisessa mini - missä sensijaan on vaaleaa kaoliinia jopa 60 metriä paksulti. Esiintymän koon selvittäminen on vielä kesken. Kevyellä iskuporakoneella tutkituista kohteista Niittylammel - le, Kangaslahteen ja Kandeksaisiensuolle on suunniteltu näyt - teenottoa raskaalla iskuporakoneella vuodelle 1990. Samoi n kohteissa (lähinnä Kuikkalanjoki, Peipusen itäosa ja Monnin - järvi), joissa ei päästy maapeitteiden läpi, pitäisi suoritta a näytteenottoa raskaalla iskuporakoneella kohteen kaoliinik - riittisyyden selvittämiseksi. Painovoimamittauksilla tutkituista kohteista Hiehonlampi j a Rovionmaa on tarkoitus tutkia kevyellä iskuporakoneella vuonn a 1990. Niittylammen, Pölkönlanden, Hyväjärven, Montilanlammen ja Kan - gaslanden kohteisiin on suunniteltu painovoimamittauksia, jot - ka on tarkoitus tehdä talvella 1990. g..~ C,%rLI) D Mauri Niemelä
15 5. KIRJALLISUU S Makkonen Hannu, 1988. Tutusen kalkkikiviesiintymän tutkimukse t Juvan Nääringissä vuosina 1987-1988. 15 s. M19/3231/-88 / 1/10. Pekkarinen Lauri J. ja Hyvärinen Lauri, 1984. Kallioperä - kartta, lehti 3231, Haukivuori. Suomen geologinen kartt a 1 :100 000. Siikarla Toivo, 1966. Selostus geofysikaalisista tutkimuksis - ta Karsikummussa Virtasalmen pitäjässä. 6 s. M17/Vrs-66/2. Siikarla Toivo, 1970. Selostus geofysikaalisista tutkimuksis - ta Virtasalmen-Juvan alueen pohjoisosassa vuosina 1963-1970. 21 s. M19/3232/70/3. Vorma Atso, 1971. Kallioperäkartta, lehti 3232, Pieksämäki. Suomen geologinen kartta 1 :100 000.
16 6. LIITTYY Kairausraportit M19/52/3232/-89/R 321 - R 344
17 7. LIITTEE T Liitteet 1-7. Painovoimaprofiilien sijaint i Liite 1. Kuikkalanjoen, Peipusen ja Kangaslanden paino - voimaprofiilit ja niiden sijaint i Liite 2. Mäntyniemen painovoimaprofiilien sijaint i Liite 3. Takamaan painovoimaprofiilien sijaint i Liite 4. Hiehonlammen painovoimaprofiilit ja niiden si - jaint i Liite 5. Tiitunlammen painovoimaprofiilin sijaint i Liite 6. Pohjoismäen painovoimaprofiilin sijaint i Liite 7. Rovionmaan painovoimaprofiili ja sen sijaint i Liitteet 8-14. Kevyellä iskuporakoneella tehtyjen rei - kien sijaint i Liite 8. Kuikkalanjoen ja Peipusen iskuporausreikie n sijaint i Liite 9. Kangaslanden iskuporausreikien sijaint i Liite 10. Niittylammen ja Pölkönlanden iskuporausreikie n sijaint i Liite 11. Hyväjärven, Montilanlammen ja Kandeksaisien - suon iskuporausreikien sijaint i Liite 12. Salmenkylän iskuporausreikien sijaint i Liite 13. Monninjärven ja Jokelan iskuporausreikien si - jaint i Liite 14. Kaatronlammen, Likosuon ja Tutusen iskuporaus - reikien sijaint i Liitteet 15-16. Raskaalla iskuporakoneella tehtyjen rei - kien sijaint i Liite 15. Montolan iskuporausreikien sijaint i Liite 16. Kandeksaisiensuon iskuporausreikien sijaint i Liitteet 17-18. Raskaalla iskuporakoneella tehtyjen rei - kien profiili t Liite 17. Montolan iskuporausreikien profiili t Liite 18. Kandeksaisiensuon iskuporausreikien profiili t Liitteet 19-21. Näytteiden laboratoriotuloksi a Liite 19. Kevyellä iskuporakoneella otettujen näytteide n laboratoriotuloksi a Liite 20. Montolasta raskaalla iskuporakoneella otettuje n näytteiden laboratoriotuloksi a Liite 21. Kandeksaisiensuolta raskaalla iskuporakoneell a otettujen näytteiden laboratoriotuloksia
Liite 2 Liite 2. Mäntyniemen painovoimaprofiilien sijainti. Pohjana peruskartan ja pain o - voimakartan yhdistelmä.
Liite 4 Liite 4. Hiehonlammen painovoimaprofiilit (sijainti, Bouguer-anomalia ja tulkin - ta). Pohjana peruskartan ja painovoimakartan yhdistelmä.
Liite 5 Liite 5. Tii.tunlammen painovoimaprofiilin sijainti. Pohjana peruskartan ja painovoimakartan yhdistelmä.
Liite 6 Liite 6. Pohjoismäen painovoimaprofiilin sijainti. Pohjana peruskartan ja pain o - voimakartan yhdistelmä.